Äitien pakottaminen alatiesynnytykseen Suomessa
Viime päivien otsikoissa on kauhisteltu syntyvyyden kiihtyvää laskua. Yksi syy monista kymmenistä on se, että naisilta evätään potilaan itsemääräämisoikeus, heidän tullessaan raskaaksi. Kuulostaa ihmisoikeusrikkomukselta, mutta se on Suomessa vallitseva tämänhetkinen hoitosuositus.
Toivottavasti joskus tulevaisuudessa kummastellaan tätä aikaa, kun naiset eivät saaneet päättää omasta kehostaan eli valita synnytystapaansa. Suomessa ollaan tultu jälkijunassa synnytyskulttuurissa aina (kuten mm. YLE:n artikkelista https://yle.fi/uutiset/3-10976854 käy ilmi) ja edelleen 2019 laahataan muita länsimaita kaukana jäljessä.
Nykypäivän Suomessa äitien otsaan (kuten minun) lyödään edelleen diagnoosi: synnytyspelko, jotta äidit saavat valinnanvapauden omasta synnytystavastaan. Jos kerran 1990-luvulla valinnanvapaus ollaan naamioitu ahtaaksi lantioksi ja 2000-luvulla synnytyspeloksi, olisiko 2020-luku viimein se aika, kun valinnanvapautta ei naamioida enää miksikään diagnoosiksi, vaan kutsutaan synnytystavan valinnaksi?
”– Vielä 90-luvulla monesti synnytyspelkodiagnoosi piilotettiin jonkun toisen diagnoosin taakse. Saatettiin tehdä sektio synnytyspelon vuoksi, mutta diagnoosissa lukikin suhteellisesti ahdas lantio. Esimerkiksi vuonna 1996 Suomessa tehtiin ahtaan lantion vuoksi yli 700 keisarinleikkausta. Synnytyspelko oli virallisena syynä vain sadassa suunnitellussa sektiossa. Vuonna 2010 ahtaan lantion diagnoosilla tehtiin enää noin 300 keisarinleikkausta. Synnytyspelon vuoksi tuolloin hoidettiin jo yli 4 000 äitiä. Heistä suurin osa synnytti kuitenkin alateitse.” -YLE
Mitä pelkkiä diagnooseja on tuijottelu, kummasti lantiot naisilla levenivät 14 vuodessa. Joko alkaa tilanne valjeta? Vuosittain nämä tuhannet äidit joutuvat käymään läpi synnytyspelkopolin: paikka mihin äiti siis Suomessa pakotetaan, mikäli ei halua synnyttää alateitse. Pelkopolin idea ja sisältö on suostutella äiti alatiesynnytykseen, keinolla millä hyvänsä. Pelkopoleilla äitejä uhkaillaan, pelotellaan, haukutaan, vähätellään ja heille valehdellaan alatiesynnytys täysin riskittömäksi. Vaikka Suomen laissa kielletään tällainen potilaan kohtelu ja valehtelu, se rehottaa päivittäin Suomen pelkopoleilla. Kukaan ei puutu asiaan.
Valitettavan monella äidillä, joka haluaisi päättää synnytystavastaan, ei ole samaa määrää 5 vuoden aikana kerättyä faktatietoa laukoa vastaan pelkopolilla syötetylle alatiepropagandalle ja periksiantamatonta luonnetta, jotta selviytyisi pelkopolin mankelista. Monet joutuvat Suomessa siis alatiesynnytykseen passiivisesti pakotettuna, eli toisin sanoen pelkopoli ei myönnä sektiota, vaikka sitä oltaisi vastaanotolla itkien ja huutaen aneltu.
Miten nykypäivän Suomessa tapahtuu tällaista?
Kommentit (2040)
"Vaikka usein kuuleekin aivan järjettömiä mielipiteitä sektioista, on kuitenkin tosiasia, että kannattajakuntamme mielipide johdattelee meidät ja tukiryhmämme kohti peräänkuulutettua lakonisuutta. Ei sovi unohtaa, että havaittavissa oleva kielteinen asennoituminen uudistusohjelmaamme asettaa tahomme tukalaan tilanteeseen ajateltaessa nykysukupolvia henkisesti rasittavaa elämäntyyliä.
