Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Äitien pakottaminen alatiesynnytykseen Suomessa

Järkisektion saanut
03.10.2019 |

Viime päivien otsikoissa on kauhisteltu syntyvyyden kiihtyvää laskua. Yksi syy monista kymmenistä on se, että naisilta evätään potilaan itsemääräämisoikeus, heidän tullessaan raskaaksi. Kuulostaa ihmisoikeusrikkomukselta, mutta se on Suomessa vallitseva tämänhetkinen hoitosuositus.

Toivottavasti joskus tulevaisuudessa kummastellaan tätä aikaa, kun naiset eivät saaneet päättää omasta kehostaan eli valita synnytystapaansa. Suomessa ollaan tultu jälkijunassa synnytyskulttuurissa aina (kuten mm. YLE:n artikkelista https://yle.fi/uutiset/3-10976854 käy ilmi) ja edelleen 2019 laahataan muita länsimaita kaukana jäljessä.

Nykypäivän Suomessa äitien otsaan (kuten minun) lyödään edelleen diagnoosi: synnytyspelko, jotta äidit saavat valinnanvapauden omasta synnytystavastaan. Jos kerran 1990-luvulla valinnanvapaus ollaan naamioitu ahtaaksi lantioksi ja 2000-luvulla synnytyspeloksi, olisiko 2020-luku viimein se aika, kun valinnanvapautta ei naamioida enää miksikään diagnoosiksi, vaan kutsutaan synnytystavan valinnaksi?

”– Vielä 90-luvulla monesti synnytyspelkodiagnoosi piilotettiin jonkun toisen diagnoosin taakse. Saatettiin tehdä sektio synnytyspelon vuoksi, mutta diagnoosissa lukikin suhteellisesti ahdas lantio. Esimerkiksi vuonna 1996 Suomessa tehtiin ahtaan lantion vuoksi yli 700 keisarinleikkausta. Synnytyspelko oli virallisena syynä vain sadassa suunnitellussa sektiossa. Vuonna 2010 ahtaan lantion diagnoosilla tehtiin enää noin 300 keisarinleikkausta. Synnytyspelon vuoksi tuolloin hoidettiin jo yli 4 000 äitiä. Heistä suurin osa synnytti kuitenkin alateitse.” -YLE

Mitä pelkkiä diagnooseja on tuijottelu, kummasti lantiot naisilla levenivät 14 vuodessa. Joko alkaa tilanne valjeta? Vuosittain nämä tuhannet äidit joutuvat käymään läpi synnytyspelkopolin: paikka mihin äiti siis Suomessa pakotetaan, mikäli ei halua synnyttää alateitse. Pelkopolin idea ja sisältö on suostutella äiti alatiesynnytykseen, keinolla millä hyvänsä. Pelkopoleilla äitejä uhkaillaan, pelotellaan, haukutaan, vähätellään ja heille valehdellaan alatiesynnytys täysin riskittömäksi. Vaikka Suomen laissa kielletään tällainen potilaan kohtelu ja valehtelu, se rehottaa päivittäin Suomen pelkopoleilla. Kukaan ei puutu asiaan.

Valitettavan monella äidillä, joka haluaisi päättää synnytystavastaan, ei ole samaa määrää 5 vuoden aikana kerättyä faktatietoa laukoa vastaan pelkopolilla syötetylle alatiepropagandalle ja periksiantamatonta luonnetta, jotta selviytyisi pelkopolin mankelista. Monet joutuvat Suomessa siis alatiesynnytykseen passiivisesti pakotettuna, eli toisin sanoen pelkopoli ei myönnä sektiota, vaikka sitä oltaisi vastaanotolla itkien ja huutaen aneltu.

Miten nykypäivän Suomessa tapahtuu tällaista?

Kommentit (2006)

Vierailija
1801/2006 |
07.10.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vuonna 1917 lapsia syntyi 81 046, kun taas vuonna 2017 lapsia syntyi 50 321. Vuonna 1917 syntyneistä tyttöjä oli 39 320 ja poikia 41 726. Vuonna 2017 syntyneistä tyttöjä oli 24 647 ja poikia 25 674.

Vuonna 1917 lapsista 92 prosenttia syntyi avioliitossa ja 8 prosenttia avioliiton ulkopuolella. Vuonna 2017 lapsista 55 prosenttia syntyi avioliitossa ja 45 prosenttia syntyi avioliiton ulkopuolella.

Vuonna 1917 keskimääräinen lapsiluku naista kohden (kokonaishedelmällisyysluku) oli 3,71. Vuonna 2017 vastaava luku oli 1,49.

