Minusta tuntuu että minua ahdistellaan seksuaalisesti töissä.

Joskus kyllä vois kutsua ko. hlön vaimon työpaikalle ja ottaa asian puheeksi.

Onpas erikoista löytää tämä ketju juuri nyt, kun juuri mietin, että mitä pitäisit tehdä yhden työkaverin kanssa. Toiminta on aika pitkälti juuri tuollaista AP:n kuvailemaa. AINA lähellä. Tuntuu, että seuraa. Vääntää tikusta asiaa aina tilaisuuden tullen (ja luo niitä tilaisuuksia).

Erotuksena on tosin se, että tämä sankari on nuori, komea ja todella suosittu. Moni työpaikkani nainen olisi varmaan innosta pinkeänä, jos saisi saman huomion kuin minä, mutta kun minä ikävä kyllä olen kiinnostunut naisista ja vieläpä onnellisesti parisuhteessa. Iljettää koko hyypiö.

On juuri sellainen olo, että jos sanon rumasti, niin leimataanko minut hankalaksi? Osaako tyyppi puhua itsensä ulos tilanteesta? En epäile hetkeäkään, on se sen verran lipevä.

Suoraan sanominen ei ole vielä auttanut. Osaa olla niin ylikohtelias ja huomioonottava, että. "Anteeksi, ei ollut tarkoitukseni" tulee melkein joka päivä hyvin sujuvasti. Ja silti aina vaan ollaan uudestaan niissä tilanteissa. En todellakaan haluaisi tuntea hengitystä niskassani tai joutua siirtämään hiirimattoani kauemmas tyypin takamuksesta, kun nojailee pöytääni.

Ja sitten se koskettaminen! "Hei sinulla on jokin roska tuossa..." Paljonpa on roskia. Aika alusta asti aloitin sen, että sanoin, että kiitos, otin askelen kauemmas ja pyyhkäisin itse. Nyt ei ole sitä enää yrittänyt.

Raivostuttavinta on se, ettei ole mitään helppoa asiaa, mihin tarttua. Ei ole sanonut mitään seksuaalista, ei ole koskettanut sopimattomasti, ei mitään tällaista. Silti rintani ja lantion seutuni ovat jatkuvasti tulilinjalla ja hyypiön jutut ovat jatkuvasti sillä rajalla, että oliko tuo kaksimielisesti sanottu vai ei.

Haluan vain tehdä työni rauhassa!

Jos olet niin arka ettet oikeasti pysty pakottamaan itseäsi sanomaan toiselle "ei kun mene sinä nyt ensin, ei tässä ole tilaa" ja "voitko väistää, en mahdu tästä" ja jopa "pysy vähän kauempana" niin suosittelen terapiaa. Aikuisen ihmisen pitää pystyä pitämään puoliaan ja sanomaan tiukasti ja suoraan vastaan tollasille ahdistelijoille.

Vierailija kirjoitti:

Onpas erikoista löytää tämä ketju juuri nyt, kun juuri mietin, että mitä pitäisit tehdä yhden työkaverin kanssa. Toiminta on aika pitkälti juuri tuollaista AP:n kuvailemaa. AINA lähellä. Tuntuu, että seuraa. Vääntää tikusta asiaa aina tilaisuuden tullen (ja luo niitä tilaisuuksia).

Erotuksena on tosin se, että tämä sankari on nuori, komea ja todella suosittu. Moni työpaikkani nainen olisi varmaan innosta pinkeänä, jos saisi saman huomion kuin minä, mutta kun minä ikävä kyllä olen kiinnostunut naisista ja vieläpä onnellisesti parisuhteessa. Iljettää koko hyypiö.

On juuri sellainen olo, että jos sanon rumasti, niin leimataanko minut hankalaksi? Osaako tyyppi puhua itsensä ulos tilanteesta? En epäile hetkeäkään, on se sen verran lipevä.

