Lue keskustelun säännöt.
Eikö matkustajalaivojen turvallisuutta voi parantaa?
16.10.2019 |
Estonian vuosipäivän tiimoilta tuli taas pohdittua, miten matkustajien selviytymistä voisi parantaa uppoamisonnettomuuksissa. Ideoita? Pitäisikö miehistön paljon pienemmistä varoitusmerkeistä heti ryhtyä evakuoimaan tai edes saattamaan matkustajia evakuointivalmiuteen, hälytykset hytteihin porrastaen alkaen pohjakerroksesta? Joka kannelle oma evakuointivastaava?
Kommentit (41)
No kuinka paljon uppoamisonnettomuuksia on sattunut? Kyllä turvallisuus on hyvällä tasolla, tietysti aina on se pieni x-factor
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaikille laivallaoleville pakolliset pelastusliivit päällä 24/7
Ei laivaa ole mitään järkeä alkaa evakuoida turhan tähden. Kuvitellaan, että on myrsky merellä, kova tuuli ja isot aallot. Pelastusveneet ovat paljon kiikkerämpiä kuin autolautta sellaisella merenkäynnillä. Laivassa ihmiset ovat paljon paremmassa turvassa kun jossain rupusessa paatissa.
Se on totta, että hyttejä ei ehkä kannata sijoittaa autokannen alle, koska sieltä on vaikeaa päästä pois onnettomuuden sattuessa.
Vierailija kirjoitti:
No kuinka paljon uppoamisonnettomuuksia on sattunut? Kyllä turvallisuus on hyvällä tasolla, tietysti aina on se pieni x-factor
Mikä v*ttu on x-factor? Paitsi se ohjelma.
Ps. Puhukaa suomea.
Matkustalautta todennäköisesti kaatuu koska ovat niin yläpainoisia. Tulisi ainakin miettiä keinot siihen että ihmiset pääsisivät kaatuneessa laivassa liikkumaan uloskäynneille nykyistä helpommin. Kahvoja ja askelmia seiniin ja kattoihin ja porrasauloihin tulisi miettiä helpotuksia kanssa, esim. tikastyyliset askelmat pitkittäin seinille, joita pitkin pystyy kiipeämään portailta uloskäynnille kannelle.
Estoaniallahan porrasauloista tuli metrien syvyisiä kuiluja kun laiva kippasi kyljelleen, eikä ihmisillä ollut mitään keinoa päästä kiipeämään katoksi muuttuneille kansien oville.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Uloimmista hyteistä voisi tehdä pelastuskapseleita rakenteeltaan: ihan normaali hytti siis, mutta olisi rakennettu sillai että ne kyetään hätätilanteesta laukaisemaan irti laivasta. Jokin aikaviive ja varoitus toki tarvittaisiin että hyttiläiset ehtisi kytkeä itsensä turvavöihin (sängyissä kiinni, patja vähentäisi tärskyä myös). Meressä sylinterimäinen umpinainen kapseli olisi aika turvallinen, siellä ei tulisi hypotermiaa ja olisi muutenkin suojassa sääoloilta ja aalloilta. Toki meritautia olisi varmasti, mutta ehkä se olisi pieni paha siinä tilanteessa.
On varmasti ollut kauhea hetki tajuta, ettei pelastumismahdollisuutta ole ollut tuolta kuilun pohjalta ja hyiset vesimassat ovat alkaneet syöksyä päälle kuljettaen esineitä murskaamaan matkustajia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kumpi on Itämerellä todennäköisempää, laivan uppoaminen vai t.e*ror*-isku? Ja kumpaan on varauduttu paremmin?
Itseasiassa laivan henkilökunta on se suurin riskitekijä. Vasta aikaisemmin viikolla saatiin kuulla miten yksi Viikkarin päälliköistä sanoi hyväksyvänsä puutteet turvallisuusorganisaatiossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin se Silja Europa joka tuli auttamaan Estoniaa on yhä liikenteessä se täysin sama laiva ja tuhannet suomalaiset kulkee sillä lähes päivittäin.
Se on samoilta ajoilta tehty laiva kuten Estonia, miksi siinäkin ei siis voisi olla samankaltaisia ongelmia jotka johtivat Estonian uppoamiseen.
