Lue keskustelun säännöt.
Tultiin miehen kanssa pienelle syyslomalle ja ärsyttää..
14.10.2019 |
Meillä on omat taloudet eli kodit Suomessa, ri yhteisiä lapsia ja yhdessä ollaan oltu useampi vuosi. Molemmat maksaa aina menonsa ja puoliksi yhteiset. Tämä on ollut minulle enemmän kuin ok, enkä kaipaa Maisa Torppa elämää jossa eläisin miehen rahoilla.. mutta mutta..
tällä tavalla lomalla ollessa se korostuu se miehen piheys, joka ei muuten häiritse.
Olemme kohteessa jossa eläminen ja oleminen ei paljoa maksa, ei ostokset kaupassa tai syöminen ravintoloissa.
Mutta kertaakaan ei voi maksaa ravintolalaskua kokonaan. Tai siis maksaa kyllä tarjoilijalle ja minä sitten hänelle. Samoin ruokaostoksissa.
Joskus tuntuisi naisena tai ihmisenä kivalta kun sanoisi ” minä tarjoan tämän”.
Mutta ei.
Mutta vikahan on tietenkin mun, koska olen nainen ja muilta osin tämä tapa esim Suomessa on mulle enemmän kuin ok ja näin mut on kasvatettu- ollaan itsenäisiä ei miehen elättämiä.
Mutta silti tällaisina hetkinä kun tietää miehen tienaavan puolet enemmän niin tuntuisi mahtavalta että tarjoaisi vaikk ruoan.
Ei mulla muuta.
Ja joo jätän sen sian sit!
Kommentit (341)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Avioliittolaki lähtee siitä, että puolisoilla on sama elintaso, kas kun muu on typerää, loukkaavaa ja sosiopaatin käytöstä. Hyvin moni liitto kariutuu tähän. Parisuhde ja perhe on yhteisyritys.
Näytäppä minulle miten tuota huuhaata toteutetaan. Tai miten sitä mielestäsi pitäisi toteuttaa? Mikää laki ei kyllä velvoita miestä maksamaan naiselle autoa, kevätverhoja tai tai ulkomaan matkoja vaikka mies ei ajaisi Audilla, moottoripyörällä ja matkustaisi kaveriensa kanssa.
Miksi naisella ei ole velvollisuutta hankkia itselleen itse haluamiaan asioita?
En osaa sanoa koska hankin kyllä näin naisena itse ne asiat jotka haluan. Sen lisäksi olen ostanut miehelle mm. kalliin maantiepyörän, telkkarin ja kustantanut lomamatkoja. Nämä siis siksi että miehen tulot ovat omiani pienemmät.
En tosin ole koskaan ajatellut että se olisi jotenkin väärin ja miehen pitäisi kustantaa kaikki itse. Me olemme perhe ja perheessä pitää kaikilla olla hyvä olla. MIes sitten ehtii vastapainoksi panostaa enemmän perheeseen ja lapsiin kun ei tee vain uraa kuten minä teen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei kannata alkaa seurustella pihin miehen kanssa, jos asia ärsyttää.
Vähän sama kuin alkaa seurustella alkoholistin kanssa ja sitten valittaa miehen juomisesta.
Vierailija kirjoitti:
Joo toi on tosi inhottava piirre miehessä. Yhden ukon aikanaan dumppasin, kun ei tarjonnut minulle yhtään ostamistaan sipseistä (leffaeväs), koska oli itse ne maksanut..
Ollaan aviomieheni kanssa oltu jo n. 10 v yhdessä, mutta on ollut suht itsestäänselvää, että hän maksaa, jos syömässä käydään. Siis siitä lähtien, kun hän alkoi tienata selkeästi enemmän kuin minä.
Puolita seuraava lasku heti pöydässä. Saa mies hävetä, jos on hävetäkseen..
Miksi et itse ostanut leffaasi sipsejä?
Miksi sinun pitäisi pystyä elämään halvemmalla vain siksi, että et ole jaksanut parempaa ammattia hommata?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo toi on tosi inhottava piirre miehessä. Yhden ukon aikanaan dumppasin, kun ei tarjonnut minulle yhtään ostamistaan sipseistä (leffaeväs), koska oli itse ne maksanut..
Ollaan aviomieheni kanssa oltu jo n. 10 v yhdessä, mutta on ollut suht itsestäänselvää, että hän maksaa, jos syömässä käydään. Siis siitä lähtien, kun hän alkoi tienata selkeästi enemmän kuin minä.
Puolita seuraava lasku heti pöydässä. Saa mies hävetä, jos on hävetäkseen..
Miksi et itse ostanut leffaasi sipsejä?
Miksi sinun pitäisi pystyä elämään halvemmalla vain siksi, että et ole jaksanut parempaa ammattia hommata?
Älkää ruokkiko trollia. Tyyppi ei vastaa asiallisiin kommentteihin, jotka eivät tue hänen maailmankuvaansa, mutta jaksaa kyllä trollata.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Avioliittolaki lähtee siitä, että puolisoilla on sama elintaso, kas kun muu on typerää, loukkaavaa ja sosiopaatin käytöstä. Hyvin moni liitto kariutuu tähän. Parisuhde ja perhe on yhteisyritys.
Näytäppä minulle miten tuota huuhaata toteutetaan. Tai miten sitä mielestäsi pitäisi toteuttaa? Mikää laki ei kyllä velvoita miestä maksamaan naiselle autoa, kevätverhoja tai tai ulkomaan matkoja vaikka mies ei ajaisi Audilla, moottoripyörällä ja matkustaisi kaveriensa kanssa.
