Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Myyjä nöyryytti Maijan hääpukuliikkeessä kyyneliin asti
07.10.2019 |
https://www.iltalehti.fi/tyoelama/a/1de75f78-d04d-4ca7-b9f1-1e266d42def…
"Kun menin hääpukuliikkeeseen, myyjä sanoi, että en usko, että meillä on mitään sinun kokoistasi, Maija kertoo nyt.
Tylyt sanat jäivät mieleen.
– Muutaman viikon ajan itkin sitä. Se oli semmoinen surkea kokemus, Maija muistelee."
Miten toi nyt on tylyä? Jos siellä liikkeessä ei ole sopivan kokoista pukua, niin siellä ei sitten ole. Mitä se myyjä olisi tuossa vaiheessa oikeasti voinut tehdä, ettei se olisi loukkaavaa?
Kommentit (215)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En jaksa lukea ketjua, olen ollut 27 vuotta naimisissa enkä ole todellakaan etsimässä hääpukua, mutta yrittäjän toimintaa ihmettelen. Nykyisin on niin helppo laittaa yrityksen kotisivulle tietoa yrityksen tuotteista, kyseinen liike voisi kertoa esimerkiksi "meiltä hääpukukoot 32-38" (sorry, en tiedä hääpukujen kokonumeroista yhtikäs mitään, teetin muinoin oman pukuni) ja ne voisivat olla vaikka teipillä liikkeen ikkunassakin, jotta ohikulkijatkin tietäisivät, kannattaako liikkeeseen sisään astua vai ei. Liian isojen asiakkaiden mielenpahoitus voitaisiin välttää ja yrittäjäkin saisi vain niiden asiakkaiden rahat, joita todella haluaa. Yksinkertaista kuin mikä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No olisihan tuon voinut hoitaa paremmin. Kysyä kokoa, sitten etsiä sitä ja sanoa että valitettavasti tuota kokoa ei nyt löydy. Ei tarvitse mainita koon isoudesta mitään.
Miksi isoa painoa ei saa enää mainita ääneen? Miksi myyjän pitäisi tuhlata työaikaansa teeskentelemällä puvun etsimistä, jos näkee ammattinsa osaavana työntekijänä jo asiakkaan kävellessä sisään ettei tälle löydy mitään? Valehtelemalla että hitsit ei se sun koko kun se on kato toi sun pikkuvarpaan erikoinen muoto ja noi sun niinku ihohuokosten asennot, myyjä pahimmillaan aiheuttaisi tilanteen, jossa sama iso Maija kävelisi seuraavaan liikkeeseen kohtaamaan saman ongelman.
On aika yleistä, että ihmiset ovat sokeutuneet sillä mikä on normaali paino, mikä "vähän pullea" ja mikä sitten jotain muuta kuin vähän pullea. Ei 160-170cm ja 80kg nainen ole "vähän pullea", vaan reilusti ylipainoinen. MM-tason painonnostaja Meri Ilmarinen on tuon mittainen ja kilpailee 75-kiloisten sarjassa. Kolmen noston kisassa ennätyksensä on 219 kiloa, eli siitä näkee mistä se paino koostuu. Jos samanmittainen nainen painaa saman 75 tai jonkun 80-100kg pelkällä rasvalla, niin ei, se ei ole silloin "pikkuisen pyöreä". Se ei ole tämän Maijan haukkumista, vaan kysymys siitä, miksi pitäisi ruokkia kenenkään kehoharhoja? Eihän sellainen auta ketään hyväksymään itseään.
No ehkä siksi, että hänen palkkansa koostuu ihan puhtasti siitä, kuinka monta pukua hän myy kuukaudessa. [...] Ottaen huomioon, miten paljon ylipainoisia Suomessa(kin) nykyisin on, on ihan sulaa hulluutta, ettei hääpukuliikkeellä ole kokoja kuvien yrittäjän kokoisille ihmisille. Jää aika monta pukua myymättä. Vaikka inhoaisi myydä koon 50 hääpukua, niin harvalla kyseisen alan firmalla on oikeasyi varaa valita asiakkaita koon mukaan. Paitsi ilmeisesti Mes le wi llä.