Vierailija
1802/2006 |
07.10.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vuodelta 2017 tulokset 12vuoden ajalta

Henkeä uhkaavan verenvuodon vuoksi tehdyt kohdunpoistot ja syyt

https://www.ncbi.nlm.nih.gov/m/pubmed/29137030/?i=3&from=/20177297/rela…

”The incidence of emergency postpartum hysterectomy was 0.63 per 1000 deliveries: 96 patients underwent hysterectomy for uncontrolled PPH, 19 (0.207‰) underwent hysterectomy following vaginal delivery, and 77 (1.28‰) underwent the procedure following cesarean delivery (P < .001). ”

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
1803/2006 |
07.10.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Keisarileikkaus altistaa niin äidin kuin lapsenkin useille ristitekijöille. Vaikeita ongelmia (komplikaatioita) esiintyy vain prosentissa kaikista synnytyksistä, mutta keisarileikkauksiin niitä liittyy enemmän kuin alatiesynnytykseen. Suomessa keisarileikkauksen jälkeisiä komplikaatioita esiintyy 27 %:lla ja vakavia komplikaatioita noin 10 %:lla keisarinleikkauksen kokeneista äideistä. Hengenvaarallisen komplikaation saa 2 % sektiolla synnyttäjistä.

Vierailija
1804/2006 |
07.10.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Keisarileikkaus lisää seuraavan raskauden riskejä varsinkin istukkaongelmien vuoksi: uudessa raskaudessa istukka saattaa kasvaa kiinni arpeutuneeseen kohtaan kohdun seinämässä ja aiheuttaa komplikaatioita. Keisarileikkaus voi lisätä ongelmia seuraavan raskauden alkamisen suhteen (raskaus ei ala yhtä nopeasti), ja joidenkin tutkimusten mukaan myös keskenmenon ja kohdunulkoisen raskauden riski voi lisääntyä.

Yhden sektion jälkeen usein alatiesynnytys, kahden jälkeen lähes aina sektio

Keisarileikkauksen jälkeen kolme neljästä äidistä kuitenkin synnyttää seuraavan lapsensa alateitse. Sen sijaan mikäli naiselle on tehty kaksi sektiota, tyypillisesti seuraavatkin synnytykset tehdään sektiolla, sillä riski kohtuarven repeämiseen kasvaa liian suureksi.

Vierailija
1805/2006 |
07.10.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Sektio altistaa myös lapsen riskitekijöille. Keisarinleikkauksella syntyneellä lapsella on useammin hengitysvaikeuksia kuin alatiesyntyneellä lapsella.

Suunnitellulla keisarileikkauksella syntyneen lapsen sopeutuminen kohdunulkoiseen elämään käynnistyy hitaammin. Sektiolla syntyvä vauva jää vaille alatiesynnytyksessä tapahtuvaa synnytyskanavan puristusta, syntymästä aiheutuvaa stressiä ja äidin emättimen/peräaukon mikrobialtistusta. Kaikki nämä tekijät edesauttavat tutkitusti vauvan omien elintoimintojen käynnistymistä ja auttavat sopeutumaan kohdun ulkopuoliseen ympäristöön. Tämän vuoksi keisarileikkauksella syntyneellä lapsella voi olla enemmän hengitysvaikeuksia ja myöhemmällä iällä alttiutta allergiaan ja astmaan.

Vierailija
1806/2006 |
07.10.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Suunnitelluista sektioista joka kolmannella synnyttäjällä (32,2 %) on synnytyspelkodiagnoosi. Tämä osuus on kasvanut erityisesti viime vuosina, sillä vuonna 2007 synnytyspelkodiagnooseista johtuvien suunniteltujen keisarinleikkausten osuus oli vain 15 prosenttia.

Keisarileikkausten osuus on noussut viime vuosikymmeninä kaikkialla maailmassa, mutta Suomessa niiden osuus on yhä kansainvälisesti verrattuna matala. Maailman terveysjärjestö WHO:n Eurooppaa koskevien tilastojen mukaan keisarileikkausten osuus on 20 prosenttia tai sen alle kaikissa Pohjoismaissa paitsi Tanskassa, Baltian maissa sekä Alankomaissa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
1807/2006 |
07.10.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Yksi usein sektioon johtava syy on monikkoraskaus. Kolmoset syntyvät aina keisarileikkauksella, kaksosten kohdalla synnytystapa riippuu lasten asennosta.