Miksi naisella ei ole velvollisuutta hankkia itselleen itse haluamiaan asioita?
Ihan tervetuloa vain vaikka meille katsomaan. Sama elintaso toteutetaan niin että kuunnellaan molempin toiveita ja tarpeita ja katsotaan että molempien toiveet tyydytetään taloudellisten rajojen puitteissa. Ei voi olla niin että toinen saa jatkuvasti jotain itseään ilehduttavaa ja toinen saa vasta hirveän säästämisen tai kinuamisen jälkeen. Kyllä sen pitää olla tasapuolista.
Eikä tämä tarkoita että kaiken tarvitsisi olla eurolleen saman arvoista kunhan molemmat ovat tyytyväisiä.
No kyllähän sitä täytyy säästää , että saa mitä haluaa ja ei ole oikein, että toinen kokoajan "kinuaa" jotakin, mihin ei omalla palkallaan pääse käsiksi. Ei paremmin tienaavalla ole mitään velvollisuutta ostella huonommin tienaavalle yhtä hienoa moottoripyörää tai autoa, kuin millä itse ajelee.
Perheessä täytyy sinällään olla sama elintaso siinä, että lapsille esim pystytään hankkimaan kaikki tarvittava. Toisin sanoen, lapsen ei tarvitse kulkea resuissa, vaikka toinen puoliso tienaisi huonosti, vaan paremmin tienaava voi kustantaa lasten vaatteet.
Meillä on aina tienattu suunnilleen saman verran, mutta mies on perinyt enemmän. Osa perinnöstä on laiteetu yhteiseksi hyväksi, mutta osan mies on käyttänyt omaksi edukseen ja se on minusta ihan ok. Ei miehellä ole velollisuutta ostella minulle samoja asioita kuin itselleen. Eikä kyllä haittaa yhtään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Avioliittolaki lähtee siitä, että puolisoilla on sama elintaso, kas kun muu on typerää, loukkaavaa ja sosiopaatin käytöstä. Hyvin moni liitto kariutuu tähän. Parisuhde ja perhe on yhteisyritys.
Näytäppä minulle miten tuota huuhaata toteutetaan. Tai miten sitä mielestäsi pitäisi toteuttaa? Mikää laki ei kyllä velvoita miestä maksamaan naiselle autoa, kevätverhoja tai tai ulkomaan matkoja vaikka mies ei ajaisi Audilla, moottoripyörällä ja matkustaisi kaveriensa kanssa.
Miksi naisella ei ole velvollisuutta hankkia itselleen itse haluamiaan asioita?
Ihan tervetuloa vain vaikka meille katsomaan. Sama elintaso toteutetaan niin että kuunnellaan molempin toiveita ja tarpeita ja katsotaan että molempien toiveet tyydytetään taloudellisten rajojen puitteissa. Ei voi olla niin että toinen saa jatkuvasti jotain itseään ilehduttavaa ja toinen saa vasta hirveän säästämisen tai kinuamisen jälkeen. Kyllä sen pitää olla tasapuolista.
Eikä tämä tarkoita että kaiken tarvitsisi olla eurolleen saman arvoista kunhan molemmat ovat tyytyväisiä.
No kyllähän sitä täytyy säästää , että saa mitä haluaa ja ei ole oikein, että toinen kokoajan "kinuaa" jotakin, mihin ei omalla palkallaan pääse käsiksi. Ei paremmin tienaavalla ole mitään velvollisuutta ostella huonommin tienaavalle yhtä hienoa moottoripyörää tai autoa, kuin millä itse ajelee.
Perheessä täytyy sinällään olla sama elintaso siinä, että lapsille esim pystytään hankkimaan kaikki tarvittava. Toisin sanoen, lapsen ei tarvitse kulkea resuissa, vaikka toinen puoliso tienaisi huonosti, vaan paremmin tienaava voi kustantaa lasten vaatteet.
Meillä on aina tienattu suunnilleen saman verran, mutta mies on perinyt enemmän. Osa perinnöstä on laiteetu yhteiseksi hyväksi, mutta osan mies on käyttänyt omaksi edukseen ja se on minusta ihan ok. Ei miehellä ole velollisuutta ostella minulle samoja asioita kuin itselleen. Eikä kyllä haittaa yhtään.
Eihän kyse ole siitä ettei toisella saisi mikään olla hienompaa. Tasapuolisuus tarkoittaa kuitenkin sitä että toinen ei aja hienolla Mersulla ja laita toista ajamaan samaan aikaan pyörällä talvipakkasella vaikka olisi varaa ostaa hänellekin joku halpa auto. Mutta ei osteta kun siihen pitäisi käyttää vähän sen Mersun omistajan rahoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Avioliittolaki lähtee siitä, että puolisoilla on sama elintaso, kas kun muu on typerää, loukkaavaa ja sosiopaatin käytöstä. Hyvin moni liitto kariutuu tähän. Parisuhde ja perhe on yhteisyritys.
Näytäppä minulle miten tuota huuhaata toteutetaan. Tai miten sitä mielestäsi pitäisi toteuttaa? Mikää laki ei kyllä velvoita miestä maksamaan naiselle autoa, kevätverhoja tai tai ulkomaan matkoja vaikka mies ei ajaisi Audilla, moottoripyörällä ja matkustaisi kaveriensa kanssa.
Miksi naisella ei ole velvollisuutta hankkia itselleen itse haluamiaan asioita?
