Lue keskustelun säännöt.
Eikö matkustajalaivojen turvallisuutta voi parantaa?
16.10.2019 |
Estonian vuosipäivän tiimoilta tuli taas pohdittua, miten matkustajien selviytymistä voisi parantaa uppoamisonnettomuuksissa. Ideoita? Pitäisikö miehistön paljon pienemmistä varoitusmerkeistä heti ryhtyä evakuoimaan tai edes saattamaan matkustajia evakuointivalmiuteen, hälytykset hytteihin porrastaen alkaen pohjakerroksesta? Joka kannelle oma evakuointivastaava?
Kommentit (41)
Jos AP:lla on pakkomielle Estoniasta, suosittelen lyhyttä päiväristeilyä Tallinnaan siedätyshoitona, tai saaristo-piknik päiväristeilyä (Turku-Maarianhamina-Turku). Siellä saariston suojissa, ja Tukholmaan Turusta mennessä on tosi erilaista kuin siellä Utön luona avomerellä. Tai voihan sitä aloittaa vaikka Suomenlinnan lautasta heinäkuun 2. päivä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos AP:lla on pakkomielle Estoniasta, suosittelen lyhyttä päiväristeilyä Tallinnaan siedätyshoitona, tai saaristo-piknik päiväristeilyä (Turku-Maarianhamina-Turku). Siellä saariston suojissa, ja Tukholmaan Turusta mennessä on tosi erilaista kuin siellä Utön luona avomerellä. Tai voihan sitä aloittaa vaikka Suomenlinnan lautasta heinäkuun 2. päivä.
Aivan. Halvemmalla kuin nuo "piknikit" menee Tukholmaan asti. Laivojen reitti tulee tuntikausia Tukholmasta avovesille "vuonoa" myöten. Sitten tovi merellä, ja kohta on Åland. Vähän sitä saaristoa, sitten alkaa Turun saaristo, suojaisa sekin. Siellä ei kertakaikkiaan ehdi aaltojen koko kasvaa sellaisiksi kuin Estonian onnettomuudessa.
Voi luoja. Taas yksi mamma joka osaisi lentää hävittäjääkin hätätilanteessa.
Vierailija kirjoitti:
Voi luoja. Taas yksi mamma joka osaisi lentää hävittäjääkin hätätilanteessa.
Sanoo mamma, joka pukee kymmenet pelastusliivit kesähelteellä Korkeasaaren lautalle, ettei tapahdu "Estoniat"? :D
Vierailija kirjoitti:
Jos AP:lla on pakkomielle Estoniasta, suosittelen lyhyttä päiväristeilyä Tallinnaan siedätyshoitona, tai saaristo-piknik päiväristeilyä (Turku-Maarianhamina-Turku). Siellä saariston suojissa, ja Tukholmaan Turusta mennessä on tosi erilaista kuin siellä Utön luona avomerellä. Tai voihan sitä aloittaa vaikka Suomenlinnan lautasta heinäkuun 2. päivä.
Muuten voisi suositella siedätyshoidoksi kahden tunnin pyrähdystä Helsingistä Tallinnaan, mutta arvelen ettei ap kestä ajatusta Tallinnan satamasta, ainakaan jos näkee siellä Tukholmaan menevän laivan :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Just! Säätiedote Foreca tenday ennen risteilyn varausta! Paikaksi Hki-Stockholm välillä vaikka Utö, Turku-Stokis - välillä paikaksi Kökar. Varaamme omamme vasta silloin. Risteilyn saa siirrettyä (aikataulu laivafirmalta), jos näyttäisi huonolta säältä.
Vierailija kirjoitti:
No kuinka paljon uppoamisonnettomuuksia on sattunut? Kyllä turvallisuus on hyvällä tasolla, tietysti aina on se pieni x-factor
Nykyään jokaisella laivan henkilökunnan jäsenellä on myös tavallisen työn lisäksi määritelty hätätilanteen tehtävät. Eli siellä laivan kosmetiikkaosastolla voi olla hyvin koulutettuja ja ripeitä myyjiä, jotka harjoittelevat säännöllisesti. Osassa laivoja jokainen työntekijä on käynyt vähintään ensiapukurssin.
Sen lisäksi ainakin suomalaisilla laivoilla järjestetään MOB-harjoituksia eli man over board-tilanteiden harjoituksia pelastustilanteita varten. Kyllä sen huomaa kropassaan kun on ollut MOB-harjoituksessa koska laivalta pudonneen pelastajallakin sattuu se veteen putoaminen vaikka olisi haalari päällä. Siinä sitten harjoitellaan kohteen etsimistä ja pelastamista vedestä.
