-70 -80 lukujen ruoka-aineharhaluulot, kuka muistaa?

Äiti teki aina pizzaa niin että pohja kolminkertaisena, että on ruokaisampaa. Jää kuulkaa nykypäivän pannupizzatkin vielä kakkoseksi siinä ruokaisuudessa. 😆 no hyvää se oli, ei siinä mitään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä päin liikkui huhu 90-luvulla että karkkivärit, lähinnä siniset voivat aiheuttaa epämuodostumia ja sen että sormet kasvavat yhteen. 

Meidän koulun kotitalousopettaja opetti noin. Tämä tapahtui 90 luvun Turussa.

Eu:n myötä tuli sallituksi enzo-värit, jotka ennen sitä oli kiellettyjä Suomessa. Esim. se kirkas sininen. Tuskin ne terveellisiä on oikeastikkaan, jos nyt ei ihan tuollaista aiheuttaisikaan.

Ettei olis kuitenkin atsovärit kysees?

No hitto, viimeksi kuullut sen nimityksen silloin 90-luvulla. Mutta melkein muistin. 😆

80v anoppi pelkää mausteita, paprikaa, eikä tunnista useimpia hedelmiä. Täytekakku ja pulla on hyvää, silloinkin kun se on pahaa. Hiilareilla, maidolla ja jauhomakkaralla eletty koko elämä. Vettä ei tarvitse juoda.

C-vitamiinia on vain sitrushedelmissä, ja erityisen paljon appelsiinissa. Eräs opettaja selitti meille koulussa, että kaaliraasteen sekaan on laitettu appelsiinia, jotta saisimme C-vitamiinia. (Huom! Kaalissa on saman verran C-vitamiinia kuin appelsiinissa.)

Jotenkin ristiriitaista se, että ennen vanhaan syötiin tosi paljon hiilaria ja oli näitä erikoisia ohjeistuksia. Kasvettiin perunalla, voilla ja leivällä. Mutta näkyikö ylipainoisia niin paljon kuin nykyään? Saati ylipainoisia lapsia tai nuoria? Ei. Ehkä toki isovanhemmat saattoi olla pyöreitä johtuen varmaan siitä, että sotien ja pulan jälkeen puutetta ei enää ollut. Mutta nuoriso (lapset-45 vuotiaat) eivät olleet lihavia.

Nykyään on lähes kaikki tieto ravitsemuksesta ja väki vaan lihoo. Missä vika?

Toki liikunta on monella jäänyt. Omassa lapsuudessa oltiin koko ajan pihalla, pyöräiltiin kouluun ja harrastuksiin ja välillä syötiin pottuja ja voikastiketta ja maitoa, ja taas jatkettiin. Nykyään on megasäkit karkkia ja energiajuomat vaikka nykyaika ei monella kuluta yhtään energiaa.

Tämä nyt meni vähän ohi, mutta ajankohtainen asia pohtia.

Vierailija kirjoitti:

Kaks'plus-lehti vuodelta 1973 neuvoi antamaan kuusiviikkoiselle vauvalle appelsiinimehua. Odottava äiti sai polttaa 11 savuketta päivässä ilman vaaraa sikiölle ja keskiolut oli haitallista odottavalle äidille vain turhien kaloreiden vuoksi. :D

Tuo appelsiinimehu oli aikoinaan hyvä ohjeistus. Suomalaiset saivat silloin niukasti C-vitamiinia, ja tärkein lähde ravinnossa oli peruna. Jos ja kun äidin ruokavaliossa C-vitamiinin saanti oli niukkaa, ei sitä riittänyt runsaasti rintamaitoonkaan. Siksi oli parempi antaa mehua jo muutaman viikon ikäiselle.

Neuvolassa ohjeistettiin antamaan päivittäin tuoremehua lapselle päivittäin vielä 1980-luvun alkupuolellakin. Sittemmin hedelmien ja vihannesten kulutus on noussut niin reilusti, että kaikki saavat ravinnostaan riittävästi C:tä. 70- ja 80-luvuilla pienituloiset söivät nykykäsityksen mukaan hyvin yksipuolisesti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Rasva on haitallista ja erityisen vaarallista on kova rasva ja maitorasva.

Kovaa rasvaa pidetään edelleen haitallisena. Se on tutkittu juttu, eikä harhaluulo. Kasvirasva sen sijaan on terveellistä, mitä ei vielä tiedetty silloin.

Itse asiassa tuo maitorasvajuttu meni toisin päin. Äiti on kertonut, että 80-luvulla suositeltiin että lasten pitää juoda punaista maitoa. Kevytmaito tuli vasta 80-luvun lopulla suositukseksi.

Sain lapsen 2003, ja äitikaverit suosittelivat, että taaperolle punaista maitoa toki. Neuvolan terkkari sitten oikaisi, että sitä samaa maitoa mitä muukin perhe juo. 

