-70 -80 lukujen ruoka-aineharhaluulot, kuka muistaa?

Moni on nyt maininnut ne kalkkirakeet, ja miten hyviä ne olivat lasten mielestä. Millä ne siis oli maustettu, kun niin hyviä olivat? Tai mitä maku muistutti?

Vierailija kirjoitti:

Moni on nyt maininnut ne kalkkirakeet, ja miten hyviä ne olivat lasten mielestä. Millä ne siis oli maustettu, kun niin hyviä olivat? Tai mitä maku muistutti?

Ei niitä kai mitenkään erikseen ollut maustettu. Kielelle liuetessa maistuivat vetisen ja tunkkaisen makealta. Ähg. Vaikea selittää yksittäistä makua. Eivät siis olleet makeita niin kuin vaikkapa sokeri, mutta makeita kumminkin.

Eiku... Kalkkirakeet? Jaa. Fluoria mulle syötettiin. Aina pari sellaista nuppineulan pään kokoista litteää nappia illalla hampaiden pesun jälkeen.

Vierailija kirjoitti:

Mummovainaa oli tarkkana siitä, että tuoremehua ei saanut juoda kerrallaan desiä enempää, sillä isommat annokset olisivat olleet (kohtalokkaan) myrkyllisiä.

Nykyään tiedetään, että se on tavallaan totta. Rasvamaksaa aiheuttaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Isällä oli DDT purkki puuvajassa ja siitä se puristeli valkoista jauhetta kaalinpäille, salaatille ja porkkanoille. Ei ollut ötököitä kasviksissa.

Taisi olla Täystuhoa, DDT oli ruskeaa

Taisipa olla Bladan  https://fi.wikipedia.org/wiki/Parationi, jota tupsuteltiin purkissa olevan harson kanssa kaalille. Kaalista tuli myös mieleen, että moni teki itsarin tuolla myrkyllä - taisi olla siksi, että oli helposti saatavissa. :/  Porkkanapenkkien väliin istutettiin sipulipenkki, tällä pääsi luontaisesti eroon osasta ötököitä (käypäinen vinkki vieläkin).

Vierailija kirjoitti:

siis tomaatille suolaa

Laitan vieläkin tomaatin päälle suolaa ja pippuria, molempia ripsaus, jos syön pelkkää tomaattia leivän ja vars. näkkärin päällä. On vaan niin hyvää! Korostaa itse asiassa tomaatin makua ja näin talvella korjaa hiukan tuota tylsää mauttomuutta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä ei nyt ole ruoka vaan juoma. Äitini hörppäsi minua odottaessaan loppuraskauden aikana joka päivä pari konjakkipikarillista lääkärin määräyksestä. Oli vähän supistellut, konjakilla sitten estettiin ennenaikainen syntymäni sen ajan oppien mukaan.

Meillä kuulemma myös ja aika oli 1960-luvun loppupuoli.

Työkaverille määrättiin vielä 1983 hänen ollessaan raskaana lääkekonjakkia (reseptillä apteekista), koska hänellä oli raskauspahoinvointia jatkuvasti erittäin vaikeana eli jatkuvaa oksentelua ja yökötystä. Niinpä vaan tuli terve vauva! :)

Vierailija kirjoitti:

1950-luvulla siinä Suuressa Maassa, The Coca-Cola Company päräytti markkinoille sellaisen taikajuoman kuin Coca-Cola.

Sitä myytiin pienissä lasipulloissa, 2, 25 dl (eli joku unssimäärä), ja ja lapset, jos olivat olleet kilttejä, saivat yhden sellaisen, sunnuntaina.

