Huominen työpäivä ahdistaa niin, että oksettaa :(
Olen ollut samassa työpaikassa noin vuoden verran. Tästä huolimatta jännitän edelleen töissä voimakkaasti, jotenkin selviän saman toistosta, mutta muuttuvat tilanteet aiheuttavat kamalan stressin ja paniikin. Huomenna alkaa uusi projekti ja jännitän sairaalloisesti.
Yritän koko ajan etsiä löytää uutta työpaikkaa, mutta en ole löytänyt. En tiedä mitä työtä edes voisin tehdä, kun tämä nykyinenkin on sisällöllisesti helppo työ, en vain kestä mitään muuttuvia tilanteita. Inhoan tätä, että olen jännittäjä luonteeltani. Tämä on niin raskasta, nytkin koko viikonloppu meni pilalle kun murehdin vain maanantaita.
En tiedä mitä tältä aloitukselta hain, kai halusin kuulla että selviän hengissä huomisesta tai jotain. Olo on kauhea :(
Kommentit (36)
Teille lohdutukseksi että kyllä sekin on hyvin ahdistavaa ja stressaavaa kun töitä ei ole tai jos töissä ei ole haasteita eikä pääse käyttämään kykyjään tai vahvuuksiaan millään lailla.
Vierailija kirjoitti:
Kiitos vertaistuesta, se auttaa paljon. Olette ihania.
Haluisin vain työn, jonka voisin jättää työpaikalle. Ei tässä ole mitään järkeä, että vapaa-aikana joutuu murehtimaan ja ahdistumaan. Sinä, joka puhuit työpaikasta postilla, ymmärrän todella hyvin.
Ap
Niin, unohtui mainita, että linjurin kipparina ei todella tarvitse ottaa töitä kotiin. Pikkuisen parempi uravalinta oli, kun keväällä lähdin uudelleenkouluttautumaan tälle alalle :)
Tervetuloa mukaan ammattiin, jos omistat edes B-ajokortin, nopeasti pääsee nykyään suorittamaan suoraan D-kortin, mikäli muut vaarimukset täyttyvät (ikä, nuhteettomuus ym.)
Ja hommat ei lopu!
Kuulostaa tosi surulliselta! Itse olen myös kova jännittämään ja tiedän miltä tuntuu kova ahdistus ja pelko tulevasta. Jos olosi menee todella vaikeaksi, niin mene puhumaan jonnekkin asiasta. Jotkut saavat lääkkeistä suuren avun. Toivottavasti löydät mieluisan työpaikan, jossa on hyvä olla, eikä turhia tarvitse stressata. Voimia huomiseen! Hyvin se menee ja huomaat huomenna, kuinka päivästä oli tullut turhan iso mörkö päässäsi :)
Ap; käy lääkärissä ja pyydä jännitykseen propral lääke. Ota puolikas jos tulossa esiintymisiä tai muita jännittäviä tilanteita. Pitää pulssin matalana ja fyysiset oireet kurissa joten jännitys siedettävämpää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Menkää hyvät ihmiset supermarkettiin hyllyttäjiksi tai kauppakassin kerääjiksi, niissä töissä saa olla ihan omissa maailmoissaan kunhan muistaa vähän seurailla päiväyksiä.
Vastuuta ei ole eikä liiemmin tule, mutta työ on älyttömän helppoa ja voi useasti valita tekeekö aamua, iltaa, yötä vai näiden sekoitusta. Palkkaa tulee sen reilu 2000e lisien kanssa, eli ei mikään massitehdas, mutta pärjää. Osastoa voi päästä vaihtamaan kun vanha homma alkaa kyllästyttämään.
Hyllyttäjän työ olisi kyllä unelma, olen usein sitä miettinyt. Omalla (pienellä) paikkakunnallani ei ainakaan avoimessa haussa noita paikkoja ole, tietysti voisi laittaa avoimia hakemuksia.
Tsemppiä kaikille. Meitä on paljon, kenellä on samoja vaikeuksia.
