Miksi 80-luvulla duunari-isä pystyi yksi elättämään perheen, maksamaan auton ja omakotitalon?

Vierailija kirjoitti:

Asun maaseudulla ja meillä päin (itäisessä Hämeessä) melkein kaikki naiset olivat kotirouvia elleivät sitten olleet maatalon emäntiä. Vain muutamat naiset kävivät töissä. Ja työttömyyttä ei tunnettu. Tai jos joku oli työtön niin syy oli oma; yleensä viina. Työikäiset sairaat/työrajoitteiset siirrettiin automaattisesti sairaseläkkeelle eikä heitä roikotettu työttömyyskortistossa. Kaikille riitti töitä ja jokaiseen paikkaan oli tulijoita. Eikä mitään työtä halveksittu kuten nykyisin. Minun isäni oli kunnan virkamiehiä ja äitini oli kotirouva eli olimme keskiluokkaa tuon ajan kategoriassa. Meitä sisaruksia oli neljä, asuimme omakotitalossa, ei ollut omia huoneita jokaiselle, eikä perheemme tehnyt ulkomaan lomamatkoja (eivät naapuritkaan) eikä juostu viimeisimmän tekniikan perässä. Nälkää ei nähty, mutta säästeliäästi elettiin - se oli sen ajan henkeä.

Mua vanhemmat työkaverit on kertoneet 80-luvusta, että silloin pääsi töihin, kun vaan käveli tehtaan ovesta sisään ja kertoi, että mitä osaa ja että tarttee töitä.

Aika harva oli enää 80-luvulla titteliltään kotirouva. 60-luvulla näitä vielä oli. 70-luvullahan jo ajateltiin että molemmat vanhemmat käy töissä ja myös syövät ulkona, eikä asuntoihin rakennettu edes kunnon keittiötä.

80-luvulla ostovoima oli suomessa vielä hyvä joten siksi silloin äidit pystyivät hoitamaan lapsia kotona.

Nykyään on todella haastavaa äidin hoitaa lapsia kotona kun suomessa on ostovoima yksi euroopan alhaisimmista.

Molemmat vanhempani olivat ansiotöissä jo 1960-luvulla. Kaveripiirissä ei tainnut kellään olla kotiäitiä edes 1970-luvulla saati 1980-luvulla.

Ei se raja ainakaan eurossa mene. 90-luvulla oli superlama ja moni menetti ne talonsa ja asuntonsa, jotka olivat ostaneet 80-luvulla. Eurohan tuli käyttöön vasta 2002.

Vierailija kirjoitti:

silloin ei lennetty ulkomaille ja  autot oivat Ladoja. Puhumattakaan elektoniikan  kuluista tai  uusista lenkkareista kuukausittain..

Höpöhöpö. Me käytiin Ruotsissa ja meillä oli Mersuja ym. Elektroniikkaa oli telkkarit, tietsikat, levysoittimet, mankat, korvalappusterot, pienet käsissä pidettävät elektroniset pelit (miksen muista nimeä???), elektroniset taskulaskimet ja rannekellot, ja muut härpäkkeet. Eikä oltu edes rikkaita.

Vierailija kirjoitti:

80-luvulla ostovoima oli suomessa vielä hyvä joten siksi silloin äidit pystyivät hoitamaan lapsia kotona.

Nykyään on todella haastavaa äidin hoitaa lapsia kotona kun suomessa on ostovoima yksi euroopan alhaisimmista.

80-luvulla äidit kävi töissä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Asun maaseudulla ja meillä päin (itäisessä Hämeessä) melkein kaikki naiset olivat kotirouvia elleivät sitten olleet maatalon emäntiä. Vain muutamat naiset kävivät töissä. Ja työttömyyttä ei tunnettu. Tai jos joku oli työtön niin syy oli oma; yleensä viina. Työikäiset sairaat/työrajoitteiset siirrettiin automaattisesti sairaseläkkeelle eikä heitä roikotettu työttömyyskortistossa. Kaikille riitti töitä ja jokaiseen paikkaan oli tulijoita. Eikä mitään työtä halveksittu kuten nykyisin. Minun isäni oli kunnan virkamiehiä ja äitini oli kotirouva eli olimme keskiluokkaa tuon ajan kategoriassa. Meitä sisaruksia oli neljä, asuimme omakotitalossa, ei ollut omia huoneita jokaiselle, eikä perheemme tehnyt ulkomaan lomamatkoja (eivät naapuritkaan) eikä juostu viimeisimmän tekniikan perässä. Nälkää ei nähty, mutta säästeliäästi elettiin - se oli sen ajan henkeä.

Mua vanhemmat työkaverit on kertoneet 80-luvusta, että silloin pääsi töihin, kun vaan käveli tehtaan ovesta sisään ja kertoi, että mitä osaa ja että tarttee töitä.