Suoraan sanominen ei ole vielä auttanut. Osaa olla niin ylikohtelias ja huomioonottava, että. "Anteeksi, ei ollut tarkoitukseni" tulee melkein joka päivä hyvin sujuvasti. Ja silti aina vaan ollaan uudestaan niissä tilanteissa. En todellakaan haluaisi tuntea hengitystä niskassani tai joutua siirtämään hiirimattoani kauemmas tyypin takamuksesta, kun nojailee pöytääni.

Ja sitten se koskettaminen! "Hei sinulla on jokin roska tuossa..." Paljonpa on roskia. Aika alusta asti aloitin sen, että sanoin, että kiitos, otin askelen kauemmas ja pyyhkäisin itse. Nyt ei ole sitä enää yrittänyt.

Raivostuttavinta on se, ettei ole mitään helppoa asiaa, mihin tarttua. Ei ole sanonut mitään seksuaalista, ei ole koskettanut sopimattomasti, ei mitään tällaista. Silti rintani ja lantion seutuni ovat jatkuvasti tulilinjalla ja hyypiön jutut ovat jatkuvasti sillä rajalla, että oliko tuo kaksimielisesti sanottu vai ei.

Haluan vain tehdä työni rauhassa!

Näen heti parikin kohtaa joihin helppo tarttua;

Voit huomauttaa kaverille ettei oikeaa kohteliaisuutta ja huomaavaisuutta tarvitse pyydellä joka päivä anteeksi.

Ja että voisiko nojailla kauempana koska se ei ole kivaa jos hiirimatto alkaa haista perseelle.

Vierailija kirjoitti:

Siis...koskette toisianne? Voi kamalaa... 😂

Mietipä sinä alkuun 10 ihmistä, joita et haluaisi koskettaa / joiden et haluaisi koskettaa sinua.

Ja kirjoita sitten tuo viesti uudelleen.

Harjoittele ystävän kanssa simulaationa napakkaa vastausta/käskytystä tyypille monta kertaa, kunnes alat saada jämäkkää raivoa ulos itsestäsi. Unohda ystävällisyys. Et kuvittele. Tämä on hyvä tilaisuud harjoitella rajanpitämisen taitoja. Odota oikein että tyyppi perseilee taas, niin pääset harjoittelemaan. Tyly, hymytön katse ja kylmä käskyttävä: ”Anteeks, väistätkö. Siirrypäs vähän. Miksi sä siinä seisot? Mee vähän kauemmaksi.” Puhu HR:lle uudestaan. Puhu työkavereille. Pääsetkö työpsykologille? Mene sinne harjoittelemaan, miten toimia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuossa on just se, että äijä näkee että sun on vaikea tehdä asiasta numeroa. Sinun tehtäväsi on sanoa ääneen JOTAIN, jolloin omien rajojen puolustamisen opettelu alkaa. Kun kosketus tuntuu, "riuhtaise" itsesi kauemmas ja sano kovalla äänellä että lopeta koskettelu. Sano, että älä tule noin lähelle. Sano, että en pidä lähentelystä. Mikä vain noista lauseista tai kehitä oma. Älä mieti sitä uskallatko oikeasti sanoa ja että kuinka epävarmalta tuntuu, vaan sano jotain ääneen ja tee sitä toistuvasti. Helpottuu joka kerran myötä. Jos äijä alkaa ipistä vastaan, niin vastaa mitä sylki suuhun tuo, aivan sama kuinka typerältä se tuntuisi. Tällä tavoin sain kahdessa työpaikassa ahdistavan tyypin kimpustani pois. Minulla oli samanlainen osaamattomuus puolustaa itseäni, onnekseni miespuolinen sukulainen neuvoi miten toimia.

Apta varmaan auttaisi tarkemmin tietää hänen kaltaistensa onnistumisista asian suhteen, kuten sinulla kävi. Niistä peloista, niiden ylipääsemisistä, ja miltä se tuntui kun saikin tilanteen hallintaan. Sitä ei osaa selittää kuin sellainen joka on ollut siinä tilanteessa.

