Myyjä nöyryytti Maijan hääpukuliikkeessä kyyneliin asti

Vierailija kirjoitti:

Tulee mieleen eräs tuttavani. Hän valittaa usein, miten hankala hänen on matkustaa kun junaliput ovat niin kalliita, mutta Onnibusseissa ja muissa ei voi istua koska "olen niin paksu" ja "penkit ovat  liian pienet ja epämukavat". Tämä ystävä saattaa tilata useamman kerran viikossa jostain Pizza Onlinesta 1-3 pizzaa + 1-3 kana-annosta + 1-3 pulloa sokerilimsaa ja syödä ne yhden illan aikana. Kertoo, miten "ei jaksa" syödä aamupalaa tai kokata, vaan voi vetää aamupalaksi suklaalevyn. Työterveyshoitaja oli esitellyt hänelle ruokaympyrää ja tämä oli suuttunut, että miten se kehtaa. No mitenköhän.

Kun noin miljoonatta kertaa kuuntelin tätä samaa valitusvirttä ahtaista bussinpenkeistä niin lopulta kysyin, että onko hän aidosti tyytyväinen painoonsa ja jos nyt kerran kokee sen rajoittavan mahdollisuuksiaan matkustaa kauemmas tai liikkua kaupungilla, niin miksei hän tee asialle jotakin. Johan meni naama mutruun ja alkoi selitys jostain sisäilmaongelmista, ei voi kävellä kun keuhkot ovat hajalla jne. ja on varmaan kilpirauhasongelmaa ja vaikka mitä. Kumma kun ei lääkäri mitään löydä.

Tuo taitaa kertoa että hänellä on jotain ihan muita ongelmia kuin sisäilma ja syöminen. Mutta mieluummin hän kai syö pizzaa kuin korjaa elämänsä sellaiseksi, että viihtyisi siinä. Hukkaan heitetty elämä, mutta ehkä hän tykkää rypeä itsesäälissä ja saa siitä jotain tyydytystä?

Kyllä, tällaisia ihmisiä on. Mutta sitten on meitä jotka syömme terveellisesti, liikumme järkevästi ja yritämme iloita elämistämme epätäydellisenä. Oma painoni on jumahtanut 65 kiloon ja se on liikaa. En kuitenkaan suostu vihaamaan itseäni vaikka kokoni on yli 38. En halua tuntea oloani huonoksi siksi että olen liian povekas, 75G-H. Olen täysin tietoinen liikakiloistani enkä käytä niitä tekosyynä pizzan tilaamiseen (peli jo menetetty, sama vaikka söisi lisää), mutta en myöskään tekosyynä olla esim. pukeutumatta juuri niin kuin haluan. Vaikka sitten hääpuvun kohdalla. Enkä tarvitse muiden tuomitsemista siihen päälle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulle kävi täsmälleen samoin Prismassa viime kesänä. Katselin kivan näköisiä kukkamekkoja, kun ohi kävelevä myyjä totesi mulle pahoittelevaan sävyyn, ettei sieltä taida löytyä mun kokoa. Ja hän olikin ihan oikeassa. 36 oli suurin koko ja se oli mulle aivan liian väljä. En alkanut itkeä, vaikka olinkin vähän pettynyt:)

Ai että ihan täsmälleen samalla tavalla kävi?

Myyjä siis sanoi, että tästä kaupasta ei löydy sun kokoa?

Mahtaa olla sulla erikoinen koko, jos Prismasta ei löydy yhtään sulle sopivaa vaatetta.

Osaatko lukea? Hän totesi mulle, ettei kyseistä mekkoa löydy mun koossa. Ei itkuun purskahtanut nainenkaan mennyt hääpukuliikkeeseen etsimään itselleen telttaa, vaan jotakin nättiä ja sopivaa. Olin nimenomaan kiinnostunut tietystä mekosta, en koko Prisman valikoimasta. Ymmärsitkö nyt?:)

Sinä kerroit, että sinulle kävi täsmälleen samalla tavalla kuin naiselle, jolle oli sanottu, että "meidän kaupassa ei ole sinun kokoasi". Sitten kerroit jostain yksittäisestä mekosta.

Kävikö sinulle siis täsmälleen samalla tavalla vai sattuiko vaan niin että jostain mekosta ei ollut sun kokoa?

Älkää takertuko yksittäisiin sanoihin:) Mun äidinkieli on venäjä, joten mulla sekoittui jo vahingossa sanat suurin ja pienin. Liikkeessä kyseistä mekkoa ei ollut koossa 32/34, joten myyjä sanoi mulle ilman sovittamista, että koko 36 on mulle liian iso.