Ihan tervetuloa vain vaikka meille katsomaan. Sama elintaso toteutetaan niin että kuunnellaan molempin toiveita ja tarpeita ja katsotaan että molempien toiveet tyydytetään taloudellisten rajojen puitteissa. Ei voi olla niin että toinen saa jatkuvasti jotain itseään ilehduttavaa ja toinen saa vasta hirveän säästämisen tai kinuamisen jälkeen. Kyllä sen pitää olla tasapuolista.
Eikä tämä tarkoita että kaiken tarvitsisi olla eurolleen saman arvoista kunhan molemmat ovat tyytyväisiä.
No kyllähän sitä täytyy säästää , että saa mitä haluaa ja ei ole oikein, että toinen kokoajan "kinuaa" jotakin, mihin ei omalla palkallaan pääse käsiksi. Ei paremmin tienaavalla ole mitään velvollisuutta ostella huonommin tienaavalle yhtä hienoa moottoripyörää tai autoa, kuin millä itse ajelee.
Perheessä täytyy sinällään olla sama elintaso siinä, että lapsille esim pystytään hankkimaan kaikki tarvittava. Toisin sanoen, lapsen ei tarvitse kulkea resuissa, vaikka toinen puoliso tienaisi huonosti, vaan paremmin tienaava voi kustantaa lasten vaatteet.
Meillä on aina tienattu suunnilleen saman verran, mutta mies on perinyt enemmän. Osa perinnöstä on laiteetu yhteiseksi hyväksi, mutta osan mies on käyttänyt omaksi edukseen ja se on minusta ihan ok. Ei miehellä ole velollisuutta ostella minulle samoja asioita kuin itselleen. Eikä kyllä haittaa yhtään.
Eihän kyse ole siitä ettei toisella saisi mikään olla hienompaa. Tasapuolisuus tarkoittaa kuitenkin sitä että toinen ei aja hienolla Mersulla ja laita toista ajamaan samaan aikaan pyörällä talvipakkasella vaikka olisi varaa ostaa hänellekin joku halpa auto. Mutta ei osteta kun siihen pitäisi käyttää vähän sen Mersun omistajan rahoja.
Nyt edetään jo aika kauas alkuperäisestä aiheesta, mutta kaikkein varmimminhan tasa-arvoinen suhde toteutuu, kun lastenhoitovapaat jaetaan puoliksi eli pelkästään toinen ei joudu kärsimään tuloissaan ja eläkkeessään kotona olemisesta. Itse en toista lasta aikoinaan edes halunnut, mutta jos olisin kuitenkin siihen myöntynyt niin ehtoni olisi ollut, että mies pitää vähintään puolet hoitovapaista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Juurihan tuolla kerroin että muuten järjestely on ok. Välillä harmittaa. Ei vie yöunia
Nykyaikana mies ei vaan voi olla varma, että tarjoamista katsottaisiin lainkaan hyvällä.
Itse muistan elävästi, kun olimme viidensillä treffeillä erään naisen kanssa ja tätä ennen olimme jakaneet kulut aina tasan. Olimme syömässä ja tarjoilijan tultua pyysin yhteistä laskua. Nainen päätti sitten ruokailun jälkeen antaa minulle kunnon ripityksen siitä, että kyllä hän omat kulunsa hoitaa ja miksi loisesiksi häntä muka kuvittelen. Lisäksi sanoi, että olin nolannut hänet tarjoilijan ja kaikkien muiden asiakkaiden edessä, koska nyt hekin luulevat, että hän on loinen. Juttu tietenkin päättyi tuohon iltaan.
En väitä, että kaikki naiset olisivat tommoisia ja en siihen todellakaan usko, mutta kyllä tuon kokemuksen jälkeen on tullut mietittyä kuinka paljon tuo tarjoamisen ja muiden ystävällisten eleiden puute, johtuu nimenomaisesti aiemmista huonoista kokemuksista liittyen niihin eleisiin. Ihminen nyt pelaa usein varman päälle ja koittaa olla tahalteen suututtamatta toisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juurihan tuolla kerroin että muuten järjestely on ok. Välillä harmittaa. Ei vie yöunia
Nykyaikana mies ei vaan voi olla varma, että tarjoamista katsottaisiin lainkaan hyvällä.
Itse muistan elävästi, kun olimme viidensillä treffeillä erään naisen kanssa ja tätä ennen olimme jakaneet kulut aina tasan. Olimme syömässä ja tarjoilijan tultua pyysin yhteistä laskua. Nainen päätti sitten ruokailun jälkeen antaa minulle kunnon ripityksen siitä, että kyllä hän omat kulunsa hoitaa ja miksi loisesiksi häntä muka kuvittelen. Lisäksi sanoi, että olin nolannut hänet tarjoilijan ja kaikkien muiden asiakkaiden edessä, koska nyt hekin luulevat, että hän on loinen. Juttu tietenkin päättyi tuohon iltaan.
En väitä, että kaikki naiset olisivat tommoisia ja en siihen todellakaan usko, mutta kyllä tuon kokemuksen jälkeen on tullut mietittyä kuinka paljon tuo tarjoamisen ja muiden ystävällisten eleiden puute, johtuu nimenomaisesti aiemmista huonoista kokemuksista liittyen niihin eleisiin. Ihminen nyt pelaa usein varman päälle ja koittaa olla tahalteen suututtamatta toisia.
Onneksi itse olen tavannut puhetaitoisen miehen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saituus on sairautta. Anteliaisuus on ihmisessä hieno ominaisuus. Tämänoloinen mies on tympeä.
Anteliaisuus on kyllä hieno ominaisuus, mutta anteliaisuuden vaatiminen on todella tympeää.
