Lue keskustelun säännöt.
Nettitreffailu nelikymppisenä helvettiä
28.09.2019 |
Mitä tälle nettideittikuviolle on käynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana? Minulla oli hyviä kokemuksia ekalla kierroksella, nyt toisella kiekalla homma on näiden miesten takia ihan mahdotonta. Mahdotonta päästä edes treffeille, vaikka olen vasta 41, ihan nätti, normaalipainoinen vaikken mikään fitnesmissi. Olen ikäistäni nuoremman näköinen, akateeminen tutkinto, mielenkiintoinen ja hyvinpalkattuja työ muodikkaalla alalla. Minulla on kaksi lasta ja haen toista eronnutta vanhempaa, ikähaarukka 35-52 v. Ei kriteerejä koulutuksen ja ammatin suhteen.
Teen heti selväksi, etten usko pitkään kirjoitteluun vaan nopeaan tapaamiseen ilman painetta. Että vaikka paria ei löytyisi, tykkään silti jutella ihmisten kanssa.
Saan tykkäyksiä ja yhteydenottoja, mutta sitten se alkaa. Joko mies ei osaa kirjoittaa järkevää lausetta, löydän hänet varattujen pettämissivustolta tai sitten miehestä ei yllättäen kuulu mitään. Tai kirjoitellaan pitkään, ja yhtäkkiä tulee pyyntöjä lähettää ”tuore selfie” - aivan kuin profiilikuvani eivät tuoreita olisi. Jankkaamista ja lisäkuvien vonkaamisesta. Tai treffikutsu kävelylle syrjäiseen metsään perjantai-iltana. ”Koska kahvilassa on pönötystä ja usein saatan heti haluta lähteä”. Tuhlaa siinä sitten lapsivapaasi tällaiseen mieheen.
Sitten on miehiä, joiden kanssa juttu luistaa 5-6 tuntia. Tavataan uudelleen, ja mies kertoo, että oli taas kivaa. Sitten loppuukin yhteydenpito.
Mielestäni olen ihan viehättävä, puhelias ja hauska. Saatan kerätä katseita töissä, kaupassa tai kadulla, joten en ainakaan ole poikkeuksellisen epämiellyttävä. Ja miehet, joiden kanssa olen deittaillut ovat niitä tavallisia, eronneita keski-ikäisiä isiä, joilla on jo mahaa ja harventuneet ohimot. Silti he kai hakevat sitä 10 v nuorempaa kaunotarta.
En ymmärrä miesten valitusta, että naisilla on netissä muka helpompaa. Olen itse ollut aktiivinen, Joutsan kriteereissä. En vain kelpaa?
Kommentit (304)
Jos itsellä on tarpeeksi koulutusta tai statusta, niin puolisossa katsoo muita asioita eikä tarvitse pönkittää omaa asemaansa toisen kautta. Voihan se sattua, että rakastuu sellaiseen, jolla on samanlainen koulutustaso kuin itsellä, mutta harvalla se on mikään kynnyskysymys. Ehkä jollain opiskelijalla voi olla, mutta jos aikuisista ihmisistä puhutaan. Tohtoristason ihmisellä tietysti todennäköisempää on, että kumppanilla on joku muu koulutus, koska melko harvalla on tohtorin tutkinto. Itse olin pitkään yliopistolla töissä ja useimpien puolisot olivat muulta alalta. Erään arvostetun naisproffan mies on sähkömies, monien miesproffien puoliso oli opettaja tai sairaanhoitaja jne... Oma mieheni on myös duunari.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Liikaa tämä keskustelu pyörii koulutuksen ympärillä, mutta lisäänpä kuitenkin oman kokemukseni tähän.
Akateemisesti koulutettuna miehenä arvostan toki koulutusta ja varmasti on todennäköisempää löytää fiksu nainen korkeakoulutettujen piiristä kuin matalakoulutettujen. Siitä huolimatta älykkäin seurustelukumppanini oli lukion kesken jättänyt rakennusalalle siirtynyt nainen. Hän luki valtavan paljon, oli kiinnostunut kaikesta taivaan ja maan välillä, oli älykäs keskustelija ja kirjoittikin vielä elävästi ja kauniisti. Vastaavasti ehkä typerin seurustelukumppanini oli yritysjohdon konsulttina toiminut, tohtoriksi väitellyt nainen, jonka koko maailma pyöri vain sen oman tutkimusalan ympärillä.
Nämä ovat ehkä säännön vahvistavia poikkeuksia, mutta kertovat osaltaan siitä, kuinka vaikeaa on johonkin deittiprofiiliin määritellä, millaisen kumppanin kanssa haluaa loppuelämänsä jakaa. Vaatimus koulutustasosta ei sitten kuitenkaan kerro muuta kuin sen, että on jossain koulussa halunnut tenttejä suoritella.
