Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
En jaksa kahden lapsenlapsen hoitamista, yhden kanssa oli kivaa
19.10.2019 |
Olen ollut tyttären esikoisen kanssa paljon tekemisissä vauvasta asti. Hoitopäiviä/vrk minulla on ollut 1-4 viikossa. Tein esikoisen syntymän aikaan vain satunnaisia iltatöitä, joten aikaa oli ja yhden lapsen kanssa oli kivaa. Nyt tuli toinen ja tytär odottaa että jatkan samaa kahden kanssa. Tämä ei tunnu enää kivalle ja kieltäytymisestä syntyy eripuraa. Terveydentilanteeni on hyvä, mutta vauva ja taapero ympärivuorokautisesti tuntuu hyvin työläältä. En enää nauti hommasta samalla lailla. Tyttärellä on väsymystä ja haluaa välillä nukkua puolisonsa kanssa univelkoja kiinni ja hoitaa parisuhdetta. Minulla ei ole varsinaista syytä kieltäytyä, muuta kuin oma mukavuuteni. Siksi koen syyllisyyttä. Keskustelut tyttären kanssa aiheesta ovat muuttuneet kireiksi. Apua!
Kommentit (155)
Sinä päätät.
Ota vain yksi lapsi kerrallaan ja senkin sillon, kun Sinä haluat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikö lapsilla ole hoitopaikkaa? Käykö tytär töissä? Miksi sinä hoidat noin usein?
Kyllä ne nyt on vaan hoidettava. Olet kuitenkin niitä lasten lapsia kärttänyt siitä asti, kun tyttäresi on ollut 15-vuotias.
Vierailija kirjoitti:
Sinä päätät.
Ota vain yksi lapsi kerrallaan ja senkin sillon, kun Sinä haluat.
Niinhän minä päätän. Seurauksena välirikko tyttären kanssa. ap
Ei kai ne nyt parisuhdeaikaa tarvitse neljänä päivänä viikossa. Olet auttanut heitä tosi paljon hoitamalla noin paljon, ikävää etteivät ymmärrä olla siitä kiitollisia vaan sen sijaan valittavat.
Vaikka hoitaisit vuorokauden kerran kuussa, ei siitä pitäisi olla mitään valittamista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiittämättömiä runkkareita. Jätä ne siat!
Vierailija kirjoitti:
Kyllä ne nyt on vaan hoidettava. Olet kuitenkin niitä lasten lapsia kärttänyt siitä asti, kun tyttäresi on ollut 15-vuotias.
En ole kärttänyt. Halusin auttaa, kun mahdollisuus oli. Itselläni ei aikanaan ollut mahdollisuutta saada apua ja se oli uuvuttavaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinä päätät.
Ota vain yksi lapsi kerrallaan ja senkin sillon, kun Sinä haluat.
Niinhän minä päätän. Seurauksena välirikko tyttären kanssa. ap
Pidä taukoa hoitamisessa. Ehkä miehen vanhemmat rientää apuun tai sitten tytär tajuaa että sinun määrittelemä avun määrä on tyhjää parempi.
Nämä mummot tekevät kyllä karhunpalveluksen kun hoitavat lapsenlapsia joka viikonloppu tai vielä enemmänkin. Mahdollistavat sen, ettei lasten vanhemmat kasva koskaan täysin siihen vanhemman rooliin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap tsemppiä sulle, vaikea tilanne sinulle. Itse moiseen en lähtisi. Olen jeesannut lapsiani rahallisesti ja päätin juuri, että nyt perhana loppui.
Hmm..tyttäresi kuulostaa henmotellulta pikkuprinsessalta. Mutta kuka tämän on mahdollistanut? Aivan ap, sinä itse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voisiko anoppi hoitaa lapsia välillä?
Sinulla on ap oikeus levätäkin ja päättää itse, milloin hoidat vai hoidatko. Todella vaativa ja itsekäs tytär. Tekivät toisen lapsen ap:n hoidettavaksi. Huh.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Voisiko anoppi hoitaa lapsia välillä?
Miksi juuri anoppi? Miksei appi?
Kannattaa myös muistaa, että lapsenlapsia kohtaan on epäreilua, jos kohtelet heitä eri tavalla. Eli vaikka olisi helppoa olla vain sen tutun esikoisen kanssa, uusikin tulokas ansaitsee luoda suhteen isovanhempaansa. Eli jos päätät edelleen tarjota apua, otat joko molempia vuorotellen hoitoon tai sitten molemmat yhtä aikaa.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä ne nyt on vaan hoidettava. Olet kuitenkin niitä lasten lapsia kärttänyt siitä asti, kun tyttäresi on ollut 15-vuotias.
😂
Ongelma tässä on varmaan se, että kun tuon yhden kanssa meillä oli helppoa, eikä tytär ehtinyt väsyä. Nyt on tavallaan suurempi tarve, mutta minulle tuo ei ole enää mieluisaa ja helppoa, kuten esikoisen kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Ongelma tässä on varmaan se, että kun tuon yhden kanssa meillä oli helppoa, eikä tytär ehtinyt väsyä. Nyt on tavallaan suurempi tarve, mutta minulle tuo ei ole enää mieluisaa ja helppoa, kuten esikoisen kanssa.
tunnen olevani itsekäs. Ap
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa myös muistaa, että lapsenlapsia kohtaan on epäreilua, jos kohtelet heitä eri tavalla. Eli vaikka olisi helppoa olla vain sen tutun esikoisen kanssa, uusikin tulokas ansaitsee luoda suhteen isovanhempaansa. Eli jos päätät edelleen tarjota apua, otat joko molempia vuorotellen hoitoon tai sitten molemmat yhtä aikaa.
Tästä olen samaa mieltä ja eri mieltä yhtä aikaa. Meillä on kuusi lapsenlasta, ikähaarukka 5v - 17v. Kahden ensimmäisen kanssa oltiin todella paljon. Kolmannen ja neljännenkin kanssa melko paljon heidän ollessaan itä pieniä. Kun viides syntyi, sairastuin samoihin aikoihin vakavasti, riippuminen kesti n. 4 vuotta ja sairaus jätti jälkeensä. Tuon sairastumisen jälkeen esim vaippaikäiset eivät voi enää tulla meille yöksi koska tarvitsen yöuneni itse. Kaksi nuorinta siis ovat olleet meillä yötä joko vain äitinsä kanssa tai vasta n. 4-vuotiaana.
Rakastan tietysti kaikkia. Mutta samanlaista suhdetta meillä ei heihin kaikkiin ole.
Alue: Aihe vapaa
Olet hoitanut lasta todella paljon ja tyttäresi on tottunut hyvälle. Ehkä joku kompromissi onnistuisi? Harvennat kertoja, mutta otat edelleen molemmat hoitoon esim. joka toinen tai kolmas viikko?