Vierailija kirjoitti:

Ei nyt liity varsinaisesti ruoka-aineisiin, mutta kun mikrouunit tuli markkinoille niin mikrossa kypsentäminen meni ihan överiksi. Muistan kun mulla oli mikroruokakeittokirja, jossa oli ohjeet niin lasagnelle kuin pullalle.

Ja laatikkoruoille ja uuniperunoille. 

Vierailija kirjoitti:

Siis eikö paprikan siemenet oikeasti sisällä jotain haitallisia/myrkyllisiä aineita? Niin olen tähän päivään asti uskonut...

T. Ilmeisesti tynnyrissä kasvanut siemen-propagandan purematta niellyt.

Nykyisin sanotaan että simenissä on fytiinihappoa, joka on antinutrientti, estää muiden ravintoaineiden, esim. raudan, imeytymistä. Viljatuotteet ja rautapitoiset tuotteet kannattais syödä eri aterioilla. Papuja, linssejä, siemeniä ja pähkinöitä voi liottaa että fytiinihappo vähene. 

Vierailija kirjoitti:

Jotenkin ristiriitaista se, että ennen vanhaan syötiin tosi paljon hiilaria ja oli näitä erikoisia ohjeistuksia. Kasvettiin perunalla, voilla ja leivällä. Mutta näkyikö ylipainoisia niin paljon kuin nykyään? Saati ylipainoisia lapsia tai nuoria? Ei. Ehkä toki isovanhemmat saattoi olla pyöreitä johtuen varmaan siitä, että sotien ja pulan jälkeen puutetta ei enää ollut. Mutta nuoriso (lapset-45 vuotiaat) eivät olleet lihavia.

Nykyään on lähes kaikki tieto ravitsemuksesta ja väki vaan lihoo. Missä vika?

Toki liikunta on monella jäänyt. Omassa lapsuudessa oltiin koko ajan pihalla, pyöräiltiin kouluun ja harrastuksiin ja välillä syötiin pottuja ja voikastiketta ja maitoa, ja taas jatkettiin. Nykyään on megasäkit karkkia ja energiajuomat vaikka nykyaika ei monella kuluta yhtään energiaa.

Tämä nyt meni vähän ohi, mutta ajankohtainen asia pohtia.

Minusta tuo ei ole mikään mysteeri. :) Ruoka on nykyisin halpaa (ennen ruoka vei kolmanneksen talouden tuloista, nykyisin reilun kymmenesosan), sitä on tarjolla valtavasti myös valinnanvaran osalta ja se on parempaa.

Jos ajattelisi ruuan hinnan kolminkertaiseksi ja että suklaalevy maksaisi 7 euroa, niin varmasti vähentäisi monella kulutusta. Jos jätettäisiin kaikki 80-luvulla tai sen jälkeen kauppoihin tulleet uutuudet pois, herkuteltaisiin kuuden euron pullaleetalla ja seitsemän euron suklaalevyllä. Ruuan joutuisi tekemään itse, kun kaupasta saisi valmiina lähinnä maksa- ja silakkalaatikkoa. Mäkkäreitä, pizzerioita, kiinalaisia, sushipaikkoja, Subwayta ja vastaavia pikamättölöitä ei olisi, ruokaravintoloissa annokset maksaisivat vähintään viisikymppiä. Pasta tunnettaisiin nimellä makaroni, riisi olisi puuroriisiä, broileri olisi sitkasta kanaa. Kyllä ainakin minulla alkaisi BMI laskea :D

Diabeetikkojen ruokaohjeistuksena oli välttää sokeria. Banaania ei saanut syödä lainkaan, muita hedelmiä puolikkaan kerrallaan.

70-luvulla pohjoiskorealaiset söi luultavasti monipuolisempaa ja paremman makuista ruokaa kuin me suomalaiset.

Muistan, että meillä kotona vielä 80-luvulla saatettiin keittää ruuaksi vain pelkät perunat, tai kattilallinen makaronia. Sai sitten itse valita, ottaako sen kanssa voita vai ketsuppia, vaiko ihan molempia.

Lihaa ei ollut joka päivä, eikä välttämättä edes joka toinen päivä. Ja oli muka suurtakin herkkua, kun isä käryytti pannulla pakasteseitä. Että ihan kalaa.

Alkaa ihan v*tuttaa kun nyt muistelee. Ihme kun ollaan hengissä.

Vierailija kirjoitti:

80v anoppi pelkää mausteita, paprikaa, eikä tunnista useimpia hedelmiä. Täytekakku ja pulla on hyvää, silloinkin kun se on pahaa. Hiilareilla, maidolla ja jauhomakkaralla eletty koko elämä. Vettä ei tarvitse juoda.

