Lue keskustelun säännöt.
Uskon, että suurin yksittäinen vauvakatoon on se, että äitien harteille kasataan niin paljon vastuuta ja velvollisuuksia
02.10.2019 |
- Ura katkeaa tai kokee kolauksen
- Syyllistys jos on kotona tai jos on töissä
- Pitäisi olla bikinikunnossa nopeasti synnytyksen jälkeen
- Kritiikki liittyen imetykseen, vauvanhoitoon, vaatteisiin, ravintoon yms
- Siinä missä isä saa käydä baarissa ja saa aplodit kun viitsii vaihtaa vaipan, äiti on pyhä itsestäänselvyys
- Yms yms
Äitiys kuulostaa aivan kamalalta.
Kommentit (520)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
I kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun mies ainakin osallistuu tasapuolisesti kaikkeen, siksi meillä varmaan onkin neljä lasta. Yksin en jaksaisi.
Silti minä stressaan kaikesta enkä osaa vaan rentoutua ja leikkiä lasten kanssa kun yritän vaan täyttää sitä täydellisen äidin muottia, johon en kuitenkaan tunnu mahtuvan.
Mies osaa ottaa rennosti ja keskittyä hetkeen. Ei häntä haittaa mitä muut ajattelee hänen kasvatusmetodeistaan, häntä ei kiinnosta imetysten pituudet tai synnytystavat, hän ei mieti traumatisoituuko vauva jos joutuu/pääsee kerran elämässään yökylään tai onko jäähy henkistä väkivaltaa. Hän pärjää aivan mainiosti käyttäen ihan vaan sitä omaa maalaisjärkeä.
Miksi me naiset ollaan niin ankaria itsellemme ja toisille naisille vielä pahempia?
No ei teilläkään ole tasapuolista, jos teet yksin vanhemmuuden metatyön. Mies kuulostaa olevan mukana tasapuolisesti vaipan vaihdossa ja lasten seurassa, mutta vanhemmuus on niin paljon muutakin. Juurikin noita asioita, joita pohdit yksin. Sama kun lähdetään perheen kanssa reissuun jossa ollaan koko ajan yhdessä perheenä, mutta äiti huolehtii mielessään ihan kaiken lasten vaatteista lähtien.
Jos haluaa täydellisen tasa-arvon niin se hoitaminen pitää heti alusta asti jakaa täysin puoliksi eli täysimetys pitää unohtaa. Miehen pitää hoitaa joka toinen syöttö ja joka toinen yö, mies myös pitää ottaa heti mukaan kaikkiin päätöksiin esim. nukkuuko vauva perhepedissä vai omassa sängyssä.
Ei voida vaan olettaa, että kun se lapsi täyttää vaikka 2v niin sitten mies saa ryhtyä tasavertaiseksi vanhemmaksi. Se täytyy aloittaa heti lapsen syntymän jälkeen.
Muuten samaa mieltä, paitsi imetyksestä. Kyllä isä voi kasvaa tasavertaiseen vanhemmuuteen, vaikka äiti imettäisi eikä edes pumppaisi tuttipulloon yhtään tippaa maitoa. Mutta imetystä voi toki käyttää tekosyynä vanhemmuuden vastuista luistamiseen.
Yleensä vaan isät ei siihen äidin ja vauvan väliseen symbioosiin mahdu kovin hyvin, joten siinä se kuilu alkaa jo kasvamaan ja mies etääntymään.
Kyllä mahtuu. Mies voi ottaa hoitaakseen vauvan kylvetyksen ja vaipanvaihdot, sen lisäksi ilmavaivojen takia lasta pitää röyhtäyttää ja kanniskella itkevää lasta. Pelkästään noihin saa menemään joka päivä tunnin pari tai enemmänkin. Ihan jokainen nainen arvostaa miestä, joka käy kaupassa, tekee ruuat, siivoaa ja pyykkää, kun nainen ei synnytyksen jälkeen ehdi eikä jaksa. Lapseenkin tulee läheiset välit eikä se onnistu muuten kuin lapsen kanssa aikaa viettämällä. Ensi alkuun se yhteinen aika on vauvan hoitamista, mutta siitä se lähtee.
Jep! Tää on muuten huvittavaa, kun itseään puolustelevat miehet argumentoivat vetämällä aina tuon imetys-kortin. Ihan niinkuin lapsen hoitoon, hoivaan, kotiarkeen ja läsnäoloon ei kuuluisi mitään muuta kuin imetys - eli synnytyksen lisäksi se ainoa asia, minkä vain nainen voi tehdä. :D Lisäksi kaikki naiset eivät edes pysty imettämään, vaan joutuu turvautumaan korvikkeisiin. Kyllä isä voi syöttää lasta pullosta.