Ja sieltä 1970-luvulta lähtien, muistan, kuinka yksikin hyvin kaunis vaalea opiskelijatyttö tuhosi ulkonäkönsä kyseisellä juomalla. Luennolla oli aina iso Coca-Cola -pullo, josta siemaili. Uutta hankittua ylipainoa yli 20 kg, Siinäkin korkeakoulutettu"

Heh, Coca Cola aloitti v. 1886, olet jopa väärällä vuosituhannella! XD https://www.coca-cola.fi/historia ja https://fi.wikipedia.org/wiki/Coca-Cola

Vierailija kirjoitti:

Jotenkin ristiriitaista se, että ennen vanhaan syötiin tosi paljon hiilaria ja oli näitä erikoisia ohjeistuksia. Kasvettiin perunalla, voilla ja leivällä. Mutta näkyikö ylipainoisia niin paljon kuin nykyään? Saati ylipainoisia lapsia tai nuoria? Ei. Ehkä toki isovanhemmat saattoi olla pyöreitä johtuen varmaan siitä, että sotien ja pulan jälkeen puutetta ei enää ollut. Mutta nuoriso (lapset-45 vuotiaat) eivät olleet lihavia.

Nykyään on lähes kaikki tieto ravitsemuksesta ja väki vaan lihoo. Missä vika?

Toki liikunta on monella jäänyt. Omassa lapsuudessa oltiin koko ajan pihalla, pyöräiltiin kouluun ja harrastuksiin ja välillä syötiin pottuja ja voikastiketta ja maitoa, ja taas jatkettiin. Nykyään on megasäkit karkkia ja energiajuomat vaikka nykyaika ei monella kuluta yhtään energiaa.

Tämä nyt meni vähän ohi, mutta ajankohtainen asia pohtia.

Ohi edelleen, mutta arkiliikunta on jäänyt monella. Autolla ajetaan joka paikkaan pienetkin matkat ja lapset kuskataan ilman muuta kouluun ja harrastuksiin autolla. 80-luvulla auto oli monessa perheessä vain miehen käytössä, mutta tilanne oli muuttumassa nopeasti.

Sian maksaa ei saanut syödä, oli jotain jäämiä mukamas. Pannukahvia ei saanut juoda ollenkaan muuten kolestroliarvot pomppas ylös.

Ravintosuositukset olivat jo 70-luvulla vähärasvaisempaan suuntaan, mutta vähän nurinkurisesti vähärasvainen juusto oli kalliimpaa kuin esim. sini-, puna- ja mustaleimajuustot.

Vierailija kirjoitti:

Se on vähän ihmetys että hyönteisiä on alettu valmistaa vasta nyt ja käyttää niitä ravinnonlähteenä. Niissähän on protskua.

Se on täällä Suomessa vähän liian vaivalloista ja energiaa tuhlaavaa alkaa juosta haavin kanssa kesäisin metsässä. Montako tuntia pitää viuhtoa että saat yhden aterian ainekset kasaan?

Vierailija kirjoitti:

Sian maksaa ei saanut syödä, oli jotain jäämiä mukamas. Pannukahvia ei saanut juoda ollenkaan muuten kolestroliarvot pomppas ylös.

Ravintosuositukset olivat jo 70-luvulla vähärasvaisempaan suuntaan, mutta vähän nurinkurisesti vähärasvainen juusto oli kalliimpaa kuin esim. sini-, puna- ja mustaleimajuustot.

Mitä helvettiä se pannu siihen kolesteroliin vaikuttaa? Kuulostaa että on haluttu vaan myydä kahvinkeittimiä kalliilla ja paljon. ;D

Alkoholi ei ollut raskaana oleville vaarallista. Anoppi oli ihan ihmeissään 2010-luvulla, miksi minä en juonut kaljaa, koska kyllähän se on ihan turvallista. Oikein tarjosi, että ota ihmeessä, niin hänkin on juonut. Oma tyttärensä hiukan aiemmin odottaessaan joi surutta punaviiniä, en tiedä onko vaikutusta, mutta lapsella on vielä nuorena aikuisenakin aika messeviä neuropsykologisia ongelmia ja skitsofrenia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä ei nyt ole ruoka vaan juoma. Äitini hörppäsi minua odottaessaan loppuraskauden aikana joka päivä pari konjakkipikarillista lääkärin määräyksestä. Oli vähän supistellut, konjakilla sitten estettiin ennenaikainen syntymäni sen ajan oppien mukaan.

70-luvun alkupuolella saatettiin määrätä vielä punaviiniä lapsille raudanpuutokseen, ja aikuisillekin.