Hih, ed.mainittu teksti on ihan selvästi naisen kirjoittama. Se kyllä pitää paikkaansa, että miehiä ei kiinnosta yhtään naisen koulutustaso tai status, se on lähinnä naisten heiniä se. Itse naisena työskentelen alalla, jossa on myös paljon miehiä, lähinnä korkeakoulutettuja ( tohtoreita ja vähintään maistereita). Illanvietot on välillä aika railakkaita. Ikinä en ole kuullut kenenkään puhuvan, ettei huolisi esim. lastenhoitajaa, kampaajaa tai tradenomia puolisokseen sen takia, että naisen pitää olla tohtori tai akateeminen. Siinä suhteessa miehet ovat kyllä järkevämpiä kuin naiset. Myöskään naisen palkkataso on harvoin este seurustelulle.
Akateemisessa kaveripiirissäni on yksi mies joka painottaa älykkyyttä naisessa, ja sitä kautta tykkää jos on koulutusta. Kukaan muu ei välitä yhtään. M48
Kakkahattutäti kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos et laita kokovartalokuvaa niin miehenä tiedän että olet ylipainoinen. Siksi haluan sen nähdä.
Ja samasta syystä monella miehellä on joka kuvassa lippis päässä...
Ylipaino on oma valinta, (geeneistä johtuva) kaljuus ei.
Minä päätin etten enää hae kumppania, erosin avoliitosta ja sitten olin muutaman vuoden kestoisessa suhteessa, molemmat suhteet loppuivat minun tahdostani kun en saanut suhteelta mitä oikeasti kaipaan.
Kaipaan kumppania, jonka kanssa voin nauraa ja heittää läppää. En kaipaa lapsia, elättäjää vaan hauskan miehen, jonka kanssa matkustaa ja mökkeillä, lipittää punaviiniä ja puhua muka syvällisiä juttuja tai mielummin vaikka olla puhumatta ja vaan panna. Miehen tulee elättää itsensä ja olla luokiteltavissa lomakkeelle normaali kansalainen, ei ongelmia taloudessa, mielenterveydessä, terveydessä eikä kiitos luonnevikoja tai rikosrekisteriä.
Kengännauhat pitää pystyä sitomaan seisaaltaan, vartalon pitää olla vankka ja äijämäinen, raamikas karpaasi ja kiitos kirveellä veistetty - en halua neitiä enkä kukkakeppiä. Pituutta ja massaa on siis hyvä olla mutta pystyt juoksemaan tarvittaessa 0-100 kiihdyttäen rantaan jos joku yrittää varastaa perämoottorin. Pysyt sitoutumaan yhteen naiseen (eli minuun) ja tyyliin taistelussa ottaisin sinut rinnalleni, sinuun minä luotan. Et olisi mankuja etkä nihilisti ja kestäisit naisesi siloittelemattomat luonteenpiirteet kuten terävyyden, älyn, huumorin, teräksisen lempeyden ja suoraan puhumisen.
Minä taas heitän peliin koko elämän, saatanasti salmiakkia ja kaiken keski-ikäisyyden tuoman kokemuksen, rehellisyyden ja verenpaineet. Kilojakin on kun on senttejäkin, en ole enää gaselli mutta varsin vetreä. Missään nimessä en ole tylsä vaikka olisin vakavakin, mitään pelleä en kuitenkaan etsi mutta tosikoista saan näppylöitä eikä vaan jaksa.
Jep. Ne löytää, jotka hakee sitä mitä sata muuta on. Minä en hae enkä halua. Ne löytää, jotka haluaa vakuumiin pakatun ja omaan käsitykseen sopivan kumppanin. Minä en kiinnostu hajuttomasta ja mauttomasta. Jos haluan rouhean äijän älyllä ilman ongelmia niin sellaisia on maailmassa hyvin rajoitettu määrä. Parempi siis ilman kuin huonon kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kokeilisit live elämää. Mene juttelemaan kun näet yksin olevan sopivan miehen. Totta kyllä on se puhe, että kun ollan nelikypäsissä, niin on kunnollisten miesten markkinat
mies51v
Naisia alkaa olla populaatiossa enemmän vasta 55+ alkaen. Nelikymppisistä on edelleen jäätävä miesenemmistö. Miehet vain kuvittelevat olevansa nuorten naisten silmissä haluttuja. Realistit tapailevat hiukan vanhempia naisia. Ja kukaan nainen ei päästä liitosta hyvää miestä eli hyviä eronneita miehiä ei ole. Mies, joka on itse jättänyt perheensä toisen naisen vuoksi ei ole hyvä miehekästä mies.
Omassa tuttavapiirissä (30-40v) eronneita hyviä ja kouluttautuneita miehiä näyttää olevan varsin paljon. Eniten olen ihmetellyt sitä, että nämä miehen pihalle pistäneet naiset ovat ruvenneet deittailemaan paljon huonompia miehiä
ohis
Koulutus on usein yleistä tietoa tuttavapiirin kesken, mutta älä nyt väitä, että voisit mitenkään tietää, millaisia urpoja tai kuspäitä tai idareita kukaan on kotona, kahden kesken. Tarkoitan - tuttavapiirissäsi lienee koulutettuja miehiä, mutta ei mitenkään yksiselitteisesti "hyviä" miehiä. Ne "huonommat" miehet, uudet deitit, saattavat esimerkiksi olla paljon enemmän siihen naiseen satsaavia kuin ne koulutetut eksät. Joku syy siihen aina on, että "hyvästä ja koulutetusta miehestä" sitten kuitenkin tulee eksä.