Pirullisimpia ovat pimeällä tapahtuvat MOB-tilanteet kun pudonnutta on vaikeampaa löytää pimeästä merestä. Moni on suorittanut uimisharrastuksensa lisäksi myös hengenpelastajan tutkinnon vapaalla ollessaan. Laivalla kartoitetaan aina henkilökunnan osaaminen ja sen mukaan sitten itse kullekin on olemassa hätätilannetehtävä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kumpi on Itämerellä todennäköisempää, laivan uppoaminen vai t.e*ror*-isku? Ja kumpaan on varauduttu paremmin?
Nykyään ainakin laivan päällystön jäsenet ovat jo vuosia harjoitelleet tuon varalle. Siksi ei esimerkiksi komentosillalle päästetä ketään päällystöön kuulumattomia ja luotseja muutenkaan. Ovet ovat lukittu ja konesillan lasit ovat paljon kestävämpiä kuin koti-ikkuna. Sama juttu myös konepäällystöllä. Konehuoneeseen ei ole sivullisilla mitään asiaa.
Vierailija kirjoitti:
Kaikille laivallaoleville pakolliset pelastusliivit päällä 24/7
Jokainen itsesuojeluvaistoinen selvittää hytissä olevasta opastetaulusta oman paikkansa ja vaikka tekee kävelylenkin sinne. Siellä ovat pelastusliivit. Hytissä olevat pelastusliivit pöllittäisiin ja lopulta niitä ei olisi lainkaan hädän hetkellä kaikille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Niin se Silja Europa joka tuli auttamaan Estoniaa on yhä liikenteessä se täysin sama laiva ja tuhannet suomalaiset kulkee sillä lähes päivittäin.
Se on samoilta ajoilta tehty laiva kuten Estonia, miksi siinäkin ei siis voisi olla samankaltaisia ongelmia jotka johtivat Estonian uppoamiseen.
Koska siinä ei ole.
Vierailija kirjoitti:
Itseasiassa laivan henkilökunta on se suurin riskitekijä. Vasta aikaisemmin viikolla saatiin kuulla miten yksi Viikkarin päälliköistä sanoi hyväksyvänsä puutteet turvallisuusorganisaatiossa.
Ei tietenkään hyväksy puutteita koska päällikkö on vastuussa siitä, että laivan miehistö on valmiina toimimaan. Toki oma tehtävä voi merimiehellä vaihdella tilanteen mukaan riippuen siitä, että minkälaista erikoisosaamista itse kullakin merimiehellä on.
Ohjelmassa väitettiin suunnilleen pystymetsästä tulijan joutuvan savusukeltajaksi. Normaali päällikkö ei tee sellaisia virheitä koska hätätilan toimintaketjun pitää toimia moitteettomasti. Esimerkiksi laivan vahdeilla voi olla vapaa-ajalla hankittua VPK:n kokemusta. Silloin ei kannata laittaa vahtia jakamaan pelastusliivejä kokoontumisasemalle vaan hyödyntää vahdin harrastuksessaan saamaansa kokemusta.
Ihminen ei sovi laivaelämään jos ei suostu siihen, että kakkostehtävän työnkuva selviää kun tulee töihin ja että se voi vaihdella koko laivan miehistön osaamisen mukaan. Jokaisen alalle pyrkivän tulee sisäistää, että jokaiselle kyllä on laivalla hätätilannetehtänsä ja se voi vaihdella.
Enemmän huolestuin siitä, että laivalla on lepoaikarikkomuksia. Ne pitäisi poistaa paremmalla suunnittelulla. Laivan miehistön testaaminen palohälytyksillä jne pitäisi kirjata tarkasti koska aina joku on nukkumassa hytissään kun paloharjoitus pidetään. Niistä merimiehet eivät voi tietää ikinä koska niitä järjestetään. Ne kuuluvat ihan normaaliin merimiehen elämään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itseasiassa laivan henkilökunta on se suurin riskitekijä. Vasta aikaisemmin viikolla saatiin kuulla miten yksi Viikkarin päälliköistä sanoi hyväksyvänsä puutteet turvallisuusorganisaatiossa.
Ei tietenkään hyväksy puutteita koska päällikkö on vastuussa siitä, että laivan miehistö on valmiina toimimaan. Toki oma tehtävä voi merimiehellä vaihdella tilanteen mukaan riippuen siitä, että minkälaista erikoisosaamista itse kullakin merimiehellä on.
Ohjelmassa väitettiin suunnilleen pystymetsästä tulijan joutuvan savusukeltajaksi. Normaali päällikkö ei tee sellaisia virheitä koska hätätilan toimintaketjun pitää toimia moitteettomasti. Esimerkiksi laivan vahdeilla voi olla vapaa-ajalla hankittua VPK:n kokemusta. Silloin ei kannata laittaa vahtia jakamaan pelastusliivejä kokoontumisasemalle vaan hyödyntää vahdin harrastuksessaan saamaansa kokemusta.