Lienee sanomattakin selvää, että oman ehdokkaamme kannattajakunnan nykyinen heikohko taloudellinen tilanne avaa itse kullekin tiedon ja ymmärryksen portin kohti laajentuvia markkinoita ja uusia induktiivisia tuotantomenetelmiä."
"Jotta emme unohtaisi yhteisön pyrkimyksiä, todettakoon, että innovaatiopohjaisessa tuottavuuskilpailussa globaalissa arvo-verkostossa tapahtuva yritystason restrukturointi ja työntekijätason reallokointi aiheuttaa huolestumista suunniteltaessa yleispätevien toimintaohjeiden tavanomaisia käyttökohteita.
Ei sovi unohtaa, että hyvinvoinnin tosiasiallisten mahdollisuuksien edistyminen rauhoittaa huonoja taloudellisia ja hallinnollisia oloja.
Ottaen huomioon oman tilanteensa, voi vain todeta, että yhteistyössä tarvittujen osapuolten intressien ja disintressien osoittaminen toiminnan sopimukselle näyttää todeksi tahojen yhteistyön kariutumisesta aiheutuvia hyökyaaltoja rahoitus- ja sijoitussektorilla."
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kolmannen ja neljännen asteen repeämiä on synnytyksistä 1,1%:lla. Kaikki ovat tällä palstalla ilmeisesti.
Sektion komplikaatioita 24-27% yksikään ei ole eksynyt tälle palstalle.
https://www.potilaanlaakarilehti.fi/artikkelit/synnytystapa-vaikuttaa-a…
Kannattaa lukea vähän tilastoja.
Tässäpä se onkin. Lääketieteellisesti ei ole järkevää siirtyä pienemmästä riskistä suurempaan. Jos 100% leikataan siksi, että vältetään 1,1%:lle tulevat repeämät ja saadaan aikaan 27% komplikaatioriski, puhumattakaan sektion aiheuttamasta 5-9 kertaisesta infektioriskistä alatiesynnytykseen verrattuna, niin jotenkin ymmärrän ettei siinä ole järjen hiventäkään.
Noin 90% alateitse synnyttäneistä saa jonkin asteisen vamman.
Joka useimmiten paranee viikossa/ kahdessa ja joihin ei tarvita tikkejä.
Tunnen vain yhden naisen jonka alapäätå ei karsittu kokoon synnytyksen jälkeen ja hänellä oli neljäs lapsi. Kaikilla muilla alapää on tarvinnut kursimista enemmän tai vähemmän joka kerta. Näin myös minulla molemmilta eikä yhtään vähempää toiselta ja alapää parantuu oikeasti noin 8-16 viikon kuluttua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kolmannen ja neljännen asteen repeämiä on synnytyksistä 1,1%:lla. Kaikki ovat tällä palstalla ilmeisesti.
Sektion komplikaatioita 24-27% yksikään ei ole eksynyt tälle palstalle.
https://www.potilaanlaakarilehti.fi/artikkelit/synnytystapa-vaikuttaa-a…
Kannattaa lukea vähän tilastoja.
Tässäpä se onkin. Lääketieteellisesti ei ole järkevää siirtyä pienemmästä riskistä suurempaan. Jos 100% leikataan siksi, että vältetään 1,1%:lle tulevat repeämät ja saadaan aikaan 27% komplikaatioriski, puhumattakaan sektion aiheuttamasta 5-9 kertaisesta infektioriskistä alatiesynnytykseen verrattuna, niin jotenkin ymmärrän ettei siinä ole järjen hiventäkään.
Noin 90% alateitse synnyttäneistä saa jonkin asteisen vamman.
Joka useimmiten paranee viikossa/ kahdessa ja joihin ei tarvita tikkejä.
Tunnen vain yhden naisen jonka alapäätå ei karsittu kokoon synnytyksen jälkeen ja hänellä oli neljäs lapsi. Kaikilla muilla alapää on tarvinnut kursimista enemmän tai vähemmän joka kerta. Näin myös minulla molemmilta eikä yhtään vähempää toiselta ja alapää parantuu oikeasti noin 8-16 viikon kuluttua.