Kaksosten äiti voi synnyttää kaksoset alakautta, jos molemmat lapset ovat oikein päin. Jos taas ensimmäisenä syntyvä lapsi (A) on perätilassa ja toinen lapsi (B) oikein päin, tehdään aina sektio. Tässä järjestyksessä syntyvien kaksosten leuat voisivat kiilautua synnytyskanavassa, ja molemmat lapset menehtyisivät.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
1810/2006 |
07.10.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Purpose: Early initiation of breastfeeding (EIBF) significantly decreases neonatal mortality and improves exclusive breastfeeding. The objective of the present study was to assess the effect of lactation support program (LSP) on early initiation of breastfeeding (BF) among term well infants. Methods: A "before-and-after" design was used to study the effect of the LSP on EIBF at a tertiary care institute in India over a period of two and half years. EIBF was defined as BF initiated <1 hour in vaginal delivery (VD) and <2 hours in cesarean section(CS). Impact of LSP was assessed by comparing baseline data (control group) with data after initiation of LSP (study group). Even after 1 year of initiation of LSP, EIBF in CS remained low, hence a hospital policy was implemented to alter a modifiable factor to promote EIBF in CS. Data of the study group was analyzed over two time periods, as study group A (prior to implementation of hospital policy) and study group B (following the commencement of hospital policy). Results: A total of 2,769 postnatal mothers were included for the study with 537 in the control group, 1,157 in study group A, and 1,075 in study group B. In VD, EIBF rate increased significantly from 92.6% at baseline to 99.8% and 99.6%, in study group A and study group B, respectively (p value < 0.001). In CS, EIBF rate increased from 0.4% at baseline to 1.9% and 92.7% in study group A and study group B, respectively (p < 0.001). The time of initiation of BF reduced from 1.3 (0.9) to 0.7 (0.3) hours in VD and from 4.2 (0.71) to 1.8 (0.66) hours in CS with both having a p value of < 0.001. Conclusion: Lactation support program is a simple but effective way of implementing appropriate steps towards promotion of exclusive BF.

https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/31583265

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
1811/2006 |
07.10.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

ihanaa että täällä on myös muita jotka tykkäävät tutkimuksista eikä vain musta tuntuu meininkiin.

Vierailija
1812/2006 |
07.10.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

 Results: A total of 2,769 postnatal mothers were included for the study with 537 in the control group, 1,157 in study group A, and 1,075 in study group B. In VD, EIBF rate increased significantly from 92.6% at baseline to 99.8% and 99.6%, in study group A and study group B, respectively (p value < 0.001). In CS, EIBF rate increased from 0.4% at baseline to 1.9% and 92.7% in study group A and study group B, respectively (p < 0.001). The time of initiation of BF reduced from 1.3 (0.9) to 0.7 (0.3) hours in VD and from 4.2 (0.71) to 1.8 (0.66) hours in CS with both having a p value of < 0.001. Conclusion: Lactation support program is a simple but effective way of implementing appropriate steps towards promotion of exclusive BF.

https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/31583265

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
1813/2006 |
07.10.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Sinulle sekopäätrollille tiedoksi se, että lapsiluku jäisi maksimissaan yhteen. Ei haittaa pelottelusi.

Tässä sinulle asiaa imukuppi-, syöksy- ja pihtisynnytyksen aiheuttamasta riskistä kohdun laskeumaan. Terveyskirjastosta päivää, ole hyvä:

Täysiaikainen raskaus lisää synnytystavasta riippumatta laskeuman kehittymisen riskiä. Riskiä lisää erityisesti vaikea synnytys (pihti-, imukuppi- ja syöksysynnytys).

Vierailija
1814/2006 |
07.10.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Suomessa tehdään vuosittain noin 6000 kohdunpoistoa, jos 10 vuoden aikana sektion jälkeen niitä on 34 niin tuota....

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
1815/2006 |
07.10.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

ihanaa että täällä on myös muita jotka tykkäävät tutkimuksista eikä vain musta tuntuu meininkiin.

Totta :) Tämä on todella ihanaa.

Voisimme keskustella pelkillä linkeillä ja kopioimalla tästä lähtien. Siskot mukaan tähän!

Vierailija
1816/2006 |
07.10.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kaffepulla kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naisen keho on suunniteltu siihen että se osaa toimia synnytyksessä, eriasia on jos nainen mieleltään on häiriintynyt niin ei sellainen voi synnyttää, saisi jättää kyllä lisääntymättä.

Eli jos naisella vaikka peräsuoli repeää niin se on ihan luonnollista ja kuuluu asiaan? 

Tai ne jotka oikeasti eivät voi synnyttää ahtaan lantion vuoksi, ovatko ne mieleltään häiriintyneitä?