Rautaviiniä? Apteekin valmisteessa oli jkv alkoholia ja 'rautaa' sekä joissakin eri vitamiineja.

Vierailija kirjoitti:

Leipää piti syödä muistaakseni kuusi viipaletta päivässä jonkin suosituksen mukaan ja aamulla puuroa. Peruna oli terveellistä. Kyllä oli hiilarit kohdillaan.

voi luoja! Tämä!

itse en 80- lukua muista, mutta täti oli ravintoterapeutti ja häneltä jäi ravinto-oppaita. ( hän menehtyi diabeteskomplikaatioihin).

Eli aamiainen: ruisleipää, ohut sively margariinilla, puuroa makeutettuna hedelmäsokerilla, lasi appelsiinituoremehua...

päivällinen: perunoita, jauhoilla suurustettua, rasvatonta jauhelihakastiketta, rasvatonta maitoa, kiinankaalisalaattia ja sitä leipää. jälkkäriksi rasvaton "kevyt-jogurtti".

kahvin kanssa rasvaton maito ja makeutus hermesetas ym. ja taas voikkuleipä jonka päällä ohut margariinikerros ja tomaattia ja lehtisalaattia tai hedelmäsokerilla leivottu vähärasvainen leivonnainen.

välipaloina hedelmät tai rasvaton jogurtti fruktoosilla tai hermesetasilla maustettuna tai voikkuleipä margariinisipaisulla ja salaatinlehdellä.

iltapalana: puuro rasvattomalla maidolla tai lisää voikkuleipää.

Eli kiellettyjä olivat: munat, kerma, voi, juustot, tavallinen sokeri.

sallittuja margariini, kasvisöljyt, keinomakeutus, fruktoosi, hedelmätuoremehu, rasvaton maito, murot, myslit, puurot, leivät, perunat, riisit, pastat...

Vierailija kirjoitti:

Avokadoja tuli kauppoihin joskus 80-luvun lopulla. Isäni niihin tykästyi. Nykytietämyksen mukaan ne olisivat olleet hänelle erityisen terveellisiä, koska hänellä oli sydänsairautta ja ohitusleikkauksessakin oli käynyt. Lääkäri ne kuitenkin häneltä kielsi, koska ovat "liian rasvaisia". 55-vuotiaana sydän sitten lopullisesti petti.  Olisikohan isäni sitten elänyt pidempään, jos olisi avokadoja saanut syödä...

Juu ja pähkinätkin olivat epäterveellisiä, kun ne olivat niin hirveän rasvaisia.

Vierailija kirjoitti:

Alkoholi ei ollut raskaana oleville vaarallista. Anoppi oli ihan ihmeissään 2010-luvulla, miksi minä en juonut kaljaa, koska kyllähän se on ihan turvallista. Oikein tarjosi, että ota ihmeessä, niin hänkin on juonut. Oma tyttärensä hiukan aiemmin odottaessaan joi surutta punaviiniä, en tiedä onko vaikutusta, mutta lapsella on vielä nuorena aikuisenakin aika messeviä neuropsykologisia ongelmia ja skitsofrenia.

mun anopin äiti toi mulle keskiolutta kun imetin. Vanhankansan konsti, jos maitoa ei alkanut erittymään.

Myöhemmin kuulin sattumalta, että ei se muori niin hakoteillä ollutkaan. Oluessa on humalaa ja vuosituhansien naiset joivat humalateetä maidontuotannon edistämiseksi ja hermojen rauhottamiseksi. Myös ohramaltaissa on phytoestrogeenejä, jotka edesauttavat maidon tuotantoa.

Kyllä se olutkikka tepsi vaikkakin meillä ne oluet joi kyllä iskä...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sian maksaa ei saanut syödä, oli jotain jäämiä mukamas. Pannukahvia ei saanut juoda ollenkaan muuten kolestroliarvot pomppas ylös.

Ravintosuositukset olivat jo 70-luvulla vähärasvaisempaan suuntaan, mutta vähän nurinkurisesti vähärasvainen juusto oli kalliimpaa kuin esim. sini-, puna- ja mustaleimajuustot.