Ekan tyypin kohdalla todellakin jännitti alkaa sanomaan vastaan, mutta päädyin tekemään sen koska hänen käytöksensä (kiusaaminen, alistaminen) ahdisti minua niin paljon ja koin muuttuvani pohjasakaksi muidenkin silmissä. Piti paikkansa se, että ei ollut merkitystä sillä mitä tarkalleen ottaen sanoin, kunhan pidin omia puoliani. Joka kerta. Sain voimaa tilanteista, joissa hän meni sanattomaksi. Tyyppi lopetti 2-3 kk jälkeen siitä kun olin alkanut sanoa vastaan.

Toinen tyyppi ahdisteli seksuaalisesti juurikin keksimällä mitä erikoisempia syitä saada koskettaa minua. Jatkoi vaikka sanoin etten halua minua kosketettavan ja se oli kaikkein vaikeinta. Miksi selkeää eitä ei ymmärretä? No siksi kun minusta näki että arkuutta oli ja minun yli voi vielä kävellä. Kaiken lisäksi oli paljon tilanteita joissa työskenneltiin vain me kaksi eli todistajia ei ollut.

Jälleen sain neuvoja ulkopuolelta ja kerroin esimiehelle, että en halua työskennellä ko. miehen kanssa kahdestaan. Syyksi sanoin että emme tule toimeen. Tämän jälkeen tuli vielä yksi kerta, jolloin esimies kuitenkin laittoi meidät työpariksi. Se oli yksi vaikeimmista päivistä, koska tyyppi tilitti ja syytti minua kaikesta mahdollisesta. Ei koskenut minuun, mutta kiusasi ja yritti alistaa senkin edestä. Vanhasta muistista pistin sanallisesti vastaan. Tyyppi olikin suunnitellut päivälle sellaisen päätöksen, että lähti (syrjäisestä) työkohteesta autolla ilman minua. Soitin kyydin työkaverilta, onneksi oli kännykkäaikaa. Esimiehelle soitin myös ja kerroin että minut jätettiin kyydittä ja huomaatko että ihan syystä pyysin ettet laita meitä pariksi. Tarkemmin en avautunut, koska en luottanut mies-esimiehen puolueettomuuteen enää.

Tuon jälkeen emme enää työskenneet kahdestaan, joten fyysinen ahdistelu loppui. Tilaisuuden tullen yritti aukoa päätään ja oli raskasta olla aina valmiustilassa vastaamaan takaisin. Kyseessä oli määräaikainen työ, joten pääsin tyypistä eroon. Pidemmässä työsuhteessa asia olisi pitänyt avata esimiehelle tai esimiehen esimiehelle, koska en olisi jaksanut sellaista kuormitusta pidempään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä hiton urpo päivystää oviaukossa kosketuksen toivossa. Voe helvettiläinen

Elmeri 60v jolla oli viimeksi seksuaalista kanssakäymistä Jutta-vaimonsa kanssa markka-aikana.

Juttakin siirsi kiinnostuksena toisaalle, kun Elmeri ryhtyi ikääntymisensä merkiksi nettipornoilijan toivorikkaalle haaveilijan uralle.

Siellä hän nyt toteuttaa nuorekkuuttaan olemalla 'kohtelias' työpaikan puolustuskyvyttömimmälle nuorelle naiselle.

Ymmärrän hyvin, ettei ole helppo opetella puolustautumaan. Minäkin olen sellainen, että jäädyn.

Noita tilanteita pitäisi harjoitella etukäteen.

Googlasin juuri itsepuolustuskurssia ja ilmoittauduin sellaiselle. Suosittelen. Voi myös mielikuvaharjoitella etuköteen ja vaikka kotona suunnitella, mitä sanoo ja sen tilanteen ja harjoitella ääneen vaikka eteisessä roikkuvalle takille puhumista jämäkästi.