Tuohon nyt voi sanoa, että moni nainen menee "ruoho on vihreämpää aidana takana" harhaan. Itsekin olen tälläinen nelikymppinen mies, jonka vaimo jätti kesken pahimman ruuhkavuosihelvetin. Meni sitten uusiin naimisiin haulikkohäillä heti kun muste eropapereissa oli kuivunut. Uusi mies kuumakalle, heikommin koulutettu kuin minä ja opiskelija josta minua syytteli kun elätin perhettä ja viivästytin omaa valmistumista, jotta eksä saisi oman tutkinnon kasaan.
Itse olen yrittänyt kasata elämäni palasia kasaan, mutta ei todellakaan kiinnosta enää sellainen perhehelvetti akateemisen itseään täynnä olevan naisen kanssa. Tosin siitä nyt ei ole edes pelkoa kun naiset eivät vilkaisekaan eron jälkeen ylipainoiseen IT-alalla työskentelevään mieheen.
Se, että vaimosi petti sinua, ei johtunut akateemisuudesta. Olen akateemisesti koulutettu nainen, joka ei ole koskaan pettänyt ketään. Ex petti minua. Ja jonkun alan kuluttua löysin oikein mukavan hiukan ylipainoisen miehen, joka on IT-alalla.
En ole niin väittänytkään, että ongelmien syy olisi pelkästään akateemisuus. Tosiasia kuitenkin on, että mitä enemmän naisella on koulutusta niin sitä suuremmat (virheelliset) luulot itsestään ja epärealistiset tulevaisuudenhaaveet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kokeilisit live elämää. Mene juttelemaan kun näet yksin olevan sopivan miehen. Totta kyllä on se puhe, että kun ollan nelikypäsissä, niin on kunnollisten miesten markkinat
mies51v
Naisia alkaa olla populaatiossa enemmän vasta 55+ alkaen. Nelikymppisistä on edelleen jäätävä miesenemmistö. Miehet vain kuvittelevat olevansa nuorten naisten silmissä haluttuja. Realistit tapailevat hiukan vanhempia naisia. Ja kukaan nainen ei päästä liitosta hyvää miestä eli hyviä eronneita miehiä ei ole. Mies, joka on itse jättänyt perheensä toisen naisen vuoksi ei ole hyvä miehekästä mies.
Omassa tuttavapiirissä (30-40v) eronneita hyviä ja kouluttautuneita miehiä näyttää olevan varsin paljon. Eniten olen ihmetellyt sitä, että nämä miehen pihalle pistäneet naiset ovat ruvenneet deittailemaan paljon huonompia miehiä
ohis
Koulutus on usein yleistä tietoa tuttavapiirin kesken, mutta älä nyt väitä, että voisit mitenkään tietää, millaisia urpoja tai kuspäitä tai idareita kukaan on kotona, kahden kesken. Tarkoitan - tuttavapiirissäsi lienee koulutettuja miehiä, mutta ei mitenkään yksiselitteisesti "hyviä" miehiä. Ne "huonommat" miehet, uudet deitit, saattavat esimerkiksi olla paljon enemmän siihen naiseen satsaavia kuin ne koulutetut eksät. Joku syy siihen aina on, että "hyvästä ja koulutetusta miehestä" sitten kuitenkin tulee eksä.
Tuohon nyt voi sanoa, että moni nainen menee "ruoho on vihreämpää aidana takana" harhaan. Itsekin olen tälläinen nelikymppinen mies, jonka vaimo jätti kesken pahimman ruuhkavuosihelvetin. Meni sitten uusiin naimisiin haulikkohäillä heti kun muste eropapereissa oli kuivunut. Uusi mies kuumakalle, heikommin koulutettu kuin minä ja opiskelija josta minua syytteli kun elätin perhettä ja viivästytin omaa valmistumista, jotta eksä saisi oman tutkinnon kasaan.
Itse olen yrittänyt kasata elämäni palasia kasaan, mutta ei todellakaan kiinnosta enää sellainen perhehelvetti akateemisen itseään täynnä olevan naisen kanssa. Tosin siitä nyt ei ole edes pelkoa kun naiset eivät vilkaisekaan eron jälkeen ylipainoiseen IT-alalla työskentelevään mieheen.
Se, että vaimosi petti sinua, ei johtunut akateemisuudesta. Olen akateemisesti koulutettu nainen, joka ei ole koskaan pettänyt ketään. Ex petti minua. Ja jonkun alan kuluttua löysin oikein mukavan hiukan ylipainoisen miehen, joka on IT-alalla.
En ole niin väittänytkään, että ongelmien syy olisi pelkästään akateemisuus. Tosiasia kuitenkin on, että mitä enemmän naisella on koulutusta niin sitä suuremmat (virheelliset) luulot itsestään ja epärealistiset tulevaisuudenhaaveet.
