Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Unelma-parisuhde ja feminismi
27.10.2019 |
Feminismiä arvostellaan tällä palstalla jatkuvasti. Varsinkin palstamiehet ovat tässä kunnostautuneet kovasti (eri asia tietenkin on, kuunteleeko heitä yleisesti ottaen juuri kukaan..)
Joka tapauksessa, tahtoisin keskustella feminismistä parisuhteessa. Erityisesti minua kiinnostaa, millainen olisi palstamiesten unelmien parisuhde. Tämä mm. siksi että monen miehen käsitys parisuhteesta tuntuu olevan kaukana tosielämästä osittain siksi että tosielämän kokemus puuttuu ja näin toimimisen helppouden tai kiinnostuksen puutteen vuoksi uskotaan muiden kokemuksiin, monessa tapauksessa kritiikittömästi.
Ei tarvitse vastata jos et etsi parisuhdetta tai asia ei kiinnosta sinua lainkaan.
Voit mainita ikäsi ja joitain taustatietoja tms. ja lisäksi sen, millainen määrä feminismiä on sallittua unelmiesi parisuhteessa. Eli skaala olisi sadan vuoden takaisesta avioliitosta (naisella ei rahaa, yhteiskunnallista valtaa, oikeutta omaan mielipiteeseen, omaan kehoonsa, täysin sidottu kotiinsa paitsi miehen seurassa jne.) liki täyteen tasa-arvoon parisuhteessa (kotityöt lähes 50/50, molemmilla omat rahat ja oma elämä, omat urat, harrastukset, mies käyttää osansa vanhempainvapaasta ja osallistuu lastenhoitoon toisena vanhempana, vanhemmat toimivat tiiminä).
Keskustelua, kiitos.
Kommentit (166)
Vierailija kirjoitti:
Edelleenkään yksikään mies ei ole tullut kertomaan minkälainen hänen unelmiensa parisuhde olisi jossa toteutuisi tasa-arvo.
Eikö miehet edes ymmärrä tai ajattele koko asiaa?
Mitä miehet yleensä haluavat parisuhteelta?
Eivät kehtaa. Yksi kertoi haluavansa neitsyt Pamelan joka tulisi hänen kotiovelleen ja palvelisi tätä täysin maksutta. Varmaan muutkin miesasiamiehet haaveilevat hiljaisesti tästä samasta asiasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jahas...Kommentoin, mutta kommentti hävisi parissa minuutissa. Eikä siinä kyllä mitään epäasiallista ollut, vain ei-toivottu mielipide.
Kun tällaisia kysymyksia esitätte, niin voisitteko samalla määritellä, että millaiset vastaukset ovat hyväksyttyjä?
Minä en kerinnyt nähdä kyseistä kommenttia, joten postaisitko uudestaan? Siistitty versio, jos oli jotain "kyseenalaisia" sanoja tms.
-ap
Ei ollut mitään kyseenalaisia sanoja ja kommentti julkaistiin kyllä.
Itse asiassa viestini poistaminen havainnollistaa hyvin alkuperäisen viestini pointtia, missä yksinkertaistettuna sanoin, että tasa-arvoista parisuhdetta ei voi olla jos naiset yksipuolisesti määrittelevät mitä tasa-arvoinen parisuhde tarkoittaa.
Millainen sinusta olisi tasa-arvoinen parisuhde?
Riippuu naisesta. Ei voi olla olemassa mitään yhtä määritelmää, joka voisi kattaisi kaikki naiset. Yleensä se on kompromissi huonon ja täydellisen naisen väliltä. Perinteisemmän naisen vuoksi olisin valmis tekemään paljon, mutta "moderni" nainen ei ansaitse tuollaista 50/50 töiden jaottelua.
Tarkoitatko, että jos nainen käy kokopäivätöissä, haluaa maksaa puolet perheen kuluista, hoitaa oman autonsa asiat, tekee lumitöitä ja leikkaa ruohikkoa ja pitää huolen lapsista, niin sinä voit sitten tehdä vähemmän? Onko sinulle hyvä parisuhde sellainen, jossa nainen on kotona ja sinä ainoana palkansaajana maksat kaikki perheen kulut?
Voit haluta maksaa puolet kuluista, mutta miksi minun pitäisi sitä arvostaa? Tähän viittasin alkuperäisellä kommentilla, ette voi vain päättää että teet jotain ja se on tasa-arvoista. En arvosta. Päin vastoin, se että nainen haluaa maksaa puolet kaikesta (olla itsenäinen) on näkökulmastani merkki siitä, että hän ei ole valmis riskeeraamaan mitään suhteen vuoks ja jos nainen ei ole valmis riskeeraamaan ja tekemään töitä suhteen vuoksi epäitsekkäästi, niin miksi minä panostaisiin tai edes ryhtyisin suhteeseen, jonka kesto on kysymysmerkki?
Koet siis että sinulla pitää olla taloudellinen valta toiseen ettei tämä voi lähteä suhteesta?
Ymmärrät varmaan miksi tuo ei houkuta.En koe, mutta jos nainen nainen haluaa pelata varman päälle, en minäkään tule omistautumaan suhteelle täysillä.
Olisitko valmis siihen, että nainen jää kotiin mutta sinun palkkasi vastaavasti menee suoraan hänen tililleen? Tai edes siirtämään hänelle kuukausittain esim. 2000 euroa täysin omaa rahaa, josta hän voi ostaa henkilökohtaisia juttuja mutta myös säästämään sille varalle, että sinä jätät hänet? Siis yksityisen eläkevakuutuksen lisäksi, tietysti.