Pitäisi päivittää uudempaan laivaan, vaikka maksaisikin. Sillähän saisivat myös uutta väkeä innokkaana risteilyille, kun kaikki haluaisivat nähdä upouuden hienon laivan.
Noita onnetomuuksia ja edes vaaratilanteita sattuu aivan äärettömän harvoin, Estoniasta on 25 vuotta ja se oli täysin ennekuulumaton onnettomuus.
Ajatellen Itämerelläkin päivittäin seilaavien laivojen määrää, niin onnetomuuksia, pieniäkin, sattuu todella vähän.
Estonia kallistui ja upposi todella nopeasti. Oikeastaan millään turvallisuustoimilla ei paljoa enempää olisi voitu pelastaa. Kun mitää pelastustoimia ei ehditty systemaattisesti tekemään ja älyttömän vaikean sään vuoksi pelastuslautoillekin päässeitä kuoli, kun sinne tuli vettä sisään. Näissä asioissa on myös paljon tehty Estonian jälkeen.
Aika hullua olisi esim. komentaa kovassa myrskyssä koko laivallinen väkeä kansille. Ihmisiä tipahtelisi mereen, liukastelisi ja paniikki jyräisi heikompia alleen.
Jokainen voi parantaa omaa turvallisuuttaan selvittämällä laivaan saavuttuaan tien evakuointipaikkoihin. Näinhän teki esim. se yksi Estonialta selvinnyt suomalainen, oli aina tehnyt ihan rutiinisti. Tiesi heti kun alkoi rytistä, että mitä tehdä ja minne mennä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kahvoja ja askelmia seiniin ja kattoihin ja porrasauloihin tulisi miettiä helpotuksia kanssa, esim. tikastyyliset askelmat pitkittäin seinille, joita pitkin pystyy kiipeämään portailta uloskäynnille kannelle.
Porrasaulojen tikkaat tulisi sijoittaa pitkittäin seinien n. metrin korkeudella olevien käsikaiteiden ja lattian väliin jäävälle osuudelle. Näin niitä ei normaalitilanteessa pahemmin huomaisi ja niille olisi helppo päästä kumolleen kaatuneilta portailta.
Vierailija kirjoitti:
Uloimmista hyteistä voisi tehdä pelastuskapseleita rakenteeltaan: ihan normaali hytti siis, mutta olisi rakennettu sillai että ne kyetään hätätilanteesta laukaisemaan irti laivasta. Jokin aikaviive ja varoitus toki tarvittaisiin että hyttiläiset ehtisi kytkeä itsensä turvavöihin (sängyissä kiinni, patja vähentäisi tärskyä myös). Meressä sylinterimäinen umpinainen kapseli olisi aika turvallinen, siellä ei tulisi hypotermiaa ja olisi muutenkin suojassa sääoloilta ja aalloilta. Toki meritautia olisi varmasti, mutta ehkä se olisi pieni paha siinä tilanteessa.
Tämä on kyllä hieno keksintö. Kaikkien matkustajien ei tarttisi kiivetä ulos laivan kannelle päästäkseen erillisiin pelastusveneisiin, koska osa hyteistä olis pelastusveneitä. Tarvittaisiin vain tosiaan mekanismi joka sitten irrottaa ne "pelastushytit" uppoavasta laivasta. Mutta aika kauheeta/hassua olisi jos se mekanismi ei sitten toimisikaan. Sadat matkustajat olis pelastushyteissään, odottamassa pelastusta jota ei koskaan tulisi, uppoaisivat laivan mukana. Siinä vaiheessa olisi myöhäistä enää edes yrittää ylös kannelle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Niin se Silja Europa joka tuli auttamaan Estoniaa on yhä liikenteessä se täysin sama laiva ja tuhannet suomalaiset kulkee sillä lähes päivittäin.
Se on samoilta ajoilta tehty laiva kuten Estonia, miksi siinäkin ei siis voisi olla samankaltaisia ongelmia jotka johtivat Estonian uppoamiseen.
Pitäisi päivittää uudempaan laivaan, vaikka maksaisikin. Sillähän saisivat myös uutta väkeä innokkaana risteilyille, kun kaikki haluaisivat nähdä upouuden hienon laivan.
Ai samoilta ajoilta? Mitä höpiset?