Ap
Joo kyl noi "mukavat" hyllytystyöt annetaan varmasti joillekin kehitysvammaisille tms. "vajaatyökykyisille". Harmi, sillä olisi sellaista puuhaa mitä myös itse tekisin mieluusti. Oletuksena tietysti se, että tämä tapahtuu kaupan aukioloaikojen tuolla puolen. Muuten hyllyttäjä ei takuuvarmasti saa olla omissa oloissaan, vaikka olisi vilkkuva tötteröhattu päässä. Aina olisi joku idiootti ulisemassa missä on ruuvimeisselit tai kananmunat tai nilkkasukat tai jotain...............
Näkymättömyysviitta olis ihan ykkösasuste :o)
Vierailija kirjoitti:
Itse olen ollut 2,5 kk nykyisessä työssäni ja aika-ajoin olen todella ahdistunut kun en osaa niinkuin pitäisi. Ensi viikolla alkaa projekti jossa minulla on iso rooli ja en tiedä miten selviän.... unettomia töitä tiedossa. 😥 tsemiä ap!
Tiedän tunteen.
Jos minä huomaan alkavani angstailemaan töistä niin muistan äitini ohjeen:
1 asia kerrallaan.
Projektityötä tekevänä olen samaa mieltä, se voi pahimmillaan olla aivan karmeaa väkisinvääntämistä ilman mitään tekemisen iloa ja katkeraa pakkopullaa, jota voisi kuvailla monesti kuin potkisit seinää neula kynnen alla.
Jaksat sitä kun ajattelet että tämä nyt vain on tällaista #####aa.
Itse olen jo pitkään tehnyt niin. Kunpa joskus pääsisin tekemään mitä tahansa muuta kuin projektityötä. Olen siis ihan kurkkuani myöten kyllästynyt siihen.
Lääkitystä ei kannata turhaan pelätä, siitä voi olla ihan uskomaton apu jos jännittäminen ja ahdistuneisuus käy sietämättömäksi työelämässä. Propral toimii ihan hyvin poistamaan fyysisiä jännityksen oireita, mutta itse otan sen lisäksi myös mielialalääkettä, näillä pillereillä jaksanut töissä hyvin jo monta vuotta. Itselläni toki jännitys ja ahdistuneisuus oireili kokonaisvaltaisesti muutenkin mutta työstressi pahensi oireita todella paljon.
Vierailija kirjoitti:
Lääkitystä ei kannata turhaan pelätä, siitä voi olla ihan uskomaton apu jos jännittäminen ja ahdistuneisuus käy sietämättömäksi työelämässä. Propral toimii ihan hyvin poistamaan fyysisiä jännityksen oireita, mutta itse otan sen lisäksi myös mielialalääkettä, näillä pillereillä jaksanut töissä hyvin jo monta vuotta. Itselläni toki jännitys ja ahdistuneisuus oireili kokonaisvaltaisesti muutenkin mutta työstressi pahensi oireita todella paljon.
On kyllä ihan ihmelääke toi, jännitän esiintymistä ihan hirveästi, esiinnyn työssäni paljon ja olen saanut ihan uuden minun tuon lääkkeen ansiosta. Nyt voin loistaa ja tuoda tietotaitoani esiin, ilman että koko ajan täytyy pohtia jännitystä. Olen tosin ollut aina hyvä esiintymään, mutta se jännitys ollut ikävää.
Vierailija kirjoitti:
Menkää hyvät ihmiset supermarkettiin hyllyttäjiksi tai kauppakassin kerääjiksi, niissä töissä saa olla ihan omissa maailmoissaan kunhan muistaa vähän seurailla päiväyksiä.
Vastuuta ei ole eikä liiemmin tule, mutta työ on älyttömän helppoa ja voi useasti valita tekeekö aamua, iltaa, yötä vai näiden sekoitusta. Palkkaa tulee sen reilu 2000e lisien kanssa, eli ei mikään massitehdas, mutta pärjää. Osastoa voi päästä vaihtamaan kun vanha homma alkaa kyllästyttämään.
Pitääpä miettiä tota kauppakassin kerääjän hommaa.