Vai onko sinulle suhteelle omistautuminen sitä, että sinä saat käydä töissä ja ansaita, naisen kuuluu olla kotona ja kantaa yksin riski suhteen kestävyydestä? Miksi yksikään nainen suostuisi tuohon? Ja miksi pidät itseäsi niin vastenmielisenä miehenä, ettei yksikään nainen haluaisi olla kanssasi rakkaudesta?
Mies on omistautuva, jos nainen on sen arvoinen. Avioliitto keksittiin sitä varten, että sillä turvataan naisen tulevaisuus erossa, jos haluat muuttaa sen määritelmää noin, niin se on ok.
Avioliitto keksittiin siksi että se on juridinen sopimus, yleensä sillä yhdisteltiin omaisuuksia kahden suvun kesken. Ja toki sillä myös sovittiin naisen tulevaisuuden turvasta jos mies hylkää tai kuolee, koska siihen aikaan naisella ei ollut yleensä omaa omaisuutta eikä edes laillista lupaa sitä hankkia.
Nykyään avioliitto on edelleen juridinen sopimus, mutta se yleensä solmitaan vain rakkauden tuloksena, ei liiketoimintana. Ja yleensä se mitä turvataan on lasten elatus eri tilanteissa.
Niin, mitä yritätte sanoa? Vastasin (yksinkertaistavasti) kysymykseen, jossa kysyttiin olenko valmis takaamaan naisen toimeentulon parisuhteessa myös erotilanteessa. Miksi ette hyväksy nykyistä avioiliittolakia, joka määrää kumppanille samantasoisen elintason?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jahas...Kommentoin, mutta kommentti hävisi parissa minuutissa. Eikä siinä kyllä mitään epäasiallista ollut, vain ei-toivottu mielipide.
Kun tällaisia kysymyksia esitätte, niin voisitteko samalla määritellä, että millaiset vastaukset ovat hyväksyttyjä?
Minä en kerinnyt nähdä kyseistä kommenttia, joten postaisitko uudestaan? Siistitty versio, jos oli jotain "kyseenalaisia" sanoja tms.
-ap
Ei ollut mitään kyseenalaisia sanoja ja kommentti julkaistiin kyllä.
Itse asiassa viestini poistaminen havainnollistaa hyvin alkuperäisen viestini pointtia, missä yksinkertaistettuna sanoin, että tasa-arvoista parisuhdetta ei voi olla jos naiset yksipuolisesti määrittelevät mitä tasa-arvoinen parisuhde tarkoittaa.
Millainen sinusta olisi tasa-arvoinen parisuhde?
Riippuu naisesta. Ei voi olla olemassa mitään yhtä määritelmää, joka voisi kattaisi kaikki naiset. Yleensä se on kompromissi huonon ja täydellisen naisen väliltä. Perinteisemmän naisen vuoksi olisin valmis tekemään paljon, mutta "moderni" nainen ei ansaitse tuollaista 50/50 töiden jaottelua.
Tarkoitatko, että jos nainen käy kokopäivätöissä, haluaa maksaa puolet perheen kuluista, hoitaa oman autonsa asiat, tekee lumitöitä ja leikkaa ruohikkoa ja pitää huolen lapsista, niin sinä voit sitten tehdä vähemmän? Onko sinulle hyvä parisuhde sellainen, jossa nainen on kotona ja sinä ainoana palkansaajana maksat kaikki perheen kulut?
Voit haluta maksaa puolet kuluista, mutta miksi minun pitäisi sitä arvostaa? Tähän viittasin alkuperäisellä kommentilla, ette voi vain päättää että teet jotain ja se on tasa-arvoista. En arvosta. Päin vastoin, se että nainen haluaa maksaa puolet kaikesta (olla itsenäinen) on näkökulmastani merkki siitä, että hän ei ole valmis riskeeraamaan mitään suhteen vuoks ja jos nainen ei ole valmis riskeeraamaan ja tekemään töitä suhteen vuoksi epäitsekkäästi, niin miksi minä panostaisiin tai edes ryhtyisin suhteeseen, jonka kesto on kysymysmerkki?
Koet siis että sinulla pitää olla taloudellinen valta toiseen ettei tämä voi lähteä suhteesta?
Ymmärrät varmaan miksi tuo ei houkuta.En koe, mutta jos nainen nainen haluaa pelata varman päälle, en minäkään tule omistautumaan suhteelle täysillä.
Olisitko valmis siihen, että nainen jää kotiin mutta sinun palkkasi vastaavasti menee suoraan hänen tililleen? Tai edes siirtämään hänelle kuukausittain esim. 2000 euroa täysin omaa rahaa, josta hän voi ostaa henkilökohtaisia juttuja mutta myös säästämään sille varalle, että sinä jätät hänet? Siis yksityisen eläkevakuutuksen lisäksi, tietysti.
Vai onko sinulle suhteelle omistautuminen sitä, että sinä saat käydä töissä ja ansaita, naisen kuuluu olla kotona ja kantaa yksin riski suhteen kestävyydestä? Miksi yksikään nainen suostuisi tuohon? Ja miksi pidät itseäsi niin vastenmielisenä miehenä, ettei yksikään nainen haluaisi olla kanssasi rakkaudesta?
Mies on omistautuva, jos nainen on sen arvoinen. Avioliitto keksittiin sitä varten, että sillä turvataan naisen tulevaisuus erossa, jos haluat muuttaa sen määritelmää noin, niin se on ok.
