Huominen työpäivä ahdistaa niin, että oksettaa :(
Olen ollut samassa työpaikassa noin vuoden verran. Tästä huolimatta jännitän edelleen töissä voimakkaasti, jotenkin selviän saman toistosta, mutta muuttuvat tilanteet aiheuttavat kamalan stressin ja paniikin. Huomenna alkaa uusi projekti ja jännitän sairaalloisesti.
Yritän koko ajan etsiä löytää uutta työpaikkaa, mutta en ole löytänyt. En tiedä mitä työtä edes voisin tehdä, kun tämä nykyinenkin on sisällöllisesti helppo työ, en vain kestä mitään muuttuvia tilanteita. Inhoan tätä, että olen jännittäjä luonteeltani. Tämä on niin raskasta, nytkin koko viikonloppu meni pilalle kun murehdin vain maanantaita.
En tiedä mitä tältä aloitukselta hain, kai halusin kuulla että selviän hengissä huomisesta tai jotain. Olo on kauhea :(
Kommentit (36)
Et ole ainoa :( ahdistaa niin paljon
Tuttu tunne. Jännittäjä olen ja se purkautuu ylimurehtimisena, vaikka osaan työni sinänsä kyllä tosi hyvin. Olen yhtenä ratkaisukeinona pitänyt sitä etten ryhdy mihinkään työtehtäviin, joissa vastuuta on omalle päälleni ns. liikaa ja jossa pitäisi viedä töitä virallisesti kotiin.
Muistin taas, että ehkä parempi pysyä Postiss ja kärsiä tylsyyden aiheuttamasta jumista kuin stressiahdistuksesta
Ei ihmisen tarvitsisi jännittää töihin menoa.
Kiitos vertaistuesta, se auttaa paljon. Olette ihania.
Haluisin vain työn, jonka voisin jättää työpaikalle. Ei tässä ole mitään järkeä, että vapaa-aikana joutuu murehtimaan ja ahdistumaan. Sinä, joka puhuit työpaikasta postilla, ymmärrän todella hyvin.
Ap
Minulla on vähän sama juttu. Ehkei ihan noin voimakkaana, mutta ymmärrän tuntemuksesi. Itseäni helpottaa ajatus, kun ajattelen tämän olevan vain väliaikaista. Itselläni on määräaikaisia sopimuksia, niin ajattelen aina kestäväni tämän sopimuksen loppuun, vaikka otankin aina uuden pätkän. Ajattelen myös että aina voi lopettaa, jos ei jaksa. Tämän voimin selviän. Ja kun ajattelen tämän vain olevan kokemus, joka on suotavaa hankkia päästäkseni kohti haavettani.
Täällä kans ahdistuja ja murehtija. Huominen suorastaan pelottaa. Pitää oppia pari uutta asiaa enkä osaa käyttää sitä järjestelmää. Lisäksi perehdyttäjäksi valittu sellainen joka ei osaa opettaa kun kaikki hänelle itsestäänselvää. Hävettää sanoa etten osaa ja ymmärrä.
Voi itku, oon pahoillani teidän puolestanne. Onkohan mulla työpaikalla samalla tavalla ahdistavaa, yrittäisin auttaa ja tsempata. Olisko teillä töissä joku mukava ja empaattinen tyyppi, josta saisi tukea?
Itse olen ollut 2,5 kk nykyisessä työssäni ja aika-ajoin olen todella ahdistunut kun en osaa niinkuin pitäisi. Ensi viikolla alkaa projekti jossa minulla on iso rooli ja en tiedä miten selviän.... unettomia töitä tiedossa. 😥 tsemiä ap!
Kuulostaa niin tutulta.. olenkin ollut ahdistuneisuushöiriön/uupumuksen vuoksi sairauslomalla nyt pitkän aikaa.. pitäisi keksiä joku uusi työ, jossa en stressaisi, mutta jolla elää..
Sama, pakko vaan käydä töissä vaikka mt-ongelmat yrittää jatkuvasti ottaa otettaan. Tätä se tulee olemaan lähes 70-vuotiaaksi saakka. Toivottavasti ei sinne saakka joudu kärvistelemään.
Voi, ymmärrän niin hyvin. Työharjoittelupaikoissani, vatsani oli jatkuvasti kamalassa kunnossa töiden takia. Pelkäsin aamuisin ja ahdisti mennä töihin. Ala oli väärä. Nyt työ ei ahdista, ja olen siitä kiitollinen joka päivä. Olisin ehkä sairastunut vakavasti, jos olisin jatkanut stressaavalla alalla. (Sosiaaliala)
Voimia ja tsemppiä, toivon sydämestäni että löydät työn, jonne menemistä ei tarvitse pelätä tai murehtia etukäteen. Kumpa kaikilla ihmisillä olisi työ, jota ei tarvitsisi pelätä.
