-70 -80 lukujen ruoka-aineharhaluulot, kuka muistaa?

Ranskanleipä eli ranskanpulla oli kauheinta ja epäterveellisintä mitä maailmassa oli. Ruisleipä oli ainoa hyväksytty.

Mustikkapiirakka piti tehdä pullapohjaan, murotaikinapohja oli liian rasvaista.

Porkkanaraaste säilykeananaspalojen kanssa tai appelsiinimehulla kostutettuna. Valkokaaliraaste puolukoilla. Punakaaliraaste kurpitsapikkelsillä.

Kahvi alettiin juomaan ilman sokeria ja maitoa, ettei lihottaisi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pakko myöntää, että minulle tuli suurena järkytyksenä se, että jotkut ovat tosiaan saaneet lapsena usein "ruoaksi" pelkkää perunaa ja ruskeaa kastiketta. Enkä ole edes mistään erityisen hyvin toimeentulevasta perheestä, tosin olen syntynyt vuonna 1980, ehkä 70-luvulla monilla olivat asiat huonommin.

Mun ruoka oli usein se peruna ja tölkistä lihapullakastike. Isä nääs yh.

Sulla oli siinä niitä lihapulliakin. Ei oo kyse siitä ettei ollut salaattia, leipää ja jälkiruokaa, vaan siitä että oli kirjaimellisesti vain perunaa ja kastiketta. Kastikkeessa ei ollut lihaa, ei kalaa, ei kanaa. Päivän lämmin ruoka oli perunaa ja kastiketta.

1979 olen duunariperheeseen syntynyt. Usein meilläkin oli ruokana perunoita ja kastiketta, mutta yleensä se oli hirvenlihakastiketta kun isä metsästi. Hirveä siellä, hirveä täällä, siihen pisteeseen asti että koulussa itketti kun kaverit kertoivat uunimakkarasta, porsaankyljyksistä ja vaikkapa vaan mannapuurosta mehukeitolla. Niitäkin onneksi koulussa sai, mutta kotona odotti taas hirvi keittona, kastikkeena, pihveinä...

Nyt kun se hirvee hirvi on kotoa pois muuttamisen vuoksi ollut harvemmin ruokalistalla jo kohta 30 vuotta, sitä osaa taas arvostaa.

Kyllä meillä oli niitäkin kertoja kun oli vain se peruna ja ruskea kastike. Se oli yleistä siihen aikaan, varsinkin niillä jotka rakensi taloa. Säästettiin joka suunnasta. Itsellä tämä säästämisen jalo taito ei ole periytynyt. Harmi. Ja olen 10v sua vanhempi.

Äiti ei huuhtele vieläkään keitettyä makaroonia ettei mene ravintoaineet viemäriin.

Vierailija kirjoitti:

Porkkanaraaste säilykeananaspalojen kanssa tai appelsiinimehulla kostutettuna. Valkokaaliraaste puolukoilla. Punakaaliraaste kurpitsapikkelsillä.

Muistaako kukaan muu puolukoiden ylitulvan koulussa (80-90-luvulla)? me saatiin "puolukkavapaa" kun tuotiin koulun keittiöön tietty määrä puolukoita syksyllä. Sit niitä puolukoita oli kauhee kasa, ja niitä tungettiin joka ikiseen ruokaan. Porkkanaraaste ja puolukka, kaaliraaste ja puolukka, puolukkahilloa tai -survosta aina tarjolla. 

Ei sen puoleen, puolukkasurvos sopii kyllä monen ruuan kanssa ja esim. makaronilaatikon kanssa se on herkkua. Melkein mikä vaan liharuoka, niin siihen puolukkasurvos käy oikein hyvin. Ehkä tästä voin kiittää kouluruokaa :D

Vierailija kirjoitti:

Porkkana parantaa näköä. Samoin voi. Hiilareita tulee syödä runsaasti, koska ne ovat tarpeellinen polttoaine.  Maksaruokia syödään viikottain myös koulussa. Naiset on koko ajan laihiksella ja silloin ne syö greippiä (jotkut laittaa kasan sokeria päälle). Kaikkien kuuluu viimeistään aikuistuttuaan juoda kahvia. Etnoruokana on tarjolla vain kiinalaista. Pizzan päälle laitetaan kuivaa oreganoa (kuinka monta kertaa olet nähnyt muissa maissa tehtävän näin?) Saunailtaan ja mökkeilyyn kuuluu olennaisena osana lenkkimakkara. Leipätiskillä palvellaan ja valikoimaan kuuluu ranskanleipä ja saksansämpylä. Lapset saavat vanilja-Eskimoita ja joskus spessuna mansikka-Eskimoita. Lihaa syödään karmeina sitkeinä mutta myös läskisinä klimppeinä keitoissa ja kastikkeissa - yökkäily on pahankurista pelleilyä.