Avioliitto keksittiin siksi että se on juridinen sopimus, yleensä sillä yhdisteltiin omaisuuksia kahden suvun kesken. Ja toki sillä myös sovittiin naisen tulevaisuuden turvasta jos mies hylkää tai kuolee, koska siihen aikaan naisella ei ollut yleensä omaa omaisuutta eikä edes laillista lupaa sitä hankkia.
Nykyään avioliitto on edelleen juridinen sopimus, mutta se yleensä solmitaan vain rakkauden tuloksena, ei liiketoimintana. Ja yleensä se mitä turvataan on lasten elatus eri tilanteissa.
Niin, mitä yritätte sanoa? Vastasin (yksinkertaistavasti) kysymykseen, jossa kysyttiin olenko valmis takaamaan naisen toimeentulon parisuhteessa myös erotilanteessa. Miksi ette hyväksy nykyistä avioiliittolakia, joka määrää kumppanille samantasoisen elintason?
Miksi sinä et usko olevasi rakastettu ihan omana itsenäsi vaan haluat naisen olevan kanssasi vain, jos hän "riskeeraa" jäämällä kotiin sinun tulojesi varaan? Oma parisuhteeni perustuu vain ja ainoastaan rakkauteen. Voisimme koska tahansa erota ilman raha- tai muita käytännön ongelmia, mutta haluamme olla yhdessä.
Minä ja avopuolisoni ollaan molemmat antifeministejä ja tämä on ollut iso asia suhteen toimimiselle. Kotityöt jaetaan tasa-arvoisesti eikä sukupuolen mukaan, kaupassa ja ravintolassa maksetaan suurinpiirtein vuorotellen sekä hankintoja tehdään yhdessä sopimalla. Arki menee mukavasti, kun ei tarvitse joka välissä ahdistua kulttuurin omimisesta, oikeasta uussanaston käyttämisestä, sukupuolen olettamisesta ja muista feministijutuista
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jahas...Kommentoin, mutta kommentti hävisi parissa minuutissa. Eikä siinä kyllä mitään epäasiallista ollut, vain ei-toivottu mielipide.
Kun tällaisia kysymyksia esitätte, niin voisitteko samalla määritellä, että millaiset vastaukset ovat hyväksyttyjä?
Minä en kerinnyt nähdä kyseistä kommenttia, joten postaisitko uudestaan? Siistitty versio, jos oli jotain "kyseenalaisia" sanoja tms.
-ap
Ei ollut mitään kyseenalaisia sanoja ja kommentti julkaistiin kyllä.
Itse asiassa viestini poistaminen havainnollistaa hyvin alkuperäisen viestini pointtia, missä yksinkertaistettuna sanoin, että tasa-arvoista parisuhdetta ei voi olla jos naiset yksipuolisesti määrittelevät mitä tasa-arvoinen parisuhde tarkoittaa.
Millainen sinusta olisi tasa-arvoinen parisuhde?
Riippuu naisesta. Ei voi olla olemassa mitään yhtä määritelmää, joka voisi kattaisi kaikki naiset. Yleensä se on kompromissi huonon ja täydellisen naisen väliltä. Perinteisemmän naisen vuoksi olisin valmis tekemään paljon, mutta "moderni" nainen ei ansaitse tuollaista 50/50 töiden jaottelua.
Tarkoitatko, että jos nainen käy kokopäivätöissä, haluaa maksaa puolet perheen kuluista, hoitaa oman autonsa asiat, tekee lumitöitä ja leikkaa ruohikkoa ja pitää huolen lapsista, niin sinä voit sitten tehdä vähemmän? Onko sinulle hyvä parisuhde sellainen, jossa nainen on kotona ja sinä ainoana palkansaajana maksat kaikki perheen kulut?
Voit haluta maksaa puolet kuluista, mutta miksi minun pitäisi sitä arvostaa? Tähän viittasin alkuperäisellä kommentilla, ette voi vain päättää että teet jotain ja se on tasa-arvoista. En arvosta. Päin vastoin, se että nainen haluaa maksaa puolet kaikesta (olla itsenäinen) on näkökulmastani merkki siitä, että hän ei ole valmis riskeeraamaan mitään suhteen vuoks ja jos nainen ei ole valmis riskeeraamaan ja tekemään töitä suhteen vuoksi epäitsekkäästi, niin miksi minä panostaisiin tai edes ryhtyisin suhteeseen, jonka kesto on kysymysmerkki?
Koet siis että sinulla pitää olla taloudellinen valta toiseen ettei tämä voi lähteä suhteesta?
Ymmärrät varmaan miksi tuo ei houkuta.En koe, mutta jos nainen nainen haluaa pelata varman päälle, en minäkään tule omistautumaan suhteelle täysillä.
Olisitko valmis siihen, että nainen jää kotiin mutta sinun palkkasi vastaavasti menee suoraan hänen tililleen? Tai edes siirtämään hänelle kuukausittain esim. 2000 euroa täysin omaa rahaa, josta hän voi ostaa henkilökohtaisia juttuja mutta myös säästämään sille varalle, että sinä jätät hänet? Siis yksityisen eläkevakuutuksen lisäksi, tietysti.
Vai onko sinulle suhteelle omistautuminen sitä, että sinä saat käydä töissä ja ansaita, naisen kuuluu olla kotona ja kantaa yksin riski suhteen kestävyydestä? Miksi yksikään nainen suostuisi tuohon? Ja miksi pidät itseäsi niin vastenmielisenä miehenä, ettei yksikään nainen haluaisi olla kanssasi rakkaudesta?