Minä kannustan nuoria tyttöjä kouluttautumaan ja hankkimaan itselleen hyvän koulutuksen, työpaikan ja elannon, ilman ennakkoluuloja ja rajoitteita. Olemaan itsenäinen ja riippumaton, elämään sitä elämää, joka tekee heidät onnellisiksi. Ole hyvä äläkä estä lapsia toteuttamasta haaveitaan ja unelmiaan vain siksi, että sinä satuit menemään naimisiin kusipään kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kokeilisit live elämää. Mene juttelemaan kun näet yksin olevan sopivan miehen. Totta kyllä on se puhe, että kun ollan nelikypäsissä, niin on kunnollisten miesten markkinat
mies51v
Naisia alkaa olla populaatiossa enemmän vasta 55+ alkaen. Nelikymppisistä on edelleen jäätävä miesenemmistö. Miehet vain kuvittelevat olevansa nuorten naisten silmissä haluttuja. Realistit tapailevat hiukan vanhempia naisia. Ja kukaan nainen ei päästä liitosta hyvää miestä eli hyviä eronneita miehiä ei ole. Mies, joka on itse jättänyt perheensä toisen naisen vuoksi ei ole hyvä miehekästä mies.
Omassa tuttavapiirissä (30-40v) eronneita hyviä ja kouluttautuneita miehiä näyttää olevan varsin paljon. Eniten olen ihmetellyt sitä, että nämä miehen pihalle pistäneet naiset ovat ruvenneet deittailemaan paljon huonompia miehiä
ohis
Koulutus on usein yleistä tietoa tuttavapiirin kesken, mutta älä nyt väitä, että voisit mitenkään tietää, millaisia urpoja tai kuspäitä tai idareita kukaan on kotona, kahden kesken. Tarkoitan - tuttavapiirissäsi lienee koulutettuja miehiä, mutta ei mitenkään yksiselitteisesti "hyviä" miehiä. Ne "huonommat" miehet, uudet deitit, saattavat esimerkiksi olla paljon enemmän siihen naiseen satsaavia kuin ne koulutetut eksät. Joku syy siihen aina on, että "hyvästä ja koulutetusta miehestä" sitten kuitenkin tulee eksä.
Tuohon nyt voi sanoa, että moni nainen menee "ruoho on vihreämpää aidana takana" harhaan. Itsekin olen tälläinen nelikymppinen mies, jonka vaimo jätti kesken pahimman ruuhkavuosihelvetin. Meni sitten uusiin naimisiin haulikkohäillä heti kun muste eropapereissa oli kuivunut. Uusi mies kuumakalle, heikommin koulutettu kuin minä ja opiskelija josta minua syytteli kun elätin perhettä ja viivästytin omaa valmistumista, jotta eksä saisi oman tutkinnon kasaan.
Itse olen yrittänyt kasata elämäni palasia kasaan, mutta ei todellakaan kiinnosta enää sellainen perhehelvetti akateemisen itseään täynnä olevan naisen kanssa. Tosin siitä nyt ei ole edes pelkoa kun naiset eivät vilkaisekaan eron jälkeen ylipainoiseen IT-alalla työskentelevään mieheen.
Ei sun ongelma ole ylipaino tai alavalinta. Sun ongelma on tuo katkeruus yhtä naista kohtaan joka heijastuu sun asenteeseen koko naisssukupuoleen. Naiset on yleensä aika hyviä tunnistamaan naisvihaajat. Mitä tulee sun exään, se teidän elämänne oli ilmeisesti helvettiä hänellekin kun erota halusi. Eikö ole hyvä että hän uskalsi tehdä sen päätöksen ettei teidän molempien tarvitse elää siinä helvetissä?
Naiset nimenomaan eivät tunnista oikeassa elämässä naisvihaajia. Se on vähän vaikeampaa kuin keskustelupalstoilla. Luuletko tosissasi, että esim. töissä tai vapaalla lauon tällaisia kommentteja vastaantuleville naisille? No tietenkään en. Osaan kyllä vetäistä naamalle kohteliaan hymyn kun sitä tarvitaan tai heittää small talkia sortumatta katkeruuteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä päätin etten enää hae kumppania, erosin avoliitosta ja sitten olin muutaman vuoden kestoisessa suhteessa, molemmat suhteet loppuivat minun tahdostani kun en saanut suhteelta mitä oikeasti kaipaan.
Kaipaan kumppania, jonka kanssa voin nauraa ja heittää läppää. En kaipaa lapsia, elättäjää vaan hauskan miehen, jonka kanssa matkustaa ja mökkeillä, lipittää punaviiniä ja puhua muka syvällisiä juttuja tai mielummin vaikka olla puhumatta ja vaan panna. Miehen tulee elättää itsensä ja olla luokiteltavissa lomakkeelle normaali kansalainen, ei ongelmia taloudessa, mielenterveydessä, terveydessä eikä kiitos luonnevikoja tai rikosrekisteriä.
Kengännauhat pitää pystyä sitomaan seisaaltaan, vartalon pitää olla vankka ja äijämäinen, raamikas karpaasi ja kiitos kirveellä veistetty - en halua neitiä enkä kukkakeppiä. Pituutta ja massaa on siis hyvä olla mutta pystyt juoksemaan tarvittaessa 0-100 kiihdyttäen rantaan jos joku yrittää varastaa perämoottorin. Pysyt sitoutumaan yhteen naiseen (eli minuun) ja tyyliin taistelussa ottaisin sinut rinnalleni, sinuun minä luotan. Et olisi mankuja etkä nihilisti ja kestäisit naisesi siloittelemattomat luonteenpiirteet kuten terävyyden, älyn, huumorin, teräksisen lempeyden ja suoraan puhumisen.
