Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Mitä nuo miehen lapset oikein haluavat?

Vierailija
28.10.2019 |

Alakoululaiset lapset eivät haluaisi tulla meille. On kuulemma niin tylsää. Mies tekee heidän kanssaan sitä, mitä he haluavat. Menevät mäkkäriin. Syövät karkkia kilokaupalla. Jos lapset haluavat hoploppiin, niin sitten mennään hoploppiin. Paljon ovat kuitenkin kotosalla. On pelit ja vehkeet, joilla saavat pelata, koska äitinsä luona eivät saa.
Kaiken lisäksi minä, äitipuoli, pysyn poissa jaloista. Eli en häiritse heidän suhdettaan.

Mutta joka kerta sama ongelma: lapset eivät haluaisi oikein tulla meille.

Mitä lapset oikeastaan haluavat? Viihdytystä 24/7?

Kommentit (63)

Vierailija
61/63 |
28.10.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Lapset pohjimmiltaan haluaa normaalia elämää, jossa vanhemmat ovat läsnä lämpimästi. Se, että lähdet pois jaloista, kun lapset tulevat, ja isä seisoo aina jossakin Hoplopin trampoliinin vieressä odottamassa, ei ole sitä normaalia elämää. Hyvä viikonloppu voisi mennä niin, että sinä olet mukana, tehkää ruokaa, anna lapsille jokin tehtävä ruuanlaitossa tai jossain muussa puuhassa mutta jos eivät heti suostu niin älä suutu, kyselette kuulumisia ja kerrotte myös omia kuulumisianne ja elämänne ajatuksia lapsille, isä voisi vaikkapa opettaa lapsille jonkun korttipelin, jota pelaatte kaikki yhdessä, isä käy lasten kanssa hammaspesulla ja menee sängyn reunalle vähän juttelemaan tai lukemaan ennen nukkumaanmenoa, sinä myös halutessasi, käytte kävelyllä, menette vaikka johonkin ilmaistapahtumaan tyyliin kaupungin ostariin katselemaan tunnelmia. Sen sellaista yhdessäoloa.

Älä ole aseet pystyssä. Kun olet lempeä hankalille lapsille, saat muutosta aikaan.

Vierailija
62/63 |
28.10.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Lapset pohjimmiltaan haluaa normaalia elämää, jossa vanhemmat ovat läsnä lämpimästi. Se, että lähdet pois jaloista, kun lapset tulevat, ja isä seisoo aina jossakin Hoplopin trampoliinin vieressä odottamassa, ei ole sitä normaalia elämää. Hyvä viikonloppu voisi mennä niin, että sinä olet mukana, tehkää ruokaa, anna lapsille jokin tehtävä ruuanlaitossa tai jossain muussa puuhassa mutta jos eivät heti suostu niin älä suutu, kyselette kuulumisia ja kerrotte myös omia kuulumisianne ja elämänne ajatuksia lapsille, isä voisi vaikkapa opettaa lapsille jonkun korttipelin, jota pelaatte kaikki yhdessä, isä käy lasten kanssa hammaspesulla ja menee sängyn reunalle vähän juttelemaan tai lukemaan ennen nukkumaanmenoa, sinä myös halutessasi, käytte kävelyllä, menette vaikka johonkin ilmaistapahtumaan tyyliin kaupungin ostariin katselemaan tunnelmia. Sen sellaista yhdessäoloa.

Älä ole aseet pystyssä. Kun olet lempeä hankalille lapsille, saat muutosta aikaan.

Noista ehdotuksista: juuri noin mies lasten kanssa tekee. Lapset osallistuvat ruoanlaittoon, isä pelaa heidän kanssaan jotain, he käyvät joskus jossain tapahtumissa, tai muuten vaan kauppakeskuksessa. Minä olen läsnä oikeastaan vain ruokapöydässä. Silloin kyllä me keskustellaan. 

Tuohon, että minä osallistuisin enemmän, minä en ryhdy. Kahdesta syystä: ensinnäkin, jos mies oli sinkku, niin ihan samat ongelmat hänellä olisi. 

Toiseksi, minä uskon, että uusperheet kaatuvat siihen, että isä usein sysää äitipuolen harteille oman kasvatus-, hoito- ja viihdytysvastuun. Lopulta äitipuoli uupuu tähän tehtävään. Luulen, että meille kävisi juuri näin. Mies kun ei ole mikään isätyyppi. Hän on muuten aivan ihana, enkä ole valmis riskeeraamaan tätä suhdetta. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
63/63 |
28.10.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Veikkaan, että kaipaavat kavereita ja tuttuja asioita, hyvä pointti tuo ettei itsekään viihtyisi hotellissa joka toinen viikonloppu. Ei kyse varmasti ole siitä etteikö isä oli ihmisenä rakas, mutta kodin tuntua ei vierailuviikonloppuina ole. Seurasin vierestä, kuinka miesystävän teini-ikäinen tytär tuli joka toinen vkl vastoin tahtoaan isäviikonlopulle, olisi halunnut olla kavereiden kanssa tutuissa ympyröissä. Oli sitten huoneessaan la-päivästä sunnuntai-iltaan kännykällä. Emme asuneet yhdessä, ja kävin vain kahvilla näinä viikonloppuina. Oma poika 15,asumme isänsä kanssa 2 km päässä toisistamme.Poika saa itse päättää missä on, mopolla kulkee itsekseen. Koulu, kaverit ja harrastus lähellä molempien luona.Suosittelen.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: seitsemän kahdeksan kuusi