Kyllä mun mies olisi syöttänyt pullosta, mutta en antanut kun täytyi imettää. Mies ei myöskään olisi halunnut, että vauva nukkuu vieressä, mutta minä halusin ehdottomasti nukkua perhepedissä. Naureskelin kun mies ei löytänyt sopivia vaatteita vauvalle ja nappasin vauvan mieheltä, kun alkoi huutaa. En varmaan ollut mikään unelmien vaimo.
Väsyin kun vauva oli 1-vuotias, mutta onneksi mies oli heti auttamassa siitäkin huolimatta, että olin vuoden dissannut häntä. Hän otti päävastuun lapsen hoidosta heti kun sen hänelle annoin ja nykyään kaikki on hyvin ja hoito jakautuu aika tasan.
Ei mun mies ole täydellinen enkä ole minäkään, mutta eiköhän nämä asiat ole kahden kauppaa aina. Myös omaa asennetta kannattaa tarkastella.
Erinomiasta kun hoksasit antaa oikeasti vastuuta! Sen lisäksi, että sinusta ei tule katkera metaäiti, annat lapsellesi mahdollisuuden luoda syvän kiintymyssuhteen myös isään jo heti pienestä, se on asia mitä moni ei hoksaa ajatella. Tuotahan on tutkittu, lapsilla joiden isä on ollut tasa-arvoisesti huolehtimassa vauvasta jo heti pienestä on huomattavasti läheisemmät suhteet isän kanssa myöhemmin elämässä kuin etäiseksi jääneillä (sivuun työnnetyillä) isillä lastensa kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äideillä ei ole koskaan ollut niin vähän vastuuta ja velvollisuuksia kuin nyt. Siis ei koskaan näin helppoa. Ehkä se kertoo siitä miten helpossa maailmassa elämme tai miten vähän nykyihminen kestää vaivaa ja hankaluutta. Minkälaisessa maailmassa kuvittelette äitienne tai isoäitienne eläneen??
Tätä äärimmäisyyttä ihmettelen minäkin. Ei olla tyytyväisiä asioiden kehittymiseen vaan pitäisi saada aikaan täydellinen feministinen vallankumous. No sitä sopii odotella. Feministivelat ei lisäänny ja ultrafeministiset arvot eivät siirry seuraavalle sukupolvelle. Lisäksi maahamúūttoa tulee kaikkea muuta kuon feminististä naista
Tyypillistä patriarkaatin puhetta. Meinaatko, että kun asiat ovat menneet parempaan suuntaan, niin pitäisi vain tyytyä välimaastoon eikä lopullista tasa-arvoa kannata tavoitella? Sä puhuit itsesi ihan pussiin tällä argumentilla. Tämä koko viestiketjuhan perustuu siihen, että mikäli miehet ottaisivat enemmän vastuuta ja lapsen hoivavastuu ei olisi niin sukupuolistunutta, niin Suomessakin perheenlisäys lähtisi nousuun. Sitten sunkaan ei tarvisi murehtia maahanmuuttopolitiikasta.
Tyypillistä voimafeministin puhetta. Tasa-arvon on saavutettu ja naisten edut ovat menneet miesten ja yhteiskunnan ohi, mutta sekään ei teille riitä. Lopullinen tasa-arvo kuulostaa kovasti lopulliselta "ratkaisulta" :D. Sellaista vallitevaa olosuhdetta ei ole, jossa kaikki oltaisiin sitä mieltä, että hei " nythän meillä on tasa-arvo".
Paljolti vain mutuilet. Sinusta ja naisista miehet ei koskaan täyttäisi teidän vaatimuksia, ei sellaista tilaa olekaan kuin voimafantasioissanne.
ps. Minähän en murehdi maahamuuttopolitiikasta muuten kuin, että miten tätä saataisiin kiihdytettyä. Nopeammin vastavoimaa kiihkofeminismille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuka näitä paineita ja vaatimuksia asettaa? Naiset ihan itse.
VIRANOMAISET.
Millaisia vaatimuksia? Lapsen pitää käydä koulussa ja saada ruokaa? Mitä vaatimuksia sinulle on asetettu? Ai niin, pitikö lapsi viedä myös hammaslääkärille???
