Lue keskustelun säännöt.
Maksetaanko julkisella puolella palkkaa sen mukaan, kuinka paljon oma työpanos tuottaa, vai sen mukaan miten vaativaa työ on?
Severihullu
06.10.2019 |
Eikös sen pitäisi mennä sen mukaan, mitä työntekijän tekemä asia oikeasti saa aikaan euroissa, eikä niin että vaativuudelle asetetaan jokin euroissa oleva asteikko. Ajatellaan esimerkiksi kirjastoa. Ihan tolkuttomasti jengiä pyörittämässä sitä sirkusta, siihen nähden miten vähän hyötyä siitä on. Ehkä se voi pelastaa joidenkin mielenterveyden ja edistää kuntalaisten sivistystä, mutta luulen että nykyään koko ajan vaan vähemmän. Sitten kun nämä "pelastetut" ja "sivistetyt" pidetään verorahoilla jaloillaan, he pystyvät olemaan työelämässä ja tuottamaan yhteiskunnalle veroeuroja takaisin päin. Niitä julkisia palveluita, jotka mahdollistavat yksilön elämisen, on monta, suurimpana ehkä koululaitos. Kirjastotädin tekemälle työlle voidaan laskea arvo, voidaan arvioida vaikka hänen päivän aikana käsittelemänsä kirjat, kuinka monet asiakkaat saavat tämän kyseisen päivän aikana tehdyn työn ansiosta kirjan saataville, ja mikä on keskimäärin yhden asiakkaan tuleva tuotto yhteiskunnalle. Jos käytetään sitä urpoa vaativuuspalkkausta, ja sen yksittäisen työntekijän osuus ylittää sen mitä keskimäärin palvelun kohde myöhemmin tuottaa yhteiskunnalle, eikö järkevämpää olisi jättää kyseinen julkinen palvelu tuottamatta? Näin ei kuitenkaan tehdä, miksi?
Kommentit (23)
Tessin mukaan. Ihan sama mitä osaat ja mitä teet työssäsi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Älä huoli. Noi kirjaston "tätit" saa niin kehnoa palkkaa, että ei siitä kuntatalous kaadu.
Tuo olisi hyvä idea. Opettajat saisi huonompaa palkkaa kouluissa, joissa on paljon tyhmiä, koska siellä on ihan turha opettaa. Sen sijaan fiksujen lasten opettamisesta saisi kunnon palkkaa, koska sillä tavalla tehdään tulevaisuutta.
Vierailija kirjoitti:
Tuo olisi hyvä idea. Opettajat saisi huonompaa palkkaa kouluissa, joissa on paljon tyhmiä, koska siellä on ihan turha opettaa. Sen sijaan fiksujen lasten opettamisesta saisi kunnon palkkaa, koska sillä tavalla tehdään tulevaisuutta.
Jotenkin osaksin jo odottaa tällaista typerää aivopierukommenttia.
Ap:n juttu ei ainakaan tuota mitään hyvää joten juttu on täysin arvoton.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Julkisella sektorilla tehdään paljon työtä, jossa "tulosta" on vaikea järkevästi mitata. Miten mittaisit tuloksellisuutta esim. jos jossain ministeriössä valmistellaan lakia? Tai kun yliopistossa opetetaan? Tai päiväkodissa hoidetaan lapsia?
Jokainen kuitenkin tajuaa, ettei yhteiskunnassa mikään voisi toimia ja tuotta tulosta, ellei meillä olisi lakeja, koulutusta tai lasten hoitoa järjestetty.
Jos ihan palkoista olet kiinnostunut, niin julkisella sektorilla on ollut erikseen valtion ja kunnan palkkajärjestelmät. Niissä on ollut tapana jakaa eri tehtävät palkkaluokkiin. Valtiolla ollessani palkkaluokka määräytyi tehtävänimikkeen mukaan ja lisää palkkaa sai yksilöllisesti sen päälle perustuen koulutukseen, kielitaitoon ja muuhun osaamiseen sekä ennen tuli tuon päälle myös ns. ikälisät (eli kuinka kauan olit palvellut valtiolla).
Silloin oli sellainen muurrosvaihe, jossa pyrittiin muokkaamaan palkkajärjestelmiä uusiksi eli että tulisi henkilökohtaisia kannustinlisiä kuten yritysmaailmassa. Nykyinen järjestelmä on siis sekoitus tuota vanhaa, siinä on palkkaluokat tehtävien vaativuuden mukaan ja sitten lisää henkilökohtaisen pätevyyden sekä suoritusten mukaan.
En tiedä miten toimii, koska kun olin itse valtiolla, aloitimme tuota prosessia ja juuri tehtävien vaativuuden ja "suoritusten" vaativuuden määrittely oli todella vaikeaa.