Ei ole yksittäiseen sanaan tarttumista, jos ei oikeasti ymmärrä lausetta. Ei me voida tietää että ajattelit pienintä ja kirjoitit suurin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No olisihan tuon voinut hoitaa paremmin. Kysyä kokoa, sitten etsiä sitä ja sanoa että valitettavasti tuota kokoa ei nyt löydy. Ei tarvitse mainita koon isoudesta mitään.

Miksi isoa painoa ei saa enää mainita ääneen? Miksi myyjän pitäisi tuhlata työaikaansa teeskentelemällä puvun etsimistä, jos näkee ammattinsa osaavana työntekijänä jo asiakkaan kävellessä sisään ettei tälle löydy mitään? Valehtelemalla että hitsit ei se sun koko kun se on kato toi sun pikkuvarpaan erikoinen muoto ja noi sun niinku ihohuokosten asennot, myyjä pahimmillaan aiheuttaisi tilanteen, jossa sama iso Maija kävelisi seuraavaan liikkeeseen kohtaamaan saman ongelman.

On aika yleistä, että ihmiset ovat sokeutuneet sillä mikä on normaali paino, mikä "vähän pullea" ja mikä sitten jotain muuta kuin vähän pullea. Ei 160-170cm ja 80kg nainen ole "vähän pullea", vaan reilusti ylipainoinen. MM-tason painonnostaja Meri Ilmarinen on tuon mittainen ja kilpailee 75-kiloisten sarjassa. Kolmen noston kisassa ennätyksensä on 219 kiloa, eli siitä näkee mistä se paino koostuu. Jos samanmittainen nainen painaa saman 75 tai jonkun 80-100kg pelkällä rasvalla, niin ei, se ei ole silloin "pikkuisen pyöreä". Se ei ole tämän Maijan haukkumista, vaan kysymys siitä, miksi pitäisi ruokkia kenenkään kehoharhoja? Eihän sellainen auta ketään hyväksymään itseään.

No ehkä siksi, että hänen palkkansa koostuu ihan puhtasti siitä, kuinka monta pukua hän myy kuukaudessa. Ja ihan vain ja ainoastaan siitä tuloksesta. Jos hän ei onnistu myymään tiettyä määrää pukuja, hän saa potkut, koska hänen työaikansa tuhlaaminen ei tuota tulosta vaikka hän olisi kuinka ystävällinen koon 32 naisille.

Nykyisenä someaikakautena ei yhdelläkään noinkin marginaalisen tuoteryhmän omaavalla yrittäjällä luulisi olevan varaa kommentoida noin. Ei, häneltä ei ehkä löydy sopivaa pukua, mutta asian voi ilmaista toisellakin tavalla.

Tässähän yrittäjä oli hyvin lempeä kun ei kertonut mikä putiikki kyseessä, vaikka melko varmasti se Töölön mesta. En vaan tajua miten se pysyy pystyssä vuodesta toiseen. Ehkä AV:n kommentoijien avulla. Paskempikin palvelu kelpaa ja voi vaikka sanoa, että sun  aknelle ei kyllä valkoinen sovi ollenkaan tai että koska olet halvaantunut, ei sulle hyvää hääpukua löydy. Totuuden saa aina sanoa. Se nyt pitää vaan ottaa vastaan ja maksaa sitten palvelusta tyyliin tonni, koska mä nyt vaan olen ruma aknenaama ja myyjällä oli ihan oikeus sanoa se.

Ottaen huomioon, miten paljon ylipainoisia Suomessa(kin) nykyisin on, on ihan sulaa hulluutta, ettei hääpukuliikkeellä ole kokoja kuvien yrittäjän kokoisille ihmisille. Jää aika monta pukua myymättä. Vaikka inhoaisi myydä koon 50 hääpukua, niin harvalla kyseisen alan firmalla on oikeasyi varaa valita asiakkaita koon mukaan. Paitsi ilmeisesti Mes le wi llä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No olisihan tuon voinut hoitaa paremmin. Kysyä kokoa, sitten etsiä sitä ja sanoa että valitettavasti tuota kokoa ei nyt löydy. Ei tarvitse mainita koon isoudesta mitään.

Miksi isoa painoa ei saa enää mainita ääneen? Miksi myyjän pitäisi tuhlata työaikaansa teeskentelemällä puvun etsimistä, jos näkee ammattinsa osaavana työntekijänä jo asiakkaan kävellessä sisään ettei tälle löydy mitään? Valehtelemalla että hitsit ei se sun koko kun se on kato toi sun pikkuvarpaan erikoinen muoto ja noi sun niinku ihohuokosten asennot, myyjä pahimmillaan aiheuttaisi tilanteen, jossa sama iso Maija kävelisi seuraavaan liikkeeseen kohtaamaan saman ongelman.