Joten miksi siis tuhlata aikaansa sovituttamalla iso-Maijalle pukuja, jotka eivät tälle mahdu sen sijaan, että palvelisi asiakkaita joille löytyy vaatteita. On kyllä totta, että joka neljäs suomalainen on jo vakavasti ylipainoinen, tällekin palstalle linkattiin taannoin tämä tulos. Jopa lapsista jo joka viides on ylipainoinen. Se kertoo vain siitä, että suomalaisilla on ongelmia olla syömättä liikaa, ei siitä, että vaateliikkeillä on vääriä kokoja.
Tuolla on mainittukin jo, että Suomessa on jo vuosikymmeniä ollut näitä Lorelloja ja muita ylipainoisten naisten vaatekauppoja. Samaten moni tuollainen juhlapukuliike mainostaa, jos niiltä löytyy ylipainoisten kokoja. Olen samaa mieltä sen kommentoijan kanssa, joka sanoi että ei siitä kauaa ole, kun näissä isojen naisten liikkeissä asioivat lähinnä vanhat naiset. Se, että nyt jo iso-Maijan ikäiset naiset ovat yhä useammin reilusti ylipainoisia on ongelma, joka tulee vielä kalliiksi muunkin kuin hääpukujen kohdalla.
Ei aina, mutta useimmiten ylipaino merkitsee myös huonoa yleiskuntoa, poksuvia niveliä, tukkeutuvia suonia, prakaavaa sydäntä ja kalliita, kalliita hoitoja. Ja tämä kaikki vain siksi, että yhä useampi ei keksi elämäänsä muita harrastuksia kuin syömisen. Siitä kertoo jo se, että nämä tuon iso-Maijan tapaan järkyttyvät, kun jostain liikkeestä ei löydykään jättiläiselle sopivaa mekkoa. Vääristynyt kehonkuva, denialismi, harhaisuus... ylipaino kertoo aina siitä, että yksilöllä on muitakin ongelmia. Ehkä hän on mieleltään sairas, ehkä töissä on kamalaa, ehkä elämässä on surua jota ei haluta käsitellä. Nyt puhun siis iso-Maijan kokoisista ihmisistä, en 65-kiloisista ja keskimittaisista naisista, joiden vuorotyösyöminen ja lasten lautasilta napostellut jämät nostavat painon tilapäisesti pulleuden puolelle. Tuon iso-Maijan kokoiseksi paisuminen vaatii määrätietoista ahmimista. Eikä se ole tervettä.
Mikä nyt on tervettä kenenkin mielestä. Minun mielestäni tuon kirjoittaja on mieleltään epäterve, epäempaattinen narsisti. Mutta kukin taaplaa tavallaan, hei.
New Yorkin Kleinfeldilta löytyy pukuja vähän isommillekin tytseille ja heidän rahansa todellakin kelpaavat ilman mitään moraalisaarnoja. Kantsis suomalaistenkin pienyrittäjien katsoa mallia tuolta suuresta maailmasta, miten homma hoidetaan kotiin. Say yes to the dress!
Vierailija kirjoitti:
Kävi varmaan siinä yhdessä tietyssä töölöläisliikkeessä, jossa palvelu (tai siis "palvelu") on tunnetusti tylyä.
Eipä tuo nainenkaan miltään kamalan isolta näytä, ehkä kokoa 42 tai 44. Kyllä siinä koossa löytyy hääpukuja vaikka kuinka. Paljon isompiakin löytyy.
Ööh, milläköhän pyllysilmällä katselet kuvaa, nainen on ainakin 46 tai isompi. Se ei tarkoita että hänelle saisi/kannattaisi olla törkeä, mutta älkää nyt höpiskö hyvät ihmiset pehmeitä.