Anteliaisuuden toivominen ja sen vaatiminen ovat kaksi eri asiaa. En toki vaadi puolisoltani anteliaisuutta mutta olen paljon onnellisempi jos hän sellaista osoittaa. Siksi toivonkin puolisoni olevan antelias koska minäkin olen häntä kohtaan.
Ja sinun anteliaisuus ilmenee miten? Anteliaasti annat pilllua eli itse saat seksiä ja sitten ilostutat miestäsi hymiöilemällä vienosti ja silmiä räpyttämällä? Kaiken ihan ilmaiseksi vieläpä!!!1
No sinulla on kyllä jäänyt nuo vanhat sukupuoliroolit vähän liian rankasti päälle. Ensinnäkin olen mies ja toisekseen minun anteliaisuuteni on sitä että ostan vaimolleni vaikkapa jonkun lahjan tai tarjoan hänelle jotain niin että se on minun tulojeni suhteessa ihan merkittävä satsaus. Vaimoni kun on minua hyvätuloisempi niin hänen anteliaisuutensa voi joskus olla rahallisesti suurempaa mutta tulojen suhteessa ei niinkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Avioliittolaki lähtee siitä, että puolisoilla on sama elintaso, kas kun muu on typerää, loukkaavaa ja sosiopaatin käytöstä. Hyvin moni liitto kariutuu tähän. Parisuhde ja perhe on yhteisyritys.
Näytäppä minulle miten tuota huuhaata toteutetaan. Tai miten sitä mielestäsi pitäisi toteuttaa? Mikää laki ei kyllä velvoita miestä maksamaan naiselle autoa, kevätverhoja tai tai ulkomaan matkoja vaikka mies ei ajaisi Audilla, moottoripyörällä ja matkustaisi kaveriensa kanssa.
Miksi naisella ei ole velvollisuutta hankkia itselleen itse haluamiaan asioita?
Ihan tervetuloa vain vaikka meille katsomaan. Sama elintaso toteutetaan niin että kuunnellaan molempin toiveita ja tarpeita ja katsotaan että molempien toiveet tyydytetään taloudellisten rajojen puitteissa. Ei voi olla niin että toinen saa jatkuvasti jotain itseään ilehduttavaa ja toinen saa vasta hirveän säästämisen tai kinuamisen jälkeen. Kyllä sen pitää olla tasapuolista.
Eikä tämä tarkoita että kaiken tarvitsisi olla eurolleen saman arvoista kunhan molemmat ovat tyytyväisiä.
No kyllähän sitä täytyy säästää , että saa mitä haluaa ja ei ole oikein, että toinen kokoajan "kinuaa" jotakin, mihin ei omalla palkallaan pääse käsiksi. Ei paremmin tienaavalla ole mitään velvollisuutta ostella huonommin tienaavalle yhtä hienoa moottoripyörää tai autoa, kuin millä itse ajelee.
Perheessä täytyy sinällään olla sama elintaso siinä, että lapsille esim pystytään hankkimaan kaikki tarvittava. Toisin sanoen, lapsen ei tarvitse kulkea resuissa, vaikka toinen puoliso tienaisi huonosti, vaan paremmin tienaava voi kustantaa lasten vaatteet.
Meillä on aina tienattu suunnilleen saman verran, mutta mies on perinyt enemmän. Osa perinnöstä on laiteetu yhteiseksi hyväksi, mutta osan mies on käyttänyt omaksi edukseen ja se on minusta ihan ok. Ei miehellä ole velollisuutta ostella minulle samoja asioita kuin itselleen. Eikä kyllä haittaa yhtään.
Eihän kyse ole siitä ettei toisella saisi mikään olla hienompaa. Tasapuolisuus tarkoittaa kuitenkin sitä että toinen ei aja hienolla Mersulla ja laita toista ajamaan samaan aikaan pyörällä talvipakkasella vaikka olisi varaa ostaa hänellekin joku halpa auto. Mutta ei osteta kun siihen pitäisi käyttää vähän sen Mersun omistajan rahoja.
No eikö se nainen muka ole velvollinen hommaamaan itselleen auton jos sellaista tarvitsee ja haluaa? Miehenkö pitäisi sekin auto ostaa? Mikä onkaan naislapsen velvollisuus tässä elämässä? Ei vissiin mikään muu kuin vaatia asioita muilta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Avioliittolaki lähtee siitä, että puolisoilla on sama elintaso, kas kun muu on typerää, loukkaavaa ja sosiopaatin käytöstä. Hyvin moni liitto kariutuu tähän. Parisuhde ja perhe on yhteisyritys.
Näytäppä minulle miten tuota huuhaata toteutetaan. Tai miten sitä mielestäsi pitäisi toteuttaa? Mikää laki ei kyllä velvoita miestä maksamaan naiselle autoa, kevätverhoja tai tai ulkomaan matkoja vaikka mies ei ajaisi Audilla, moottoripyörällä ja matkustaisi kaveriensa kanssa.
Miksi naisella ei ole velvollisuutta hankkia itselleen itse haluamiaan asioita?
Ihan tervetuloa vain vaikka meille katsomaan. Sama elintaso toteutetaan niin että kuunnellaan molempin toiveita ja tarpeita ja katsotaan että molempien toiveet tyydytetään taloudellisten rajojen puitteissa. Ei voi olla niin että toinen saa jatkuvasti jotain itseään ilehduttavaa ja toinen saa vasta hirveän säästämisen tai kinuamisen jälkeen. Kyllä sen pitää olla tasapuolista.
Eikä tämä tarkoita että kaiken tarvitsisi olla eurolleen saman arvoista kunhan molemmat ovat tyytyväisiä.