Ihminen ei sovi laivaelämään jos ei suostu siihen, että kakkostehtävän työnkuva selviää kun tulee töihin ja että se voi vaihdella koko laivan miehistön osaamisen mukaan. Jokaisen alalle pyrkivän tulee sisäistää, että jokaiselle kyllä on laivalla hätätilannetehtänsä ja se voi vaihdella.
Enemmän huolestuin siitä, että laivalla on lepoaikarikkomuksia. Ne pitäisi poistaa paremmalla suunnittelulla. Laivan miehistön testaaminen palohälytyksillä jne pitäisi kirjata tarkasti koska aina joku on nukkumassa hytissään kun paloharjoitus pidetään. Niistä merimiehet eivät voi tietää ikinä koska niitä järjestetään. Ne kuuluvat ihan normaaliin merimiehen elämään.
Se nyt kuitenkin vaan menee niin että ne kurssit on pakko käydä Upinniemellä jos haluaa savusukeltajaksi laivalla, olipa sitten muuta kokemusta tai ei. En ole ollut alalla vuosiin mutta aiemmin kakkostehtävän määräsi pitkälti päätyö, eli tietyt matruusit ja moottorimiehet oli yleensä aina savusukeltajia.
Nykyään vakisopimus laivalla on harvinaista. Yhtiöt ei yleensä kouluta määräaikaisia työntekijöitä ja noi kurssit on kalliita. Kukaan ei halua rahoittaa niitä itse. Siksi voi olla vaikea täyttää miehistöpaikat hätäorganisaatiossa muodollisesti pätevillä ihmisillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Savusukeltajaksi kelpaa vain virallisen, savusukeltajakurssin käynyt merimies. Tätä päivitetään myös säännöllisesti.
Väittäisin että 99% savusukeltajina toimii juurikin kansimiehet sekä konemiehet+sähkömiehet (yleensä A ja B-ryhmä), sillä heillä on koko laivan tiloista paras tieto muiden työtehtävien ansiosta. Ei ole sellaista paikkaa jossa he eivät säännöllisesti kävisi laivalla, verrattuna esim. Keittiö tai tax-free henkilökuntaan.
Laivalla tarkastetaan VIRANOMAISTEN puolesta (molemmissa päissä reittiä) lupakirjat ja pätevyydet. Näillä viranomaisilla on AINA ehdoton määräysvalta pysäyttää liikenne jos vaadittuja turvatehtäviä ei ole täytetty vaatimusten mukaisesti.
Tämä ei ole mutua, olen ollut merillä töissä kansimiehenä, ensin puolimatruusina, matruusina, ja sen jälkeen timppana sekä poosuna.
Olen lähes poikkeuksetta koko urani ollut savusukeltaja, ja savusukellusryhmän johtaja (rahtilaivoilla SEKÄ Viking linellä)
Harjoituksia oli viikottain, varusteet tarkastettiin töihin saapuessa ja lähtiessä. Pätevyyksiä päivitettiin vakkareiden kesken säännöllisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kumpi on Itämerellä todennäköisempää, laivan uppoaminen vai t.e*ror*-isku? Ja kumpaan on varauduttu paremmin?
Nykyään ainakin laivan päällystön jäsenet ovat jo vuosia harjoitelleet tuon varalle. Siksi ei esimerkiksi komentosillalle päästetä ketään päällystöön kuulumattomia ja luotseja muutenkaan. Ovet ovat lukittu ja konesillan lasit ovat paljon kestävämpiä kuin koti-ikkuna. Sama juttu myös konepäällystöllä. Konehuoneeseen ei ole sivullisilla mitään asiaa.
Luulen että suurin uhka ei ole laivan kaappaus vaan jokin väkivallanteko laivalla. Tämä olisi ikävä kyllä mahdollista koska turvatarkastuksia ei ole :(
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kumpi on Itämerellä todennäköisempää, laivan uppoaminen vai t.e*ror*-isku? Ja kumpaan on varauduttu paremmin?
Nykyään ainakin laivan päällystön jäsenet ovat jo vuosia harjoitelleet tuon varalle. Siksi ei esimerkiksi komentosillalle päästetä ketään päällystöön kuulumattomia ja luotseja muutenkaan. Ovet ovat lukittu ja konesillan lasit ovat paljon kestävämpiä kuin koti-ikkuna. Sama juttu myös konepäällystöllä. Konehuoneeseen ei ole sivullisilla mitään asiaa.
Luulen että suurin uhka ei ole laivan kaappaus vaan jokin väkivallanteko laivalla. Tämä olisi ikävä kyllä mahdollista koska turvatarkastuksia ei ole :(
Aivan varmasti sinne pääsee luotsi ja miehistöstä ne jotka on töissä siellä.
