Uskon, että suurin yksittäinen vauvakatoon on se, että äitien harteille kasataan niin paljon vastuuta ja velvollisuuksia

Äitien väsymykseen on yksi syy: lapsentahtisuus. Esim Kätilöliitto lisää niin monella tavalla uupumuksen ja syyllisyyden kokemuksia.

Kyllä on ihme yleistystä tämä koko palsta! Olen isä ja olen jostain syystä lapsille se lähivanhempi, koska vietän lasteni kanssa enemmän aikaa kuin äiti. Käyn kaupassa lasten kanssa, äiti yksin, harrastamassa lasten kanssa, äiti ei käy ollenkaan. Ei pidä paikkaansa se paska mitä täällä syötetään että äidit olisivat lapsista enemmän vastuussa.

Vierailija kirjoitti:

En usko että koskaan päästään siihen tilanteeseen että isät hoitavat lapsia yhtä paljon kuin äidit tai että kotityöt jakautuvat tasaisesti sukupuolten välille.

Perustan väittämäni sillä että eihän kukaan nytkään pakota tai ohjaa naisia hoitamaan lapsia tai tekemään kotitöitä.

Vapaassa yhteiskunnassa jokainen saa olla oma itsensä.

Mutta lapsista on pidettävä huolta. Se asia pakottaa. Mitä voi tehdä, jos mies ei huolehdi ruoka-ajoista tai hanki sopivia vaatteita tai ei pese pyykkiä tms. Perustarpeiden lisäksi on paljon sellaista mitä haluaa lapsille myös tarjota, kuten ulkoilua, yhteistä tekemistä, uuden oppimista, keskusteluja, harrastuksia, lasten vahvuuksien ja tuen tarpeiden huomioimista jne. En pysty jättämään huomioimatta, jos huomaan että lapsella on huoli josyain asiasta tai hänellä on oppimisvaikeuksia. Mies ei huomaa, ei vaikka sanon hänelle. Ei toimi, ei tee mitään. Itse en aunakaan halua omilla lapsillani tehdä mitään ihmiskoetta. Lapsuus on ainutlaatuinen ja mieluummin uhraudun itse kuin käytän sen valtataisteluun miehen kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Mun mies ainakin osallistuu tasapuolisesti kaikkeen, siksi meillä varmaan onkin neljä lasta. Yksin en jaksaisi.

Silti minä stressaan kaikesta enkä osaa vaan rentoutua ja leikkiä lasten kanssa kun yritän vaan täyttää sitä täydellisen äidin muottia, johon en kuitenkaan tunnu mahtuvan.

Mies osaa ottaa rennosti ja keskittyä hetkeen. Ei häntä haittaa mitä muut ajattelee hänen kasvatusmetodeistaan, häntä ei kiinnosta imetysten pituudet tai synnytystavat, hän ei mieti traumatisoituuko vauva jos joutuu/pääsee kerran elämässään yökylään tai onko jäähy henkistä väkivaltaa. Hän pärjää aivan mainiosti käyttäen ihan vaan sitä omaa maalaisjärkeä.

Miksi me naiset ollaan niin ankaria itsellemme ja toisille naisille vielä pahempia?

Jotakuta on pakko kiinnostaa. Jos kumpaakaan ei kiinnosta, lapset kärsivät seuraukset. Jostakin syystä isät napsivat kovin mielellään rusinat lapsiperhepullasta.

Vierailija kirjoitti:

Ennen mentiin pellolta saunaan synnyttämään ja jatkettiin hommia.

Nyt vain valitetaan elämää

Niin no. Hyvässä lykyssä siellä talossa sitten oli pikkupiika/oma äiti/anoppi/vanhemmat lapset hoitamassa pyykkiä ja muita talon askareita. 

Vaikka nykyään on pesukoneet ja ruoan voi ostaa valmiina kaupasta, niin koskaan ei äidit ole olleet yhtä yksin. Siitä hetkestä kun tulet synnäriltä kotiin, olet yksin sen vastasyntyneen kanssa. Ennen oli toisin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuka näitä paineita ja vaatimuksia asettaa? Naiset ihan itse. 

VIRANOMAISET.

Eikö suurin osa niistä viranomaisistakin ole naisia?

Vierailija kirjoitti:

Kyllä on ihme yleistystä tämä koko palsta! Olen isä ja olen jostain syystä lapsille se lähivanhempi, koska vietän lasteni kanssa enemmän aikaa kuin äiti. Käyn kaupassa lasten kanssa, äiti yksin, harrastamassa lasten kanssa, äiti ei käy ollenkaan. Ei pidä paikkaansa se paska mitä täällä syötetään että äidit olisivat lapsista enemmän vastuussa.