Minä taas heitän peliin koko elämän, saatanasti salmiakkia ja kaiken keski-ikäisyyden tuoman kokemuksen, rehellisyyden ja verenpaineet. Kilojakin on kun on senttejäkin, en ole enää gaselli mutta varsin vetreä. Missään nimessä en ole tylsä vaikka olisin vakavakin, mitään pelleä en kuitenkaan etsi mutta tosikoista saan näppylöitä eikä vaan jaksa.
Jep. Ne löytää, jotka hakee sitä mitä sata muuta on. Minä en hae enkä halua. Ne löytää, jotka haluaa vakuumiin pakatun ja omaan käsitykseen sopivan kumppanin. Minä en kiinnostu hajuttomasta ja mauttomasta. Jos haluan rouhean äijän älyllä ilman ongelmia niin sellaisia on maailmassa hyvin rajoitettu määrä. Parempi siis ilman kuin huonon kanssa.
Aika paljon vaadit mieheltä ja vähän tarjoat vastineeksi...ei ihme ettei miestä ole löytynyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kokeilisit live elämää. Mene juttelemaan kun näet yksin olevan sopivan miehen. Totta kyllä on se puhe, että kun ollan nelikypäsissä, niin on kunnollisten miesten markkinat
mies51v
Naisia alkaa olla populaatiossa enemmän vasta 55+ alkaen. Nelikymppisistä on edelleen jäätävä miesenemmistö. Miehet vain kuvittelevat olevansa nuorten naisten silmissä haluttuja. Realistit tapailevat hiukan vanhempia naisia. Ja kukaan nainen ei päästä liitosta hyvää miestä eli hyviä eronneita miehiä ei ole. Mies, joka on itse jättänyt perheensä toisen naisen vuoksi ei ole hyvä miehekästä mies.
Omassa tuttavapiirissä (30-40v) eronneita hyviä ja kouluttautuneita miehiä näyttää olevan varsin paljon. Eniten olen ihmetellyt sitä, että nämä miehen pihalle pistäneet naiset ovat ruvenneet deittailemaan paljon huonompia miehiä
ohis
Koulutus on usein yleistä tietoa tuttavapiirin kesken, mutta älä nyt väitä, että voisit mitenkään tietää, millaisia urpoja tai kuspäitä tai idareita kukaan on kotona, kahden kesken. Tarkoitan - tuttavapiirissäsi lienee koulutettuja miehiä, mutta ei mitenkään yksiselitteisesti "hyviä" miehiä. Ne "huonommat" miehet, uudet deitit, saattavat esimerkiksi olla paljon enemmän siihen naiseen satsaavia kuin ne koulutetut eksät. Joku syy siihen aina on, että "hyvästä ja koulutetusta miehestä" sitten kuitenkin tulee eksä.
Tuohon nyt voi sanoa, että moni nainen menee "ruoho on vihreämpää aidana takana" harhaan. Itsekin olen tälläinen nelikymppinen mies, jonka vaimo jätti kesken pahimman ruuhkavuosihelvetin. Meni sitten uusiin naimisiin haulikkohäillä heti kun muste eropapereissa oli kuivunut. Uusi mies kuumakalle, heikommin koulutettu kuin minä ja opiskelija josta minua syytteli kun elätin perhettä ja viivästytin omaa valmistumista, jotta eksä saisi oman tutkinnon kasaan.
Itse olen yrittänyt kasata elämäni palasia kasaan, mutta ei todellakaan kiinnosta enää sellainen perhehelvetti akateemisen itseään täynnä olevan naisen kanssa. Tosin siitä nyt ei ole edes pelkoa kun naiset eivät vilkaisekaan eron jälkeen ylipainoiseen IT-alalla työskentelevään mieheen.
Se, että vaimosi petti sinua, ei johtunut akateemisuudesta. Olen akateemisesti koulutettu nainen, joka ei ole koskaan pettänyt ketään. Ex petti minua. Ja jonkun alan kuluttua löysin oikein mukavan hiukan ylipainoisen miehen, joka on IT-alalla.
En ole niin väittänytkään, että ongelmien syy olisi pelkästään akateemisuus. Tosiasia kuitenkin on, että mitä enemmän naisella on koulutusta niin sitä suuremmat (virheelliset) luulot itsestään ja epärealistiset tulevaisuudenhaaveet.
Ihanko tosiasia? Ahaa, kerrotko lähteen, jossa tämä on tutkitusti todistettu, kiitos.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kokeilisit live elämää. Mene juttelemaan kun näet yksin olevan sopivan miehen. Totta kyllä on se puhe, että kun ollan nelikypäsissä, niin on kunnollisten miesten markkinat
mies51v
Naisia alkaa olla populaatiossa enemmän vasta 55+ alkaen. Nelikymppisistä on edelleen jäätävä miesenemmistö. Miehet vain kuvittelevat olevansa nuorten naisten silmissä haluttuja. Realistit tapailevat hiukan vanhempia naisia. Ja kukaan nainen ei päästä liitosta hyvää miestä eli hyviä eronneita miehiä ei ole. Mies, joka on itse jättänyt perheensä toisen naisen vuoksi ei ole hyvä miehekästä mies.