Järkyttävää tajuta lukiessani ketjua että tasa-arvo on ottanut rajusti takapakkia. Sain omat lapseni, 4 lasta, 2000-luvun puolivälissä ja meno oli paljon tasa-arvoisempaa. Mieheni piti kaikista hoitovapaata, hoiti tarjaanviemiset, hammaslääkärit ja puheterapian sekä oli aina se joka jöi kotiin sairaan lapsen kanssa (koska pystyy tekemään etätyötä, minä en pysty).
Kaikki kodin työt jaetaan tasan (ja joo, myös renkaanvaihdot ja autonhuollot ja rempat!) ja ihan itsestäänselvä että työt menee ksielssa 50/50 ellei toisella ole joku sairaus tms jolloin toki toinen ottaa vetovastuun.
Nyt kun katsoo nykymiehiä ja tän palstan kirjoituksia niin ei mikään ihme että naiset ei enää löhde perheentekoon. Minä pystyin säilyttämään urani ja etenemään sillä, hoitamaan miehen kanssa neljä lasta ja iloitsemaan perheestä koska meillä kaikki pn tasa-arvoista. En todellakaan mieslapsen tai vastuunpakoilijan kanssa perhettä perustaisi.
Alkoi ihan kiinnostamaan miksi nuorissa polvossa miehet ei ”viitsi” alkaa isäksi tai ”jaksa” kantaa vastutaan. Mitä tapahtui tässä 15 vuodessa?
Penskat on vaan niin ärsyttäviä ja pitemmän päälle tylsiä - ajatus useamman vuoden uhraamisesta ei monellekaan tunnut palkitsevalta, kun seurauksena lähes poikkeuksetta on kiittämätön, hruoritteleva tai h'omottelva teini.
Tätä lapsen epäsympaattisuutta lisää vielä nykyajan välinpitämätön kasvatus, jossa lapsille ei vaivauduta opettamaan minkäänlaisia käytöstapoja ja/tai curlataan kaikki helpoksi, niin että lopputuloksena on ylimielinen, röyhkeä niljake. Näitä pikkuröyhkimyksiä tekee mieli korkeintaa potkaista. Mut sitä helpompi on tietysti lapsistaan välittävien vanhempien kasvattaa omista lapsista voittajia - hyvät käytöstavat ja iloinen hymy avaavat sellaisenaan jo monia portteja ja ovia, jotka tympeille minä-minä-vaatijoille pysyy ikuisesti kiinni. Välinpitämättömät vanhemmat tekevät kyllä paitsi karhunpalveluksen omille lapsilleen, niin lisäävät myös yleistä lapsivihamielisyyttä. En esim. halua mennä mihinkään tilaisuuteen tai paikkaan, jossa on lapsiperheitä, koska se tilaisuus/loma/tapahtuma on melko tavalla silloin pilalla hyvin suurella todennäköisyydellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Summa summarum: naiset hoitaa kodin, lapset, oman työuransa ja lisäksi pitäisi hoitaa vielä maanpuolustus. Miehille jääkin sitten vain oma ura ja hauskanpito.
No olisihan se teidän vuoronne välillä puolustaa maata. Menisi sekin kyllä varmasti "vituiksi" . Naiset kun antautuvat vahvemman edessä.
Ai, paljonkos sinä olet "puolustanut maata"? Monessako sodassa ja aseellisessa konfliktissa olet marinoitunut?
Se, että 80 vuotta sitten pojat joutuivat rintamalle, ei tarkoita, että sinä olisit tehnyt elämässäsi koskaan mitään hyödyllistä. Jos tulisi sota ja naiset joutuisi rintamalle, saisit sinä sitten vuorostasi pyörittää kotirintamaa ja koko Suomen pyöritystä siinä odotellessa. Ja valittaisit varmaan siitäkin.
Ei tuollaisia vaatimuksia oikeasti missään ole. Lapsi ei siis tarvitse tänään mitään sen ihmeellisempää kuin esim. 70-luvulla jo sai. Kuka näitä "näkymättömiä" vaatimuksia oikein kehittelee, miksi äitiydestä tai vanhemmuudesta on tehty näin valtava suorite ja painolasti. Tuo kaikki kumpuaa jostain oudosta, nykyaikaan kuuluvasta pätemisen tarpeesta. Ei siitä, mitä lapsi oikeasti tarvitsee. Rennompi ote olisi tarpeen. Ei se lapsi nyt ihan pienestä rikki mene.
Mitä taas tulee isän rooliin, niin moni nainen ei edes halua luovuttaa vastuuta miehelle, koska siinä menee oma valta. Nainen haluaa olla se kodin todellinen hallitsija.