Ne ahdistelijat ovat raukkiksia, jotka valikoivat uhriksi juuri ne, jotka eivät osaa puolustautua.

Voi ei, nuo oviaukkojutut on niin noloja, kun itsestään liikoja kuvitteleva mies jää niihin jumittamaan aina sen kiinnostavan naisen lähestyessä jotta voisi siinä sitten vähän kosketella "vahingossa" tai muuten vaan venytellä kipeitä paikkojaan kun tuli niin rankasti (köhköh) rehkittyä kuntosalilla edellispäivänä. Luultavasti vain maailman vanhin kikka.

Kait naisille suunnatuissa itsepuolustuskursseissa käsitellään myös ahdistelutilanteita joissa ei varsinaisesti päälle käydä mutta muuten häiritsevät, miten niistä irroittautua. Juurikin apn ja muidenkin kuvailemat työpaikkatilanteet esimerkiksi.

Jos ei ole niin siinähän olisi jollekin hyvä pisnessauma, työpaikka-ahdistelun torjuntakurssi. Kehitetään itsevarmuutta ja keinoja ylläpitää oma reviiri vapaana tungettelevistä suupalteista ja mukakohteliaista Elmereistä.

Vierailija kirjoitti:

Onpas erikoista löytää tämä ketju juuri nyt, kun juuri mietin, että mitä pitäisit tehdä yhden työkaverin kanssa. Toiminta on aika pitkälti juuri tuollaista AP:n kuvailemaa. AINA lähellä. Tuntuu, että seuraa. Vääntää tikusta asiaa aina tilaisuuden tullen (ja luo niitä tilaisuuksia).

Erotuksena on tosin se, että tämä sankari on nuori, komea ja todella suosittu. Moni työpaikkani nainen olisi varmaan innosta pinkeänä, jos saisi saman huomion kuin minä, mutta kun minä ikävä kyllä olen kiinnostunut naisista ja vieläpä onnellisesti parisuhteessa. Iljettää koko hyypiö.

On juuri sellainen olo, että jos sanon rumasti, niin leimataanko minut hankalaksi? Osaako tyyppi puhua itsensä ulos tilanteesta? En epäile hetkeäkään, on se sen verran lipevä.

Suoraan sanominen ei ole vielä auttanut. Osaa olla niin ylikohtelias ja huomioonottava, että. "Anteeksi, ei ollut tarkoitukseni" tulee melkein joka päivä hyvin sujuvasti. Ja silti aina vaan ollaan uudestaan niissä tilanteissa. En todellakaan haluaisi tuntea hengitystä niskassani tai joutua siirtämään hiirimattoani kauemmas tyypin takamuksesta, kun nojailee pöytääni.

Ja sitten se koskettaminen! "Hei sinulla on jokin roska tuossa..." Paljonpa on roskia. Aika alusta asti aloitin sen, että sanoin, että kiitos, otin askelen kauemmas ja pyyhkäisin itse. Nyt ei ole sitä enää yrittänyt.

Raivostuttavinta on se, ettei ole mitään helppoa asiaa, mihin tarttua. Ei ole sanonut mitään seksuaalista, ei ole koskettanut sopimattomasti, ei mitään tällaista. Silti rintani ja lantion seutuni ovat jatkuvasti tulilinjalla ja hyypiön jutut ovat jatkuvasti sillä rajalla, että oliko tuo kaksimielisesti sanottu vai ei.

Haluan vain tehdä työni rauhassa!

Ottaa sinut haasteena, koska tietää, ettet ole hänestä kiinnostunut.

Ehkä tietää parisuhteestasi ja nyt testaa, eikö muka mies kiinnosta.

- Kannatan  lääkkeeksi tuota hapanta huomautusta työpöytään / hiirimattoon tarttuvasta perseenhajusta :D

Hep, meilläkin on tällainen tyyppi töissä!