Omassa tuttavapiirissä (30-40v) eronneita hyviä ja kouluttautuneita miehiä näyttää olevan varsin paljon. Eniten olen ihmetellyt sitä, että nämä miehen pihalle pistäneet naiset ovat ruvenneet deittailemaan paljon huonompia miehiä
ohis
Koulutus on usein yleistä tietoa tuttavapiirin kesken, mutta älä nyt väitä, että voisit mitenkään tietää, millaisia urpoja tai kuspäitä tai idareita kukaan on kotona, kahden kesken. Tarkoitan - tuttavapiirissäsi lienee koulutettuja miehiä, mutta ei mitenkään yksiselitteisesti "hyviä" miehiä. Ne "huonommat" miehet, uudet deitit, saattavat esimerkiksi olla paljon enemmän siihen naiseen satsaavia kuin ne koulutetut eksät. Joku syy siihen aina on, että "hyvästä ja koulutetusta miehestä" sitten kuitenkin tulee eksä.
Tuohon nyt voi sanoa, että moni nainen menee "ruoho on vihreämpää aidana takana" harhaan. Itsekin olen tälläinen nelikymppinen mies, jonka vaimo jätti kesken pahimman ruuhkavuosihelvetin. Meni sitten uusiin naimisiin haulikkohäillä heti kun muste eropapereissa oli kuivunut. Uusi mies kuumakalle, heikommin koulutettu kuin minä ja opiskelija josta minua syytteli kun elätin perhettä ja viivästytin omaa valmistumista, jotta eksä saisi oman tutkinnon kasaan.
Itse olen yrittänyt kasata elämäni palasia kasaan, mutta ei todellakaan kiinnosta enää sellainen perhehelvetti akateemisen itseään täynnä olevan naisen kanssa. Tosin siitä nyt ei ole edes pelkoa kun naiset eivät vilkaisekaan eron jälkeen ylipainoiseen IT-alalla työskentelevään mieheen.
Se, että vaimosi petti sinua, ei johtunut akateemisuudesta. Olen akateemisesti koulutettu nainen, joka ei ole koskaan pettänyt ketään. Ex petti minua. Ja jonkun alan kuluttua löysin oikein mukavan hiukan ylipainoisen miehen, joka on IT-alalla.
En ole niin väittänytkään, että ongelmien syy olisi pelkästään akateemisuus. Tosiasia kuitenkin on, että mitä enemmän naisella on koulutusta niin sitä suuremmat (virheelliset) luulot itsestään ja epärealistiset tulevaisuudenhaaveet.
Minä kannustan nuoria tyttöjä kouluttautumaan ja hankkimaan itselleen hyvän koulutuksen, työpaikan ja elannon, ilman ennakkoluuloja ja rajoitteita. Olemaan itsenäinen ja riippumaton, elämään sitä elämää, joka tekee heidät onnellisiksi. Ole hyvä äläkä estä lapsia toteuttamasta haaveitaan ja unelmiaan vain siksi, että sinä satuit menemään naimisiin kusipään kanssa.
Jospa palaisit maanpinnalle ja panostaisit enemmän realistisen kuvan välittämiseen näille nuorille tytöille. Ettei sitten tule ongelmia kun prinsessahaaveet ei toteudukaan vaan arki onkin puurtamista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kokeilisit live elämää. Mene juttelemaan kun näet yksin olevan sopivan miehen. Totta kyllä on se puhe, että kun ollan nelikypäsissä, niin on kunnollisten miesten markkinat
mies51v
Naisia alkaa olla populaatiossa enemmän vasta 55+ alkaen. Nelikymppisistä on edelleen jäätävä miesenemmistö. Miehet vain kuvittelevat olevansa nuorten naisten silmissä haluttuja. Realistit tapailevat hiukan vanhempia naisia. Ja kukaan nainen ei päästä liitosta hyvää miestä eli hyviä eronneita miehiä ei ole. Mies, joka on itse jättänyt perheensä toisen naisen vuoksi ei ole hyvä miehekästä mies.
Omassa tuttavapiirissä (30-40v) eronneita hyviä ja kouluttautuneita miehiä näyttää olevan varsin paljon. Eniten olen ihmetellyt sitä, että nämä miehen pihalle pistäneet naiset ovat ruvenneet deittailemaan paljon huonompia miehiä
ohis
Koulutus on usein yleistä tietoa tuttavapiirin kesken, mutta älä nyt väitä, että voisit mitenkään tietää, millaisia urpoja tai kuspäitä tai idareita kukaan on kotona, kahden kesken. Tarkoitan - tuttavapiirissäsi lienee koulutettuja miehiä, mutta ei mitenkään yksiselitteisesti "hyviä" miehiä. Ne "huonommat" miehet, uudet deitit, saattavat esimerkiksi olla paljon enemmän siihen naiseen satsaavia kuin ne koulutetut eksät. Joku syy siihen aina on, että "hyvästä ja koulutetusta miehestä" sitten kuitenkin tulee eksä.