Julkisella puolella maksetaan palkkaa siitä että olet suurinpiirtein työpisteelläsi tekevinäsi jotain. Monesti riittä vähempikin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Julkisella puolella maksetaan palkkaa siitä että olet suurinpiirtein työpisteelläsi tekevinäsi jotain. Monesti riittä vähempikin.
Et ole tainnut olla valtiolla töissä :D
Vierailija kirjoitti:
Tuo olisi hyvä idea. Opettajat saisi huonompaa palkkaa kouluissa, joissa on paljon tyhmiä, koska siellä on ihan turha opettaa. Sen sijaan fiksujen lasten opettamisesta saisi kunnon palkkaa, koska sillä tavalla tehdään tulevaisuutta.
Meillä yksityisellä puolella on silloin että jos projektit edetään etukäteen vaativaksi/hankalaksi/mahdottomaksi mutta saa sen erinomaisesti maaliin siitä saa palkkaan bonusta. Helpoista keisseistä bonusta ei heru.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Julkisella puolella maksetaan palkkaa siitä että olet suurinpiirtein työpisteelläsi tekevinäsi jotain. Monesti riittä vähempikin.
Et ole tainnut olla valtiolla töissä :D
Tässä esimerkki kuinka työpäivät kuluvat valtion virastoissa :D
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/9b345ecc-0aa6-4744-bd88-30c782182b9c
Lähes kaikki kunnan ja valtion työpaikat ovat sellaisia, joiden palvelut ovat säädetty ja määrätty laissa.
Palkat määritellään osittain työehtosopimuksissa, mutta myös kunnilla on nykyisin joillekin, erittäin päteville ihmisille hiukan korkeammat palkat, se on sitä ns. hyvän miehen lisää.
Palkka määräytyy sen mukaan, mitä vastuita työntekijällä on.
Kirjastot, liikuntakeskukset, uimahallit, museot ja muut eivät toimi tuottavuusperiaatteella ollenkaan, ne ovat kuntalaisille palveluja, joita laki määrää järjestettäviksi, samoin sairaalat ja terveyskeskukset.
Varsinainen raha tähän yhteiskuntaan tulee yrityksiltä, suurin rahoittaja on vientiteollisuus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen ollut Suomessa julkisella sektorilla (useimmiten valtiolla, kerran kunnalla) töissä 1980-luvulla, 1990-luvulla ja 2000- ja 2010-luvuilla sekä lisäksi erään toisen valtion palveluksessa 1990-luvulla ja aina on saanut tehdä töitä niska limassa pienellä palkalla.
Nauran aina partaani kun joku tulee öyhöttämään että julkisella ei tehdä mitään.
Vierailija kirjoitti:
Olen ollut Suomessa julkisella sektorilla (useimmiten valtiolla, kerran kunnalla) töissä 1980-luvulla, 1990-luvulla ja 2000- ja 2010-luvuilla sekä lisäksi erään toisen valtion palveluksessa 1990-luvulla ja aina on saanut tehdä töitä niska limassa pienellä palkalla.
Nauran aina partaani kun joku tulee öyhöttämään että julkisella ei tehdä mitään.
Yleensä ne on niitä jotka ei itse ole päivääkään julkisella olleet. Kunhan vain ovat pätemässä. Julkisella on myös palkat pienemmät kuin yksityisellä. Valtiolla suunnilleen sama kuin yksityisellä, mutta sekin selittyy suurimmaksi osaksi sillä, että valtio on luopunut hyvin suuresta osasta perustehtävistä ja ulkoistanut ne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo olisi hyvä idea. Opettajat saisi huonompaa palkkaa kouluissa, joissa on paljon tyhmiä, koska siellä on ihan turha opettaa. Sen sijaan fiksujen lasten opettamisesta saisi kunnon palkkaa, koska sillä tavalla tehdään tulevaisuutta.
Meillä yksityisellä puolella on silloin että jos projektit edetään etukäteen vaativaksi/hankalaksi/mahdottomaksi mutta saa sen erinomaisesti maaliin siitä saa palkkaan bonusta. Helpoista keisseistä bonusta ei heru.
Unohdit sen, että tyhmä ei opi, vaikka miten opettaisit. On siis ihan sama käytkö läpi moottorin toimintaa vai luetko ääneen Aku Ankkaa.
Suomessa maksetaan pääsääntöisesti enempi palkkaa iän mukana, koska korotusautomaatti on sellainen. Julkisella puolella istumalihaksien harjoittaminen johtaa myös pidempään lomaan. Säästöjä tehdäänkin sitten ulkoistamalla toimintoja kokonaan tai muuttamalla pätevyysperusteista palkkaa alaspäin eli luotetaan jäykän systeemin aukkoihin.