Mun 7-kymppinen äiti oli joskus seuraamassa ruoanlaittoani, ja laitoin ruokaan paprikajauhetta, en mitenkään isoa määrää. Äiti rupesi kauhistelemaan, että eivät kaikki noin vahvasti maustettuja ruokia voi syödä. Äidin maustekaapissa oli neljä maustetta: suola, pippuri, nelimauste ja kaneli. 

Vierailija kirjoitti:

Jotenkin ristiriitaista se, että ennen vanhaan syötiin tosi paljon hiilaria ja oli näitä erikoisia ohjeistuksia. Kasvettiin perunalla, voilla ja leivällä. Mutta näkyikö ylipainoisia niin paljon kuin nykyään? Saati ylipainoisia lapsia tai nuoria? Ei. Ehkä toki isovanhemmat saattoi olla pyöreitä johtuen varmaan siitä, että sotien ja pulan jälkeen puutetta ei enää ollut. Mutta nuoriso (lapset-45 vuotiaat) eivät olleet lihavia.

Nykyään on lähes kaikki tieto ravitsemuksesta ja väki vaan lihoo. Missä vika?

Toki liikunta on monella jäänyt. Omassa lapsuudessa oltiin koko ajan pihalla, pyöräiltiin kouluun ja harrastuksiin ja välillä syötiin pottuja ja voikastiketta ja maitoa, ja taas jatkettiin. Nykyään on megasäkit karkkia ja energiajuomat vaikka nykyaika ei monella kuluta yhtään energiaa.

Tämä nyt meni vähän ohi, mutta ajankohtainen asia pohtia.

Ensinnäkin liikuttiin enemmän, lapset juoksentelevat pitkin pihoja sen sijaan että istuisivat sisällä pelaamassa.

Ruoka ehkä oli epäterveellisempää mutta annokset olivat pienempiä, herkut varsinkin. Muistan ikuisesti Fazerin ihanat ohuet suklaalevyt, mahtoivatko olla 100 gramman levyjä? Ja mainoslause, että "parilla markalla herkut neljälle" ja tällä myytiin puolen litran jäätelöpakkauksia.

Vierailija kirjoitti:

Äiti teki aina pizzaa niin että pohja kolminkertaisena, että on ruokaisampaa. Jää kuulkaa nykypäivän pannupizzatkin vielä kakkoseksi siinä ruokaisuudessa. 😆 no hyvää se oli, ei siinä mitään.

Joskus 80-luvun lopulla alkoi meidänkin tuttavapiirissä ihmiset tehdä pizzaa kotona. Kaikki muistuttivat kyllä enemmän piirakoita, sen verran paksu pohja oli kaikissa ja juustoa vaan nimeksi.

Jauhetusta maksasta tulee mieleeni 50-luku ja nuori tätini. Hänellä todettiin alhainen hemoglobiini ja kehotettiin syömään raakaa jauhettua maksaa, että tasot paranevat. Kerran yritti syödä, yökki ja lopetti. Haki jotain rautalääkettä apteekista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Rymd oli kova sana 70-luhävulla!

Tuosta aina mainitaan. En ole nähnyt missään, juhlissakin tarjottiin laihaa sekamehua a'la Mehukatti tai väkevää Aamun raikas -appelsiinihappoa.

Jos Rymdiä on kerrankin maistanut, niin se muovin maku ei lähde muistista. Meillä kotona juotiin vain itse tehtyjä marjamehuja, joten Rymd oli tuttu koulusta 70-luvun alussa.

Muistan sen, kun mikroaaltouuneista varoiteltiin. Miten joku korjaaja sai säteilyä ja kiehui elävältä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pasta, jauheliha, rasvainen juusto ja kerma = hyvää terveellistä kotiruokaa

Hampurilaiset, ranskalaiset ja lihapiirakat = pahaa roskaruokaa

Tietysti nuo kotiruoat eivät olleet uppopaistettuja, mutta suuria määriä rasvaa ja suolaa oli kyllä molemmissa.

Rasva on tärkeä ravinto aivoille. On surullista, että nykyään sitä niin paljon vältellään.

Pointtini oli se että samat ruoka-aineet kotona laitettuna miellettiin automaattisesti terveellisiksi. Esim. voissa paistetut perunat ja jauhelihapihvi kotona = hyvä, hampurilainen ranskalaisilla = paha. Molemmissa aika samat ainekset. Tietysti uppopaistetut ranskalaiset ovat vähän rasvaisemmat, mutta se on yleensä kasvirasvaa. (En tiedä oliko silloinkin.)

Samoin karkit oli paha, mutta viisi kupillista kahvia runsaalla sokerilla oli OK.

Vierailija kirjoitti:

Jauhetusta maksasta tulee mieleeni 50-luku ja nuori tätini. Hänellä todettiin alhainen hemoglobiini ja kehotettiin syömään raakaa jauhettua maksaa, että tasot paranevat. Kerran yritti syödä, yökki ja lopetti. Haki jotain rautalääkettä apteekista.

Miksi raakana,se on kypsänäkin pahaa?