Tuohon nyt voi sanoa, että moni nainen menee "ruoho on vihreämpää aidana takana" harhaan. Itsekin olen tälläinen nelikymppinen mies, jonka vaimo jätti kesken pahimman ruuhkavuosihelvetin. Meni sitten uusiin naimisiin haulikkohäillä heti kun muste eropapereissa oli kuivunut. Uusi mies kuumakalle, heikommin koulutettu kuin minä ja opiskelija josta minua syytteli kun elätin perhettä ja viivästytin omaa valmistumista, jotta eksä saisi oman tutkinnon kasaan.
Itse olen yrittänyt kasata elämäni palasia kasaan, mutta ei todellakaan kiinnosta enää sellainen perhehelvetti akateemisen itseään täynnä olevan naisen kanssa. Tosin siitä nyt ei ole edes pelkoa kun naiset eivät vilkaisekaan eron jälkeen ylipainoiseen IT-alalla työskentelevään mieheen.
Ei sun ongelma ole ylipaino tai alavalinta. Sun ongelma on tuo katkeruus yhtä naista kohtaan joka heijastuu sun asenteeseen koko naisssukupuoleen. Naiset on yleensä aika hyviä tunnistamaan naisvihaajat. Mitä tulee sun exään, se teidän elämänne oli ilmeisesti helvettiä hänellekin kun erota halusi. Eikö ole hyvä että hän uskalsi tehdä sen päätöksen ettei teidän molempien tarvitse elää siinä helvetissä?
Naiset nimenomaan eivät tunnista oikeassa elämässä naisvihaajia. Se on vähän vaikeampaa kuin keskustelupalstoilla. Luuletko tosissasi, että esim. töissä tai vapaalla lauon tällaisia kommentteja vastaantuleville naisille? No tietenkään en. Osaan kyllä vetäistä naamalle kohteliaan hymyn kun sitä tarvitaan tai heittää small talkia sortumatta katkeruuteen.
Niinhän sinä varmasti kuvittelet. Mutta hei ylipainoinen IT-mies joka ei kelpaa akateemisille(kaan) hirviönaisille, suklaa on tunnetusti hyvä ensiapu katkeruuteen. Ota vähän lisää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä päätin etten enää hae kumppania, erosin avoliitosta ja sitten olin muutaman vuoden kestoisessa suhteessa, molemmat suhteet loppuivat minun tahdostani kun en saanut suhteelta mitä oikeasti kaipaan.
Kaipaan kumppania, jonka kanssa voin nauraa ja heittää läppää. En kaipaa lapsia, elättäjää vaan hauskan miehen, jonka kanssa matkustaa ja mökkeillä, lipittää punaviiniä ja puhua muka syvällisiä juttuja tai mielummin vaikka olla puhumatta ja vaan panna. Miehen tulee elättää itsensä ja olla luokiteltavissa lomakkeelle normaali kansalainen, ei ongelmia taloudessa, mielenterveydessä, terveydessä eikä kiitos luonnevikoja tai rikosrekisteriä.
Kengännauhat pitää pystyä sitomaan seisaaltaan, vartalon pitää olla vankka ja äijämäinen, raamikas karpaasi ja kiitos kirveellä veistetty - en halua neitiä enkä kukkakeppiä. Pituutta ja massaa on siis hyvä olla mutta pystyt juoksemaan tarvittaessa 0-100 kiihdyttäen rantaan jos joku yrittää varastaa perämoottorin. Pysyt sitoutumaan yhteen naiseen (eli minuun) ja tyyliin taistelussa ottaisin sinut rinnalleni, sinuun minä luotan. Et olisi mankuja etkä nihilisti ja kestäisit naisesi siloittelemattomat luonteenpiirteet kuten terävyyden, älyn, huumorin, teräksisen lempeyden ja suoraan puhumisen.
Minä taas heitän peliin koko elämän, saatanasti salmiakkia ja kaiken keski-ikäisyyden tuoman kokemuksen, rehellisyyden ja verenpaineet. Kilojakin on kun on senttejäkin, en ole enää gaselli mutta varsin vetreä. Missään nimessä en ole tylsä vaikka olisin vakavakin, mitään pelleä en kuitenkaan etsi mutta tosikoista saan näppylöitä eikä vaan jaksa.
Jep. Ne löytää, jotka hakee sitä mitä sata muuta on. Minä en hae enkä halua. Ne löytää, jotka haluaa vakuumiin pakatun ja omaan käsitykseen sopivan kumppanin. Minä en kiinnostu hajuttomasta ja mauttomasta. Jos haluan rouhean äijän älyllä ilman ongelmia niin sellaisia on maailmassa hyvin rajoitettu määrä. Parempi siis ilman kuin huonon kanssa.
Aika paljon vaadit mieheltä ja vähän tarjoat vastineeksi...ei ihme ettei miestä ole löytynyt.