Vierailija kirjoitti:
Tarvittaisiin vain tosiaan mekanismi joka sitten irrottaa ne "pelastushytit" uppoavasta laivasta. Mutta aika kauheeta/hassua olisi jos se mekanismi ei sitten toimisikaan. Sadat matkustajat olis pelastushyteissään, odottamassa pelastusta jota ei koskaan tulisi, uppoaisivat laivan mukana. Siinä vaiheessa olisi myöhäistä enää edes yrittää ylös kannelle.
Mekanismiksi voisi sopia jokin paukkuliivien tapainen viritys, eli laukaisimena toimisi tietty vedenpaine. Paukkuliivithän laukeaa kun ne putoavat veteen, mutta eivät laukea esim. kannelle murtuvasta aallosta tai rankasta vesisateesta. Pelastushytti voisi siis laukaista itse itsensä kun esim. laivan kylki nojaisi veteen "pysyvästi", eli toisin kuin siihen hetkeksi osuva aalto. Hytti ampuisi itsensä siis vaikka suoraan pinnan alle, mutta ponnahtaisi takaisin pinnalle kuin korkki ja jäisi siihen kellumaan. Jos laiva kallistuisi sen päälle, painuisi hytti toki pinnan alle mutta pyrkisi nousemaan sieltä heti ylös tiensä etsien kuin ilmakupla.
Toki olisi myös manuaalinen laukaisu, jolloin hytit saataisiin turvallisemmin matkaan jos tilanne on selvästi ennakoitavissa ja kyetään tekemään. Tuo paukkuliivikytkin olisi se viimeinen varmistus.
Autolautan pohjakerroksen hytit on kyllä teoriassa ja käytännössä surmanloukkuja. Kun joutessani kävelin tutkimassa risteilyllä laivaa nin autolautan ja matkustaja hytin välissä ei ole edes pato-ovia, moottorit ja pienikin aallokko jyristää jatkuvasti, miten sielä nukkuu?. On vain hissi ja hätäuloskäynti ovi joka sekin kiinni, mutta se on kyllä turha koska vesi nousee niin nopeasti jos esim keulaportti vikaantuu, mikä on kyllä epätodennäköistä nin pohjahytit täyttyy ensimmäisenä ja jos sattuu olemaan juonut yöllä nin ei kerkeä tekemään mitään, sammuneena ei välttämättä herää mihinkään radiokuulutukseen nin lähde siinä sitten tarkastamaan. jos laiva kallistuu kyljelleen nin lattiat on pystysuoria. Miten pelastut lauttojakaan voi käyttää jos laiva on kallistunut. Pelastus henkilökunta voi harjoittelusta huolimatta mennä paniikkiin nin ei siinä auta mikään harjoitus. Titanicissakin meni pistooli hommiksi kun ei pysynyt joukko järjestetyksessä. Itämeressä on myös tuhansia merimiinoja jotka on uponneet eikä pitäisi olla toiminta kykyisiä mutta on niitä ajelehtimasta ja rannoilta löydetty. Hyvää risteilyä siis.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kumpi on Itämerellä todennäköisempää, laivan uppoaminen vai t.e*ror*-isku? Ja kumpaan on varauduttu paremmin?
Nykyään ainakin laivan päällystön jäsenet ovat jo vuosia harjoitelleet tuon varalle. Siksi ei esimerkiksi komentosillalle päästetä ketään päällystöön kuulumattomia ja luotseja muutenkaan. Ovet ovat lukittu ja konesillan lasit ovat paljon kestävämpiä kuin koti-ikkuna. Sama juttu myös konepäällystöllä. Konehuoneeseen ei ole sivullisilla mitään asiaa.
Luulen että suurin uhka ei ole laivan kaappaus vaan jokin väkivallanteko laivalla. Tämä olisi ikävä kyllä mahdollista koska turvatarkastuksia ei ole :(
Lentokenttätyyliset turvatarkastukset on käytössä niillä isoilla risteilylaivoilla mitä maailman merillä menee. Autolautoilla hommaa vaikeuttaa autot, joita ei tarkasteta millään tavalla ennen laivaan menoa. Käytännössä automatkustajien osalta turvatarkastus pitäisi siis tehdä siellä laivassa, jonka jälkeen autokansi sinetöitäisiin kiinni. Tämäkään ei poistaisi sitä mahdollisuutta että autossa olisi jotain vaarallista.
Niin no, Siljan laivat Turku-Tukholma -reitillä on Galaxy (2006) ja Baltic Princess (2008), Vikingillä samalla reitillä Grace (2013) ja Amorella (1988), Amorellan tilalle on tulossa uusi laiva 2021. Helsinki-Tallinna -reitillä kulkee Silja Europa (1993), Viking XPRS (2008), Star (2007), Megastar (2017) ja Finlandia (2001). Verrattain uusia, ottaen huomioon, että Itämeren vanhat purkit seilaavat edelleen mm. Välimerellä.