Mies on omistautuva, jos nainen on sen arvoinen. Avioliitto keksittiin sitä varten, että sillä turvataan naisen tulevaisuus erossa, jos haluat muuttaa sen määritelmää noin, niin se on ok.
Avioliitto keksittiin siksi että se on juridinen sopimus, yleensä sillä yhdisteltiin omaisuuksia kahden suvun kesken. Ja toki sillä myös sovittiin naisen tulevaisuuden turvasta jos mies hylkää tai kuolee, koska siihen aikaan naisella ei ollut yleensä omaa omaisuutta eikä edes laillista lupaa sitä hankkia.
Nykyään avioliitto on edelleen juridinen sopimus, mutta se yleensä solmitaan vain rakkauden tuloksena, ei liiketoimintana. Ja yleensä se mitä turvataan on lasten elatus eri tilanteissa.
Niin, mitä yritätte sanoa? Vastasin (yksinkertaistavasti) kysymykseen, jossa kysyttiin olenko valmis takaamaan naisen toimeentulon parisuhteessa myös erotilanteessa. Miksi ette hyväksy nykyistä avioiliittolakia, joka määrää kumppanille samantasoisen elintason?
Miksi sinä et usko olevasi rakastettu ihan omana itsenäsi vaan haluat naisen olevan kanssasi vain, jos hän "riskeeraa" jäämällä kotiin sinun tulojesi varaan? Oma parisuhteeni perustuu vain ja ainoastaan rakkauteen. Voisimme koska tahansa erota ilman raha- tai muita käytännön ongelmia, mutta haluamme olla yhdessä.
Naisten halu olla yhdessä on tilastojenkin mukaan kovin hetkellistä. Miksi luottaisin naiseen, jonka on menneisydessä halunnut olla aidosti yhdessä jo useampia kertoja, mutta eronnut kuitenkin? En ole niin naiivi. Arvostus on ansaittava.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jahas...Kommentoin, mutta kommentti hävisi parissa minuutissa. Eikä siinä kyllä mitään epäasiallista ollut, vain ei-toivottu mielipide.
Kun tällaisia kysymyksia esitätte, niin voisitteko samalla määritellä, että millaiset vastaukset ovat hyväksyttyjä?
Minä en kerinnyt nähdä kyseistä kommenttia, joten postaisitko uudestaan? Siistitty versio, jos oli jotain "kyseenalaisia" sanoja tms.
-ap
Ei ollut mitään kyseenalaisia sanoja ja kommentti julkaistiin kyllä.
Itse asiassa viestini poistaminen havainnollistaa hyvin alkuperäisen viestini pointtia, missä yksinkertaistettuna sanoin, että tasa-arvoista parisuhdetta ei voi olla jos naiset yksipuolisesti määrittelevät mitä tasa-arvoinen parisuhde tarkoittaa.
Millainen sinusta olisi tasa-arvoinen parisuhde?
Riippuu naisesta. Ei voi olla olemassa mitään yhtä määritelmää, joka voisi kattaisi kaikki naiset. Yleensä se on kompromissi huonon ja täydellisen naisen väliltä. Perinteisemmän naisen vuoksi olisin valmis tekemään paljon, mutta "moderni" nainen ei ansaitse tuollaista 50/50 töiden jaottelua.
Tarkoitatko, että jos nainen käy kokopäivätöissä, haluaa maksaa puolet perheen kuluista, hoitaa oman autonsa asiat, tekee lumitöitä ja leikkaa ruohikkoa ja pitää huolen lapsista, niin sinä voit sitten tehdä vähemmän? Onko sinulle hyvä parisuhde sellainen, jossa nainen on kotona ja sinä ainoana palkansaajana maksat kaikki perheen kulut?
Voit haluta maksaa puolet kuluista, mutta miksi minun pitäisi sitä arvostaa? Tähän viittasin alkuperäisellä kommentilla, ette voi vain päättää että teet jotain ja se on tasa-arvoista. En arvosta. Päin vastoin, se että nainen haluaa maksaa puolet kaikesta (olla itsenäinen) on näkökulmastani merkki siitä, että hän ei ole valmis riskeeraamaan mitään suhteen vuoks ja jos nainen ei ole valmis riskeeraamaan ja tekemään töitä suhteen vuoksi epäitsekkäästi, niin miksi minä panostaisiin tai edes ryhtyisin suhteeseen, jonka kesto on kysymysmerkki?
Koet siis että sinulla pitää olla taloudellinen valta toiseen ettei tämä voi lähteä suhteesta?
Ymmärrät varmaan miksi tuo ei houkuta.En koe, mutta jos nainen nainen haluaa pelata varman päälle, en minäkään tule omistautumaan suhteelle täysillä.
Miten sinä osoittaisit omistautuvasi suhteelle täysin niin ettet kohta jätä naista?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jahas...Kommentoin, mutta kommentti hävisi parissa minuutissa. Eikä siinä kyllä mitään epäasiallista ollut, vain ei-toivottu mielipide.
Kun tällaisia kysymyksia esitätte, niin voisitteko samalla määritellä, että millaiset vastaukset ovat hyväksyttyjä?
Minä en kerinnyt nähdä kyseistä kommenttia, joten postaisitko uudestaan? Siistitty versio, jos oli jotain "kyseenalaisia" sanoja tms.
-ap
Ei ollut mitään kyseenalaisia sanoja ja kommentti julkaistiin kyllä.
Itse asiassa viestini poistaminen havainnollistaa hyvin alkuperäisen viestini pointtia, missä yksinkertaistettuna sanoin, että tasa-arvoista parisuhdetta ei voi olla jos naiset yksipuolisesti määrittelevät mitä tasa-arvoinen parisuhde tarkoittaa.