On aika yleistä, että ihmiset ovat sokeutuneet sillä mikä on normaali paino, mikä "vähän pullea" ja mikä sitten jotain muuta kuin vähän pullea. Ei 160-170cm ja 80kg nainen ole "vähän pullea", vaan reilusti ylipainoinen. MM-tason painonnostaja Meri Ilmarinen on tuon mittainen ja kilpailee 75-kiloisten sarjassa. Kolmen noston kisassa ennätyksensä on 219 kiloa, eli siitä näkee mistä se paino koostuu. Jos samanmittainen nainen painaa saman 75 tai jonkun 80-100kg pelkällä rasvalla, niin ei, se ei ole silloin "pikkuisen pyöreä". Se ei ole tämän Maijan haukkumista, vaan kysymys siitä, miksi pitäisi ruokkia kenenkään kehoharhoja? Eihän sellainen auta ketään hyväksymään itseään.

No ehkä siksi, että hänen palkkansa koostuu ihan puhtasti siitä, kuinka monta pukua hän myy kuukaudessa.  [...] Ottaen huomioon, miten paljon ylipainoisia Suomessa(kin) nykyisin on, on ihan sulaa hulluutta, ettei hääpukuliikkeellä ole kokoja kuvien yrittäjän kokoisille ihmisille. Jää aika monta pukua myymättä. Vaikka inhoaisi myydä koon 50 hääpukua, niin harvalla kyseisen alan firmalla on oikeasyi varaa valita asiakkaita koon mukaan. Paitsi ilmeisesti Mes le wi llä.

Joten miksi siis tuhlata aikaansa sovituttamalla iso-Maijalle pukuja, jotka eivät tälle mahdu sen sijaan, että palvelisi asiakkaita joille löytyy vaatteita. On kyllä totta, että joka neljäs suomalainen on jo vakavasti ylipainoinen, tällekin palstalle linkattiin taannoin tämä tulos. Jopa lapsista jo joka viides on ylipainoinen. Se kertoo vain siitä, että suomalaisilla on ongelmia olla syömättä liikaa, ei siitä, että vaateliikkeillä on vääriä kokoja.

Tuolla on mainittukin jo, että Suomessa on jo vuosikymmeniä ollut näitä Lorelloja ja muita ylipainoisten naisten vaatekauppoja. Samaten moni tuollainen juhlapukuliike mainostaa, jos niiltä löytyy ylipainoisten kokoja. Olen samaa mieltä sen kommentoijan kanssa, joka sanoi että ei siitä kauaa ole, kun näissä isojen naisten liikkeissä asioivat lähinnä vanhat naiset. Se, että nyt jo iso-Maijan ikäiset naiset ovat yhä useammin reilusti ylipainoisia on ongelma, joka tulee vielä kalliiksi muunkin kuin hääpukujen kohdalla.

Ei aina, mutta useimmiten ylipaino merkitsee myös huonoa yleiskuntoa, poksuvia niveliä, tukkeutuvia suonia, prakaavaa sydäntä ja kalliita, kalliita hoitoja. Ja tämä kaikki vain siksi, että yhä useampi ei keksi elämäänsä muita harrastuksia kuin syömisen. Siitä kertoo jo se, että nämä tuon iso-Maijan tapaan järkyttyvät, kun jostain liikkeestä ei löydykään jättiläiselle sopivaa mekkoa. Vääristynyt kehonkuva, denialismi, harhaisuus... ylipaino kertoo aina siitä, että yksilöllä on muitakin ongelmia. Ehkä hän on mieleltään sairas, ehkä töissä on kamalaa, ehkä elämässä on surua jota ei haluta käsitellä. Nyt puhun siis iso-Maijan kokoisista ihmisistä, en 65-kiloisista ja keskimittaisista naisista, joiden vuorotyösyöminen ja lasten lautasilta napostellut jämät nostavat painon tilapäisesti pulleuden puolelle. Tuon iso-Maijan kokoiseksi paisuminen vaatii määrätietoista ahmimista. Eikä se ole tervettä.