Tekee sitä tosin kaikille firman naisille, ja kaikesta päätellen kuvittelee olevansa taivaan lahja :'''D

Pieni firma eikä mitään HR:ää, pomot tuon tyypin hyviä ystäviä: pulassa ollaan me naiset!

Pari kylläkin tuntuu nauttivan siinä. Tuo häirikkö on melko komea. Sellaistakin kikatusta ja kiherrystä kuuluu välillä...

Just päätettiin läheisimmän työkaverin (myöskin nainen) kanssa ruveta törkeän tylyiksi tyyppiä kohtaan. Josko tippuisi vähän sieltä jalustaltaan (jolle on itsensä nostanut).

Se on ihan törkeän rasittavaa, kun ei saa olla rauhassa töissä.

Sun pitää suuttua oikein kunnolla: tajua että tyyppi pyrkii häiriköimään sinua työpaikallaisi vain siksi että olet nainen! Eikö tuo pistä vihaksi! Miten epäoikeudenmukaista!

Taustalla ei ole mikään viaton ihastuminen vaan todellakin tyyppi tekee sulle noin, VAIN koska pitää itseään miehenä parempana ja arvokkaampana ja sinua naisena arkana ja pelokkaana helposti kiusattavana. Hän on valinnut ns. seksuaalisen tyylin kiusautaksesi sinua, koska se on kaikkein nöyryyttävintä. Voihan olla että hän jopa tietää seksuaalisen suuntautumisesi ja tuo häiriköinti on vihamielinen hyökkäys sinua vastaan.

Jos todellakin olisi kyse vahinkokosketuksesta, sehän ei toistuisi. Tuon käytöksen toistuminen viittaa juuri siihen, että kyse on täysin harkitusta toiminnasta. Se, että se on niin lievää, ettet pääse suoraan sanomaan että "mitä oikein teet?" kertoo sekin, että so tarkoin harkittua ja tahallista, ja sen tarkoitus on kiusata, alentaa ja nöyryyttää sinua, niin epämääräisesti ettet kuitenkaan pääse tekemään asiallista valitusta siitä. Kyse on ilkeästä pelistä. Luultavasti tyyppi on myös kertonut tästä taktiikasta toimiston muille miehille ja mahtailee selkästi takana, kuinka nöyryyttää sinua, että surkimus osaa tehdä asialle mitään.

Nyt kun tajuat tuon tarkkaan, mieti miten siihen kannattaisi puuttua. Ensin miten voisit estää sitä? Ja jos se tapahtuu, miten reagoida niin että annat selkeän viestin häiriköijälle että tiedät ja tajuat pelin?

Paras olisi vitsin varjolla viestittää että hän on liian lähellä. Tämä olisi hyvä tehdä muiden edessä. Onko tilanteita kokouksessa, jossa esimies paikalla tms.? Mutta koska et kertonut mitään kovin selkeitä tilanteita, on vaikea sanoa mitään tarkempaa.

Valitettavan yleisiä tuntuvat olevan Elmeri ja nuoremmat duunigigolot.

Moni tuntuu arkailevan että noilla hyvät yhteydet pomoihin.

Muistuttaisin että Herran Vuonna 2019 kukaan ei ole niin vahvoilla kuin seksuaalisesta ahdistelusta työpaikkaansa syyttävä nainen. Enkä sano sitä huonona asiana, noihin törkimyksiin on nyt saatava loppu.

Tämäpäivänä ei tarvita kuin someavautuminen tai pari niin yhtiö pomoineen on tikunnokassa ison yleisön tarkasteltavana, ehkä lööpeissäkin, ei niin hyvässä valossa, ja sillä on merkitystä. Tästä voi etukäteen huomauttaa johtoa jos sieltä alkaa huokua jotain hehhehpojatonpoikiaälkääsnytpienistä-asennetta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos seisoo liian lähellä, niin pyydät väistymään vähän niin ettet joudu koskemaan häneen. 

