-70 -80 lukujen ruoka-aineharhaluulot, kuka muistaa?
Nämä oli huikeita! Parit helmet on elävänä mielessä:
- paprikan siemeniä ei voi syödä, ne on tulisia (eikä Suomessa edes vielä käytetty chiliä!)
- kala kuuluu maustaa valkopippurilla, liha mustapippurilla
- valkopippuri on miedompaa kuin mustapippuri, joka taas on niin vahvaa että sitä ei saa purra
- kalan kanssa valkoviiniä, lihan kanssa punaviiniä, rose käy molemmille (tiedettiin vain Mateus)
Mitä teillä luultiin?
Kommentit (1384)
Vierailija kirjoitti:
c-vitamiinipiina kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomalaisen keho ei osaa hyödyntää esim. appelsiinin tai muiden ulkolaisten hedelmien C-vitamiinia. Pitää syödä kotimaisia marjoja ja hedelmiä että saa vitamiinit.
Älkää nyt jaksako. Toisaalta jos hedelmien puutos saa aikaan tuollaista väsynyttä trollaamista niin ehkä se on hyvä syy syödä mahdollisimman paljon hedelmiä.
Niin no, otsikossa kysyttiin harhaluuloja. Kipasehan syömään vaikka pari mandariinia niin saat vähän tolkkua tuohon ja lukutaidon takaisin.
70-80-luvun harhaluuloja, ei tämän päivän. Appelsiinit esim. tuli suomeen jo kauan ennen 70-lukua joten tuskin ne niin outoja silloin enää oli.
Niinhän ne tuli, mutta silti esimerkiksi koulussa kerrottiin tätä ihan faktana, eikä äitikään halunnut ostaa ulkolaisia hedelmiä kotiin tämän takia.
c-vitamiinipiina kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
c-vitamiinipiina kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomalaisen keho ei osaa hyödyntää esim. appelsiinin tai muiden ulkolaisten hedelmien C-vitamiinia. Pitää syödä kotimaisia marjoja ja hedelmiä että saa vitamiinit.
Älkää nyt jaksako. Toisaalta jos hedelmien puutos saa aikaan tuollaista väsynyttä trollaamista niin ehkä se on hyvä syy syödä mahdollisimman paljon hedelmiä.
Niin no, otsikossa kysyttiin harhaluuloja. Kipasehan syömään vaikka pari mandariinia niin saat vähän tolkkua tuohon ja lukutaidon takaisin.
70-80-luvun harhaluuloja, ei tämän päivän. Appelsiinit esim. tuli suomeen jo kauan ennen 70-lukua joten tuskin ne niin outoja silloin enää oli.
Niinhän ne tuli, mutta silti esimerkiksi koulussa kerrottiin tätä ihan faktana, eikä äitikään halunnut ostaa ulkolaisia hedelmiä kotiin tämän takia.
En kyllä tuollaista kuullutkaan. Pikemminkin muistan kun aamiaisella piti ruveta juomaan tuoremehuja kun se oli niin terveellistä. Voi tietty olla että jossain marjamaakunnissa kaupattiin omaa tuotosta ulkomaisten tilalle aika lennokkailla tarinoilla mutta pk-seudulla en ole tuollaisesta kuullut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaiken piti olla mahdollisimman rasvatonta ja pitkälle prosessoitu margariini oli terveellisempää kuin oikea voi. 80-luvulla joka paikassa syötettiin meille muksuille oranssiin rasiaan pakattua Voileviä, joka oli aivan helvetin pahaa.
Hyi hitto mikä muisto tulikaan mieleen tuosta! Ala-asteella saatiin keittiöltä aina välipalaksi näkkileipää ja Voileviä. Aivan hirveän makuista tosiaan tuo levite. Tämä makumuisto on jostain vuosien 86-92 nurkilta.
Voilevi oli kyllä parhaimman makuista, jotain floraa ei voinut syödä. Voilevin nimi muuttui silloin kun voi-sanan käyttö kiellettiin, muuttui muistaakseni Levi-nimiseksi, onkohan sitä vieläkin. Meillä on siirrytty käyttämään Oivariinia eli entistä Voimariinia.
Se Voilevi on Kevyt Levi nimistä nykyisin.