MIssä myyjän puoli tarinasta?  varmaan ois hyvin toisenlainen kun prinsessa tulee kauppaan vaatimaan kuuta taivaalta.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä, tällaisia ihmisiä on. Mutta sitten on meitä jotka syömme terveellisesti, liikumme järkevästi ja yritämme iloita elämistämme epätäydellisenä. Oma painoni on jumahtanut 65 kiloon ja se on liikaa. En kuitenkaan suostu vihaamaan itseäni vaikka kokoni on yli 38. En halua tuntea oloani huonoksi siksi että olen liian povekas, 75G-H. Olen täysin tietoinen liikakiloistani enkä käytä niitä tekosyynä pizzan tilaamiseen (peli jo menetetty, sama vaikka söisi lisää), mutta en myöskään tekosyynä olla esim. pukeutumatta juuri niin kuin haluan. Vaikka sitten hääpuvun kohdalla. Enkä tarvitse muiden tuomitsemista siihen päälle.

65-kiloinen ja koon 40 ihminen ei ole ylipainoinen. Pituudestasi riippuen ehkä tukeva. Tuon jutun itkevä morsian on kuvista päätellen noin 80-100 -kiloinen. Aika kummallisissa kaupoissa shoppaat, jos et löydä koon 40 vaatteita. Jutun itkevä morsian kun kuvista päätellen etsii lähinnä 8XXL:lää...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No olisihan tuon voinut hoitaa paremmin. Kysyä kokoa, sitten etsiä sitä ja sanoa että valitettavasti tuota kokoa ei nyt löydy. Ei tarvitse mainita koon isoudesta mitään.

Miksi isoa painoa ei saa enää mainita ääneen? Miksi myyjän pitäisi tuhlata työaikaansa teeskentelemällä puvun etsimistä, jos näkee ammattinsa osaavana työntekijänä jo asiakkaan kävellessä sisään ettei tälle löydy mitään? Valehtelemalla että hitsit ei se sun koko kun se on kato toi sun pikkuvarpaan erikoinen muoto ja noi sun niinku ihohuokosten asennot, myyjä pahimmillaan aiheuttaisi tilanteen, jossa sama iso Maija kävelisi seuraavaan liikkeeseen kohtaamaan saman ongelman.

On aika yleistä, että ihmiset ovat sokeutuneet sillä mikä on normaali paino, mikä "vähän pullea" ja mikä sitten jotain muuta kuin vähän pullea. Ei 160-170cm ja 80kg nainen ole "vähän pullea", vaan reilusti ylipainoinen. MM-tason painonnostaja Meri Ilmarinen on tuon mittainen ja kilpailee 75-kiloisten sarjassa. Kolmen noston kisassa ennätyksensä on 219 kiloa, eli siitä näkee mistä se paino koostuu. Jos samanmittainen nainen painaa saman 75 tai jonkun 80-100kg pelkällä rasvalla, niin ei, se ei ole silloin "pikkuisen pyöreä". Se ei ole tämän Maijan haukkumista, vaan kysymys siitä, miksi pitäisi ruokkia kenenkään kehoharhoja? Eihän sellainen auta ketään hyväksymään itseään.

No ehkä siksi, että hänen palkkansa koostuu ihan puhtasti siitä, kuinka monta pukua hän myy kuukaudessa.  [...] Ottaen huomioon, miten paljon ylipainoisia Suomessa(kin) nykyisin on, on ihan sulaa hulluutta, ettei hääpukuliikkeellä ole kokoja kuvien yrittäjän kokoisille ihmisille. Jää aika monta pukua myymättä. Vaikka inhoaisi myydä koon 50 hääpukua, niin harvalla kyseisen alan firmalla on oikeasyi varaa valita asiakkaita koon mukaan. Paitsi ilmeisesti Mes le wi llä.

Joten miksi siis tuhlata aikaansa sovituttamalla iso-Maijalle pukuja, jotka eivät tälle mahdu sen sijaan, että palvelisi asiakkaita joille löytyy vaatteita. On kyllä totta, että joka neljäs suomalainen on jo vakavasti ylipainoinen, tällekin palstalle linkattiin taannoin tämä tulos. Jopa lapsista jo joka viides on ylipainoinen. Se kertoo vain siitä, että suomalaisilla on ongelmia olla syömättä liikaa, ei siitä, että vaateliikkeillä on vääriä kokoja.

Tuolla on mainittukin jo, että Suomessa on jo vuosikymmeniä ollut näitä Lorelloja ja muita ylipainoisten naisten vaatekauppoja. Samaten moni tuollainen juhlapukuliike mainostaa, jos niiltä löytyy ylipainoisten kokoja. Olen samaa mieltä sen kommentoijan kanssa, joka sanoi että ei siitä kauaa ole, kun näissä isojen naisten liikkeissä asioivat lähinnä vanhat naiset. Se, että nyt jo iso-Maijan ikäiset naiset ovat yhä useammin reilusti ylipainoisia on ongelma, joka tulee vielä kalliiksi muunkin kuin hääpukujen kohdalla.