Se että sinä ja tuttavapiirisi naiset olette kaikki sokerivauvoja puskevia ja repeileviä mammoja ei tarkoita, että terveellä naisella kestäisi kuukausia toipua alatiestä. Useimmat toipuvat paljon nopeammin.
Vierailija kirjoitti:
”Kroonista kipua keisarileikkauksen jälkeen kokee 12 % naisista. Vuotohäiriöitä, erityisesti kuukautisten jälkeistä tiputtelua, esiintyy usein vuosiakin keisarileikkauksen jälkeen leikkausarven seudusta.
Aiempaan keisarileikkaukseen on raportoitu liittyvän tulevissa raskauksissa suurentunutta kohdunulkoisen raskauden, sikiön kohdunsisäisen kuoleman ja istukan ennenaikaisen irtoamisen riskiä.”
Ei kun kaikki nyt vaan turhaan leikkaamaan se lapsi sieltä ulos, mutku määääää haluuun.
Niin, molemmissa synnytystavoissa on haittansa ja riskinsä. Luettelenko nyt alatiesynnytyksen riskit ja lisään loppuun ivallisesti, että nyt kaikki synnyttämään alakautta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Järkisektio 17 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Järkisektio -16 kirjoitti:
Komplisoitunut alatiesynnytys on muuten kalliimpi kuin suunniteltu sektio, jo tikkaus nostaa alatien hintaa 😉 Naistalon sektio vs alatie -listaus on lähdeviitteetön eikä sen luvut vastaa mitään julkisesti saatavia tilastoja. Siitä on tehty valituksia, pitääpäs käydä katsomassa että vieläkö se on entisessä mallissaan. Siitä ei edes kerrottu että kuka sen on koonnut 🧐
Kuinka paljon muutama tikki voi nostaa hintaa? Vaikea uskoa. Nukutus taas on käsittääkseni hyvin kallista.
https://www.hus.fi/hus-tietoa/talous/Hinnoittelu/Documents/HUS%20Palvel…
Keisarileikkaus kohdun runko-osan läpi 1459€ - 1727€
Keisarileikkaus kohdunsolan eli istmuksen läpi 1755€ - 2401€
Normaalin synnytyksen avustaminen 1164€ - 1523€Ja sit lisukkeet;
Emättimen ompelu synnytyksen jälkeen 1342€ - 1794€
Ulkosynnyttimien ompelu synnytyksen jälkeen 1307€ - 1817€
Välilihan osittaisen repeämän korjaus 1439€ - 2024€
Välilihan täydellisen repeämän korjaus 1690€ - 2367€
Kohdunkaulan ompelu synnytyksen jälkeen 1338€ - 1813€
Muu synnytyselinten synnytysvaurion korjaus 1687€ - 2847€
Kohdun tyhjennys kaapimalla synnytyksen jälkeen 2343€ - 3476€
Istukan ulospuristaminen Creden ottein 828€ - 1196€
Istukan ja sikiökalvojen käsinirroitus 1392€ - 1897€
Imukuppiulosautto 1046€ - 1718€
Perätilan ulosautto käsin 1249€ - 1635€
Keisarinleikkauksen saat näyttämään halvemmalta kun et ota mukaan sen kokoonkursimishintoja.