T. normipainoinen nainen, oikeasti kokoa 42
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä tätä kehopositiivisuuden haukkumista. Mitä se teidän p...rsettä kutittaa, jos joku on ylipainoinen mutta on kuitenkin sinut ittensä kanssa, eikä mollaa itteään? Miksi se oikeasti haittaa teitä? Lihavanko pitäs vaan haukkua itteään että hyi kun oon ruma läski! Kuka siitä hyötyy, ketä se palvelee?
Se laihduttaminen kun ei muutenkaan käy nopeasti, niin pitääkö koko sen ajan, kun on lihava, mutta yrittää laihduttaa, niin haukkua itseään, eikä saisi olla tyytyväinen itseensä? Vasta sitten kun kilot on kaikki karissu, niin saisi kehua itseään että olempas minä nyt kaunis ja ihana kun olen nyt normaalipainoinen? Mutta itseään ei tietenkään saa kehua ja olla ok oman kroppansa kanssa silloin kun on ylipainoinen?
Tai vaikka eläisi koko elämänsä enempi tai vähempi ylipainoisena, niin mitä sitten? Aika kurjaa on elämä jos kokoajan haukkuu itseään, vaan siksi, koska joidenkin takia ei saa missään nimessä olla kehopositiivinen.
Mutta laihahan kyllä saa olla kehopositiivinen. Laihan ei tarvitse lihottaa itseään, ei vaikka olisi oikeasti alipainoinen. Alipainoon ei puututa. Lihavuuteen puututaan aina. Lihavia haukutaan aina.
Meni vähän ohi aiheen, mutta oli pakko..
Kyllä se aika lailla kutittaa, jos se lihavuus siirtyy omasta olohuoneesta kylille jonkin plakaatin heiluttamiseksi ja hyväksynnän hakemiseksi. "Sanokaa nyt kaikki, että näytän ihan hyvältä!" Et näytä. En ikinä sano sitä. Näytät ihrakasalta. Ja tuo tila myös tekee terveydellesi ties mitä, mistä sitten haetaan kaikenlaisia kelakorvauksia silmät kirkkaina. Totta kai se kutittaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Amerikan pullukkamaasta saa tilaamalla ihan mitä tahansa kokoa. Mitä turhaan Suomesta edes yrittää etsiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Artikkelin nainen on mun, kokoa 40/42 olevan 37 vuotiaan naisen silmissä ainakin kokoa 46. Nainen on mielestäni myös kaunis ja menestyvä.
Ilmainen mainoshan tuo on. Jutun Maija ei voi olla noin herkkä kuin kuvailee. Hän aivan varmasti tietää olevansa todella iso ja on myös varmasti saanut palautetta muualtakin. Ainako hän sitten itkee viikon päivät sen jälkeen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä tätä kehopositiivisuuden haukkumista. Mitä se teidän p...rsettä kutittaa, jos joku on ylipainoinen mutta on kuitenkin sinut ittensä kanssa, eikä mollaa itteään? Miksi se oikeasti haittaa teitä? Lihavanko pitäs vaan haukkua itteään että hyi kun oon ruma läski! Kuka siitä hyötyy, ketä se palvelee?
Se laihduttaminen kun ei muutenkaan käy nopeasti, niin pitääkö koko sen ajan, kun on lihava, mutta yrittää laihduttaa, niin haukkua itseään, eikä saisi olla tyytyväinen itseensä? Vasta sitten kun kilot on kaikki karissu, niin saisi kehua itseään että olempas minä nyt kaunis ja ihana kun olen nyt normaalipainoinen? Mutta itseään ei tietenkään saa kehua ja olla ok oman kroppansa kanssa silloin kun on ylipainoinen?
Tai vaikka eläisi koko elämänsä enempi tai vähempi ylipainoisena, niin mitä sitten? Aika kurjaa on elämä jos kokoajan haukkuu itseään, vaan siksi, koska joidenkin takia ei saa missään nimessä olla kehopositiivinen.
Mutta laihahan kyllä saa olla kehopositiivinen. Laihan ei tarvitse lihottaa itseään, ei vaikka olisi oikeasti alipainoinen. Alipainoon ei puututa. Lihavuuteen puututaan aina. Lihavia haukutaan aina.
Meni vähän ohi aiheen, mutta oli pakko..