Ei aina, mutta useimmiten ylipaino merkitsee myös huonoa yleiskuntoa, poksuvia niveliä, tukkeutuvia suonia, prakaavaa sydäntä ja kalliita, kalliita hoitoja. Ja tämä kaikki vain siksi, että yhä useampi ei keksi elämäänsä muita harrastuksia kuin syömisen. Siitä kertoo jo se, että nämä tuon iso-Maijan tapaan järkyttyvät, kun jostain liikkeestä ei löydykään jättiläiselle sopivaa mekkoa. Vääristynyt kehonkuva, denialismi, harhaisuus... ylipaino kertoo aina siitä, että yksilöllä on muitakin ongelmia. Ehkä hän on mieleltään sairas, ehkä töissä on kamalaa, ehkä elämässä on surua jota ei haluta käsitellä. Nyt puhun siis iso-Maijan kokoisista ihmisistä, en 65-kiloisista ja keskimittaisista naisista, joiden vuorotyösyöminen ja lasten lautasilta napostellut jämät nostavat painon tilapäisesti pulleuden puolelle. Tuon iso-Maijan kokoiseksi paisuminen vaatii määrätietoista ahmimista. Eikä se ole tervettä.

Ja taas pääsit haukkumaan läskejä.Onko nyt parempi olo, kun sait purkaa pahaa oloasi?

Tosiasia on se, että ainoat oikeat tavat olla läski ovat olla

A)Näkymätön läski

B)Laihduttava läski

C) Entinen läski

Ja mielellään A ja B ennenkuin olet C

Jokunen vuosi sitten uutisoitiin, että ylioppilaskirjoituksissa aina vain harvempi pääsi läpi äidinkielen osuudesta. Esitettiin, että pitäisi laskea ja höllentää arvostelurajaa ja antaa parempia pisteitä huonommista suorituksista.

Se, että aina vain useampi suomalaisnainen on ylipainoinen voi kai näyttää jostakusta syyltä tuoda kauppoihin lisää ylipainoisille mahtuvia vaatteita. Miksi? Jos joku ei pääse läpi ylioppilaskokeista, niin lukee lisää ja menee kertaamaan. Jos joku ei löydä mekkoa johon maha mahtuu, niin sitten pitää varmaan pienentää annoskokoja ja ottaa portaat hissin sijaan. Ei se sen vaikeampaa ole. Tiedän kokemuksesta. Tein useamman vuoden karaoke-emännän ja taksikuskin hommia, siis epäsäännöllisiä yö- ja iltatöitä. Ruoka oli usein jotain nopeaa mössöä siinä työn ohella syötynä. Jos on yön töissä, ateriarytmi menee helposti päin prinkkalaa. Havahduin, kun en päässyt enää kahta kerrosväliä (kämppä kakkoskerroksessa) puuskuttamatta. Varpaita en näkynyt kun katsoin alas, jos en kumartunut. Päätin lakata lihomasta ja laihtua sen sijaan. Ei se helppoa ollut, mutta sinne meni liikapaino eikä takaisin tule.

Vierailija kirjoitti:

Ja taas pääsit haukkumaan läskejä.Onko nyt parempi olo, kun sait purkaa pahaa oloasi?

Tosiasia on se, että ainoat oikeat tavat olla läski ovat olla

A)Näkymätön läski

B)Laihduttava läski

C) Entinen läski

Ja mielellään A ja B ennenkuin olet C

Haukkumaan? Aika vääristynyt maailmankuva,  jos on haukkumista sanoa että lihava on lihava ja lihava on lihava siksi, että syö liikaa ja liikkuu liian vähän. Lihavuus on oma, aktiivinen valinta. Miksi siis tällaisen valinnan ääneen mainitseminen on haukkumista? Ei kukaan sano sinistä puseroa punaiseksi tai taivasta vihreäksi ja ruohoa siniseksi. Lihava on lihava, eikä se ole haukkumista vaan toteamista. Jos et sitä kestä, niin johan on omakuvassa ongelmia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä, tällaisia ihmisiä on. Mutta sitten on meitä jotka syömme terveellisesti, liikumme järkevästi ja yritämme iloita elämistämme epätäydellisenä. Oma painoni on jumahtanut 65 kiloon ja se on liikaa. En kuitenkaan suostu vihaamaan itseäni vaikka kokoni on yli 38. En halua tuntea oloani huonoksi siksi että olen liian povekas, 75G-H. Olen täysin tietoinen liikakiloistani enkä käytä niitä tekosyynä pizzan tilaamiseen (peli jo menetetty, sama vaikka söisi lisää), mutta en myöskään tekosyynä olla esim. pukeutumatta juuri niin kuin haluan. Vaikka sitten hääpuvun kohdalla. Enkä tarvitse muiden tuomitsemista siihen päälle.