Mitä helvettiä se pannu siihen kolesteroliin vaikuttaa? Kuulostaa että on haluttu vaan myydä kahvinkeittimiä kalliilla ja paljon. ;D

Sen verran siinä on perää, että pannukahvissa tosiaan on rasvaa, joka suodattaessa jää siihen suodattimeen. Tällä rasvalla voi olla marginaalinen vaikutus kolesteroliin

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Leipää piti syödä muistaakseni kuusi viipaletta päivässä jonkin suosituksen mukaan ja aamulla puuroa. Peruna oli terveellistä. Kyllä oli hiilarit kohdillaan.

voi luoja! Tämä!

itse en 80- lukua muista, mutta täti oli ravintoterapeutti ja häneltä jäi ravinto-oppaita. ( hän menehtyi diabeteskomplikaatioihin).

Eli aamiainen: ruisleipää, ohut sively margariinilla, puuroa makeutettuna hedelmäsokerilla, lasi appelsiinituoremehua...

päivällinen: perunoita, jauhoilla suurustettua, rasvatonta jauhelihakastiketta, rasvatonta maitoa, kiinankaalisalaattia ja sitä leipää. jälkkäriksi rasvaton "kevyt-jogurtti".

kahvin kanssa rasvaton maito ja makeutus hermesetas ym. ja taas voikkuleipä jonka päällä ohut margariinikerros ja tomaattia ja lehtisalaattia tai hedelmäsokerilla leivottu vähärasvainen leivonnainen.

välipaloina hedelmät tai rasvaton jogurtti fruktoosilla tai hermesetasilla maustettuna tai voikkuleipä margariinisipaisulla ja salaatinlehdellä.

iltapalana: puuro rasvattomalla maidolla tai lisää voikkuleipää.

Eli kiellettyjä olivat: munat, kerma, voi, juustot, tavallinen sokeri.

sallittuja margariini, kasvisöljyt, keinomakeutus, fruktoosi, hedelmätuoremehu, rasvaton maito, murot, myslit, puurot, leivät, perunat, riisit, pastat...

Tää lista on kyllä hurjaa luettavaa ja pitää vielä paikkansa. Oksettavaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sian maksaa ei saanut syödä, oli jotain jäämiä mukamas. Pannukahvia ei saanut juoda ollenkaan muuten kolestroliarvot pomppas ylös.

Ravintosuositukset olivat jo 70-luvulla vähärasvaisempaan suuntaan, mutta vähän nurinkurisesti vähärasvainen juusto oli kalliimpaa kuin esim. sini-, puna- ja mustaleimajuustot.

Mitä helvettiä se pannu siihen kolesteroliin vaikuttaa? Kuulostaa että on haluttu vaan myydä kahvinkeittimiä kalliilla ja paljon. ;D

Sen verran siinä on perää, että pannukahvissa tosiaan on rasvaa, joka suodattaessa jää siihen suodattimeen. Tällä rasvalla voi olla marginaalinen vaikutus kolesteroliin

Kahvinpapujen öljy on ihan älyttömän terveellistä...

Vierailija kirjoitti:

Meillä päin liikkui huhu 90-luvulla että karkkivärit, lähinnä siniset voivat aiheuttaa epämuodostumia ja sen että sormet kasvavat yhteen. 

https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Atsov%C3%A4rit

Atsovärien vaikutusta ei tarkkaan tunneta, mutta niiden uskotaan aiheuttavan herkille ihmiselle esimerkiksi iho-oireita, kuten ihottumaa ja punoitusta. Atsovärien vaikutusta lapsien ylivilkkauteen on pyritty tutkimaan, mutta tutkimus on osoittautunut erittäin vaikeaksi. Niiden käyttö elintarvikkeissa kiellettiin Suomessa 1970-luvulla, mutta eduskunta joutui sallimaan ne Euroopan unioniin liittymisen myötä, jottei kielto olisi aiheuttanut kaupan teknistä estettä. Suomalainen elintarviketeollisuus on suhtautunut sallimisenkin jälkeen atsovärien käyttöön nuivasti, jonka vuoksi niitä ei juuri käytetä.