Kyllä se aika lailla kutittaa, jos se lihavuus siirtyy omasta olohuoneesta kylille jonkin plakaatin heiluttamiseksi ja hyväksynnän hakemiseksi. "Sanokaa nyt kaikki, että näytän ihan hyvältä!" Et näytä. En ikinä sano sitä. Näytät ihrakasalta. Ja tuo tila myös tekee terveydellesi ties mitä, mistä sitten haetaan kaikenlaisia kelakorvauksia silmät kirkkaina. Totta kai se kutittaa.
Aika monikin lihava on hyvännäköinen. Esim. Mitä olen katsonut niitä plusmalli kilpailuja niin kyllä siellä kauniita naisia on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jokunen vuosi sitten uutisoitiin, että ylioppilaskirjoituksissa aina vain harvempi pääsi läpi äidinkielen osuudesta. Esitettiin, että pitäisi laskea ja höllentää arvostelurajaa ja antaa parempia pisteitä huonommista suorituksista.
Se, että aina vain useampi suomalaisnainen on ylipainoinen voi kai näyttää jostakusta syyltä tuoda kauppoihin lisää ylipainoisille mahtuvia vaatteita. Miksi? Jos joku ei pääse läpi ylioppilaskokeista, niin lukee lisää ja menee kertaamaan. Jos joku ei löydä mekkoa johon maha mahtuu, niin sitten pitää varmaan pienentää annoskokoja ja ottaa portaat hissin sijaan. Ei se sen vaikeampaa ole. Tiedän kokemuksesta. Tein useamman vuoden karaoke-emännän ja taksikuskin hommia, siis epäsäännöllisiä yö- ja iltatöitä. Ruoka oli usein jotain nopeaa mössöä siinä työn ohella syötynä. Jos on yön töissä, ateriarytmi menee helposti päin prinkkalaa. Havahduin, kun en päässyt enää kahta kerrosväliä (kämppä kakkoskerroksessa) puuskuttamatta. Varpaita en näkynyt kun katsoin alas, jos en kumartunut. Päätin lakata lihomasta ja laihtua sen sijaan. Ei se helppoa ollut, mutta sinne meni liikapaino eikä takaisin tule.
Aaah ooh-kylläpä sinä olet viiiiksuuuuuhhh.Että ihan syömällä vähemmän kuin kuluttaa laihtuu, oooooo. Ja että ihan helppoa on .Uuuuuuu.Pitäiskö sun perustaa joku elmäntapamuuttujien kerho.Vierota narkkarit ja tupakoitsijat ja ylipainoiset samalla kertaa, kun kerta noin s-tanan viksu olet.
No Hei, karaoke-emäntä-mitä muuta odotit....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Maija näyttää olevan kokoa 46-48.
Ikävä kyllä hänen kokoaan olevia pukuja tarvitaan yhä enemmän.
Kangastakin siis kuluu enemmän, samoin lankaa ja työtunteja puvun tekoon. Eli ilmasto!!!
Mutta. Maija on silti ok. Ehkä hän joskus laihtuu, tai sitten pysyy samana/lihoo.
Minusta ei ole syytä itkeä aivan tolkuttomasti sitä, että joku myyjä on tympeä tai muotoilee isojen pukujen
puutteen tökerösti. Maija ei liho enempää tympeyden vuoksi, myyjästä ei tule sen fiksumpaa myöhemmin. JA voila: Maijapa sai bisnesidean, joka varmasti kantaa kysynnän vain kasvaessa. Hyvä Maija!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Haluaisin huomauttaa, että artikkelin Maija asuu Jyväskylässä, eli _tuskin_ on käynyt missään Helsingin liikkeessä etsimässä pukuja. On tainnut mieli pahoittua ihan jossain muualla.
Alue: Aihe vapaa
BMIni on yli 25 enkä yleensä mahdu 40-kokoon. Pointtina on se että kehopositiivisuus kuuluu niin minulle, jutun naiselle kuin vaikkapa alipainoiselle, riipputissiselle, akneihoiselle jne.