Ja mitä niihin entisiin aikoihin tulee, niin varsin tavallinen 3-5 lasta vaati niin äidiltä kuin isältäkin enemmän kuin se nykyvanhempien ainokainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äideillä ei ole koskaan ollut niin vähän vastuuta ja velvollisuuksia kuin nyt. Siis ei koskaan näin helppoa. Ehkä se kertoo siitä miten helpossa maailmassa elämme tai miten vähän nykyihminen kestää vaivaa ja hankaluutta. Minkälaisessa maailmassa kuvittelette äitienne tai isoäitienne eläneen??
Mun äitini ja isoäitini kasvoivat maailmassa, jossa lapselle sai antaa piiskaa, tukkapöllyä ja uhkailla em. kun eivät totelleet. Lapset myös saivat olla yksin ulkona. Aika pienetkin lapset laitettiin pihalle, kun äiti ei jaksanut kuunnella melua. Naapurustossa säännöllisesti 3-vuotias poika matkailu pihalta ja kaikki etsivät häntä. Koskaan en kuullut kyseenalaistettavan, että ehkä tuon ikäistä ei voi jättää pari vuotta vanhemman sisaruksen vastuulle ulkona vielä.
Kyllä ainakin 70-80-luvulla vanhemmuus oli paljon helpompaa. Oli einekset, purkkiruuat, vaipat, avunanto yleisempää, lapsia ei vahdittu ja omista väkivaltaisista tunteenpurkauksista ei syyllistytty. Tuolloin vanhemmat myös tiedostivat vähemmän esimerkiksi mikä vaikuttaa turvallisen ja turvattoman kiintymyssuhteen syntyyn. Oma anoppi vei jo kuukauden ikäistä hoitoon kenelle vain kuka hänet otti (toki nämä kaikki ovat vähän ihmisestäkin kiinni) ja meidän lapset ovat olleet ensimmäistä kertaa hoidossa kenelläkään vasta +1-vuotiaina - ja silloinkin sellaisella joka on lapsille todella tuttu ja läheinen. Tämä toki vähän ääripää, mutta kyllä nykyään erityisesti vauvoja viedään vähemmän hoitoon, koska ymmärretään ja hyväksytään paremmin vauvan riippuvuus vanhemmistaan.
Esimerkiksi omassa kaveripiirissä ei ole yhtään, joka olisi laittanut alle 1-vuotiaan yön yli hoitoon. Sen sijaan nyky 60-vuotiaden polvesta noin tekivät lähes kaikki joilla joku suostui vauvaa hoitamaan yön yli.
Olen em.60v sukupolvea, lapseni 80-luvun lopulla syntynyt.
En kiistä etteikö ohjeet ja tietämys ole jatkuvassa muutoksessa, kyseenalaistan kuitenkin osan esiin tuomistasi toimintatavoista omasta näkökulmastani , mikä ei tietenkään ole absoluuttinen totuus.
Lapsia ei kuritettu ruumiillisesti. Uhkailu joo, jos siksi luetaan "jos et nyt..niin".Väitättekö te että ei enää olisi käytössä ?
Lapsia vahdittiin,ei meillä 3-4 v juoksennelleet ympäri pihoja.
Sen sijaan minä 50-luvun lapsena kyllä pyörin ties missä ja tukkapölly oli tuttua.
Syyllistyminen omista purkauksista on enemmän persoona kuin vuosiluku kysymys , eikö lapsen ole hyvä nähdä erilaisia tunteita ?
Purkkiruuat, vaipat , einekset ovat edelleen myynnissä. Vaipat kätevöityneet 30 vuodessa lisää (housuvaipat ).
Kiintymyssuhde, tästä emme tienneet mitään , onneksi.
Oma lapseni sai siitä syystä rakastavan ja onnellisen suhteen isovanhempiinsa.
Päivähoitoon lapsi meni 11k , tein 6h työpäivää ensimmäisen puolivuotta.
Tässä on sanottava, että päivähoidon taso oli varmasti 100%:sti parempaa kuin nyt.
Yhteenvetona ja vaikka loukkaankin, arvostelen näin sanoessani - löysätkää vähän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Summa summarum: naiset hoitaa kodin, lapset, oman työuransa ja lisäksi pitäisi hoitaa vielä maanpuolustus. Miehille jääkin sitten vain oma ura ja hauskanpito.
jollain 10% naisista edes on mitään uraa. Miksi perus duunia pitää nimittää uraksi?