Se nimi vaihtui jo joskus 90-luvun lopussa kun oli EU-direktiivi että se tuotteen nimi ei saa olla harhaanjohtava, mutta vasta 2005 tuli se että sitä "voi" sanaa ei saa käyttää muista kuin 100 % voita sisältävistä tuotteista, jolloin se Voimariini nimi vaihdettiin.
Vierailija kirjoitti:
Mistä me saatiin vitmiinit ja ravintoaineet aikana jolloin ei syöty hedelmiä? Onko ne edes niin tarpeen mitä luullaan?
Isoäitini on yli 90v. ja huippukunnossa. Eli läpi sota-ajan jolloin ei syöty mitään hedelmiä vuosikausiin! Juuri kertoi miten melkein joka päivä oli perunaa ja silakkaa. Ja nyt tuntuu että ihmiselle on suurinpiirtein elinehto että joka päivä mättää hedelmiä, marjoja ja vihanneksia. Mitä ihmettä oikeesti.
Lanttua, porkkanaa, nauriita, perunoita kuorineen, nokkosia, punajuuria, suolakurkkuja, sieniä, puolukkaa, omenoita. Aika kova vitamiinisetti tuossa.
Meillä oli skidinä kyllä joka päivä himassa tarjolla salaattia, raasteita, juurespaloja ja kiisseleitä omaan mehuun ja pakastemarjoihin tehtynä. Tää siis 70-luvulla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä me saatiin vitmiinit ja ravintoaineet aikana jolloin ei syöty hedelmiä? Onko ne edes niin tarpeen mitä luullaan?
Isoäitini on yli 90v. ja huippukunnossa. Eli läpi sota-ajan jolloin ei syöty mitään hedelmiä vuosikausiin! Juuri kertoi miten melkein joka päivä oli perunaa ja silakkaa. Ja nyt tuntuu että ihmiselle on suurinpiirtein elinehto että joka päivä mättää hedelmiä, marjoja ja vihanneksia. Mitä ihmettä oikeesti.
Lanttua, porkkanaa, nauriita, perunoita kuorineen, nokkosia, punajuuria, suolakurkkuja, sieniä, puolukkaa, omenoita. Aika kova vitamiinisetti tuossa.
Meillä oli skidinä kyllä joka päivä himassa tarjolla salaattia, raasteita, juurespaloja ja kiisseleitä omaan mehuun ja pakastemarjoihin tehtynä. Tää siis 70-luvulla.
Meillä ei ollut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaiken piti olla mahdollisimman rasvatonta ja pitkälle prosessoitu margariini oli terveellisempää kuin oikea voi. 80-luvulla joka paikassa syötettiin meille muksuille oranssiin rasiaan pakattua Voileviä, joka oli aivan helvetin pahaa.
Hyi hitto mikä muisto tulikaan mieleen tuosta! Ala-asteella saatiin keittiöltä aina välipalaksi näkkileipää ja Voileviä. Aivan hirveän makuista tosiaan tuo levite. Tämä makumuisto on jostain vuosien 86-92 nurkilta.
Voilevi oli kyllä parhaimman makuista, jotain floraa ei voinut syödä. Voilevin nimi muuttui silloin kun voi-sanan käyttö kiellettiin, muuttui muistaakseni Levi-nimiseksi, onkohan sitä vieläkin. Meillä on siirrytty käyttämään Oivariinia eli entistä Voimariinia.
Se Voilevi on Kevyt Levi nimistä nykyisin.
Se nimi vaihtui jo joskus 90-luvun lopussa kun oli EU-direktiivi että se tuotteen nimi ei saa olla harhaanjohtava, mutta vasta 2005 tuli se että sitä "voi" sanaa ei saa käyttää muista kuin 100 % voita sisältävistä tuotteista, jolloin se Voimariini nimi vaihdettiin.
Itseasiassa Voimariini-nimi piti muuttaa koska siitä ei oikeasti saanutkaan voimaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kananmuna oli valtavan epäterveellinen. Kaikki rasvaton oli ihmiselle hyväksi. Muistan vieläkin miltä maistui Kevyt Linja-jogurtti, siniharmaa syklamaattilitku.. . en haluaisi muistaa.
Eikös kevytjutut tullut vasta 90-luvulla...
Oli niitä jonkin verran jo 80-luvun alussa. 80-luvulla tuli Kevyt Linja -tuotteet, joista on enää metvursti jäljellä.
