Voiko diagnosoitu Asperger pärjätä yleisopetuksessa ilman tukitoimia?

Riippuu assista. Osa pärjää ja osa ei missään nimessä. Mun oma oli 1-4 luokat pienluokalla, sitten siirrettiin isolle luokalle, opiskeli koko ajan normi yleisopetuksen mukaan. Ysin keskiarvo oli 8,3 meni lukioon ja toistaiseksi on mennyt hyvin, elokuussa aloitti.

Vierailija kirjoitti:

Tässä tuntuu olevan sekaannusta Aspergerin ja Autismin kanssa.

Molemmat nykyään autismikierron häiriöitä, mutta ajatus että entinen termi Asperger tarvitsisi aina erityisopetusta on tosi outo.

Monet maailman älykkäimmät ja suuria asioita tehneet ovat olleet Aspergereita.

No ei välttämättä erityisopetusta, mutta tarkoitin myös esim. tukea välitunti- ja ruokailutilanteisiin, ryhmätöihin, liikuntatunneille, retkiin, aistiyliherkkyyksiin sekä mahdollisiin keskittymisvaikeuksiin.

Riippuu lapsen vanhemmista. Jos siitä diganoosista tehdään numeroa ja aletaan vellomaan siinä niin ei todellakaan pärjää yhtään missään. Jos vanhemmat osaavat asiansa ja kasvattaa lapsen niin tulee pärjäämään siinä missä muutkin.

Minä olisin tarvinnut apua sosiaalisissa suhteissa, kavereita ei oikeastaan ole ikinä ollut. Kiusatuksi tulin senkin edestä, mutta se oli ainut ongelmani koulussa. Sama kokemus muista asseista: kouluaineet sujuu loistavasti, kaverisuhteiden muodostaminen ei. Toki kaikki assit ei niitä kavereita haluakaan, minä olisin tarvinnut.

T. Aikuisena diagnosoitu

Jos Aspergerin lisäksi on myös esim. oppimis-, keskittymis- tai tunnesäätelyvaikeuksia tai Tourette-piirteitä, niin ilman muuta erityisluokka on parempi paikka.

En ole koskaan tarvinnut apua koulussa. Aina ollut erittäin hyvät arvosanat ja olen ollut hämmästynyt miten muut ihmiset ei tajua koulutehtäviä. Pystyn muistamaan asioita mitä olen lukenut vaikkapa 20v sitten ja mistä sekä yhdistelemään niitä niihin ajankohtaisiin aiheisiin. Koulussa siis koulutyössä en ole tarvinnut apua mutta sosiaalisissa tilanteissa kylläkin. Olen nyt vasta 40v alkanut opiskelemaan vuorovaikutusta, siis ihan kirjoista ja kursseilla ja nyt alkanut oppimaan miten ihmisten kanssa ollaan 😄

Riippuu ihan yksilöstä, ja lisäksi myös koulusta ja luokasta sekä niiden ilmapiiristä ja resursseista.

Mulla oli lapsena asburger. Pärjäsin koulussa ihan hyvon, tukitoimia oli hyvin vähän ja käytnännössä esim. Extra avustajia käytrttiim niiden auttamiseen, joilla oli oppimisvaikeuksia, koska pärjäsin koulissa hyvin. En erityisemmin hyötynyt mistään tuesta, kavereita oli kyklä etenkin ala asteen alkupuolrlla heikosti mutta pärjösin ok.

Vierailija kirjoitti:

Minulla on assi työkaverina ja joskus on vaikeaa. Kun hän tajuaa jonkun asian näin, niin se on sitten näin ja siinä ei ole sitten mitään muita vaihtoehtoja. Yritä siinä sitten selittää, että tämä asia pitäisi tehdä toisin. Mutta jankkaa vain sitä, minkä on tajunnut ja ei muuta käsitystään, vaikka vaarantaisi toisten turvallisuuden. 

Hyvin ivallinen ja vittumainen persoona muutenkin.

Asperger-henkilö ei missään tapauksessa ole ivallinen. Hänellä on vaikeuksia toimia sosiaalisten normien mukaan, mutta ivallinen hän ei osaa olla.

Asperger-poikani oli ihan normaalilla luokalla niin peruskoulussa kuin lukiossakin ilman mitään tukitoimia saati avustajia, ja pärjäsi oikein hyvin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla on assi työkaverina ja joskus on vaikeaa. Kun hän tajuaa jonkun asian näin, niin se on sitten näin ja siinä ei ole sitten mitään muita vaihtoehtoja. Yritä siinä sitten selittää, että tämä asia pitäisi tehdä toisin. Mutta jankkaa vain sitä, minkä on tajunnut ja ei muuta käsitystään, vaikka vaarantaisi toisten turvallisuuden. 

Hyvin ivallinen ja vittumainen persoona muutenkin.

Asperger-henkilö ei missään tapauksessa ole ivallinen. Hänellä on vaikeuksia toimia sosiaalisten normien mukaan, mutta ivallinen hän ei osaa olla.

Höpö höpö. Aspergereita on monenlaisia, kuten meitä muitakin.

Minun asperger-poikani on ihana ihminen ja enimmäkseen hyvin lempeä ja ystävällinen, mutta osaa kyllä joskus olla ivallinenkin - varsinkin siskolleen 😁

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla on assi työkaverina ja joskus on vaikeaa. Kun hän tajuaa jonkun asian näin, niin se on sitten näin ja siinä ei ole sitten mitään muita vaihtoehtoja. Yritä siinä sitten selittää, että tämä asia pitäisi tehdä toisin. Mutta jankkaa vain sitä, minkä on tajunnut ja ei muuta käsitystään, vaikka vaarantaisi toisten turvallisuuden. 