Pääsee nytkin. Se tosin edellyttää, että menee kysymään töitä ja että osaa jotakin.

Vierailija kirjoitti:

Ei se raja ainakaan eurossa mene. 90-luvulla oli superlama ja moni menetti ne talonsa ja asuntonsa, jotka olivat ostaneet 80-luvulla. Eurohan tuli käyttöön vasta 2002.

Suomea alettiin valmistelemaan EU:hun jo 80-luvun lopussa/90-luvun alussa. Tämähän on jo myönnetty!!!

Eikä ollut kulttuurinrikastajia imemässä pottia tyhjäksi sitä mukaa kuin sitä kantaveronmaksajat yrittää kasvattaa.

Vierailija kirjoitti:

Molemmat vanhempani olivat ansiotöissä jo 1960-luvulla. Kaveripiirissä ei tainnut kellään olla kotiäitiä edes 1970-luvulla saati 1980-luvulla.

Olen syntynyt 1971, enkä muista että kellään olisi juurikaan ollut "kotiäitiä". Kaveripiirin vanhemmissa oli muutama viljelijä- tai yrittäjä, joka eivät käyneet kodin ulkopuolella töissä. Jos perheessä oli lapsia enemmän kuin kolme, niin sellaisissa äidit saattoivat olla kotona, mutta itse tunsin tällaisista perheistä vain pari kaveria.

Vierailija kirjoitti:

Eikä ollut kulttuurinrikastajia imemässä pottia tyhjäksi sitä mukaa kuin sitä kantaveronmaksajat yrittää kasvattaa.

Joutilaita on ollut aina ihan omasta takaa riittävästi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Asun maaseudulla ja meillä päin (itäisessä Hämeessä) melkein kaikki naiset olivat kotirouvia elleivät sitten olleet maatalon emäntiä. Vain muutamat naiset kävivät töissä. Ja työttömyyttä ei tunnettu. Tai jos joku oli työtön niin syy oli oma; yleensä viina. Työikäiset sairaat/työrajoitteiset siirrettiin automaattisesti sairaseläkkeelle eikä heitä roikotettu työttömyyskortistossa. Kaikille riitti töitä ja jokaiseen paikkaan oli tulijoita. Eikä mitään työtä halveksittu kuten nykyisin. Minun isäni oli kunnan virkamiehiä ja äitini oli kotirouva eli olimme keskiluokkaa tuon ajan kategoriassa. Meitä sisaruksia oli neljä, asuimme omakotitalossa, ei ollut omia huoneita jokaiselle, eikä perheemme tehnyt ulkomaan lomamatkoja (eivät naapuritkaan) eikä juostu viimeisimmän tekniikan perässä. Nälkää ei nähty, mutta säästeliäästi elettiin - se oli sen ajan henkeä.

Mua vanhemmat työkaverit on kertoneet 80-luvusta, että silloin pääsi töihin, kun vaan käveli tehtaan ovesta sisään ja kertoi, että mitä osaa ja että tarttee töitä.

Pääsee nytkin. Se tosin edellyttää, että menee kysymään töitä ja että osaa jotakin.

Et todellakaan kävele mihinkään tänä päivänä sisään tosta noin vaan!

Sun pitää kirjoittaa hakemukset ja ceeveet, ja värkätä pätevän oloiset linkedinit ja instat. Sitten käyt sadassa haastattelussa, ja saattaa olla, että et pääse mihinkään, koska osaamisesi oli vain toiseksi parasta valtakunnassa. Vaikka sulla on 3 yliopistotutkintoa ja 20 vuoden työosaaminen ja oot 30 vee. Ja näytät missiltä ja mallilta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei se raja ainakaan eurossa mene. 90-luvulla oli superlama ja moni menetti ne talonsa ja asuntonsa, jotka olivat ostaneet 80-luvulla. Eurohan tuli käyttöön vasta 2002.

Suomea alettiin valmistelemaan EU:hun jo 80-luvun lopussa/90-luvun alussa. Tämähän on jo myönnetty!!!

Kyllä se on niin päin, että kun oli kunnolla ryssitty omat talousasiat, niin haluttiin euroon ja fiksumpien kontrolliin.

Perheverotuksesta luovuttiin jo 70-luvulla, kansakuntamme lippulaiva päivähoitojärjestelmä perustettiin jo 70- luvulla, naisia alettiin jo muutekin mittamaan samoilla mittareilla kuin miehiä jo 70-luvulla ja radikaalimmat ottivat eron jo 70-luvulla ollakseen irrallisia miehistä, joten suurinosa molemmista vanhemmista sukupuolesta riippumatta kävi töissä 80-luvulla.