Muistan tietty koskapa menin naimisiin 1972. Sama ruokaympyrä oli silloinkin noudatettavana.
Floraa sai silloinkin, mutta rasvattomat juustot olivat kuin kumia. Rasvatonta maitoa suositeltiin ja kokojyväleipää.
Raasteita ja marjoja.
Vauvan ruokinta ehkä oli erikoisinta.
Imetystä ei suositeltu kuin noin puoli vuotta. No ei se äitiyslomakaan ollut kuin 3kuukautta.
Vauvalle piti antaa appelsiinimehua jo aika varhain oliko 2vkoa.
Sokeria ei enää suositeltu lisättäväksi veteen eikä velleihin.
Pilttiruoatkin oli jo tulleet ja aloiteltiin kertakäyttövaippojen käyttöä.
Toni niitä käytettiin vaan hoitopaikassa kotioloissa harsoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kananmunia sai syödä ehkä yhden viikossa, se oli silloin epäterveellistä.
Lohi tai mikään kala ei saanut vähänkään jäädä raa'aksi.
Makkaraa ja jauhelihaa syötiin kyllä ja sen kylkeen kiinankaali-purkkiananas salaattia tai kurkkua. Muussia, keitettyä perunaa tai valkosta makaronia.
Mitään kevyt tuotteita ei ollut. Maitorasva nähtiin hyvänä..
Punaista maitoa juotiin, joka oli muistaakseni kulutusmaito nimellä.
Kasvissyöjien ruokavaliota kauhisteltiin, eivät he mitenkään voi saada tarpeeksi valkuaisaineita :DSe kolesterolihömpötys taisi tulla vasta 90-luvulla että kananmuna on epäterveellistä, ennen sanottiin vaan että mennään munalla töihin.
Graavilohi ja muut graavatut kalat on kyllä aina olleet käytännössä raakoja.
Kyllä makkaraa ja jauhelihaa syödään nytkin ihan samalla tavalla.
Sinistä maitoa juotiin 80-luvulla, 90-luvulla siirryttiin rasvattomaan koska se kolesteroli oli niin paha. Sitten tuli karppaus ja jotkut siirtyi punaiseen maitoon. Vain jotkut vanhukset joi punaista 80-luvulla.
Kyllä meillä ainakin tuossa 1980-luvun puolessa välissä kyseltiin lapsilta koulun terveystarkastuksissa minkä väristä maitoa kotona juodaan. Kehoitettiin siirtymään rasvattomaan.
80-luvun anniskeluravintoloissa lasiin koottavien drinkkien sääntö oli selkeä. 4 cl mitä tahansa viinaa + mikä tahansa limu tai mehu + ananasviipale + sateenvarjo = juppimenestyjän luksusdrinkki. Jos asiakkaana ei tahtonut arpoa, minkä viina-limuyhdistelmän juuri sillä hetkellä tilaa, ampiainen ja sininen enkeli oli aina varmat valinnat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äitini kuvitteli että väriaineisiin joita on ruuissa voi kuolla. En saanut syödä mitään missä oli punaista väriainetta.
Aikoinaan oli ollut käytössä myrkyllistä punaväriä, mutta se oli ehkä sotien jälkeen.
Se oli vuosisadan taitteessa. Elohopeaoksidilla sai karkkeihin kirkkaan punaisen värin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kananmuna oli valtavan epäterveellinen. Kaikki rasvaton oli ihmiselle hyväksi. Muistan vieläkin miltä maistui Kevyt Linja-jogurtti, siniharmaa syklamaattilitku.. . en haluaisi muistaa.
Eikös kevytjutut tullut vasta 90-luvulla...
Ensimmäiset viralliset ravitsemussuositukset Yhdysvalloissa tulivat 1980. Tyydyttynyt rasva demonisoitiin. Kauppojen hyllyt täyttyivät sokerisista "kevyt" tuotteista. Lihavuus lähti heti räjähdysmäiseen kasvuun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kananmuna oli valtavan epäterveellinen. Kaikki rasvaton oli ihmiselle hyväksi. Muistan vieläkin miltä maistui Kevyt Linja-jogurtti, siniharmaa syklamaattilitku.. . en haluaisi muistaa.
Eikös kevytjutut tullut vasta 90-luvulla...