Tuo kysymys ei ratkea av:lla. Työura on yleinen käsite, joka sisältää henkilön työhistorian työtehtävät. Kun työuria ollaan pidentämässä, puhutaan myös niistä perusduuneista. Joten kyllä, naisillakin on oma työuransa, jonka pituus näkyy siinä eläkkeessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos äidit ei halua hoitaa lapsia niin miksi ne niitä synnyttävät ja/tai miksi ne ei vie niitä päivähoitoon🤔
Päivähoito mahdollistaa sen että pääsee takaisin työelämään mukaan.
Tiedätkö sinä, minkä ikäisiä lapsia edes otetaan hoitoon? Millaista luulet lapsella olevan hoidossa, kun hän ei osaa kävellä eikä puhua?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äitien väsymykseen on yksi syy: lapsentahtisuus. Esim Kätilöliitto lisää niin monella tavalla uupumuksen ja syyllisyyden kokemuksia.
Miten se lapsentahtisuus väsyttää, voitko avata? Se tarkoittaa sitä että vauva saa ruokaa kun on nälkäinen ja nukkuu kun väsyttää.
No se lapsentahtisuus vaikuttaa/väsyttää niin, että vauva haluaa syödä 3-4 kertaa yössä, kun äiti haluaisi nukkua. Kun ei saa nukkua, niin väsyttähän se ketä tahansa. Ja jos perheessä on toinen isompi lapsi, joka ei nuku päikkäreitä, ei äiti saa nukuttua päivälläkään. Ja vaikka se isompi nukkuisikin päiväunet, voi olla, että vauva juuri silloin valvoo/syö. Eli kyllä se lapsentahtisuus juurikin äitiä väsyttää, kun ei saa nukkua koskaan.
Ja kun tarpeeksi kauan nukut huonosti/pätkissä, käyt lopulta niin ylikierroksilla, ettet edes osaa nukkua silloin kun saisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Summa summarum: naiset hoitaa kodin, lapset, oman työuransa ja lisäksi pitäisi hoitaa vielä maanpuolustus. Miehille jääkin sitten vain oma ura ja hauskanpito.
No olisihan se teidän vuoronne välillä puolustaa maata. Menisi sekin kyllä varmasti "vituiksi" . Naiset kun antautuvat vahvemman edessä.
Ai, paljonkos sinä olet "puolustanut maata"? Monessako sodassa ja aseellisessa konfliktissa olet marinoitunut?
Se, että 80 vuotta sitten pojat joutuivat rintamalle, ei tarkoita, että sinä olisit tehnyt elämässäsi koskaan mitään hyödyllistä. Jos tulisi sota ja naiset joutuisi rintamalle, saisit sinä sitten vuorostasi pyörittää kotirintamaa ja koko Suomen pyöritystä siinä odotellessa. Ja valittaisit varmaan siitäkin.
Kuules voimanainen,
Jos perustellaan tasa-arvoasioita menneillä vääryyksillä miehiä vastaan, niin silloin puolustukseksi käy menneet ansiot. Ole hyvä ja valitse voiko käyttää historiaa perusteena tasa-arvo keskustelussa vai ei, minulle käy kumminkin :D Kun olet valinnut linjasi, niin jatketaan aiheesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äideillä ei ole koskaan ollut niin vähän vastuuta ja velvollisuuksia kuin nyt. Siis ei koskaan näin helppoa. Ehkä se kertoo siitä miten helpossa maailmassa elämme tai miten vähän nykyihminen kestää vaivaa ja hankaluutta. Minkälaisessa maailmassa kuvittelette äitienne tai isoäitienne eläneen??
Mun äitini ja isoäitini kasvoivat maailmassa, jossa lapselle sai antaa piiskaa, tukkapöllyä ja uhkailla em. kun eivät totelleet. Lapset myös saivat olla yksin ulkona. Aika pienetkin lapset laitettiin pihalle, kun äiti ei jaksanut kuunnella melua. Naapurustossa säännöllisesti 3-vuotias poika matkailu pihalta ja kaikki etsivät häntä. Koskaan en kuullut kyseenalaistettavan, että ehkä tuon ikäistä ei voi jättää pari vuotta vanhemman sisaruksen vastuulle ulkona vielä.