Millainen sinusta olisi tasa-arvoinen parisuhde?
Riippuu naisesta. Ei voi olla olemassa mitään yhtä määritelmää, joka voisi kattaisi kaikki naiset. Yleensä se on kompromissi huonon ja täydellisen naisen väliltä. Perinteisemmän naisen vuoksi olisin valmis tekemään paljon, mutta "moderni" nainen ei ansaitse tuollaista 50/50 töiden jaottelua.
Tarkoitatko, että jos nainen käy kokopäivätöissä, haluaa maksaa puolet perheen kuluista, hoitaa oman autonsa asiat, tekee lumitöitä ja leikkaa ruohikkoa ja pitää huolen lapsista, niin sinä voit sitten tehdä vähemmän? Onko sinulle hyvä parisuhde sellainen, jossa nainen on kotona ja sinä ainoana palkansaajana maksat kaikki perheen kulut?
Voit haluta maksaa puolet kuluista, mutta miksi minun pitäisi sitä arvostaa? Tähän viittasin alkuperäisellä kommentilla, ette voi vain päättää että teet jotain ja se on tasa-arvoista. En arvosta. Päin vastoin, se että nainen haluaa maksaa puolet kaikesta (olla itsenäinen) on näkökulmastani merkki siitä, että hän ei ole valmis riskeeraamaan mitään suhteen vuoks ja jos nainen ei ole valmis riskeeraamaan ja tekemään töitä suhteen vuoksi epäitsekkäästi, niin miksi minä panostaisiin tai edes ryhtyisin suhteeseen, jonka kesto on kysymysmerkki?
Koet siis että sinulla pitää olla taloudellinen valta toiseen ettei tämä voi lähteä suhteesta?
Ymmärrät varmaan miksi tuo ei houkuta.En koe, mutta jos nainen nainen haluaa pelata varman päälle, en minäkään tule omistautumaan suhteelle täysillä.
Olisitko valmis siihen, että nainen jää kotiin mutta sinun palkkasi vastaavasti menee suoraan hänen tililleen? Tai edes siirtämään hänelle kuukausittain esim. 2000 euroa täysin omaa rahaa, josta hän voi ostaa henkilökohtaisia juttuja mutta myös säästämään sille varalle, että sinä jätät hänet? Siis yksityisen eläkevakuutuksen lisäksi, tietysti.
Vai onko sinulle suhteelle omistautuminen sitä, että sinä saat käydä töissä ja ansaita, naisen kuuluu olla kotona ja kantaa yksin riski suhteen kestävyydestä? Miksi yksikään nainen suostuisi tuohon? Ja miksi pidät itseäsi niin vastenmielisenä miehenä, ettei yksikään nainen haluaisi olla kanssasi rakkaudesta?
Mies on omistautuva, jos nainen on sen arvoinen. Avioliitto keksittiin sitä varten, että sillä turvataan naisen tulevaisuus erossa, jos haluat muuttaa sen määritelmää noin, niin se on ok.
Avioliitto keksittiin siksi että se on juridinen sopimus, yleensä sillä yhdisteltiin omaisuuksia kahden suvun kesken. Ja toki sillä myös sovittiin naisen tulevaisuuden turvasta jos mies hylkää tai kuolee, koska siihen aikaan naisella ei ollut yleensä omaa omaisuutta eikä edes laillista lupaa sitä hankkia.
Nykyään avioliitto on edelleen juridinen sopimus, mutta se yleensä solmitaan vain rakkauden tuloksena, ei liiketoimintana. Ja yleensä se mitä turvataan on lasten elatus eri tilanteissa.
Niin, mitä yritätte sanoa? Vastasin (yksinkertaistavasti) kysymykseen, jossa kysyttiin olenko valmis takaamaan naisen toimeentulon parisuhteessa myös erotilanteessa. Miksi ette hyväksy nykyistä avioiliittolakia, joka määrää kumppanille samantasoisen elintason?
Miksi sinä et usko olevasi rakastettu ihan omana itsenäsi vaan haluat naisen olevan kanssasi vain, jos hän "riskeeraa" jäämällä kotiin sinun tulojesi varaan? Oma parisuhteeni perustuu vain ja ainoastaan rakkauteen. Voisimme koska tahansa erota ilman raha- tai muita käytännön ongelmia, mutta haluamme olla yhdessä.
Naisten halu olla yhdessä on tilastojenkin mukaan kovin hetkellistä. Miksi luottaisin naiseen, jonka on menneisydessä halunnut olla aidosti yhdessä jo useampia kertoja, mutta eronnut kuitenkin? En ole niin naiivi. Arvostus on ansaittava.
Miksi haluat nimenomaan eronneen naisen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jahas...Kommentoin, mutta kommentti hävisi parissa minuutissa. Eikä siinä kyllä mitään epäasiallista ollut, vain ei-toivottu mielipide.
Kun tällaisia kysymyksia esitätte, niin voisitteko samalla määritellä, että millaiset vastaukset ovat hyväksyttyjä?
Minä en kerinnyt nähdä kyseistä kommenttia, joten postaisitko uudestaan? Siistitty versio, jos oli jotain "kyseenalaisia" sanoja tms.
-ap
Ei ollut mitään kyseenalaisia sanoja ja kommentti julkaistiin kyllä.