Muistan, kun vielä ihan 90-luvulle asti hiilareita oikeen mainostettiin joissain elintarvikkeissa tyyliin "sisältää runsaasti hiilihydraatteja!" Ei varmaan menisi kaupaksi enää yhtä hyvin. Nyt taitaa olla proteiini se, mitä mainostetaan. 

Tuo pizza ja kuiva oregano on kyllä käytössä aika monessa maassa. Useimmiten pöydässä on oreganoa ja jotain omituista punaista maustetta, joka näyttää chililastuilta, mutta ei kuitenkaan ole tulisia. Suomalaisessa pizzeriassa törmännyt tähän punaiseen mysteerimausteeseen vain kerran. Tämän combon olen nähnyt esim. Ruotsissa, Alankomaissa, Irlannissa ja Israelissa, eli aika laajalti on levinnyt

Israelissa kun tilaa pizzaa tulee laatikossa pussi oreganoa, tuota punaista juttua, ja pari kpl kosteuspyyhkeitä, jotka on kaikki ihanasti ihran tahrimia. Eikaa kertaa ihmettelin mikä siellä laatikossa kolisee :D

Eli kyllä ne muutkin tämän kuivan oreganon ripottelun osaa. 

Joo , muistan että lapsille piti antaa punaista maitoa. Muille oli ihan sama, mutta vieraille piti varata kahviin muuta kuin kurria, saattoivat muuten suuttua Muistan kun tätini sanoi ettei ikiänä mene niille kylään, kun kahviin piti panna sinistä kurria. Haa!

Uusi hauska nimi kanalle:  tunkiokiitäjä,  broileri tuskin ehtii elämässään edes tunkiolle.

Vierailija kirjoitti:

Uusi hauska nimi kanalle:  tunkiokiitäjä,  broileri tuskin ehtii elämässään edes tunkiolle.

86-vuotias pappani puhuu vesipersekanoista. Ei suostu syömään broileria :D

Palaanpa minäkin tähän tunkiokiitäjään. Isovanhempani vieroksuivat kanaa ruokana. Kesäisin kanat ja kukko olivat irrallaan pihalla. Ne söivät kaikkea mahdollista. Tietenkin ruohoa, matoja, hyönteisiä jne. Mutta ne kävivät tonkimassa myös tunkiolla. Jos onnistuivat pääsemään ulkohuussin alle, kävivät ruopimassa ja nokkimassa ihmisten ulostetta. Tämän vuoksi tunkiokiitäjien liha ei ollut kovinkaan suosittua. En tiedä millä logiikalla munat kuitenkin kelpasivat mukisematta. 

Omassa lapsuudessani kanoja sai pakastealtaasta. Oli peevelin sitkeää sellaisen loppuun munineen kiitäjän liha. Äitini keitteli sellaisia kanoja painekattilassa tunteja, mutta ei niistä koskaan mitään mureita tullut. 

70-luvun puolivälissä tapahtui siipiveikkojen lihan esiinmarssi, kun markkinoille tuli oikeita broilereita. Ihan lihan takia kasvatettuja. Broilerinlihaa alettiin pitää hyvin terveellisenä. Niitä myytiin grillibroilereina sekä valmiiksi grillattuina kaupoissa että kokonaisina raakoina tipuina. Meille hommattiin sellainen Moulinexin sähkögrilli, johon kuului pyörivä varras. Siihen vartaaseen keihästettiin kokonainen broileri ja mausteeksi ripoteltiin peräti Aromisuolaa. Siinä se broileri päristeli grillin lasioven takana menemään tunnin verran, koivet ja siivet brutaalisti levähtäen jokaisella kierroksella. Sitten älysivät sitoa siltä kintut kiinni siihen vartaaseen. 

Nelimauste, en kestä!!! Mutsilla on vieläkin purkki hyllyssä, ilman sisältöä. Ja aromisuolaa käyttää vieläkin.

Jotkut hienommat perheet alkoi laittaa juustolautasia illanistujaisiin, vaikka valikoima oli vielä pieni. Voileipäkeksien kanssa. Oliko jotain Tuc-keksejä jo? Hapankorppuja syötiin myös.