Tarkoitin, että miten tuota laissa valvotaan ja toteutetaan. Ei ole sellaista lakia joka velvoittaisi miehen kustantamaan ulisevalle lokille sirkushuveja vain siksi, että ovat avioliitossa.
Ei sitä suoraan mitata mutta laki kyllä esim. pienentää tai kokonaan poistaa useita yhteiskunnan tukia jos sen puolison tulot ovat vähänkään isommat. Eli yhteiskunta katsoo että puoliso on ensisijainen elättäjä, ei yhteiskunta.
Mutta toki se ei tarkoita muuta kuin riittävä ravinto ja muu välttämätön. Siltikin ihmettelen että miksi olisit yleensäkään jonkun kanssa parisuhteessa jos minkään "sirkushuvin" tarjoaminen pienempituloiselle puolisolle on noin vastenmielistä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Avioliittolaki lähtee siitä, että puolisoilla on sama elintaso, kas kun muu on typerää, loukkaavaa ja sosiopaatin käytöstä. Hyvin moni liitto kariutuu tähän. Parisuhde ja perhe on yhteisyritys.
Näytäppä minulle miten tuota huuhaata toteutetaan. Tai miten sitä mielestäsi pitäisi toteuttaa? Mikää laki ei kyllä velvoita miestä maksamaan naiselle autoa, kevätverhoja tai tai ulkomaan matkoja vaikka mies ei ajaisi Audilla, moottoripyörällä ja matkustaisi kaveriensa kanssa.
Miksi naisella ei ole velvollisuutta hankkia itselleen itse haluamiaan asioita?
Ihan tervetuloa vain vaikka meille katsomaan. Sama elintaso toteutetaan niin että kuunnellaan molempin toiveita ja tarpeita ja katsotaan että molempien toiveet tyydytetään taloudellisten rajojen puitteissa. Ei voi olla niin että toinen saa jatkuvasti jotain itseään ilehduttavaa ja toinen saa vasta hirveän säästämisen tai kinuamisen jälkeen. Kyllä sen pitää olla tasapuolista.
Eikä tämä tarkoita että kaiken tarvitsisi olla eurolleen saman arvoista kunhan molemmat ovat tyytyväisiä.
No kyllähän sitä täytyy säästää , että saa mitä haluaa ja ei ole oikein, että toinen kokoajan "kinuaa" jotakin, mihin ei omalla palkallaan pääse käsiksi. Ei paremmin tienaavalla ole mitään velvollisuutta ostella huonommin tienaavalle yhtä hienoa moottoripyörää tai autoa, kuin millä itse ajelee.
Perheessä täytyy sinällään olla sama elintaso siinä, että lapsille esim pystytään hankkimaan kaikki tarvittava. Toisin sanoen, lapsen ei tarvitse kulkea resuissa, vaikka toinen puoliso tienaisi huonosti, vaan paremmin tienaava voi kustantaa lasten vaatteet.
Meillä on aina tienattu suunnilleen saman verran, mutta mies on perinyt enemmän. Osa perinnöstä on laiteetu yhteiseksi hyväksi, mutta osan mies on käyttänyt omaksi edukseen ja se on minusta ihan ok. Ei miehellä ole velollisuutta ostella minulle samoja asioita kuin itselleen. Eikä kyllä haittaa yhtään.
Eihän kyse ole siitä ettei toisella saisi mikään olla hienompaa. Tasapuolisuus tarkoittaa kuitenkin sitä että toinen ei aja hienolla Mersulla ja laita toista ajamaan samaan aikaan pyörällä talvipakkasella vaikka olisi varaa ostaa hänellekin joku halpa auto. Mutta ei osteta kun siihen pitäisi käyttää vähän sen Mersun omistajan rahoja.
No eikö se nainen muka ole velvollinen hommaamaan itselleen auton jos sellaista tarvitsee ja haluaa? Miehenkö pitäisi sekin auto ostaa? Mikä onkaan naislapsen velvollisuus tässä elämässä? Ei vissiin mikään muu kuin vaatia asioita muilta.
Kyse oli siitä että jos sillä naisella ei ole yksinkertaisesti rahaa siihen (tai sitten se veisi hänen kaikki käyttövaransa) ja miehellä taas on hyvin varaa ostaa vaimolleen joku halpa auto. EI silloinkaan miehellä tokikaan ole mitään velvollisuutta ostaa mutta jos ei osta niin kyllä se kertoo aika lailla siitä millaisella asenteella siinä parisuhteessa ollaan. Kyllä normaali hyvä parisuhde perustuu sille että ajatellaan myös sen puolison hyvinvointia eikä vain omaa napaa. Miksi olla yleensäkään parisuhteessa jos se toinen ja toisen tyytyväisyys suhteessa ei juurikaan kiinnosta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juurihan tuolla kerroin että muuten järjestely on ok. Välillä harmittaa. Ei vie yöunia
Nykyaikana mies ei vaan voi olla varma, että tarjoamista katsottaisiin lainkaan hyvällä.
Itse muistan elävästi, kun olimme viidensillä treffeillä erään naisen kanssa ja tätä ennen olimme jakaneet kulut aina tasan. Olimme syömässä ja tarjoilijan tultua pyysin yhteistä laskua. Nainen päätti sitten ruokailun jälkeen antaa minulle kunnon ripityksen siitä, että kyllä hän omat kulunsa hoitaa ja miksi loisesiksi häntä muka kuvittelen. Lisäksi sanoi, että olin nolannut hänet tarjoilijan ja kaikkien muiden asiakkaiden edessä, koska nyt hekin luulevat, että hän on loinen. Juttu tietenkin päättyi tuohon iltaan.