Ennen wanhaan naisten yleisin kuolinsyy oli synnytys. Eli joo, on kai se naisen ruumis sitten tehty sitä varten, selviämisen mahikset on kyllä vähän 50-60. Että miten sen nyt ottaa.

Ei ole ollut sellaista aikaa, jolloin synnytys olisi ollut naisten yleisin kuolinsyy. Syöpä ja sydänvaivat sekä erilaiset sairaudet, ennen kaikkea tuberkuloosi ja erilaiset bakteeritulehdukset, jotka nykyään hoidetaan antibiooteilla, ovat olleet synnytystä yleisempiä kuolinsyitä niin kauan kuin näitä on diagnosoitu ja tilastoitu. Nuorten naisten yleisin kuolinsyy synnytys kyllä edelleenkin on kehitysmaissa.

Siihen aikaan kun synnytyksiin kuoli paljon naisia, oli muuten yleisin kuolinsyy synnytyksen yhteydessä lapsivuodekuume eli juurikin bakteeritulehdus. Ei se, että lapsi ei olisi ”mahtunut”.

Vierailija
1817/2006 |
07.10.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Suomessa tehdään vuosittain noin 6000 kohdunpoistoa, jos 10 vuoden aikana sektion jälkeen niitä on 34 niin tuota....

Tuo 34/10 on tuulesta temmattu luku.

Oikeasti niitä tapahtuu 5/1000 (toivottavasti muistan nyt oikein, tarkustakaa linkistä) synnytystä Suomessa. Lähde tuo pohjoismainen tutkimus.

Vierailija
1818/2006 |
07.10.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Suomessa tehdään vuosittain noin 6000 kohdunpoistoa, jos 10 vuoden aikana sektion jälkeen niitä on 34 niin tuota....

”The incidence of emergency peripartum hysterectomy ranged from 0.20 to 5.09 per 1000 deliveries with a median incidence rate of 0.61 per 1000 deliveries. These rates have increased over time. Rates varied by region/country, specifically with the United States reporting higher rates than North American, Asian, Oceania, and European countries. The most common factor leading to emergency peripartum hysterectomy was placental abnormalities. Both cesarean section and prior cesarean section were strong risk factors for emergency peripartum hysterectomy with higher risks conferred for each additional cesarean section. The mean percentage of maternal deaths for EPH survivors was 3.0 %.”

https://www.ncbi.nlm.nih.gov/m/pubmed/26104125/?i=6&from=/25845622/rela…

Vierailija
1819/2006 |
07.10.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomessa tehdään vuosittain noin 6000 kohdunpoistoa, jos 10 vuoden aikana sektion jälkeen niitä on 34 niin tuota....

Tuo 34/10 on tuulesta temmattu luku.

Oikeasti niitä tapahtuu 5/1000 (toivottavasti muistan nyt oikein, tarkustakaa linkistä) synnytystä Suomessa. Lähde tuo pohjoismainen tutkimus.

34kpl/10v on ihan oikea luku, lähteenä THL, syntyneiden lasten rekisteri. Lisätietoa voi kysyä suoraan THL:ltä. 😊

Vierailija
1820/2006 |
07.10.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Sinulle sekopäätrollille tiedoksi se, että lapsiluku jäisi maksimissaan yhteen. Ei haittaa pelottelusi.

Tässä sinulle asiaa imukuppi-, syöksy- ja pihtisynnytyksen aiheuttamasta riskistä kohdun laskeumaan. Terveyskirjastosta päivää, ole hyvä:

Täysiaikainen raskaus lisää synnytystavasta riippumatta laskeuman kehittymisen riskiä. Riskiä lisää erityisesti vaikea synnytys (pihti-, imukuppi- ja syöksysynnytys).

Myös ylipaino lisää laskeumien riskiä. Silti selvä enemistö, 3/4, yli 30-vuotiaista on kehopositiivisesti ylipainoisia. Ajatus alatiesynnytyksestä kauhistuttaa etenkin synnytykseen perehtymättömiä ja toki perehtyneitäkin koska siitähän voi tulla vaikka laskeuma... Itse olen ainakin mieluummin normaalipainoinen ja lähtökohtaisesti vatsasta ja kohdusta  avaamaton nainen. Jotkut naiset valitsevat kuitenkin mieleisempänä vaihtoehtona olla vähän raskauskiloisia ja ylipainoisia ja vaativan anestesialeikkauksen vatsalihasten läpi vain senttejä sekupuolielimestään, jotta seksin nautinnollisuus ei vaarannu (?) No, jokainen meistä on oman ihtensä asiantuntija.