Hinnat ovat suoria lainauksia palveluhinnastosta. Kerro toki että mistä tulee vielä erillinen "kokoonkursimismaksu" Keisarinleikkaus terminä pitää sisällään sekä avaamisen että sulkemisen 😊
Jätit listastasi myös nämä
auenneen tai tulehtuneen raskaus- tai synnytysleik
MWC00 Tulehtuneen raskaus- tai synnytysleikkauksen haava
MWE00 Raskaus- tai synnytysleikkauksen uusintaleikkaus
h MWW96 Muu uusintaleikkaus raskaus- tai synnytysleikkauks
Hinnat välillä 1195-3675
Sitten on keisarinleikkaus ja kohdunpoisto yhteishintaan noin 5400€
Kaikkiin näihin missä tahansa sektiossa on suurempi mahdollisuus kuin alatiesynnytyksessä.Viimeisen 10 vuoden aikana kohdunpoisto alatien jälkeen on tehty vain kerran, sen tarinan voi lukea mediasta. Sektio evättiin ja lapsi kuoli, äidiltä repesi kohtu ja se poistettiin. Syy miksei tämä päätynyt sektiotilastoon on se että lapsi saatiin revittyä alakautta imukupilla. Muut kohdunpoistot viimeisen 10 vuoden aikana (34kpl) ovat olleet sektioiden yhteydessä. Komplisoitunut alatie -> ehditään niukin naukin sektioon -> vauva ulos sektiolla -> kohtu niin huonossa hapessa että poistetaan/revennyt supistusten voimasta (usein oksitosiini maximiannoksella) -> kohdunpoisto sektiotilastoon. Tuossa tapauksessa tuleekin alatielle hintaa, mahdollisesti vielä käynnistelyä cytotecilla alla (eli jopa vielä enemmän kustannuksia) 😉
Että eiköhän lopeteta se kustannuksista puhuminen ja palataan alkuperäiseen aiheeseen; mitä se on toiselta pois jos äiti saisi valita vapaasti riskit kuultuaan ja punnittuaan oman synnytystapansa? 😊
Edellisessä Cytotecia kauhistelevassa keskustelussa väitettiin että sitä käytetään käynnistyksiin etupäässä siksi, että se on käytännössä ilmaista. Nyt Cytotec-käynnistys onkin merkittävä kuluerä.
Mistä muuten tiedät, että nuo kohdunpoistot eivät ole tapahtuneet suunnitellun sektion yhteydessä?
En viitannut itse cytotec-tabuihin kulueränä vaan niillä käynnistelyyn. Voi mennä useampi päivä sairaalahoidossa -> mitäs muutakaan kuin kustannuksia. Jälkimmäiseen lauseeseen en tiedä vastausta, sillä sektioiden yhteydessä tapahtuneita komplikaatioita ei valitettavasti julkaista/tilastoida eriteltyinä eri sektioiden kesken. Joudumme tyytymään siis "arvailuun" että minkälainen sektio siellä on taustalla, eikö turhauttavaa?
Ja sinä kätevästi arvailit että ne kohdunpoistot johtuisivat alatien yrityksestä. Tosiaan, arvailit ja spekuloit ja annoit ymmärtää että muka tiedät asiasta jotain.
No tuota, jos valtaosa sektioista (kiireelliset ja hätä) tehdään alatieyrityksen päätteeksi niin eikös se asia sitten olekin juuri niin? 😀 Vai päättelitkö et kaikki kohdunpoistot johtuu näitä kahta sektiotyyppiä turvallisemmasta suunnitellusta sektiosta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kolmannen ja neljännen asteen repeämiä on synnytyksistä 1,1%:lla. Kaikki ovat tällä palstalla ilmeisesti.
Sektion komplikaatioita 24-27% yksikään ei ole eksynyt tälle palstalle.
https://www.potilaanlaakarilehti.fi/artikkelit/synnytystapa-vaikuttaa-a…
Kannattaa lukea vähän tilastoja.
Tässäpä se onkin. Lääketieteellisesti ei ole järkevää siirtyä pienemmästä riskistä suurempaan. Jos 100% leikataan siksi, että vältetään 1,1%:lle tulevat repeämät ja saadaan aikaan 27% komplikaatioriski, puhumattakaan sektion aiheuttamasta 5-9 kertaisesta infektioriskistä alatiesynnytykseen verrattuna, niin jotenkin ymmärrän ettei siinä ole järjen hiventäkään.
Noin 90% alateitse synnyttäneistä saa jonkin asteisen vamman.
Joka useimmiten paranee viikossa/ kahdessa ja joihin ei tarvita tikkejä.
Tunnen vain yhden naisen jonka alapäätå ei karsittu kokoon synnytyksen jälkeen ja hänellä oli neljäs lapsi. Kaikilla muilla alapää on tarvinnut kursimista enemmän tai vähemmän joka kerta. Näin myös minulla molemmilta eikä yhtään vähempää toiselta ja alapää parantuu oikeasti noin 8-16 viikon kuluttua.