En väitä, että kaikki naiset olisivat tommoisia ja en siihen todellakaan usko, mutta kyllä tuon kokemuksen jälkeen on tullut mietittyä kuinka paljon tuo tarjoamisen ja muiden ystävällisten eleiden puute, johtuu nimenomaisesti aiemmista huonoista kokemuksista liittyen niihin eleisiin. Ihminen nyt pelaa usein varman päälle ja koittaa olla tahalteen suututtamatta toisia.
Kyllähän nuo voi hoitaa hienotunteisesti jos vain haluaa. Itse yleensä esim. kysyn että "sopiiko että maksan?" jolloin toinen voi joko kieltäytyä jos se ei oe hänestä sopivaa tai sitten myöntyä jos se on hänestä mukava ele.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Avioliittolaki lähtee siitä, että puolisoilla on sama elintaso, kas kun muu on typerää, loukkaavaa ja sosiopaatin käytöstä. Hyvin moni liitto kariutuu tähän. Parisuhde ja perhe on yhteisyritys.
Näytäppä minulle miten tuota huuhaata toteutetaan. Tai miten sitä mielestäsi pitäisi toteuttaa? Mikää laki ei kyllä velvoita miestä maksamaan naiselle autoa, kevätverhoja tai tai ulkomaan matkoja vaikka mies ei ajaisi Audilla, moottoripyörällä ja matkustaisi kaveriensa kanssa.
Miksi naisella ei ole velvollisuutta hankkia itselleen itse haluamiaan asioita?
Ihan tervetuloa vain vaikka meille katsomaan. Sama elintaso toteutetaan niin että kuunnellaan molempin toiveita ja tarpeita ja katsotaan että molempien toiveet tyydytetään taloudellisten rajojen puitteissa. Ei voi olla niin että toinen saa jatkuvasti jotain itseään ilehduttavaa ja toinen saa vasta hirveän säästämisen tai kinuamisen jälkeen. Kyllä sen pitää olla tasapuolista.
Eikä tämä tarkoita että kaiken tarvitsisi olla eurolleen saman arvoista kunhan molemmat ovat tyytyväisiä.
No kyllähän sitä täytyy säästää , että saa mitä haluaa ja ei ole oikein, että toinen kokoajan "kinuaa" jotakin, mihin ei omalla palkallaan pääse käsiksi. Ei paremmin tienaavalla ole mitään velvollisuutta ostella huonommin tienaavalle yhtä hienoa moottoripyörää tai autoa, kuin millä itse ajelee.
Perheessä täytyy sinällään olla sama elintaso siinä, että lapsille esim pystytään hankkimaan kaikki tarvittava. Toisin sanoen, lapsen ei tarvitse kulkea resuissa, vaikka toinen puoliso tienaisi huonosti, vaan paremmin tienaava voi kustantaa lasten vaatteet.
Meillä on aina tienattu suunnilleen saman verran, mutta mies on perinyt enemmän. Osa perinnöstä on laiteetu yhteiseksi hyväksi, mutta osan mies on käyttänyt omaksi edukseen ja se on minusta ihan ok. Ei miehellä ole velollisuutta ostella minulle samoja asioita kuin itselleen. Eikä kyllä haittaa yhtään.
Eihän kyse ole siitä ettei toisella saisi mikään olla hienompaa. Tasapuolisuus tarkoittaa kuitenkin sitä että toinen ei aja hienolla Mersulla ja laita toista ajamaan samaan aikaan pyörällä talvipakkasella vaikka olisi varaa ostaa hänellekin joku halpa auto. Mutta ei osteta kun siihen pitäisi käyttää vähän sen Mersun omistajan rahoja.
No eikö se nainen muka ole velvollinen hommaamaan itselleen auton jos sellaista tarvitsee ja haluaa? Miehenkö pitäisi sekin auto ostaa? Mikä onkaan naislapsen velvollisuus tässä elämässä? Ei vissiin mikään muu kuin vaatia asioita muilta.
Kyse oli siitä että jos sillä naisella ei ole yksinkertaisesti rahaa siihen (tai sitten se veisi hänen kaikki käyttövaransa) ja miehellä taas on hyvin varaa ostaa vaimolleen joku halpa auto. EI silloinkaan miehellä tokikaan ole mitään velvollisuutta ostaa mutta jos ei osta niin kyllä se kertoo aika lailla siitä millaisella asenteella siinä parisuhteessa ollaan. Kyllä normaali hyvä parisuhde perustuu sille että ajatellaan myös sen puolison hyvinvointia eikä vain omaa napaa. Miksi olla yleensäkään parisuhteessa jos se toinen ja toisen tyytyväisyys suhteessa ei juurikaan kiinnosta?
Jos nainen käy töissä niin hänellä varmasti on varaa ostaa tonnin auto vaikka osarilla. Jos ei käy töissä niin tuskin tarvitsee autoa. Käyttörahaahan ihminen ei paljon tarvitse jos aviopuoliso on elatusvelvollinen kerran (eli ruokaa ja katto päänpäälle löytyy).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Avioliittolaki lähtee siitä, että puolisoilla on sama elintaso, kas kun muu on typerää, loukkaavaa ja sosiopaatin käytöstä. Hyvin moni liitto kariutuu tähän. Parisuhde ja perhe on yhteisyritys.
Näytäppä minulle miten tuota huuhaata toteutetaan. Tai miten sitä mielestäsi pitäisi toteuttaa? Mikää laki ei kyllä velvoita miestä maksamaan naiselle autoa, kevätverhoja tai tai ulkomaan matkoja vaikka mies ei ajaisi Audilla, moottoripyörällä ja matkustaisi kaveriensa kanssa.