Mun pikkusisko on syntynyt 60-luvulla ja äitini on kertonut että vauvalle alettiin antaa porkkanaraastetta 2 viikon ikäisenä. Lisäksi muisteli että joku tuttu piti itsestään selvänä että 3 kk ikäinen syö maksalaatikkoa😀

" Akkakaakiko !" oli yksi pikkuveljeni ensimmäistä sanoista, äiti kun syötti vauvaveljelle maksalaatikkoa neuvolan suosituksesesta ja veljellehän tuli vallan riippuvuus :D Veli on on syntynyt 75. Minä synnyin 72 enkä saanut maksalaatikkoa, mutta perunaa ja tuoremehua kylläkin ! Äiti tupakoi käristäessään vehnäjauhoja ruskeaan kastikkeeseen ja keitellessään perunoita, emme olleet köyhiä mutta vanhemmat koettivat elää mahdollisemman halvasti.  Joten ruskeaa "kastia"  tuli syötyä paljon. Mutta myös äidin ihania leipomuksia, tuoretta pullaa ja lusikkaleipiä <3

Vierailija kirjoitti:

Eikö 70-luvulla ollut "mene munalla töihin" kampanja ja muutenkin kananmunia kehotettiin syömään reilusti?

Suomessa oli tuolloin muna- ja voivuoret, siksi kampanjat, että suomalaiset söisivät vuoret pienemmiksi.

Vierailija kirjoitti:

Nelimauste, en kestä!!! Mutsilla on vieläkin purkki hyllyssä, ilman sisältöä. Ja aromisuolaa käyttää vieläkin.

Nelimauste kylläkään ei ole mikään 70-luvun suomalaisten keksintö, vaan olennainen osa ranskalaista keittiötä. Itse tykkään kyllä, mutta en osta kaupasta valmiina vaan sekoitan itse. Pippuria, neilikkaa, muskottia ja inkivääriä.

Vierailija kirjoitti:

Äiti ei huuhtele vieläkään keitettyä makaroonia ettei mene ravintoaineet viemäriin.

En todella minäkään. Eri syystä vaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Porkkana parantaa näköä. Samoin voi. Hiilareita tulee syödä runsaasti, koska ne ovat tarpeellinen polttoaine.  Maksaruokia syödään viikottain myös koulussa. Naiset on koko ajan laihiksella ja silloin ne syö greippiä (jotkut laittaa kasan sokeria päälle). Kaikkien kuuluu viimeistään aikuistuttuaan juoda kahvia. Etnoruokana on tarjolla vain kiinalaista. Pizzan päälle laitetaan kuivaa oreganoa (kuinka monta kertaa olet nähnyt muissa maissa tehtävän näin?) Saunailtaan ja mökkeilyyn kuuluu olennaisena osana lenkkimakkara. Leipätiskillä palvellaan ja valikoimaan kuuluu ranskanleipä ja saksansämpylä. Lapset saavat vanilja-Eskimoita ja joskus spessuna mansikka-Eskimoita. Lihaa syödään karmeina sitkeinä mutta myös läskisinä klimppeinä keitoissa ja kastikkeissa - yökkäily on pahankurista pelleilyä.

Muistan, kun vielä ihan 90-luvulle asti hiilareita oikeen mainostettiin joissain elintarvikkeissa tyyliin "sisältää runsaasti hiilihydraatteja!" Ei varmaan menisi kaupaksi enää yhtä hyvin. Nyt taitaa olla proteiini se, mitä mainostetaan. 

Tuo pizza ja kuiva oregano on kyllä käytössä aika monessa maassa. Useimmiten pöydässä on oreganoa ja jotain omituista punaista maustetta, joka näyttää chililastuilta, mutta ei kuitenkaan ole tulisia. Suomalaisessa pizzeriassa törmännyt tähän punaiseen mysteerimausteeseen vain kerran. Tämän combon olen nähnyt esim. Ruotsissa, Alankomaissa, Irlannissa ja Israelissa, eli aika laajalti on levinnyt

Israelissa kun tilaa pizzaa tulee laatikossa pussi oreganoa, tuota punaista juttua, ja pari kpl kosteuspyyhkeitä, jotka on kaikki ihanasti ihran tahrimia. Eikaa kertaa ihmettelin mikä siellä laatikossa kolisee :D

Eli kyllä ne muutkin tämän kuivan oreganon ripottelun osaa. 