65-kiloinen ja koon 40 ihminen ei ole ylipainoinen. Pituudestasi riippuen ehkä tukeva. Tuon jutun itkevä morsian on kuvista päätellen noin 80-100 -kiloinen. Aika kummallisissa kaupoissa shoppaat, jos et löydä koon 40 vaatteita. Jutun itkevä morsian kun kuvista päätellen etsii lähinnä 8XXL:lää...

🤣🤣🤣🤣

Läski mies (eli av jonne) manboobsit-lempipuuhassaan vain heiluu, kun palstalla troll@@

Esim. sillä tylyn palvelun töölöläisliikkeellä on ainakin ennen ollut valikoimissaan morsiuspukuja aina kokoon 56 asti. Ovat oikein mainostaneet molempiin suuntiin laajaa kokovalikoimaansa. Ongelma on vuosikymmenestä toiseen omistajattaren häkellyttävän huono käytös ja asiakkaidensa haukkuminen päin naamaa. Kuulun itse siihen joukkoon, jonka ulkonäön omistajatar on haukkunut. Kyse ei ollut koosta eikä kiloista, vaan ihoni ja hiusteni väristä, yleisestä olemuksesta. Kerrottakoon, että olen ns. tyypillinen pohjoismaalainen väreiltäni. Mutta omistajattaren mielestä ruma enkä minkään näköinen... Noh, ostin pukuni muualta, tietenkin!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja taas pääsit haukkumaan läskejä.Onko nyt parempi olo, kun sait purkaa pahaa oloasi?

Tosiasia on se, että ainoat oikeat tavat olla läski ovat olla

A)Näkymätön läski

B)Laihduttava läski

C) Entinen läski

Ja mielellään A ja B ennenkuin olet C

Haukkumaan? Aika vääristynyt maailmankuva,  jos on haukkumista sanoa että lihava on lihava ja lihava on lihava siksi, että syö liikaa ja liikkuu liian vähän. Lihavuus on oma, aktiivinen valinta. Miksi siis tällaisen valinnan ääneen mainitseminen on haukkumista? Ei kukaan sano sinistä puseroa punaiseksi tai taivasta vihreäksi ja ruohoa siniseksi. Lihava on lihava, eikä se ole haukkumista vaan toteamista. Jos et sitä kestä, niin johan on omakuvassa ongelmia.

Ja sinä olet epä-empaattinen vtun Ääliö.Toivottavasti kohtaat elämässäsi paljon paskaa ja sairastut vakavasti.Älä odota muilta myötätuntoa, sillä et tule sitä saamaan-olet kylmä ja kova ja ilkeä ihminen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja taas pääsit haukkumaan läskejä.Onko nyt parempi olo, kun sait purkaa pahaa oloasi?

Tosiasia on se, että ainoat oikeat tavat olla läski ovat olla

A)Näkymätön läski

B)Laihduttava läski

C) Entinen läski

Ja mielellään A ja B ennenkuin olet C

Haukkumaan? Aika vääristynyt maailmankuva,  jos on haukkumista sanoa että lihava on lihava ja lihava on lihava siksi, että syö liikaa ja liikkuu liian vähän. Lihavuus on oma, aktiivinen valinta. Miksi siis tällaisen valinnan ääneen mainitseminen on haukkumista? Ei kukaan sano sinistä puseroa punaiseksi tai taivasta vihreäksi ja ruohoa siniseksi. Lihava on lihava, eikä se ole haukkumista vaan toteamista. Jos et sitä kestä, niin johan on omakuvassa ongelmia.

Älä missään nimessä als pt:ksi tai terveydenhuollon ammattilaiseksi tai mihinkään työhön missä tarvitaan ihmisten tuntemista.Sinulta puuttuu kyvyt täysin.Muista tänä sama ajatus kun itse ajat autokolarin tai kännissä murrat nilkjasi tai sairastut nelikymppiset verenpainetautiin-oma vika ja oma valinta-hoida itse itsesi äläkä vingu ja valita

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja taas pääsit haukkumaan läskejä.Onko nyt parempi olo, kun sait purkaa pahaa oloasi?