Miksi naisella ei ole velvollisuutta hankkia itselleen itse haluamiaan asioita?
Ihan tervetuloa vain vaikka meille katsomaan. Sama elintaso toteutetaan niin että kuunnellaan molempin toiveita ja tarpeita ja katsotaan että molempien toiveet tyydytetään taloudellisten rajojen puitteissa. Ei voi olla niin että toinen saa jatkuvasti jotain itseään ilehduttavaa ja toinen saa vasta hirveän säästämisen tai kinuamisen jälkeen. Kyllä sen pitää olla tasapuolista.
Eikä tämä tarkoita että kaiken tarvitsisi olla eurolleen saman arvoista kunhan molemmat ovat tyytyväisiä.
No kyllähän sitä täytyy säästää , että saa mitä haluaa ja ei ole oikein, että toinen kokoajan "kinuaa" jotakin, mihin ei omalla palkallaan pääse käsiksi. Ei paremmin tienaavalla ole mitään velvollisuutta ostella huonommin tienaavalle yhtä hienoa moottoripyörää tai autoa, kuin millä itse ajelee.
Perheessä täytyy sinällään olla sama elintaso siinä, että lapsille esim pystytään hankkimaan kaikki tarvittava. Toisin sanoen, lapsen ei tarvitse kulkea resuissa, vaikka toinen puoliso tienaisi huonosti, vaan paremmin tienaava voi kustantaa lasten vaatteet.
Meillä on aina tienattu suunnilleen saman verran, mutta mies on perinyt enemmän. Osa perinnöstä on laiteetu yhteiseksi hyväksi, mutta osan mies on käyttänyt omaksi edukseen ja se on minusta ihan ok. Ei miehellä ole velollisuutta ostella minulle samoja asioita kuin itselleen. Eikä kyllä haittaa yhtään.
Eihän kyse ole siitä ettei toisella saisi mikään olla hienompaa. Tasapuolisuus tarkoittaa kuitenkin sitä että toinen ei aja hienolla Mersulla ja laita toista ajamaan samaan aikaan pyörällä talvipakkasella vaikka olisi varaa ostaa hänellekin joku halpa auto. Mutta ei osteta kun siihen pitäisi käyttää vähän sen Mersun omistajan rahoja.
No eikö se nainen muka ole velvollinen hommaamaan itselleen auton jos sellaista tarvitsee ja haluaa? Miehenkö pitäisi sekin auto ostaa? Mikä onkaan naislapsen velvollisuus tässä elämässä? Ei vissiin mikään muu kuin vaatia asioita muilta.
Kyse oli siitä että jos sillä naisella ei ole yksinkertaisesti rahaa siihen (tai sitten se veisi hänen kaikki käyttövaransa) ja miehellä taas on hyvin varaa ostaa vaimolleen joku halpa auto. EI silloinkaan miehellä tokikaan ole mitään velvollisuutta ostaa mutta jos ei osta niin kyllä se kertoo aika lailla siitä millaisella asenteella siinä parisuhteessa ollaan. Kyllä normaali hyvä parisuhde perustuu sille että ajatellaan myös sen puolison hyvinvointia eikä vain omaa napaa. Miksi olla yleensäkään parisuhteessa jos se toinen ja toisen tyytyväisyys suhteessa ei juurikaan kiinnosta?
Jos nainen käy töissä niin hänellä varmasti on varaa ostaa tonnin auto vaikka osarilla. Jos ei käy töissä niin tuskin tarvitsee autoa. Käyttörahaahan ihminen ei paljon tarvitse jos aviopuoliso on elatusvelvollinen kerran (eli ruokaa ja katto päänpäälle löytyy).
Jos ihmisellä on tuloja niin toki hän laittaa sen ensisijassa niihin perustarpeisiin itselleen eli ruokaan vaatteisiin ja asumiseen. Valitettavasti tämä voi viedä pienituloisen kaikki tulot jolloin esim. autoon ei enää jää rahaa. Eli elatusvelvollisuus perustarpeisiin tarkoittaa vain tilannetta jossa puolison rahat eivät riitä edes niihin.
Ja edelleen kierrät nyt sen asian pointin. Tokikaan ei kenenkään ole pakko toiselle ostaa mitään mutta kysymys kuuluu että miksi ihmeessä ei haluaisi helpottaa toisen elämää jos se itselle olisi taloudellisesti ihan hyvin mahdollista? Millä tavalla se parantaa kenenkään parisuhdetta jos toinen elää yltäkylläistä elämää ja toinen siinä vieressä kituuttaa? Lisääkö se läheisyyttä ja rakkautta jotenkin? Vai mikä ajatus siinä on takana? Voit varmaan avata minulle tätä vähän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Avioliittolaki lähtee siitä, että puolisoilla on sama elintaso, kas kun muu on typerää, loukkaavaa ja sosiopaatin käytöstä. Hyvin moni liitto kariutuu tähän. Parisuhde ja perhe on yhteisyritys.
Näytäppä minulle miten tuota huuhaata toteutetaan. Tai miten sitä mielestäsi pitäisi toteuttaa? Mikää laki ei kyllä velvoita miestä maksamaan naiselle autoa, kevätverhoja tai tai ulkomaan matkoja vaikka mies ei ajaisi Audilla, moottoripyörällä ja matkustaisi kaveriensa kanssa.
Miksi naisella ei ole velvollisuutta hankkia itselleen itse haluamiaan asioita?