Tosi vaikea selittää, mutta monesti ollaan sellaisessa paikassa, ettei pysty väistymään poistumatta siitä tilasta jossa ollaan. Meidän työpaikka on siis sellainen tosi ahdas sokkelo. Niin jos pyydän väistymään, niin hänen olo esim. siinä kokouksessa häiriintyy. Nyt on mennyt niin että menen myöhässä kokouksiin jotta hän on siellä jo mennyt johonkin paikkaan jotta pystyn pysymään kaukana hänestä. Ongelma on se että hän ODOTTAA MINUA SIINÄ OVELLA! Ja päästää menemään ensin (kieltäytyy menemästä ensin, vetoaa kohteliaisuussääntöihin) ja siinä ovella jo tulee se kehokosketus ja sitten tulee vielä esim. ihan liian taakse seisomaan siellä tilassa. Koko ajan sellainen kiusallinen tietoisuus hänen läsnäolosta aivan liian lähellä. PITÄISI saada sanottua ja älähdettyä ja suututtua mutta kun lamaannun.

No sun tarttee nyt uskaltaa alkaa äänekkääksi. Tuossa tilanteessa itse sanoisin, ettei sun mun takia todellakaan tarvitse odotella. En välitä tuollaisesta kohteliaisuudesta. Itse asiassa teet mun olon päinvastoin ahdistuneeksi, koska haluan pitää henk.koht. tilani ja nyt tässä joutuu koko ajan nuohoomaan toisiaan ja olemaan tarpeettoman liki. Jos haluat olla kohtelias, niin menet nyt vaan ensin, että minäkin pääsen vihdoin rauhassa paikalleni. Kovaan ääneen vaan. Tee selväksi, että sua ahistaa nuo tilanteet, niin että muutkin näkevät sen ja tiedostavat. Tuossa ei edes tarvitse syyttää mistään seksuaalisesta ahdistuksesta, koska todella moni kokee sen ahdistavaksi, ettei saa henkilökohtaista tilaa itselleen. Eli juurikin se, että toinen käy iholle.

Hei ketjun naiset

En ala pyytelemään anteeksi meidän kaikkien miesten puolesta, koska se olisi jotenkin lapsellista.

Olen pahoillani teidän puolestanne. Kenenkään ei pidä joutua kokemaan tuollaista.

Minä olen saman uhri. Ahdistelija on oman pomoni pomo (nainen).

Meitä on niin monta, että olemme pieni armeija. Otetaan voimaa siitä. Minä aion huomisesta alkaen puolustautua. Yritän nähdä sen edun, että kukaan muu ei joutuisi kärsimään, jos saan ahdistelijan lopettamaan.

Tsemppiä kaikille.

M23v

Puhu asiasta esimiehellesi. Olipa tämä sitten mies tai nainen kyllä työnantajan siihen on jotenkin pakko puuttua.

Opettele valmiiksi kohteliaita fraaseja, joita kehtaat sanoa kuuluvasti ääneen.

"Anteeksi, väistätkö"

"Anteeksi, siirrytkö vähän kauemmaksi"

"Anteeksi, annatko vähän enemmän tilaa"

"Hei, tässä on liian ahdasta, siirrytkö kauemmaksi" 

tms

Ja jos siitä herää vastaanpurinaa/kyselyä, naurahdat vain että sinulla on aina ollut suuri oman tilan tarve, näin voit keskittyä paremmin töihin.

Ahtaassa käytävässä voit ihan hyvin sanoa ääneen sen, miten inhottavan ahdasta siinä on, menet toista kautta.

Tiedän tuon tilanteen, että aina on ollut kiltti ja hankala sanoa vastaan tai rumasti. Mutta harjoittele! Peilin edessä, ystävän kanssa, naulakossa roikkuvalle takille. Tavalla ei ole väliä, kunhan saat itsevarmuutta ja sinulla on kaava kuinka toimia tuollaisissa tilanteissa. Helpottaa kummasti.

Tsemppiä!