Hyvin ivallinen ja vittumainen persoona muutenkin.

Asperger-henkilö ei missään tapauksessa ole ivallinen. Hänellä on vaikeuksia toimia sosiaalisten normien mukaan, mutta ivallinen hän ei osaa olla.

Höpö höpö. Aspergereita on monenlaisia, kuten meitä muitakin.

Minun asperger-poikani on ihana ihminen ja enimmäkseen hyvin lempeä ja ystävällinen, mutta osaa kyllä joskus olla ivallinenkin - varsinkin siskolleen 😁

Minulla on as, ja osaan olla jäätävä perseläpi. Ihme ajatuksia ihmisillä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En tunne. Opettajana 25 v.

Alanvaihdon paikka.

Miksi pitää vaihtaa alaa,jos ei tunne/ole opettanut koskaan Asperger-oppilasta? Samalla logiikalla lääkärin,joka ei ole hoitanut aids-potilasta,pitäisi vaihtaa alaa?

Aineenopettajana tiedän, että diagnoosi ei ole sama kuin ihminen. Kokemus on opettanut, että kun saa tietää tulevan oppilaan ovat adhd, asperger, kärsivän laaja-alaisista oppimisvaikeuksista tms. on parasta pitää mieli avoimena. Voi olla, että tulee suuria ongelmia, voi olla, että kaikki menee hyvin ja omalla painollaan. Ja sama diagnoosi voi olla keskenään ihan erilaisilla tyypeillä.

Myöskään luokanopettajan välittämiin tietoihin kannattaa suhtautua varauksella. Oppilas voi olla yläkoulussa muiden opettajien kanssa aivan erilainen kuin luokanopettaja on kuvaillut.

Minulla on ollut muutama diagnosoitu assi oppilaana yleissopimuksen ryhmässä. He olivat kaikki erilaisia mutta pärjäsivät ilman erityistä tukea minulta tai avustajalta. Toivottavasti kuitenkin saivat tukea sosiaaliseen puoleen. Mutta se ei ole minun asiani.

Vierailija kirjoitti:

Aistiyliherkemmäthän nimenomaan ovat keskivertoa lahjakkaampia.

Yksilöllistä. Osalla asseista on eriasteisia oppimisvaikeuksia. Osalla myös aistiyliherkkyydet voivat estää oppimisen isossa ryhmässä.

Voi selvitä. Mutta parempi olisi, että asperger olisi tiedossa.

Ikävintä on se, että asperger voi päättää jonkin asian olevan tietyllä tapaa ja sitten hän elää sen mukaan. Hän voi esimerkiksi haaveilla liikelentäjän urasta ja olla samaan aikaan päättänyt, ettei hän koskaan tarvitse englantia mihinkään.

Asperger pystyy olemaan oppimatta mitään, jos hän niin haluaa.

No, on tukitoimia ja tukitoimia. Pojallani diagnosoitiin AS 11-vuotiaana. Alakoulussa pärjäsi hyvin ja noissa testeissä hänet testattiin keskimääräistä älykkäämmäksi. Käytännössä aiemmin oli tullut ilmi, että on matemaattisesti älykäs. Silti oli yläkoulussa nimenomaan matematiikassa erityisopettajan luona, missä kaikki sujui loistavasti. Käytännössä syy tähän järjestelyyn oli, että poika ei pärjännyt lainkaan matikanopettajan kanssa. En tiedä kummassa päässä siinä oli vikaa, voi olla että kummassakin. Eli joskus on näin, että tukitoimia tarvitaan, vaikka olisi ihan oppivainenkin. Aspergerit tulkitsevat sosiaalisia tilanteita vähän omalla tavallaan ja siitä voi tulla väärinkäsityksiä. Poikani oli vähän sellainen "mielensäpahoittaja" ja syy saattoi olla se, että liikunnan opettaja huusi. No, hän huusi siksi, että kaikki kuulisivat, mitä hän ulkona sanoo, ei siksi, että olisi ollut vihainen... Sellaisen tukitoimen poikani vielä sai, että hänellä oli lyhennetyt koulupäivät eli teki osan jutuista kotoa käsin. Eikä sekään tietysti ollut älyn takia, vaan siksi, ettei jaksanut koulun kuormitusta (pitkät päivät metelissä ja jatkuvasti toisten kanssa). Nykyisin hän on jo jatko-opinnoissa, joista on tosi innostunut ja menee hyvin :)

Minulla on sekä Asperger että ADHD. Kävin peruskoulun, lukion, ammattikoulun ja yliopiston ilman mitään tukitoimia. Nykyään työskentelen aineenopettajana. Peruskoulussa ja lukiossa oli ysin keskiarvo. Riippuu siis henkilöstä. Varsinkin yliopistotutkinto vaati minulta tosi paljon töitä, mutta ei ollut mitenkään mahdotonta. :)

Valitettavasti riippuu pitkälti kunnan resursseista, minkä verran tukitoimia suostutaan antamaan. Erityisopettajia on liian vähän. Yleiseltä tasolta ei hevin nousta tehostetulle, jos kouluarvosanat ovat hyviä, vaikka työskentely takkuaa. Laki sanoo tietysti toista, tukea pitäisi saada tarpeen mukaan.

Nykykoulussa on hyvin paljon ryhmätyöskentelyä, pohdintaa ja tiedon soveltamista. Tämä vaikeuttaa monen autisminkirjolaisen opintomenestystä. Enää ei voikaan uppoutua oppikirjaan ja kahmia sieltä kaikenlaista mielenkiintoista tietoa ja pärjätä pelkästään sillä.