Veikkaan tätä punaista maustetta sumakiksi. Makua vaikea kuvailla mutta sellainen vähän kirpeä tai jopa hapan.

Hedelmiä sai Helsingissä jo 1950 -luvulla jos oli rahaa muun ruuan pääll ostaa niitä.Vielä 40-luvun lopulla ja 50-luvun alussa oli säänöstely ja kaupasta sai vain tärkeitä asioita , joihinkin pit iolla ostokortti, josta irrotettiin sitten aina yksi ruutu. Meidän mummolaan saatiin,  kaikki kahvit , rusinat,  suklaat , purukumit, villakankaat, lasten kengät ja leningit, shortsit, naisten sukat ja makeiset Amerikan sukulaisilta . Vaatteet olivat niin hienoja, että ihmiset tulivat kysymään mistä noin hienoja kankaita sa  a. Koko Eurooppa oli romuna. Keski-Euroopassa oli vielä pikkukaupunkeja ihan raunioina. Hollannissa oli jäljellä pelloilla keskitysleirejä   v.1959. Olimme automatkalla. Saksaan pääsi lentäen jollain potkurikoneella. Euroopassa ei

saanut juoda maitoa, koska siellä oli lehmillä tuberkuloosia. Katolisissa maissa naiset oli puettu maaseudulla kesälläkin mustiin vaatteisiin. Joku sanoi että leskien pitää olla mustissa vaatteissa. Suomi oli harmaa ja köyhä maa. Euroopan pääkaupungit olivat jo elpyneet sodasta ja elivät loistossaan. Maaseudulla oli reikävessat kanalan päällä.

Vierailija kirjoitti:

80v anoppi pelkää mausteita, paprikaa, eikä tunnista useimpia hedelmiä. Täytekakku ja pulla on hyvää, silloinkin kun se on pahaa. Hiilareilla, maidolla ja jauhomakkaralla eletty koko elämä. Vettä ei tarvitse juoda.

Tämä. Toisessa mummolassani oli juuri noin. Juotiin kahvia ja ruokajuomaksi punaista maitoa. Joskus kun olin janoinen ja pyysin vettä, ihmeteltiin. Tarjottiin sitä maitoa, eihän nyt lapselle vettä, maitoa sen olla pitää, kyllä meillä on varaa lastenlapset ruokkia. Arvelivat kai, että kaupungissa on niin kallista kaikki että lapsetkin joutuu tyytymään veteen ja hyvä että pääsevät kesäksi maalle pulskistumaan. (Niin, vettä piti pyytää, sillä siellä ei ollut hanaa vaan jonkinlainen vesipumppu keittiössä, enkä osannut sitä käyttää.)

Mitä taas ihmettelin, miten kaksi vanhapiikaenoani janoon nääntymättä jaksoivat raskasta ruumiillista työtä juomatta muuta kuin kahvia ja maitoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaks'plus-lehti vuodelta 1973 neuvoi antamaan kuusiviikkoiselle vauvalle appelsiinimehua. Odottava äiti sai polttaa 11 savuketta päivässä ilman vaaraa sikiölle ja keskiolut oli haitallista odottavalle äidille vain turhien kaloreiden vuoksi. :D

Tuo appelsiinimehu oli aikoinaan hyvä ohjeistus. Suomalaiset saivat silloin niukasti C-vitamiinia, ja tärkein lähde ravinnossa oli peruna. Jos ja kun äidin ruokavaliossa C-vitamiinin saanti oli niukkaa, ei sitä riittänyt runsaasti rintamaitoonkaan. Siksi oli parempi antaa mehua jo muutaman viikon ikäiselle.

Ennen tuoremehuaikaa neuvottiin antamaan lanttu- tai naurisjältettä (raastetaan veitsellä hienoa raastetta). Vielä 70-luvun alussa oli liki joka talossa kylmäkellari, jonne olikin mahdollista varastoida lanttuja syksyllä kun olivat halpoja.

Pizzapohjan ohje 70-luvulta (kotitalouskirjasta):

4 1/2 dl vehnäjauhoja

1 1/2 tl leivinjauhetta

1/2 tl suolaa

50 g margariinia

1 1/2 dl maitoa

"Pizza on muotileivonnainen ja nopeasti valmistettavissa, jos käytetään leivinjauhetta kohotusaineena".

Mahtaisi joku italiino pyörtyä.