Tosiasia on se, että ainoat oikeat tavat olla läski ovat olla

A)Näkymätön läski

B)Laihduttava läski

C) Entinen läski

Ja mielellään A ja B ennenkuin olet C

Haukkumaan? Aika vääristynyt maailmankuva,  jos on haukkumista sanoa että lihava on lihava ja lihava on lihava siksi, että syö liikaa ja liikkuu liian vähän. Lihavuus on oma, aktiivinen valinta. Miksi siis tällaisen valinnan ääneen mainitseminen on haukkumista? Ei kukaan sano sinistä puseroa punaiseksi tai taivasta vihreäksi ja ruohoa siniseksi. Lihava on lihava, eikä se ole haukkumista vaan toteamista. Jos et sitä kestä, niin johan on omakuvassa ongelmia.

Ja sinä olet ylimielinen ksipää-paska.Toivottavasti olet itse täydellinen.Ja hoidappa itse itsesi niin hyvin, ettet sairastu itse koskaan mihinkään.

Vierailija kirjoitti:

Jokunen vuosi sitten uutisoitiin, että ylioppilaskirjoituksissa aina vain harvempi pääsi läpi äidinkielen osuudesta. Esitettiin, että pitäisi laskea ja höllentää arvostelurajaa ja antaa parempia pisteitä huonommista suorituksista.

Se, että aina vain useampi suomalaisnainen on ylipainoinen voi kai näyttää jostakusta syyltä tuoda kauppoihin lisää ylipainoisille mahtuvia vaatteita. Miksi? Jos joku ei pääse läpi ylioppilaskokeista, niin lukee lisää ja menee kertaamaan. Jos joku ei löydä mekkoa johon maha mahtuu, niin sitten pitää varmaan pienentää annoskokoja ja ottaa portaat hissin sijaan. Ei se sen vaikeampaa ole. Tiedän kokemuksesta. Tein useamman vuoden karaoke-emännän ja taksikuskin hommia, siis epäsäännöllisiä yö- ja iltatöitä. Ruoka oli usein jotain nopeaa mössöä siinä työn ohella syötynä. Jos on yön töissä, ateriarytmi menee helposti päin prinkkalaa. Havahduin, kun en päässyt enää kahta kerrosväliä (kämppä kakkoskerroksessa) puuskuttamatta. Varpaita en näkynyt kun katsoin alas, jos en kumartunut. Päätin lakata lihomasta ja laihtua sen sijaan. Ei se helppoa ollut, mutta sinne meni liikapaino eikä takaisin tule.

Aaah ooh-kylläpä sinä olet viiiiksuuuuuhhh.Että ihan syömällä vähemmän kuin kuluttaa laihtuu, oooooo. Ja että ihan helppoa on .Uuuuuuu.Pitäiskö sun perustaa joku elmäntapamuuttujien kerho.Vierota narkkarit ja tupakoitsijat ja ylipainoiset samalla kertaa, kun kerta noin s-tanan viksu olet.

Vierailija kirjoitti:

Esim. sillä tylyn palvelun töölöläisliikkeellä on ainakin ennen ollut valikoimissaan morsiuspukuja aina kokoon 56 asti. Ovat oikein mainostaneet molempiin suuntiin laajaa kokovalikoimaansa. Ongelma on vuosikymmenestä toiseen omistajattaren häkellyttävän huono käytös ja asiakkaidensa haukkuminen päin naamaa. Kuulun itse siihen joukkoon, jonka ulkonäön omistajatar on haukkunut. Kyse ei ollut koosta eikä kiloista, vaan ihoni ja hiusteni väristä, yleisestä olemuksesta. Kerrottakoon, että olen ns. tyypillinen pohjoismaalainen väreiltäni. Mutta omistajattaren mielestä ruma enkä minkään näköinen... Noh, ostin pukuni muualta, tietenkin!

Hei, kiitos vinkistä!Eli jos ei ole kokoa 36, ja muutenkin missi-mallin näköinen, niin kannattaa suosia muuta liikettä.Onneksi Tässä maassa on muitakin hääpukuliikkeitä....

Vierailija kirjoitti:

Esim. sillä tylyn palvelun töölöläisliikkeellä on ainakin ennen ollut valikoimissaan morsiuspukuja aina kokoon 56 asti. Ovat oikein mainostaneet molempiin suuntiin laajaa kokovalikoimaansa. Ongelma on vuosikymmenestä toiseen omistajattaren häkellyttävän huono käytös ja asiakkaidensa haukkuminen päin naamaa. Kuulun itse siihen joukkoon, jonka ulkonäön omistajatar on haukkunut. Kyse ei ollut koosta eikä kiloista, vaan ihoni ja hiusteni väristä, yleisestä olemuksesta. Kerrottakoon, että olen ns. tyypillinen pohjoismaalainen väreiltäni. Mutta omistajattaren mielestä ruma enkä minkään näköinen... Noh, ostin pukuni muualta, tietenkin!