Vierailija kirjoitti:
Menkää hyvät ihmiset supermarkettiin hyllyttäjiksi tai kauppakassin kerääjiksi, niissä töissä saa olla ihan omissa maailmoissaan kunhan muistaa vähän seurailla päiväyksiä.
Vastuuta ei ole eikä liiemmin tule, mutta työ on älyttömän helppoa ja voi useasti valita tekeekö aamua, iltaa, yötä vai näiden sekoitusta. Palkkaa tulee sen reilu 2000e lisien kanssa, eli ei mikään massitehdas, mutta pärjää. Osastoa voi päästä vaihtamaan kun vanha homma alkaa kyllästyttämään.
Tämä sopisi mullekin. Ainoa ongelma on että melkein jokapaikassa vaaditaan myös kassalle tai vähintään sen opettelu. Ja se on sitten mulle vihoviimeinen paikka olla töissä. Ns. vanhat työntekijät eivät välttämättä joudu kassalle mutta uusilta vaaditaan joustoa jne.
Vierailija kirjoitti:
Ap; käy lääkärissä ja pyydä jännitykseen propral lääke. Ota puolikas jos tulossa esiintymisiä tai muita jännittäviä tilanteita. Pitää pulssin matalana ja fyysiset oireet kurissa joten jännitys siedettävämpää.
On vaan jännä tunne, kun keho on niin rento että törmäilee seiniin ja lasioviin (myös muiden ihmisten läsnäollessa), mutta samalla mieli on edelleen niin täynnä ahdistusta että tekisi mieli itkeä. Vielä en ole joutunut puhutteluun humalaepäilyistä, sellaista odotellessa...
Ymmärtän sinua hyvin, koska olen itsekin todella kova jännittäjä. Onko työpaikassasi huono tai arvosteleva ilmapiiri? Itse ainakin huomaan, että ilmapiiri vaikuttaa paljon. Kannattaa jatkaa uuden työpaikan etsimistä, koska työn takia ei kannata pilata terveyttään. Suosittelen käymään lääkärissäkin, koska apua on saatavissa. Lääkkeistä ja keskusteluavusta voisi olla hyötyä.
Toivon tosissani, että löydät pian uuden työpaikan. Yritä ajatella, että nykyinen työpaikkasi on vain yksi vaihe elämässäsi ja sinne ei tarvitse jäädä ikuisesti. Tsemppiä sinulle ja kaikille muillekin samasta kärsiville!
Minäkin suosittelen lääkärissä käyntiä, elämä helpottui tosi paljon kun sain jännittämiseen propralia. Esimies pyytää mua usein esitelmöimään ja on ihanaa, kun ei tarvitse enää hävetä lukuisia jännitysoireita. Oli iso kynnys mennä lääkäriin, mutta kannatti. Stressistä ja jännityksestä ei pääse tietenkään kokonaan eroon, mutta oireet lievenee huomattavasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap; käy lääkärissä ja pyydä jännitykseen propral lääke. Ota puolikas jos tulossa esiintymisiä tai muita jännittäviä tilanteita. Pitää pulssin matalana ja fyysiset oireet kurissa joten jännitys siedettävämpää.
On vaan jännä tunne, kun keho on niin rento että törmäilee seiniin ja lasioviin (myös muiden ihmisten läsnäollessa), mutta samalla mieli on edelleen niin täynnä ahdistusta että tekisi mieli itkeä. Vielä en ole joutunut puhutteluun humalaepäilyistä, sellaista odotellessa...
Propral aiheutti minulla puheen hankaluutta. Se vasta kivaa oli, ei jännittänyt ei mutta puhuminen oli jotenkin vaikeaa...
Hyllyttäjän työ olisi kyllä unelma, olen usein sitä miettinyt. Omalla (pienellä) paikkakunnallani ei ainakaan avoimessa haussa noita paikkoja ole, tietysti voisi laittaa avoimia hakemuksia.
Tsemppiä kaikille. Meitä on paljon, kenellä on samoja vaikeuksia.
Ap