Olen yhden kerran työelämäni aikana ollut vastaavassa tilanteessa. Silloin onneksi pystyin firman sisällä siirtymään toisiin tehtäviin. Tsemppiä sinulle toivottavasti löydät pian uuden työn.
Vajaan 10 vuoden vakityöurani aikana olen huomannut, että se on sunnuntaijuttu, siis se jännittäminen, murehtiminen, ahdistus tai mitä ikinä onkaan. Mulla myös. Vaikka osaan työni erinomaisen hyvin ja olen tyytyväinen työhöni, olen onnellinen että saan tehdä juuri sitä työtä jota olen tosiaan tehnyt nyt jo lähes 10 vuotta, niin silti joka sunnuntai on ihan masentunut olo ja maanantai ahdistaa ja kaikki tuntuu jotenkin niin lopulliselta. Ihan kuin en voisi tehdä enää mitään kivaa ikinä kun huomenna alkaa taas uusi työviikko. Ja tämä on joka sunnuntainen juttu. Kahta kauheammin lomien jälkeen, kuten nyt syyslomaviikon jäljiltä. Ärsyttävää ja turhaa, mutta en tiedä millä tästä tunteesta pääsisi eroon.
Menkää hyvät ihmiset supermarkettiin hyllyttäjiksi tai kauppakassin kerääjiksi, niissä töissä saa olla ihan omissa maailmoissaan kunhan muistaa vähän seurailla päiväyksiä.
Vastuuta ei ole eikä liiemmin tule, mutta työ on älyttömän helppoa ja voi useasti valita tekeekö aamua, iltaa, yötä vai näiden sekoitusta. Palkkaa tulee sen reilu 2000e lisien kanssa, eli ei mikään massitehdas, mutta pärjää. Osastoa voi päästä vaihtamaan kun vanha homma alkaa kyllästyttämään.
Mun työ on kanssa paperilla rutiinihommaa ja asiakaspalvelua ilman vastuutehtäviä, mut käytännössä oon kaikenlaisissa selvitystöissä ja projekteissa vähän väliä mukana ja kaikki muut työt kärsii kun näihin joutuu käyttämään aikaa. Tulipalojen sammuttelua ja vastailua muiden esimiesten vihaisiin kyselyihin kun oma ei ehdi tai tajua. Stressaan ihan hirveästi, kun kuitenkin mun suoritusta mitataan vaan noiden rutiinihommien perusteella...
Oon sanonut tästä esimiestasolle, puhunut HR:lle, hakenut uusia töitä mut ei oo vielä tärpännyt. Toivottavasti tärppää ennenkuin uuvun täysin. Oon nyt jo aika ihansama-asenteella töissä, ja huomaan ettei jaksaminen enää riitä koko päivän työntekoon vaan oon jo alkuiltapäivästä ihan loppu vaikka tekisin kivojakin työtehtäviä.
Vierailija kirjoitti:
Menkää hyvät ihmiset supermarkettiin hyllyttäjiksi tai kauppakassin kerääjiksi, niissä töissä saa olla ihan omissa maailmoissaan kunhan muistaa vähän seurailla päiväyksiä.
Vastuuta ei ole eikä liiemmin tule, mutta työ on älyttömän helppoa ja voi useasti valita tekeekö aamua, iltaa, yötä vai näiden sekoitusta. Palkkaa tulee sen reilu 2000e lisien kanssa, eli ei mikään massitehdas, mutta pärjää. Osastoa voi päästä vaihtamaan kun vanha homma alkaa kyllästyttämään.
Olisikin noin helppoa.
Onneksi itselläni huomenna "happy monday". Eli vapaapäivä.
Sen tietenkin voi saada, kun tekee viikonloppuna töitä kuten bussinkuljettaja- eli tässä tapauksessa minä.
Ja ettei kateus iskisi, niin nykyään olen ihan sekaisin, että mikä päivä menossa, koska ei sillä ole sinällään väliä. Ihmettelin vaan, että miksi Sellon kauppakeskus oli sulkeutumassa tänään jo klo 18 maissa :D
Parasta on joka toinen perjantai kun palkka napsuu tilille :)
No voi, arvostan että kuitenkin yrität. Ja pidä mielessä, ettei sinua kukaan kyttää, kun jokaisella on mielessä ensimmäisenä itsensä.