Itse asiassa viestini poistaminen havainnollistaa hyvin alkuperäisen viestini pointtia, missä yksinkertaistettuna sanoin, että tasa-arvoista parisuhdetta ei voi olla jos naiset yksipuolisesti määrittelevät mitä tasa-arvoinen parisuhde tarkoittaa.
Millainen sinusta olisi tasa-arvoinen parisuhde?
Riippuu naisesta. Ei voi olla olemassa mitään yhtä määritelmää, joka voisi kattaisi kaikki naiset. Yleensä se on kompromissi huonon ja täydellisen naisen väliltä. Perinteisemmän naisen vuoksi olisin valmis tekemään paljon, mutta "moderni" nainen ei ansaitse tuollaista 50/50 töiden jaottelua.
Tarkoitatko, että jos nainen käy kokopäivätöissä, haluaa maksaa puolet perheen kuluista, hoitaa oman autonsa asiat, tekee lumitöitä ja leikkaa ruohikkoa ja pitää huolen lapsista, niin sinä voit sitten tehdä vähemmän? Onko sinulle hyvä parisuhde sellainen, jossa nainen on kotona ja sinä ainoana palkansaajana maksat kaikki perheen kulut?
Voit haluta maksaa puolet kuluista, mutta miksi minun pitäisi sitä arvostaa? Tähän viittasin alkuperäisellä kommentilla, ette voi vain päättää että teet jotain ja se on tasa-arvoista. En arvosta. Päin vastoin, se että nainen haluaa maksaa puolet kaikesta (olla itsenäinen) on näkökulmastani merkki siitä, että hän ei ole valmis riskeeraamaan mitään suhteen vuoks ja jos nainen ei ole valmis riskeeraamaan ja tekemään töitä suhteen vuoksi epäitsekkäästi, niin miksi minä panostaisiin tai edes ryhtyisin suhteeseen, jonka kesto on kysymysmerkki?
Koet siis että sinulla pitää olla taloudellinen valta toiseen ettei tämä voi lähteä suhteesta?
Ymmärrät varmaan miksi tuo ei houkuta.En koe, mutta jos nainen nainen haluaa pelata varman päälle, en minäkään tule omistautumaan suhteelle täysillä.
Olisitko valmis siihen, että nainen jää kotiin mutta sinun palkkasi vastaavasti menee suoraan hänen tililleen? Tai edes siirtämään hänelle kuukausittain esim. 2000 euroa täysin omaa rahaa, josta hän voi ostaa henkilökohtaisia juttuja mutta myös säästämään sille varalle, että sinä jätät hänet? Siis yksityisen eläkevakuutuksen lisäksi, tietysti.
Vai onko sinulle suhteelle omistautuminen sitä, että sinä saat käydä töissä ja ansaita, naisen kuuluu olla kotona ja kantaa yksin riski suhteen kestävyydestä? Miksi yksikään nainen suostuisi tuohon? Ja miksi pidät itseäsi niin vastenmielisenä miehenä, ettei yksikään nainen haluaisi olla kanssasi rakkaudesta?
Mies on omistautuva, jos nainen on sen arvoinen. Avioliitto keksittiin sitä varten, että sillä turvataan naisen tulevaisuus erossa, jos haluat muuttaa sen määritelmää noin, niin se on ok.
Avioliitto keksittiin siksi että se on juridinen sopimus, yleensä sillä yhdisteltiin omaisuuksia kahden suvun kesken. Ja toki sillä myös sovittiin naisen tulevaisuuden turvasta jos mies hylkää tai kuolee, koska siihen aikaan naisella ei ollut yleensä omaa omaisuutta eikä edes laillista lupaa sitä hankkia.
Nykyään avioliitto on edelleen juridinen sopimus, mutta se yleensä solmitaan vain rakkauden tuloksena, ei liiketoimintana. Ja yleensä se mitä turvataan on lasten elatus eri tilanteissa.
Niin, mitä yritätte sanoa? Vastasin (yksinkertaistavasti) kysymykseen, jossa kysyttiin olenko valmis takaamaan naisen toimeentulon parisuhteessa myös erotilanteessa. Miksi ette hyväksy nykyistä avioiliittolakia, joka määrää kumppanille samantasoisen elintason?
Miksi sinä et usko olevasi rakastettu ihan omana itsenäsi vaan haluat naisen olevan kanssasi vain, jos hän "riskeeraa" jäämällä kotiin sinun tulojesi varaan? Oma parisuhteeni perustuu vain ja ainoastaan rakkauteen. Voisimme koska tahansa erota ilman raha- tai muita käytännön ongelmia, mutta haluamme olla yhdessä.
Naisten halu olla yhdessä on tilastojenkin mukaan kovin hetkellistä. Miksi luottaisin naiseen, jonka on menneisydessä halunnut olla aidosti yhdessä jo useampia kertoja, mutta eronnut kuitenkin? En ole niin naiivi. Arvostus on ansaittava.
Siveysvyön kantajan kannattaa suoraan suunnata Puolaan jossa avioliitto on pyhä. Tykkäätte aina vaan olla täällä syntisten ja useasti eronneiden kanssa :D
50/50.
Paras parisuhde olisi sellainen jossa ollaan tasa-arvoisia yhteiskunnallisesti ja myös romanttisesti. Ei perinteisiä miehen ja naisen rooleja. Samanaikaisesti rakastavaiset ja parhaat kaverit.
Mutta tiedätkö mitä, ap?
Sellaista on hemmetin vaikea löytää.