Kummasti tällä töölöläisliikkeellä kuitenkin riittää asiakkaita ja liikevaihtoa. Ainoat haukkumiset tuntuvat tulevan prinsessoilta, joilla on toiveita eivätkä sitten kestä, kun ammattilainen sanoo että ei sovi sinulle. Siis morsianversio näistä herrantertuista, jotka menevät nolaamaan itsensä johonkin telkkarin laulukisakarsintoihin ja repivät pelihousunsa, kun nuotin vierestä kiekuminen ei saakaan tuomaristoa polvilleen. Kai sitä on kiekukurkuille suku hokenut että voi kun nätti lauluääni ja liibalaaba, mutta annas olla kun lurauttavat laulun sukupiirin ulkopuolella... :D

Tämänkin kirjoittaja on epäilemättä tyyppi, joka on halunnut puvun jonka väri on saanut tämän hiukset ja ihon näyttämään perin epäedullisilta ja jolle olisi sopinut paremmin jokin muu kuin se kirkkaanvalkoinen tai possunpinkki tai beige. Siksi ihmiset teettävät niitä värianalyysejakin itsestään, että löytyy ne itselle upeimmin hehkuvat värit. Kiukkupeppu-prinsessat eivät toki usko muuta kuin omaa mutkutustaan, ja sen ne ovat yleensä näköisiäkin. Vaaleanpunainen morsian kirkuvanvalkoisessa mekossa on kyllä kesähäiden kestonumero. :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Esim. sillä tylyn palvelun töölöläisliikkeellä on ainakin ennen ollut valikoimissaan morsiuspukuja aina kokoon 56 asti. Ovat oikein mainostaneet molempiin suuntiin laajaa kokovalikoimaansa. Ongelma on vuosikymmenestä toiseen omistajattaren häkellyttävän huono käytös ja asiakkaidensa haukkuminen päin naamaa. Kuulun itse siihen joukkoon, jonka ulkonäön omistajatar on haukkunut. Kyse ei ollut koosta eikä kiloista, vaan ihoni ja hiusteni väristä, yleisestä olemuksesta. Kerrottakoon, että olen ns. tyypillinen pohjoismaalainen väreiltäni. Mutta omistajattaren mielestä ruma enkä minkään näköinen... Noh, ostin pukuni muualta, tietenkin!

Kummasti tällä töölöläisliikkeellä kuitenkin riittää asiakkaita ja liikevaihtoa. Ainoat haukkumiset tuntuvat tulevan prinsessoilta, joilla on toiveita eivätkä sitten kestä, kun ammattilainen sanoo että ei sovi sinulle. Siis morsianversio näistä herrantertuista, jotka menevät nolaamaan itsensä johonkin telkkarin laulukisakarsintoihin ja repivät pelihousunsa, kun nuotin vierestä kiekuminen ei saakaan tuomaristoa polvilleen. Kai sitä on kiekukurkuille suku hokenut että voi kun nätti lauluääni ja liibalaaba, mutta annas olla kun lurauttavat laulun sukupiirin ulkopuolella... :D

Tämänkin kirjoittaja on epäilemättä tyyppi, joka on halunnut puvun jonka väri on saanut tämän hiukset ja ihon näyttämään perin epäedullisilta ja jolle olisi sopinut paremmin jokin muu kuin se kirkkaanvalkoinen tai possunpinkki tai beige. Siksi ihmiset teettävät niitä värianalyysejakin itsestään, että löytyy ne itselle upeimmin hehkuvat värit. Kiukkupeppu-prinsessat eivät toki usko muuta kuin omaa mutkutustaan, ja sen ne ovat yleensä näköisiäkin. Vaaleanpunainen morsian kirkuvanvalkoisessa mekossa on kyllä kesähäiden kestonumero. :D

T. Rva M _ _ _ _ w _

Asiakas on a i n a oikeassa, halusi vaikka sarvet päähänsä, sanoi eräs pomoni.

Ei kyllä ole kiva pukea näitä järkyttävän ylipainoisia naisia!! Kaikki vain tursuilee, luulis itsekkin ymmärtävänsä ettei kannata tavoitella keijuprinsessa lookin.

Ylipäätän on nykyään ylipaino räjähtänyt käsin.