Vaikka sanonta ennen oli kaikki paremmin pitää voimakkaasti pintansa todellisuudessa viesti ei pidä monessakaan asiassa paikkaansa, edes tässä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

80-luvulla ostovoima oli suomessa vielä hyvä joten siksi silloin äidit pystyivät hoitamaan lapsia kotona.

Nykyään on todella haastavaa äidin hoitaa lapsia kotona kun suomessa on ostovoima yksi euroopan alhaisimmista.

80-luvulla äidit kävi töissä.

Ei kaikki käynneet töissä.

Ja nyt tarkoitin sitä aikaa kun lapsi on pieni.

Tiedän monia perheitä 80-luvulta missä äiti pystyi hoitamaan lapsia siten että perhe pystyi elämään yhden työssäkäyvän palkalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Molemmat vanhempani olivat ansiotöissä jo 1960-luvulla. Kaveripiirissä ei tainnut kellään olla kotiäitiä edes 1970-luvulla saati 1980-luvulla.

Olen syntynyt 1971, enkä muista että kellään olisi juurikaan ollut "kotiäitiä". Kaveripiirin vanhemmissa oli muutama viljelijä- tai yrittäjä, joka eivät käyneet kodin ulkopuolella töissä. Jos perheessä oli lapsia enemmän kuin kolme, niin sellaisissa äidit saattoivat olla kotona, mutta itse tunsin tällaisista perheistä vain pari kaveria.

Samaa ikäluokkaa. Mulla oli kotiäiti. Iskä oli reissutöissä myyntiedustajana.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Asun maaseudulla ja meillä päin (itäisessä Hämeessä) melkein kaikki naiset olivat kotirouvia elleivät sitten olleet maatalon emäntiä. Vain muutamat naiset kävivät töissä. Ja työttömyyttä ei tunnettu. Tai jos joku oli työtön niin syy oli oma; yleensä viina. Työikäiset sairaat/työrajoitteiset siirrettiin automaattisesti sairaseläkkeelle eikä heitä roikotettu työttömyyskortistossa. Kaikille riitti töitä ja jokaiseen paikkaan oli tulijoita. Eikä mitään työtä halveksittu kuten nykyisin. Minun isäni oli kunnan virkamiehiä ja äitini oli kotirouva eli olimme keskiluokkaa tuon ajan kategoriassa. Meitä sisaruksia oli neljä, asuimme omakotitalossa, ei ollut omia huoneita jokaiselle, eikä perheemme tehnyt ulkomaan lomamatkoja (eivät naapuritkaan) eikä juostu viimeisimmän tekniikan perässä. Nälkää ei nähty, mutta säästeliäästi elettiin - se oli sen ajan henkeä.

Mua vanhemmat työkaverit on kertoneet 80-luvusta, että silloin pääsi töihin, kun vaan käveli tehtaan ovesta sisään ja kertoi, että mitä osaa ja että tarttee töitä.

Pääsee nytkin. Se tosin edellyttää, että menee kysymään töitä ja että osaa jotakin.

Et todellakaan kävele mihinkään tänä päivänä sisään tosta noin vaan!

Sun pitää kirjoittaa hakemukset ja ceeveet, ja värkätä pätevän oloiset linkedinit ja instat. Sitten käyt sadassa haastattelussa, ja saattaa olla, että et pääse mihinkään, koska osaamisesi oli vain toiseksi parasta valtakunnassa. Vaikka sulla on 3 yliopistotutkintoa ja 20 vuoden työosaaminen ja oot 30 vee. Ja näytät missiltä ja mallilta.

Nykyäänhän monet yritykset eivtä edes itse palkkaa työvoimaansa, vaan se on ulkoistettu vuokratyöfirmoille. Vuokratyöfirma taas ei ole yhtään kiinnostunut hankkimaan kennellekkään töitä, ellei siitä ole tehty  toimeksiantoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Molemmat vanhempani olivat ansiotöissä jo 1960-luvulla. Kaveripiirissä ei tainnut kellään olla kotiäitiä edes 1970-luvulla saati 1980-luvulla.

Olen syntynyt 1971, enkä muista että kellään olisi juurikaan ollut "kotiäitiä". Kaveripiirin vanhemmissa oli muutama viljelijä- tai yrittäjä, joka eivät käyneet kodin ulkopuolella töissä. Jos perheessä oli lapsia enemmän kuin kolme, niin sellaisissa äidit saattoivat olla kotona, mutta itse tunsin tällaisista perheistä vain pari kaveria.

Samaa ikäluokkaa. Mulla oli kotiäiti. Iskä oli reissutöissä myyntiedustajana.

Ja oli mahdollista perheverotuksen vuoksi.

Globalisaaatio sekä veroparatiisit, joihin (ennen valtiolle menneet ) verovarat valuvat. Maa hanmuutto, jonka kulut kasvavat sekä vanhusten ja tuilla elävien kasvava määrä.