Vierailija kirjoitti:
Suomessa maksetaan pääsääntöisesti enempi palkkaa iän mukana, koska korotusautomaatti on sellainen. Julkisella puolella istumalihaksien harjoittaminen johtaa myös pidempään lomaan. Säästöjä tehdäänkin sitten ulkoistamalla toimintoja kokonaan tai muuttamalla pätevyysperusteista palkkaa alaspäin eli luotetaan jäykän systeemin aukkoihin.
Kerropa esimerkki valtiolla tästä viimeisestä? Menenkö valmiiksi arkkuun odottamaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa maksetaan pääsääntöisesti enempi palkkaa iän mukana, koska korotusautomaatti on sellainen. Julkisella puolella istumalihaksien harjoittaminen johtaa myös pidempään lomaan. Säästöjä tehdäänkin sitten ulkoistamalla toimintoja kokonaan tai muuttamalla pätevyysperusteista palkkaa alaspäin eli luotetaan jäykän systeemin aukkoihin.
Kerropa esimerkki valtiolla tästä viimeisestä? Menenkö valmiiksi arkkuun odottamaan?
Posti on ollut julkisuudessa viime aikoina, valtion yhtiö. Kunnissa on mm. muutettu sosiaalialan työpaikkojen pätevyysvaatimuksia koulutuksen osalta siten, että vanhoilta alemman koulutustason työntekijöiltä on pudotettu palkkaa huomattavasti.
Minä olen ollut valtiolla töissä. Joissakin paikoin yksityisellä on ollut löysempää, mutta nykyisessä ei varmaan yksikään entisistä valtion työkavereista pärjäisi. Alkaen siitä, että kun tehdään veloitettavaa työtä, on tunnit kirjattava 15 minuutin tarkkuudella ja tarkasti, mitä on tehnyt. Sen lisäksi on aikataulut, mutta silti tulee väliin ihan jotain muuta, mitä et ole laskenut ollenkaan ja homma saattaa olla melko aikaa vaativa. Valtiolla nyt suurin piirtein tiesi, mitä hommia on tulossa ja yllätyksiä tuli kohtalaisen vähän, joskus kyllä. Mutta minut otettiin kerran kiireapulaiseksi yksityiselle, jossa totesin, että kiire oli työkaverin laiskuudesta johtuva.
Yleisesti ottaen valtiolla on kyllä ollut enemmän tekemistä kuin kunnalla, kunnalla oli niin löysää, että meinasin kuolla tylsyyteen. Tosin sielläkin oli vakkareiden mielestä kiire, totta kai oli, kun hommia tehtiin tahallaan hitaasti, että näytettäisiin kiireiseltä. Valtiolla oli vähän paremmin seurantaa.
Vierailija kirjoitti:
Minä olen ollut valtiolla töissä. Joissakin paikoin yksityisellä on ollut löysempää, mutta nykyisessä ei varmaan yksikään entisistä valtion työkavereista pärjäisi. Alkaen siitä, että kun tehdään veloitettavaa työtä, on tunnit kirjattava 15 minuutin tarkkuudella ja tarkasti, mitä on tehnyt. Sen lisäksi on aikataulut, mutta silti tulee väliin ihan jotain muuta, mitä et ole laskenut ollenkaan ja homma saattaa olla melko aikaa vaativa. Valtiolla nyt suurin piirtein tiesi, mitä hommia on tulossa ja yllätyksiä tuli kohtalaisen vähän, joskus kyllä. Mutta minut otettiin kerran kiireapulaiseksi yksityiselle, jossa totesin, että kiire oli työkaverin laiskuudesta johtuva.
Yleisesti ottaen valtiolla on kyllä ollut enemmän tekemistä kuin kunnalla, kunnalla oli niin löysää, että meinasin kuolla tylsyyteen. Tosin sielläkin oli vakkareiden mielestä kiire, totta kai oli, kun hommia tehtiin tahallaan hitaasti, että näytettäisiin kiireiseltä. Valtiolla oli vähän paremmin seurantaa.
Olen töissä valtiolla ja meillä on jo ainakin 10 vuoden ajan kirjattu työt 15 min tarkkuudella. Aikataulut on tiukat ja väliin tulee koko ajan jotain sivustajohdettua lisätyötä, joka pitää tehdä, vaikka perustyössä pitäisi saada 3 kk ajassa aikaan enemmän kuin yksityisellä vuoteen. Kuukausittain katsotaan tulokset ja tavoitteet ja kirjataan lisäksi se, mitä on jouduttu tekemään ohi tavoitteiden.
Ylityöstä ei makseta, vaikka tekisit viikossa 60 tuntia töitä. Jos olet ylityöviikolla yhtenäkin päivänä kirjannut itsesi töihin klo 8.00 jälkeen tai pois töistä ennen klo 16.21, niin tulkinta on, että et ole tehnyt täyttä työviikkoa, ylityötunnit siirtyvät saldoon.
Ei kun maksetaan pienen kittarin mukaan.