Kyllä ainakin 70-80-luvulla vanhemmuus oli paljon helpompaa. Oli einekset, purkkiruuat, vaipat, avunanto yleisempää, lapsia ei vahdittu ja omista väkivaltaisista tunteenpurkauksista ei syyllistytty. Tuolloin vanhemmat myös tiedostivat vähemmän esimerkiksi mikä vaikuttaa turvallisen ja turvattoman kiintymyssuhteen syntyyn. Oma anoppi vei jo kuukauden ikäistä hoitoon kenelle vain kuka hänet otti (toki nämä kaikki ovat vähän ihmisestäkin kiinni) ja meidän lapset ovat olleet ensimmäistä kertaa hoidossa kenelläkään vasta +1-vuotiaina - ja silloinkin sellaisella joka on lapsille todella tuttu ja läheinen. Tämä toki vähän ääripää, mutta kyllä nykyään erityisesti vauvoja viedään vähemmän hoitoon, koska ymmärretään ja hyväksytään paremmin vauvan riippuvuus vanhemmistaan.
Esimerkiksi omassa kaveripiirissä ei ole yhtään, joka olisi laittanut alle 1-vuotiaan yön yli hoitoon. Sen sijaan nyky 60-vuotiaden polvesta noin tekivät lähes kaikki joilla joku suostui vauvaa hoitamaan yön yli.Olen em.60v sukupolvea, lapseni 80-luvun lopulla syntynyt.
En kiistä etteikö ohjeet ja tietämys ole jatkuvassa muutoksessa, kyseenalaistan kuitenkin osan esiin tuomistasi toimintatavoista omasta näkökulmastani , mikä ei tietenkään ole absoluuttinen totuus.
Lapsia ei kuritettu ruumiillisesti. Uhkailu joo, jos siksi luetaan "jos et nyt..niin".Väitättekö te että ei enää olisi käytössä ?
Lapsia vahdittiin,ei meillä 3-4 v juoksennelleet ympäri pihoja.
Sen sijaan minä 50-luvun lapsena kyllä pyörin ties missä ja tukkapölly oli tuttua.
Syyllistyminen omista purkauksista on enemmän persoona kuin vuosiluku kysymys , eikö lapsen ole hyvä nähdä erilaisia tunteita ?
Purkkiruuat, vaipat , einekset ovat edelleen myynnissä. Vaipat kätevöityneet 30 vuodessa lisää (housuvaipat ).
Kiintymyssuhde, tästä emme tienneet mitään , onneksi.
Oma lapseni sai siitä syystä rakastavan ja onnellisen suhteen isovanhempiinsa.
Päivähoitoon lapsi meni 11k , tein 6h työpäivää ensimmäisen puolivuotta.
Tässä on sanottava, että päivähoidon taso oli varmasti 100%:sti parempaa kuin nyt.
Yhteenvetona ja vaikka loukkaankin, arvostelen näin sanoessani - löysätkää vähän.
Sivusta: tukkapölly ja vitsa olivat kyllä vielä 80-luvun alussa käytössä olevia rangaistusmetodeja. 50-luvulla syntynyt, kaiken periksi saanut äitini on saanut tukkapöllyä luultavasti vähemmän kuin minä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Summa summarum: naiset hoitaa kodin, lapset, oman työuransa ja lisäksi pitäisi hoitaa vielä maanpuolustus. Miehille jääkin sitten vain oma ura ja hauskanpito.
No olisihan se teidän vuoronne välillä puolustaa maata. Menisi sekin kyllä varmasti "vituiksi" . Naiset kun antautuvat vahvemman edessä.
Tiiätkö kuule, että vaikka minun veteraani-isä (98v) onkin ollut puolustamassa tätä maata, niin sinulle ei siitä kunniasta heru tippaakaan.
Isäni ei ikimaailmassa puhuisi naisista noin, vaikka on oikeasti "puolustanut maata". Sinä vain soitat suutasi vauvapalstalla, kun ei muuhun pysty ja otan kunnian asiasta, jota et ole tehnyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos äidit ei halua hoitaa lapsia niin miksi ne niitä synnyttävät ja/tai miksi ne ei vie niitä päivähoitoon🤔
Päivähoito mahdollistaa sen että pääsee takaisin työelämään mukaan.Tiedätkö sinä, minkä ikäisiä lapsia edes otetaan hoitoon? Millaista luulet lapsella olevan hoidossa, kun hän ei osaa kävellä eikä puhua?
Kyllä lapsia otetaan päivähoitoon jo vaikka 6kk ikäisenä, kyllä se siellä pärjää hyvin, siellä on koulutettua väkeä kasvattamassa siellä.
Monessa maassa lapset viedään vielä nuorempina päivähoitoon.