Käytännössä jokainen tapailemistani naisista on kertonut haluavansa tasa-arvoa, mutta pian on käynyt ilmi ettei sitä haluta romanttisella tasolla. Miehen halutaan olevan vahvempi, rohkeampi, aloitteellisempi, jne. Alaspäin pariutuminen ei käy, miehen sosioekonomisen aseman on oltava vähintään vastaava kuin naisella ja kun naiselta löytyy ulkonäköä, mieluiten korkeampi. Ja kun on ollut aika edetä seksiin, jokainen tapailemistani naisista on paljastunut seksuaalisesti alistuvaksi. Hassua kyllä, mitä vahvempi feminismin kannattaja on ollut kyseessä, sitä enemmän seksissä on haluttu alistua.
Eli halutaan kuitenkin paluuta 20-luvulle, vaikka sosiaalisissa ympyröissä pidetäänkin yllä kulissia tasa-arvoisesta suhteesta.
Toistaiseksi olen haudannut toiveet parisuhteesta, yksinkertaisesti siksi että toivomaani parisuhdetta haluavia naisia ei tunnu olevan olemassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jahas...Kommentoin, mutta kommentti hävisi parissa minuutissa. Eikä siinä kyllä mitään epäasiallista ollut, vain ei-toivottu mielipide.
Kun tällaisia kysymyksia esitätte, niin voisitteko samalla määritellä, että millaiset vastaukset ovat hyväksyttyjä?
Minä en kerinnyt nähdä kyseistä kommenttia, joten postaisitko uudestaan? Siistitty versio, jos oli jotain "kyseenalaisia" sanoja tms.
-ap
Ei ollut mitään kyseenalaisia sanoja ja kommentti julkaistiin kyllä.
Itse asiassa viestini poistaminen havainnollistaa hyvin alkuperäisen viestini pointtia, missä yksinkertaistettuna sanoin, että tasa-arvoista parisuhdetta ei voi olla jos naiset yksipuolisesti määrittelevät mitä tasa-arvoinen parisuhde tarkoittaa.
Tämäpä on kiinnostava näkemys. Minkälainen tasa-arvon käsite voisi olla naisille edullinen mutta miehille haitallinen, niin että voidaan vielä puhua tasa-arvosta? Voitko nimetä yhden miehiltä parisuhteiden tasa-arvoa koskevaan keskusteluun tulleen aloitteen, joka ei ole pyrkimys palata vanhaan epätasa-arvoon ja joka on naisten toimesta vaiettu kuoliaaksi tai tyrmätty?
Perheväkivallasta puhuminen ILMAN sukupuolijakoa. Tekijästä puhuminen tekijänä, uhrista puhuminen uhrina. Mutta ei. "Kun naiset on useammin uhreina"
Ohis. Nainen 30 +
Vierailija kirjoitti:
Minä ja avopuolisoni ollaan molemmat antifeministejä ja tämä on ollut iso asia suhteen toimimiselle. Kotityöt jaetaan tasa-arvoisesti eikä sukupuolen mukaan, kaupassa ja ravintolassa maksetaan suurinpiirtein vuorotellen sekä hankintoja tehdään yhdessä sopimalla. Arki menee mukavasti, kun ei tarvitse joka välissä ahdistua kulttuurin omimisesta, oikeasta uussanaston käyttämisestä, sukupuolen olettamisesta ja muista feministijutuista
Miten kulttuurin omiminen, sanasto ja sukupuolen olettaminen liittyvät parisuhteeseen? Miten kotityönne on siis konkreettisesti jaettu?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Feminismin vihaaminen Suomessa on aika absurdia koska se on suurelta osin vaikuttanut suomalaisen hyvinvointivaltion syntyyn. Jenkkilässä taas feminismi on kärjistynyt perijenkkiläiseen tyyliin ahneudeksi ja oman edun tavoitteluksi (koska siellä tuntuu jokainen aatesuuntaus ennen pitkää kärjistyvän siihen). Tätä näkee Suomessa huomattavasti harvemmin. Ei esimerkkinä minulle, 33-vuotiaalle naiselle, ole koskaan tullut edes mieleen että mies minut elättäisi, ei myöskään se että mies päättäisi asioistani. Molemmat ajatukset tuntuvat kovin vierailta ja ahdistavilta. Ja tiedän että muitakin kaltaisiani on, paljon.
Feminismi ei ole jenkeissä "kärjistynyt" yhtään mitenkään.
Femisnismi tarkoittaa tasa-arvoa. Ei se jenkeissäkään yhtään mitään muuta tarkoita, eikä tarkoittaisi mitään muuta edes Marsissa.
Mä olen ilmeisesti syntyjäni ja luonteeltani aika feministinen ja olenkin pohtinut, ettei parisuhde välttämättä sovi minulle ollenkaan.
Olen siis nainen, joka kulkee omia polkujaan välttämättä miesten odotuksista ja kulttuurisista vaatimuksista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Feministimiehet sahaavat omaa oksaansa. En naisena ymmärrä millään miksi siihen ryhtyvät. Käy yhtä köpelösti kuin vihreiden eduskunnasta tippuneille miehille. En tosin itsekään ole feministi. Kasvatan lapseni tasa-arvoon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä ja avopuolisoni ollaan molemmat antifeministejä ja tämä on ollut iso asia suhteen toimimiselle. Kotityöt jaetaan tasa-arvoisesti eikä sukupuolen mukaan, kaupassa ja ravintolassa maksetaan suurinpiirtein vuorotellen sekä hankintoja tehdään yhdessä sopimalla. Arki menee mukavasti, kun ei tarvitse joka välissä ahdistua kulttuurin omimisesta, oikeasta uussanaston käyttämisestä, sukupuolen olettamisesta ja muista feministijutuista
Miten kulttuurin omiminen, sanasto ja sukupuolen olettaminen liittyvät parisuhteeseen? Miten kotityönne on siis konkreettisesti jaettu?