Se että sinä ja tuttavapiirisi naiset olette kaikki sokerivauvoja puskevia ja repeileviä mammoja ei tarkoita, että terveellä naisella kestäisi kuukausia toipua alatiestä. Useimmat toipuvat paljon nopeammin.
Ai jonkun mielestä nopea toipuminen synnytyksestä onkin omaa ansiota ja repeäminen kunnon hyvä syy haukkua muita äitejä, ai että tällaisten neropattien mielenoikkujen mukaan meillä hoitolinjat päätetäänkin :D
-eri
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/m/pubmed/26104125/?i=6&from=/25845622/rela…
Maailmanlaajuinen katselmus kohdunpoistoihin sektion jälkeen.
Yp, voisiko tälle lainauksilla ketjun tukkivalle trollille antaa jo pikkuhiljaa bannin? Kiitos!
Vuoden 2016 tutkimus
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/m/pubmed/27824773/?i=5&from=/26104125/rela…
Riskit että kohdun joutuu poistamaan
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/m/pubmed/20177297/?i=6&from=/27824773/rela…
Suurin syy-yhteys sektio.
OBJECTIVE: To compare prevalence, indications, risk indicators, and outcomes of emergency peripartum hysterectomy across income settings.
DATA SOURCES: PubMed, MEDLINE, EMBASE, ClinicalTrials.gov, and Cochrane Library databases up to March 30, 2015.
METHODS OF STUDY SELECTION: Studies including emergency peripartum hysterectomies performed within 6 weeks postpartum. Not eligible were comments, case reports, elective hysterectomies for associated gynecologic conditions, studies with fewer than 10 inclusions, and those reporting only percentages published in languages other than English or before 1980. Interstudy heterogeneity was assessed by χ test for heterogeneity; a random-effects model was applied whenever I exceeded 25%.
. The maternal morbidity rate was 549 (56.0%) of 981, and 428 (44.0%) of 981 women required blood transfusion. The maternal mortality rate was 26 (2.6%) of 981 cases. The type of hysterectomy was specified in 601 (61.2%) of 981 cases of emergency postpartum hysterectomy (total hysterectomies, 314 of 601 [52.2%]; subtotal hysterectomies, 287 of 601 [47.8%]). Additional surgery was required in 103 (10.5%) of 981 of cases.
.
Vierailija kirjoitti:
Yp, voisiko tälle lainauksilla ketjun tukkivalle trollille antaa jo pikkuhiljaa bannin? Kiitos!
Pitäisi kieltää kaikki tieteelliset linkit palstalla. Kyllä keskustelun pitäisi perustua rehellisesti ja avoimesti vain niihin faktoihin, joita voi kuulla suljetuissa Facebook-ryhmissä. Eiköstä vaan ;)
Ennakkotietojen mukaan vuonna 2018 Suomessa syntyi 47 914 lasta, mikä on 6 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2017. Keskimäärin synnytyssairaaloissa oli 1970 synnytystä.
Vuonna 2018 synnytyssairaaloita oli 24. Synnytystoiminta loppui Oulaskankaan sairaalassa vuonna 2018, joten vuonna 2019 toiminnassa on 23 synnytyssairaalaa.
Joka kolmas lapsi Suomessa syntyi jossakin HUS:n sairaaloista (HYKS, Hyvinkään ja Lohjan sairaalat) ja 28 prosenttia HYKS:n sairaaloissa (Naistenklinikka ja Jorvin sairaala).
Sairaaloiden koot vaihtelevat huomattavasti. Eniten synnytyksiä oli Helsingin yliopistollisen sairaalan Naistenklinikalla, lähes 9 000 synnytystä (19 % kaikista synnytyksistä). Seitsemässä sairaalassa oli vuodessa alle tuhat synnytystä, mikä on STM:n vuonna 2015 asettama raja synnytystoiminnalle1. Synnytysten määrä laski vuonna 2018 alle yhdeksänsadan Etelä-Karjalan keskussairaalassa (Lappeenranta) ja Lapin keskussairaalassa (Rovaniemi).
Synnytyksistä 99,3 % tapahtui sairaalassa ja 0,2 % (N=76) matkalla sairaalaan. Suunniteltuja kotisynnytyksiä oli 64 kpl (0,1 %) ja suunnittelemattomia sairaalan ulkopuolisia synnytyksiä 98 kpl (0,2 %). Luvut ovat samaa luokkaa kuin edellisvuonna.