Täällä pn pakko puhua yleisellä tasolla, koska emme voi puhua sinusta. Yleisempää on, että vastuu kasautuu edellee enimmäkseen naisille. Mutta keskustelun pitäisi tietysti käydä ilman sukupuolittamista. Pointti on se, että vastuun pitäisi jakautua tasaisemmin kahden vanhemman kesken. Teidän tapauksessa kuulostaa siltä, että vastuu kasautunut vain sinulle?

Miehet juoksevat harrastuksissa ja baareissa eivätkä välitä perheestään. Ei koulutettu nykynainen halua olla mikään kotiorja enää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun mies ainakin osallistuu tasapuolisesti kaikkeen, siksi meillä varmaan onkin neljä lasta. Yksin en jaksaisi.

Silti minä stressaan kaikesta enkä osaa vaan rentoutua ja leikkiä lasten kanssa kun yritän vaan täyttää sitä täydellisen äidin muottia, johon en kuitenkaan tunnu mahtuvan.

Mies osaa ottaa rennosti ja keskittyä hetkeen. Ei häntä haittaa mitä muut ajattelee hänen kasvatusmetodeistaan, häntä ei kiinnosta imetysten pituudet tai synnytystavat, hän ei mieti traumatisoituuko vauva jos joutuu/pääsee kerran elämässään yökylään tai onko jäähy henkistä väkivaltaa. Hän pärjää aivan mainiosti käyttäen ihan vaan sitä omaa maalaisjärkeä.

Miksi me naiset ollaan niin ankaria itsellemme ja toisille naisille vielä pahempia?

Jotakuta on pakko kiinnostaa. Jos kumpaakaan ei kiinnosta, lapset kärsivät seuraukset. Jostakin syystä isät napsivat kovin mielellään rusinat lapsiperhepullasta.

Jep eli lapset kärsii jos ei synnytä alakautta, syöttää korviketta, vie joskus yöhoitoon, laittaa tappelijan jäähylle tai syöttää teollista purkkiruokaa?? Tätähän se just on, että naiset (minä mukaanlukien) takertuu usein tällaisiin asioihin, vaikka se läsnäolo olisi paljon tärkeämpää kuin joku siivoaminen tai sen pohtiminen saako vauva nyt traumoja jos se ei nuku perhepedissä tai huutaa pari minuuttia.

Miksi me luodaan näitä paineita?

Vierailija kirjoitti:

Mun mies ainakin osallistuu tasapuolisesti kaikkeen, siksi meillä varmaan onkin neljä lasta. Yksin en jaksaisi.

Silti minä stressaan kaikesta enkä osaa vaan rentoutua ja leikkiä lasten kanssa kun yritän vaan täyttää sitä täydellisen äidin muottia, johon en kuitenkaan tunnu mahtuvan.

Mies osaa ottaa rennosti ja keskittyä hetkeen. Ei häntä haittaa mitä muut ajattelee hänen kasvatusmetodeistaan, häntä ei kiinnosta imetysten pituudet tai synnytystavat, hän ei mieti traumatisoituuko vauva jos joutuu/pääsee kerran elämässään yökylään tai onko jäähy henkistä väkivaltaa. Hän pärjää aivan mainiosti käyttäen ihan vaan sitä omaa maalaisjärkeä.

Miksi me naiset ollaan niin ankaria itsellemme ja toisille naisille vielä pahempia?

Onnea sulle. Olen uupunut äiti. En stressaa liikaa en ole ankara itselleni tai muille. Tätä aina yritetään. En edes ole himosiivoaja, perusjärjestys riittää. Yritän vain lapsilleni tavallista hyvää perusarkea oman leipätyöni ohella. Muuhun ei juuri voimia riitä. Mies hoitaa oman työnsä, ei juuri muuta. Hän tekee kyllä asian kerrallaan, jos minä pyydän. Mutta siinä se.

Aina kaikki yritetään kääntää äidin syyksi ja tämä sinun eaittämäsi on se yksi tyypillinen tapa.

Äiti on surkea malli lapselle ja loinen, jos vain makaa kotona. En minä vaan pystyisi elämään miehen kustannuksella.

Äiti on surkea malli lapselle jos hylkää lapsen ja on itsekäs uraäiti. En minä vaan voisi tehdä lapsia muiden hoidettavaksi.

Molempiin mielipiteisiin olen elävässä elämässä ja tällä palstalla törmännyt.

Isä on sankari, jos isä on hetken kotona, ja isä on sankari, jos käy töissä ja elättää perheen. Isän täytyy olla todella huono, että olisi huono isä, mutta äidin on mahdotonta olla hyvä äiti.

Jos lapsi on huonosti kasvatettu, syytetään äitejä. Jos äiti on somessa, se on väärin. Jos äiti kuntoilee, se on huono, mutta niin on myös pullukka laiska äiti. Ei ole olemassa asiaa, mistä äitiä ei voisi haukkua.