Estonia otettiin käyttöön vuonna 1980
Silja Serenade ja Silja Symhony vuonna 1991. Silja Eurooppa vuonna 1993. Ei nyt ihan saman aikakauden laivoja kuitenkaan.
Euroopassa ei esim. ole hyttejä autokansien alapuolella, Estoniassa oli.
Vierailija kirjoitti:
Niin se Silja Europa joka tuli auttamaan Estoniaa on yhä liikenteessä se täysin sama laiva ja tuhannet suomalaiset kulkee sillä lähes päivittäin.
Se on samoilta ajoilta tehty laiva kuten Estonia, miksi siinäkin ei siis voisi olla samankaltaisia ongelmia jotka johtivat Estonian uppoamiseen.
Pitäisi päivittää uudempaan laivaan, vaikka maksaisikin. Sillähän saisivat myös uutta väkeä innokkaana risteilyille, kun kaikki haluaisivat nähdä upouuden hienon laivan.
Estonia valmistui 1980, Silja Europa 1993. Estonian tekniset ongelmat olivat 1) väärä rakenne niihin olosuhteisiin, 2) puutteellinen huolto. Europassa näitä ongelmia ei ole.
Se, ettei lähde matkalle kovilla tuulilla, riittää. Merisää on kaikkien nähtävillä ennen omaa matkaa. Matkustella voi muulloin kuin syysmyrskyissä.
Estonian myrskyn kaltaiset aallot on tosi harvoin. Turha pelätä vain siksi, että merellä on kerran, reitillä Tallinna-Tukholma (joka on paljon pitempään avomerellä kuin mikään Suomen puolelta lähtevä laiva) kerran sattunut onnettomuus.
Vierailija kirjoitti:
Pitäisi päivittää uudempaan laivaan, vaikka maksaisikin. Sillähän saisivat myös uutta väkeä innokkaana risteilyille, kun kaikki haluaisivat nähdä upouuden hienon laivan.
80- ja 90-luvuillahan oli aina suuri tapaus mediassa ja kansallisesti, kun Viikkari tai Silja hankki uuden laivan! Ai että muistan miten hienoa olikaan lähteä matkustamaan upouudella Europalla :D
Niitähän tuli kovalla tahdilla, mutta se kilpajuoksu tuli tiensä päähän kun Tallinnan mukaantulo ja halpalentoyhtiöt mullistivat suomalaisten ruotsinristeilyperinteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin se Silja Europa joka tuli auttamaan Estoniaa on yhä liikenteessä se täysin sama laiva ja tuhannet suomalaiset kulkee sillä lähes päivittäin.
Se on samoilta ajoilta tehty laiva kuten Estonia, miksi siinäkin ei siis voisi olla samankaltaisia ongelmia jotka johtivat Estonian uppoamiseen.
Pitäisi päivittää uudempaan laivaan, vaikka maksaisikin. Sillähän saisivat myös uutta väkeä innokkaana risteilyille, kun kaikki haluaisivat nähdä upouuden hienon laivan.
Ai samoilta ajoilta? Mitä höpiset?
Estonia otettiin käyttöön vuonna 1980
Silja Serenade ja Silja Symhony vuonna 1991. Silja Eurooppa vuonna 1993. Ei nyt ihan saman aikakauden laivoja kuitenkaan.
Euroopassa ei esim. ole hyttejä autokansien alapuolella, Estoniassa oli.
Europassa on hyttejä autokannen alla. Niissä uinuminen Tallinnan satamassa lienee silti melko turvallista.
Olen paljon risteillyt ja käyttänyt laivoja reittimatkoina, enkä ole koskaan joutunut merihätään. Kaksi kertaa on sattunut jotain pientä, molemmilla kerroilla Tallink Siljalla. Kerran tuli sähkökatkos hississä ollessamme Europalla ja kerran potkurin osia putosi mereen Baltic Princessillä, myöhästyimme useita tunteja. Viikkarilla ei koskaan mitään.
Turvallisuutta on parannettu valtavasti Estonian uppoamisen jälkeen. Nykyään, ikävä kyllä, suurin turvallisuusriski on matkustajat, jotka voivat tuoda puutteellisten tarkistusten vuoksi laivaan periaatteessa ihan mitä tahansa.