Vanhimmat synnyttäjät olivat HYKS:n Naistenklinikalla ja nuorimmat synnyttäjät olivat Länsi-Pohjan keskussairaalassa Kemissä. HYKS:n Naistenklinikalla oli myös eniten ensisynnyttäjiä, noin joka toinen oli ensisynnyttäjä. Vähiten ensisynnyttäjiä oli Oulaskankaan sairaalassa (29 %) ja Keski-Pohjanmaan keskussairaalassa (33 %).
Suomessa on 1 588 649 äitiä eli naista, joilla on biologisia lapsia tai ottolapsia. Yhteensä 66 prosentille 15−81-vuotiaista naisista on syntynyt lapsia. Yli 64-vuotiaista naisista 86 prosenttia on synnyttänyt lapsia. Viime vuonna ensimmäisen lapsensa synnytti 20 448 naista. Yhdellä äidillä oli vuonna 2016 keskimäärin 2,25 lasta. Eniten on kahden lapsen äitejä, joita on 641 222. Yhden lapsen äitejä on 354 604 ja kolmen lapsen äitejä 312 985. Kymmenellä prosentilla äideistä on neljä lasta tai enemmän.
Vuonna 2016 lapsiperheiden äitien työllisyysaste oli 74 prosenttia, siinä missä lapsettomien naisten työllisyysaste oli 77 prosenttia. Lasten ikä ja lukumäärä vaikuttavat äitien työllisyyteen. Alle yksivuotiaiden lasten äidit ovat useimmiten kotona hoitamassa lasta tai lapsia, mutta nuorimman lapsen ollessa 3–6-vuotias äitien työllisyysaste nousee lapsettomien naisten työllisyysasteen tasolle. Kun nuorin lapsi on 7–17-vuotias, äitien työllisyysaste nousee korkeimmilleen – 86 prosenttiin. Yhden tai kahden lapsen äideistä keskimäärin 76 prosenttia on työllisiä, kun taas vähintään kolmen lapsen äideistä työllisiä on 66 prosenttia. Äitien yleisin ammattiryhmä on sairaanhoitajat.
Vuonna 2016 vanhempainpäivärahaa sai 92 912 äitiä, joille maksettu keskimääräinen päiväkorvaus oli 62,44 euroa. Ammatissa toimineista vanhempainpäivärahaa saaneista äideistä 6 prosenttia oli yrittäjiä. Äitiysavustuksen sai 50 671 perhettä. Yhteensä äitiysavustuksia jaettiin 52 719 kappaletta, joista 66 prosenttia äitiyspakkauksena. Adoptiotukea sai 60 perhettä.
Vierailija kirjoitti:
Naisen keho on suunniteltu siihen että se osaa toimia synnytyksessä, eriasia on jos nainen mieleltään on häiriintynyt niin ei sellainen voi synnyttää, saisi jättää kyllä lisääntymättä.
Eli jos naisella vaikka peräsuoli repeää niin se on ihan luonnollista ja kuuluu asiaan?
Tai ne jotka oikeasti eivät voi synnyttää ahtaan lantion vuoksi, ovatko ne mieleltään häiriintyneitä?
Ennen wanhaan naisten yleisin kuolinsyy oli synnytys. Eli joo, on kai se naisen ruumis sitten tehty sitä varten, selviämisen mahikset on kyllä vähän 50-60. Että miten sen nyt ottaa.
🇺🇦🇮🇱
"Vaikka osaltamme onkin saatettu syyllistyä laiminlyönteihin, voidaan taholtamme kuitenkin todeta, että havaittavissa oleva kielteinen asennoituminen uudistusohjelmaamme kuvailee huonoja taloudellisia ja hallinnollisia oloja. Täytyy siitä huolimatta että maailmalla on viime aikoina tapahtunut paljon, todeta, että perinteinen oikeisto-vasemmisto -vastakkainasettelu kuvaa hyvin toimintamenetelmiä parannettaessa yleispätevien toimintaohjeiden tavanomaisia käyttökohteita."