Koko keskustelu on täysin typerä. Jos ei ole kykenevä vanhemmaksi, niin jättää lapset tekemättä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun mies ainakin osallistuu tasapuolisesti kaikkeen, siksi meillä varmaan onkin neljä lasta. Yksin en jaksaisi.

Silti minä stressaan kaikesta enkä osaa vaan rentoutua ja leikkiä lasten kanssa kun yritän vaan täyttää sitä täydellisen äidin muottia, johon en kuitenkaan tunnu mahtuvan.

Mies osaa ottaa rennosti ja keskittyä hetkeen. Ei häntä haittaa mitä muut ajattelee hänen kasvatusmetodeistaan, häntä ei kiinnosta imetysten pituudet tai synnytystavat, hän ei mieti traumatisoituuko vauva jos joutuu/pääsee kerran elämässään yökylään tai onko jäähy henkistä väkivaltaa. Hän pärjää aivan mainiosti käyttäen ihan vaan sitä omaa maalaisjärkeä.

Miksi me naiset ollaan niin ankaria itsellemme ja toisille naisille vielä pahempia?

Jotakuta on pakko kiinnostaa. Jos kumpaakaan ei kiinnosta, lapset kärsivät seuraukset. Jostakin syystä isät napsivat kovin mielellään rusinat lapsiperhepullasta.

Jep eli lapset kärsii jos ei synnytä alakautta, syöttää korviketta, vie joskus yöhoitoon, laittaa tappelijan jäähylle tai syöttää teollista purkkiruokaa?? Tätähän se just on, että naiset (minä mukaanlukien) takertuu usein tällaisiin asioihin, vaikka se läsnäolo olisi paljon tärkeämpää kuin joku siivoaminen tai sen pohtiminen saako vauva nyt traumoja jos se ei nuku perhepedissä tai huutaa pari minuuttia.

Miksi me luodaan näitä paineita?

En minä luo siivoamiseen liittyviä paineita. Ne ovat olemassa, ja kohdistuvat juuri naisiin. Vanhemmat sukupolvet tuomitsevat nuorempia tässä asiassa. Se on väärin, eikä siitä tarvitse itseään syyttää.

Vierailija kirjoitti:

Koko keskustelu on täysin typerä. Jos ei ole kykenevä vanhemmaksi, niin jättää lapset tekemättä.

Ei, vaan vanhemmaksi voi olla kykenevä hirveän erilaisilla tavoilla. Ja muiden asia ei ole haukkua netissä loisia tai uraäitejä tai ketään muutakaan.

Meillä on kyllä syynä asumisen kalleus. Haluaisimme vielä kolmannen ja ehkä neljännenkin, mutta hissittömään kerrostaloon emme sitä tee kovin nopeasti, voitte kuvitella. Katsotaan onko tästä mahdollisuutta muuttaa asuntoon, josta pääsee helpommin pihalle. Kaksi pikkuista roudaa vielä kahdessa kainalossa, mutta kolmannen kanssa arki muuttuisi nopeasti ankeaksi. Lähinnä liikkumisen vuoksi.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä on ihme yleistystä tämä koko palsta! Olen isä ja olen jostain syystä lapsille se lähivanhempi, koska vietän lasteni kanssa enemmän aikaa kuin äiti. Käyn kaupassa lasten kanssa, äiti yksin, harrastamassa lasten kanssa, äiti ei käy ollenkaan. Ei pidä paikkaansa se paska mitä täällä syötetään että äidit olisivat lapsista enemmän vastuussa.

Etkö sinäkin juuri yleistänyt?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun mies ainakin osallistuu tasapuolisesti kaikkeen, siksi meillä varmaan onkin neljä lasta. Yksin en jaksaisi.

Silti minä stressaan kaikesta enkä osaa vaan rentoutua ja leikkiä lasten kanssa kun yritän vaan täyttää sitä täydellisen äidin muottia, johon en kuitenkaan tunnu mahtuvan.

Mies osaa ottaa rennosti ja keskittyä hetkeen. Ei häntä haittaa mitä muut ajattelee hänen kasvatusmetodeistaan, häntä ei kiinnosta imetysten pituudet tai synnytystavat, hän ei mieti traumatisoituuko vauva jos joutuu/pääsee kerran elämässään yökylään tai onko jäähy henkistä väkivaltaa. Hän pärjää aivan mainiosti käyttäen ihan vaan sitä omaa maalaisjärkeä.

Miksi me naiset ollaan niin ankaria itsellemme ja toisille naisille vielä pahempia?

Jotakuta on pakko kiinnostaa. Jos kumpaakaan ei kiinnosta, lapset kärsivät seuraukset. Jostakin syystä isät napsivat kovin mielellään rusinat lapsiperhepullasta.