Ihan tervetuloa vain vaikka meille katsomaan. Sama elintaso toteutetaan niin että kuunnellaan molempin toiveita ja tarpeita ja katsotaan että molempien toiveet tyydytetään taloudellisten rajojen puitteissa. Ei voi olla niin että toinen saa jatkuvasti jotain itseään ilehduttavaa ja toinen saa vasta hirveän säästämisen tai kinuamisen jälkeen. Kyllä sen pitää olla tasapuolista.
Eikä tämä tarkoita että kaiken tarvitsisi olla eurolleen saman arvoista kunhan molemmat ovat tyytyväisiä.
No kyllähän sitä täytyy säästää , että saa mitä haluaa ja ei ole oikein, että toinen kokoajan "kinuaa" jotakin, mihin ei omalla palkallaan pääse käsiksi. Ei paremmin tienaavalla ole mitään velvollisuutta ostella huonommin tienaavalle yhtä hienoa moottoripyörää tai autoa, kuin millä itse ajelee.
Perheessä täytyy sinällään olla sama elintaso siinä, että lapsille esim pystytään hankkimaan kaikki tarvittava. Toisin sanoen, lapsen ei tarvitse kulkea resuissa, vaikka toinen puoliso tienaisi huonosti, vaan paremmin tienaava voi kustantaa lasten vaatteet.
Meillä on aina tienattu suunnilleen saman verran, mutta mies on perinyt enemmän. Osa perinnöstä on laiteetu yhteiseksi hyväksi, mutta osan mies on käyttänyt omaksi edukseen ja se on minusta ihan ok. Ei miehellä ole velollisuutta ostella minulle samoja asioita kuin itselleen. Eikä kyllä haittaa yhtään.
Eihän kyse ole siitä ettei toisella saisi mikään olla hienompaa. Tasapuolisuus tarkoittaa kuitenkin sitä että toinen ei aja hienolla Mersulla ja laita toista ajamaan samaan aikaan pyörällä talvipakkasella vaikka olisi varaa ostaa hänellekin joku halpa auto. Mutta ei osteta kun siihen pitäisi käyttää vähän sen Mersun omistajan rahoja.
Minusta ei ole paha, jos toinen ajaa mersulla ja toinen pyörällä, jos kerran kumpikin ajaa sillä mihin on varaa, mutta JOS tämä mersu on hankittu niin, että kaikki rahat on laitettu siihen ja tämä polkupyörällä ajava on sitten ruokkinut ja elättänyt perheen niin silloin on tapahtunut vääryys.
Tai jos mies tarjoaa vaimolleen kerran vuodessa illallisen (ja on palsta u-l-i n mielestä sitten maksullinen nainen), mutta vaimo sitten vuorostaan ruokkii ja elättää miehen ne 364 päivää vuodessa, niin silloin on tasapuolisuus kaukana. Ja kärsijä on kyllä ihan joku muu, kuin se illallisen tarjonnut mies.
Vierailija kirjoitti:
Tämän takia en ottanut suomalaista miestä.
Mun kaikkien aikojen pihein poikaystäväni oli muuten ranskalainen. Toki asui Suomessa tuolloin, ja oli kyllä täkäläisestä kulttuurista omaksunut ainakin sen, että kaikki meni tasan puoliksi, ja silloin tällöin jopa unohtui lompakkonsa kotiin, kun oltiin ulkona syömässä. Olin itse vielä opiskelija ja hän hyväpalkkaisessa työssä. Tämä oli yksi ratkaiseva syy siihen, miksi hänet lopulta jätin. Nykyisen kanssa tulotaso on vaihdellut sen suhteen, kumpimtienaa enemmän, mutta se jolla on paremmat tulot, on maksanut ja tarjonnut vähän enemmän. Tasan ei senttejä laskeskella, mutta kumpikaan ei siipeile.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo toi on tosi inhottava piirre miehessä. Yhden ukon aikanaan dumppasin, kun ei tarjonnut minulle yhtään ostamistaan sipseistä (leffaeväs), koska oli itse ne maksanut..
Ollaan aviomieheni kanssa oltu jo n. 10 v yhdessä, mutta on ollut suht itsestäänselvää, että hän maksaa, jos syömässä käydään. Siis siitä lähtien, kun hän alkoi tienata selkeästi enemmän kuin minä.
Puolita seuraava lasku heti pöydässä. Saa mies hävetä, jos on hävetäkseen..
Miksi et itse ostanut leffaasi sipsejä?
Miksi sinun pitäisi pystyä elämään halvemmalla vain siksi, että et ole jaksanut parempaa ammattia hommata?
Onneksi sekä minä, että kumppanini että ystäväni tienataan jokainen niin paljon, ettei tarvitse vahtia sipsejään. Joskus vien pizzat mennessäni kylään, joskus taas minulle tarjotaan ruokaa kyläpaikassa. Joskus minä maksan yhteiset lounaat, joskus joku toinen. Bensoista ei ole puhuttu koskaan.
Inhottaisi joku jatkuva rahojenlaskenta ja eurojen pyörittely toiselta toiselle.
Kyllä, se elekin jo tuntuu hyvältä <3 Vaikka omatkin tienestit ja rahat on.
Meillä yhteinen talous (naimisissa) ja käytännössä maksetaan lähes vuorotellen kumpikin, ostoksia, ravintolakäyntejä ym. Mies maksaa useammin, ja kyllä se tuntuu kohteliaalta ja hyvältä, hänestä itsestään myös (on sanonut). Vähän niinkuin rakkauden teko, muiden muassa.
Joka tapauksessa tuntuis kauhealta nillitykseltä ruveta laskimen kanssa laskemaan, montako senttiä toisen pitää pulittaa enemmän jostain.