Ensimmäiset viralliset ravitsemussuositukset Yhdysvalloissa tulivat 1980. Tyydyttynyt rasva demonisoitiin. Kauppojen hyllyt täyttyivät sokerisista "kevyt" tuotteista. Lihavuus lähti heti räjähdysmäiseen kasvuun.
Ja sama kehitys jatkuu edelleen. Eikä kukaan opi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kananmuna oli valtavan epäterveellinen. Kaikki rasvaton oli ihmiselle hyväksi. Muistan vieläkin miltä maistui Kevyt Linja-jogurtti, siniharmaa syklamaattilitku.. . en haluaisi muistaa.
Eikös kevytjutut tullut vasta 90-luvulla...
Ei tullut. Silloin niitä jo hävisi myynnistä, esim. minariinit eli ne ylikevyet leipärasvat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äitini kuvitteli että väriaineisiin joita on ruuissa voi kuolla. En saanut syödä mitään missä oli punaista väriainetta.
Aikoinaan oli ollut käytössä myrkyllistä punaväriä, mutta se oli ehkä sotien jälkeen.
Se oli vuosisadan taitteessa. Elohopeaoksidilla sai karkkeihin kirkkaan punaisen värin.
Tarkoitin aniliiniväriä, joitain myrkytyksiä on tullut siitäkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rasva on haitallista ja erityisen vaarallista on kova rasva ja maitorasva.
Joskus 70-luvullako noin ajateltiin? Tuskin.
No silloin siitä alettiin puhua.
Vierailija kirjoitti:
Oliko muillakin automatkoilla eväänä kurkkuleipiä? Tai vielä hankalampaa, kananmunaleipiä? Ei toivoakaan ettei ne tippuis pitkin poikin. Ja sitä mehukattia niissä muovisissa ortexin taskumateissa, joissa se rengas siinä ylälaidassa ripana. Joillakin onnellisilla lapsilla oli kerhossakkin trippimehuja, tetroja, itellä aina sitä kirottua laimeaa mehukattia. Katoin joskus niin edelleen myynnissä ortexilla noita. Ne vuoti aina.
Ja se lämmin mehu maistui aina muovilta. Joillakin näin maitoakin noissa pulloissa. Yök.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
MikaK kirjoitti:
Kovassa rasvassa on se vika että on ihan Harvard tason tutkimuksia joiden mukaan se lisää sydäntautikuolleisuutta.
Jo Jäämies Özi söi suonensa tukkoon.
Jäämies Özi ja muut hänen aikansa ihmiset söivät niin vähän lihaa, ettei suonet päässeet tukkeutumaan.
Liha oli silloin vaikeasti saatavilla. Sitä oli vähän ja sen kiinni saaminen oli vaarallista ja vaati suuria ponnisteluita.
Oletko lukenut yhtään artikkelia Özistä?
Hän oli ilmeisesti soturi tai metsästäjä, eli jo melko kehittyneessä yhteisössä ja suolistoanalyysin mukaan SÖI LIHAA.
Ei hän ollut mikään luolamies, vaan hoiti reumaansa akupunktiolla ja sairasti ravinnosta johtuvaavaltimonkovettumatautia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
MikaK kirjoitti:
Kovassa rasvassa on se vika että on ihan Harvard tason tutkimuksia joiden mukaan se lisää sydäntautikuolleisuutta.
Jo Jäämies Özi söi suonensa tukkoon.
Jäämies Özi ja muut hänen aikansa ihmiset söivät niin vähän lihaa, ettei suonet päässeet tukkeutumaan.
Liha oli silloin vaikeasti saatavilla. Sitä oli vähän ja sen kiinni saaminen oli vaarallista ja vaati suuria ponnisteluita.Muutenkin noihin aikoihin odotettavissa oleva elinikä oli niin lyhyt että ei siinä kerinnyt tuollaisia rappeumatauteja saamaan.
Hän oli 46-vuotias.
Vielä 1900-luvun Suomessa oli normaalia saada siinä iässä sydänkohtaus.
Aina on ollut iäkästä väkeä. Ei maailma olisi muuten kehittynyt, koska esim. isoäitejä tarvitaan ihmisen jälkeläisten hoitoon.
Ja yhä edelleen ihmiset uskoo näiden terveellisyyteen. Aito ruoka on saa---asta.