Todelliset syyt lapsikatoon: Hedonismi (kaikki mulle heti ja rusinat pullasta asenne), yhteiskunnan pornoistuminen (perinteisten perhearvojen romahtaminen, maallistuminen), ääri-feminismi, koventuneet asenteet ja ilmapiiri työelämässä ja koko yhteiskunnassa sekä myös taloudelliset syyt. Syyllisiä on niin naisissa, miehissä, yrityksissä, poliitikoissa kuin mediassakin, eli enemmän tai vähemmän meissä kaikissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äideillä ei ole koskaan ollut niin vähän vastuuta ja velvollisuuksia kuin nyt. Siis ei koskaan näin helppoa. Ehkä se kertoo siitä miten helpossa maailmassa elämme tai miten vähän nykyihminen kestää vaivaa ja hankaluutta. Minkälaisessa maailmassa kuvittelette äitienne tai isoäitienne eläneen??
Mun äitini ja isoäitini kasvoivat maailmassa, jossa lapselle sai antaa piiskaa, tukkapöllyä ja uhkailla em. kun eivät totelleet. Lapset myös saivat olla yksin ulkona. Aika pienetkin lapset laitettiin pihalle, kun äiti ei jaksanut kuunnella melua. Naapurustossa säännöllisesti 3-vuotias poika matkailu pihalta ja kaikki etsivät häntä. Koskaan en kuullut kyseenalaistettavan, että ehkä tuon ikäistä ei voi jättää pari vuotta vanhemman sisaruksen vastuulle ulkona vielä.
Kyllä ainakin 70-80-luvulla vanhemmuus oli paljon helpompaa. Oli einekset, purkkiruuat, vaipat, avunanto yleisempää, lapsia ei vahdittu ja omista väkivaltaisista tunteenpurkauksista ei syyllistytty. Tuolloin vanhemmat myös tiedostivat vähemmän esimerkiksi mikä vaikuttaa turvallisen ja turvattoman kiintymyssuhteen syntyyn. Oma anoppi vei jo kuukauden ikäistä hoitoon kenelle vain kuka hänet otti (toki nämä kaikki ovat vähän ihmisestäkin kiinni) ja meidän lapset ovat olleet ensimmäistä kertaa hoidossa kenelläkään vasta +1-vuotiaina - ja silloinkin sellaisella joka on lapsille todella tuttu ja läheinen. Tämä toki vähän ääripää, mutta kyllä nykyään erityisesti vauvoja viedään vähemmän hoitoon, koska ymmärretään ja hyväksytään paremmin vauvan riippuvuus vanhemmistaan.
Esimerkiksi omassa kaveripiirissä ei ole yhtään, joka olisi laittanut alle 1-vuotiaan yön yli hoitoon. Sen sijaan nyky 60-vuotiaden polvesta noin tekivät lähes kaikki joilla joku suostui vauvaa hoitamaan yön yli.Olen em.60v sukupolvea, lapseni 80-luvun lopulla syntynyt.
En kiistä etteikö ohjeet ja tietämys ole jatkuvassa muutoksessa, kyseenalaistan kuitenkin osan esiin tuomistasi toimintatavoista omasta näkökulmastani , mikä ei tietenkään ole absoluuttinen totuus.
Lapsia ei kuritettu ruumiillisesti. Uhkailu joo, jos siksi luetaan "jos et nyt..niin".Väitättekö te että ei enää olisi käytössä ?
Lapsia vahdittiin,ei meillä 3-4 v juoksennelleet ympäri pihoja.
Sen sijaan minä 50-luvun lapsena kyllä pyörin ties missä ja tukkapölly oli tuttua.
Syyllistyminen omista purkauksista on enemmän persoona kuin vuosiluku kysymys , eikö lapsen ole hyvä nähdä erilaisia tunteita ?
Purkkiruuat, vaipat , einekset ovat edelleen myynnissä. Vaipat kätevöityneet 30 vuodessa lisää (housuvaipat ).
Kiintymyssuhde, tästä emme tienneet mitään , onneksi.
Oma lapseni sai siitä syystä rakastavan ja onnellisen suhteen isovanhempiinsa.
Päivähoitoon lapsi meni 11k , tein 6h työpäivää ensimmäisen puolivuotta.
Tässä on sanottava, että päivähoidon taso oli varmasti 100%:sti parempaa kuin nyt.
Yhteenvetona ja vaikka loukkaankin, arvostelen näin sanoessani - löysätkää vähän.