Niin että hommat menevät ajallisesti tasan ja kumpikaan ei joudu kerrasta toiseen tekemään inhokkitöitään. Tietysti myös joustetaan eli jos mulla on vapaampaa ja toisella paljon duunia, niin teen sitten enemmän kotitöitä ja myöhemmin taas päinvastoin. Isommat yksittäiset hommat kuten huonekalujen kokoamiset tehdään aina yhdessä
Vierailija kirjoitti:
Minä ja avopuolisoni ollaan molemmat antifeministejä ja tämä on ollut iso asia suhteen toimimiselle. Kotityöt jaetaan tasa-arvoisesti eikä sukupuolen mukaan, kaupassa ja ravintolassa maksetaan suurinpiirtein vuorotellen sekä hankintoja tehdään yhdessä sopimalla. Arki menee mukavasti, kun ei tarvitse joka välissä ahdistua kulttuurin omimisesta, oikeasta uussanaston käyttämisestä, sukupuolen olettamisesta ja muista feministijutuista
Eli ette ole feministejä, eli olette sovinisteja? Omituista. Miksi jaatte kotityöt ja maksatte molemmat jos olette sitä mieltä että vaimo on vähempiarvoinen ihmisenä kuin mies?
Mikään kulttuurin omiminen, uussanastot tai sukupuolen olettaminen ei liity millään lailla feminismiin, koska feminismi ei tarkoita mitään muuta kuin sitä että mies ja nainen on yhtä arvokkaita ihmisenä. Nuo muut asiat liittyy ihan muihin juttuihin, toki niitä kannattavatkin saavat olla myös feministejä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä ja avopuolisoni ollaan molemmat antifeministejä ja tämä on ollut iso asia suhteen toimimiselle. Kotityöt jaetaan tasa-arvoisesti eikä sukupuolen mukaan, kaupassa ja ravintolassa maksetaan suurinpiirtein vuorotellen sekä hankintoja tehdään yhdessä sopimalla. Arki menee mukavasti, kun ei tarvitse joka välissä ahdistua kulttuurin omimisesta, oikeasta uussanaston käyttämisestä, sukupuolen olettamisesta ja muista feministijutuista
Eli ette ole feministejä, eli olette sovinisteja? Omituista. Miksi jaatte kotityöt ja maksatte molemmat jos olette sitä mieltä että vaimo on vähempiarvoinen ihmisenä kuin mies?
Mikään kulttuurin omiminen, uussanastot tai sukupuolen olettaminen ei liity millään lailla feminismiin, koska feminismi ei tarkoita mitään muuta kuin sitä että mies ja nainen on yhtä arvokkaita ihmisenä. Nuo muut asiat liittyy ihan muihin juttuihin, toki niitä kannattavatkin saavat olla myös feministejä.
Juu ja työvoimapula iskee, kun suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle jne. Ei uppoa enää
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Feminismi on nykysuomen vakavin uhka, se on SYÖPÄ joka nakertaa satavuotta rakennettua yhteiskuntaa sisältä päin. Tuon SYÖVÄN tulokset on alkaneet viimeisen kymmenen vuoden aikana konkretisoitua.
Voisitko avata tätä näkemystäsi hiukan? Millä lailla feminismi uhkaa Suomea? Millä lailla feminismi toimii syövän kaltaisesti?
Onko sinusta oikeasti ok että vain ihmiset joilla on kikkeli, saavat äänestää? Vain ihmiset joilla on kikkeli, ovat jotain. Vain ihmiset joilla on kikkeli, osaavat tehdä päätöksiä ja saavat määrätä omasta elämästään + niiden elämästä joilla ei ole kikkeliä?
Ei nykyinen intersektionaalinen feminismi ole naisasialiike enää vaan ääriliike, joka jauhaa kaikenmaailman "kulttuurisesta omimisesta", "manspreadingista", "manspleinauksesta", "toksisesta maskuliinisuudesta" ja ikuisesta valkoisen miehen pahuudesta; monikulttuurin ja rauhanuskonnon ihanuudesta.
Kuka nyt sellaisen höyrähtäneen ääriajattelijan kanssa jaksaisi? (Paitsi soijapoika)
Vierailija kirjoitti:
Feministimiehet sahaavat omaa oksaansa. En naisena ymmärrä millään miksi siihen ryhtyvät. Käy yhtä köpelösti kuin vihreiden eduskunnasta tippuneille miehille. En tosin itsekään ole feministi. Kasvatan lapseni tasa-arvoon.
Feminismi tarkoittaa tasa-arvoa.
Miksi suuri osa ihmisistä ei yhä vieläkään ymmärrä mitä feminismi tarkoittaa?
Alue: Aihe vapaa
Lukekaa historiaa. Avioliiton perusfunktio on varmistaa miehelle laillisia jälkeläisiä ja perillisiä. Tarkoittaa sitä, että aviovaimon lapset ovat aina aviomiehen lapsia ja siten laillisia perillisiä. Helpompi vahtia yhden naisen perään kuin lukuisten ja olla varma omasta isyydestään. Mikäli mies kuolee, on naisen uudelleenmyyntihinta heikompi, yleensä on lapsia jo toiselle miehelle ja ikää. Siksi leskeneläke, jotta naiselle jää jokin toimeentulon mahdollisuus ja kyky elättää lapsiaan, mikäli miehen perintö ei siihen riitä.