Jep eli lapset kärsii jos ei synnytä alakautta, syöttää korviketta, vie joskus yöhoitoon, laittaa tappelijan jäähylle tai syöttää teollista purkkiruokaa?? Tätähän se just on, että naiset (minä mukaanlukien) takertuu usein tällaisiin asioihin, vaikka se läsnäolo olisi paljon tärkeämpää kuin joku siivoaminen tai sen pohtiminen saako vauva nyt traumoja jos se ei nuku perhepedissä tai huutaa pari minuuttia.

Miksi me luodaan näitä paineita?

Tätä aina tarjotaan selitykseksi, kun tulee puheeksi äitien väsyminen. Sillä on helppo tukkia suut. En tunne yhtään äitiä joka syyllistäisi synnytystavasta tai siitä, että lapselle syötetään purkkiruokaa. Päinvastoin. Aina keskusteluissa (siis oikeissa keskusteluissa real life!) äidit ovat toisilleen empaattisia ja ymmärtävät. Usein ymmärrys syntyy siitä, että tiedetään mitä se arki pikeasti on ja voi olla. En ole koskaan kuullut, että joku arvostelisi toisen kodin sotkuisuutta.

Kyllä se arki voi olla ihan oikeasti rankkaa, kun hoidat kaiken lähes yksin ja käyt töissä. Miksi tätä on niin vaikea myöntää. Miksi tästä ei saa puhua?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan nyt mutulla heitän, mutta naisia kuolee enemmän synnytyksessä kuin miehiä armeijassa. Ja jokainen äitiysloma/hoitovapaa on tulonmenetystä ja eläkekertymä pienenee. Armeija kestää minimissään 136 vrk. Mitä te miehet oikein taas valitatte?

Naisille kertyy kuitenkin äitiyslomalta ja hoitovapaalta eläkettä eli ei tule ollenkaan katkosta eläkkeen kertymiseen mutta miehelle tulee vähintään 165 vrk. Et taida olla kovin hyvin perillä asioista kun lyhensit varusmiesajasta 30vrk :D

Ymmärrät varmaan, että jos nainen tienaa töissä vaikka 2500-3000e/kk niin ne tulot äitiyslomalla ja varsinkin hoitovapaalla on jotakin ihan muuta. Eli eläkekertymä on olematon. Ja eikö miehet nimenomaa selitä omaa osallistumattomuuttaan vanhempain vapaiden pitoon sillä, että tulot tippuu silloin niin paljn, ettei perhe elä. 

Naisten tulot tippuu yhtä paljon, ei niilläkään elä, mutta ketään ei haittaa, koska kärsiä on nainen ja naisen eläke.

Miehen puolenvuoden armeija aika on lyhyt, eikä ehdi vaikuttaa paskaakaan eläkkeeseen. Eikä sitä armeijaa edes läheskään kaikki miehet nykyään käy. Ei mene montaakaan vuotta, kun suurin osa armeijan käyneistä on naisia.

Mikä ihmeen hinku naisilla on rakentaa uraa. Eihän nyt kukaan täyspäinen ihminen vapaaehtoisesti käy töissä. Saati että olisi niin kova hinku sinne että se menee kaiken muun yli. Hullu maailma.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan nyt mutulla heitän, mutta naisia kuolee enemmän synnytyksessä kuin miehiä armeijassa. Ja jokainen äitiysloma/hoitovapaa on tulonmenetystä ja eläkekertymä pienenee. Armeija kestää minimissään 136 vrk. Mitä te miehet oikein taas valitatte?

Naisille kertyy kuitenkin äitiyslomalta ja hoitovapaalta eläkettä eli ei tule ollenkaan katkosta eläkkeen kertymiseen mutta miehelle tulee vähintään 165 vrk. Et taida olla kovin hyvin perillä asioista kun lyhensit varusmiesajasta 30vrk :D

Ymmärrät varmaan, että jos nainen tienaa töissä vaikka 2500-3000e/kk niin ne tulot äitiyslomalla ja varsinkin hoitovapaalla on jotakin ihan muuta. Eli eläkekertymä on olematon. Ja eikö miehet nimenomaa selitä omaa osallistumattomuuttaan vanhempain vapaiden pitoon sillä, että tulot tippuu silloin niin paljn, ettei perhe elä. 

Naisten tulot tippuu yhtä paljon, ei niilläkään elä, mutta ketään ei haittaa, koska kärsiä on nainen ja naisen eläke.

Miehen puolenvuoden armeija aika on lyhyt, eikä ehdi vaikuttaa paskaakaan eläkkeeseen. Eikä sitä armeijaa edes läheskään kaikki miehet nykyään käy. Ei mene montaakaan vuotta, kun suurin osa armeijan käyneistä on naisia.

no mee töihin jos se eläkekertymä ahdistaa