Vaikka puhutkin asiaa ikätoveri, niin mä ymmärrän silti tämän päivän vanhempia. Nykyisinhän lapset eivät mene enää päivähoitoon vaan saamaan varhaiskasvatusta. Vaikka onkin ihan hyvä, että lapsen kehitystä seurataan, silti joskus asia vedetään ihan överiksi. Lapsen toimintaa ei ole tarpeellista jatkuvasti tarkkailla ja epäillä jokaisesta asiasta jotain sellaista, mihin pitää hakea diagnoosi tai vähintäänkin puuttua jollain muulla tavalla tai epäillä kotioloissa olevan jotain pielessä. Resurssipulan vuoksi lasten yksilöllisyyteen ei voi uhrata aikaa ja sen vuoksi kaikki lapset on yritettävä puristaa samaan putkeen. Jos lapsi ei jossain kohdassa menekään putkeen, jotain on vialla. No eikä ole. Useimmiten ainakaan.
Vanhemmuudesta on tullut suorittamista. Jatkuvaa tarkkailua, ennakointia, hoitoon ohjausta jne, jotta aikuisena olisi mahdollisimman tervepäinen ihminen. Ei siinä hiljaisessa ja yksin viihtyvässä lapsessa välttämättä ole mitään vikaa, mutta sekin pitää ryhmäyttää ja ties mitä, vaikka lapsi mieluiten vain värittäisi itsekseen värityskirjaa. Mutta TÄYTYYHÄN siinä olla jotain vikaa, jos se viihtyy hyvin itsekseen. Sama jatkuu koulumaailmassa.
Muistan hyvin 90-luvun alusta neuvolassa poikani 2-vuotistarkastuksessa, kun poika ei suostunut sanomaan sanaakaan. Ei sillä, ei hän pahemmin puhunut kotonakaan. Terveydenhoitaja yritti hetken aikaa saada poikaa puhumaan, mutta poikapa nousi käsilleen seisomaan ja otti käsikävelyä muutaman "askeleen". Terveydenhoitaja vaan totesi, että jaahas, tämä poika on tainnut vain astua kielensä päälle. Tarkoitti, että lapsi on kehittynyt liikunnallisesti ikätovereitaan nopeammin, mutta puheessa hitaammin. Puolen vuoden päästä poika höpötti jo vaikka mitä.
Vierailija kirjoitti:
Mikä ihmeen hinku naisilla on rakentaa uraa. Eihän nyt kukaan täyspäinen ihminen vapaaehtoisesti käy töissä. Saati että olisi niin kova hinku sinne että se menee kaiken muun yli. Hullu maailma.
Ihmiset on erilaisia. Saatan ottaa henkilökohtaisesti, kun vanhemmat työkaverit alkavat hymistelemään joukkopsykoosissa lastenteosta ja sävy on tietenkin se, että kaikkien *kuuluu* tehdä lapsia. Toivottavasti kukaan ei turhaan kyttäile mahan seutuani, valitsen mielummin vapauden ja liikkuvuuden elämääni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Summa summarum: naiset hoitaa kodin, lapset, oman työuransa ja lisäksi pitäisi hoitaa vielä maanpuolustus. Miehille jääkin sitten vain oma ura ja hauskanpito.
No olisihan se teidän vuoronne välillä puolustaa maata. Menisi sekin kyllä varmasti "vituiksi" . Naiset kun antautuvat vahvemman edessä.
Ai, paljonkos sinä olet "puolustanut maata"? Monessako sodassa ja aseellisessa konfliktissa olet marinoitunut?
Se, että 80 vuotta sitten pojat joutuivat rintamalle, ei tarkoita, että sinä olisit tehnyt elämässäsi koskaan mitään hyödyllistä. Jos tulisi sota ja naiset joutuisi rintamalle, saisit sinä sitten vuorostasi pyörittää kotirintamaa ja koko Suomen pyöritystä siinä odotellessa. Ja valittaisit varmaan siitäkin.
Kuules voimanainen,
Jos perustellaan tasa-arvoasioita menneillä vääryyksillä miehiä vastaan, niin silloin puolustukseksi käy menneet ansiot. Ole hyvä ja valitse voiko käyttää historiaa perusteena tasa-arvo keskustelussa vai ei, minulle käy kumminkin :D Kun olet valinnut linjasi, niin jatketaan aiheesta.
Tämä ketju ei käsittele tasa-arvoa vaan syytä syntyvyyden vähentymiseen.
Pysy aiheessa, äläkä aloita taas sitä vouhotusta miesten puolivuotta kestävästä armeijasta, kun se ei kuulu mitenkään siihen, miksi syntyvyys Suomessa on laskenut.
No olisihan se teidän vuoronne välillä puolustaa maata. Menisi sekin kyllä varmasti "vituiksi" . Naiset kun antautuvat vahvemman edessä.