Ai tämä "Miehen tulee elättää itsensä ja olla luokiteltavissa lomakkeelle normaali kansalainen, ei ongelmia taloudessa, mielenterveydessä, terveydessä eikä kiitos luonnevikoja tai rikosrekisteriä." ottaa lujille? Toki vastaan huutooni eli pistän peliin samat asiat mitkä mieheltä haluan. Kyse on lähinnä etten ole löytänyt tai niin tässä sanon, vertaistani.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kokeilisit live elämää. Mene juttelemaan kun näet yksin olevan sopivan miehen. Totta kyllä on se puhe, että kun ollan nelikypäsissä, niin on kunnollisten miesten markkinat
mies51v
Naisia alkaa olla populaatiossa enemmän vasta 55+ alkaen. Nelikymppisistä on edelleen jäätävä miesenemmistö. Miehet vain kuvittelevat olevansa nuorten naisten silmissä haluttuja. Realistit tapailevat hiukan vanhempia naisia. Ja kukaan nainen ei päästä liitosta hyvää miestä eli hyviä eronneita miehiä ei ole. Mies, joka on itse jättänyt perheensä toisen naisen vuoksi ei ole hyvä miehekästä mies.
Omassa tuttavapiirissä (30-40v) eronneita hyviä ja kouluttautuneita miehiä näyttää olevan varsin paljon. Eniten olen ihmetellyt sitä, että nämä miehen pihalle pistäneet naiset ovat ruvenneet deittailemaan paljon huonompia miehiä
ohis
Koulutus on usein yleistä tietoa tuttavapiirin kesken, mutta älä nyt väitä, että voisit mitenkään tietää, millaisia urpoja tai kuspäitä tai idareita kukaan on kotona, kahden kesken. Tarkoitan - tuttavapiirissäsi lienee koulutettuja miehiä, mutta ei mitenkään yksiselitteisesti "hyviä" miehiä. Ne "huonommat" miehet, uudet deitit, saattavat esimerkiksi olla paljon enemmän siihen naiseen satsaavia kuin ne koulutetut eksät. Joku syy siihen aina on, että "hyvästä ja koulutetusta miehestä" sitten kuitenkin tulee eksä.
Tuohon nyt voi sanoa, että moni nainen menee "ruoho on vihreämpää aidana takana" harhaan. Itsekin olen tälläinen nelikymppinen mies, jonka vaimo jätti kesken pahimman ruuhkavuosihelvetin. Meni sitten uusiin naimisiin haulikkohäillä heti kun muste eropapereissa oli kuivunut. Uusi mies kuumakalle, heikommin koulutettu kuin minä ja opiskelija josta minua syytteli kun elätin perhettä ja viivästytin omaa valmistumista, jotta eksä saisi oman tutkinnon kasaan.
Itse olen yrittänyt kasata elämäni palasia kasaan, mutta ei todellakaan kiinnosta enää sellainen perhehelvetti akateemisen itseään täynnä olevan naisen kanssa. Tosin siitä nyt ei ole edes pelkoa kun naiset eivät vilkaisekaan eron jälkeen ylipainoiseen IT-alalla työskentelevään mieheen.
Se, että vaimosi petti sinua, ei johtunut akateemisuudesta. Olen akateemisesti koulutettu nainen, joka ei ole koskaan pettänyt ketään. Ex petti minua. Ja jonkun alan kuluttua löysin oikein mukavan hiukan ylipainoisen miehen, joka on IT-alalla.
En ole niin väittänytkään, että ongelmien syy olisi pelkästään akateemisuus. Tosiasia kuitenkin on, että mitä enemmän naisella on koulutusta niin sitä suuremmat (virheelliset) luulot itsestään ja epärealistiset tulevaisuudenhaaveet.
Ihanko tosiasia? Ahaa, kerrotko lähteen, jossa tämä on tutkitusti todistettu, kiitos.
Se on empiirisen tutkimuksen tulos oman elämänkokemukseni perusteella. Toivon totisesti ettei kukaan ole hukannut resursseja asian tarkempaan tutkimiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olen 40+ nainen, jolla asuu lapsia kotona. Tämä tuntuu olevan miehille suurin ongelma, monella kun on jo lapset maailmalla tai muuten vaan harvoin iskän luona.
Toinen este on ollut oma pituuteni, olen 175 cm, joten useimmat miehet ovat minun pituisiani tai lyhyempiä. Tämä tuntuu olevan monelle este, minulle ei.
Olen törmännyt myös siihen, että minun toimihenkilöammattiani/korkeakoulutusta pidetään jotenkin ylempiarvoisena, kun olen ollut kiinnostunut duunarimiehestä.
Neljäs este on ollut ylipaino - myös "ei niin timmissä" kunnossa olevat miehet tuntuvat vaativan hoikkaa naista vierelleen.
Nettideittailumaailma on aika armotonta...
Kaikki muut lopulta ovat asioita joista miehenä voin joustaa, mutta ylipaino on oikeasti ongelma. Eikä sillä ole mitään tekemistä sen kanssa olenko itse ylipainoinen vai en.
Ja tuo on täysin ok. Jokainen saa etsiä kumppania, jonka kokee puoleensavetäväksi ja kiihottavaksi.
Ylipainoinen nainen
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kokeilisit live elämää. Mene juttelemaan kun näet yksin olevan sopivan miehen. Totta kyllä on se puhe, että kun ollan nelikypäsissä, niin on kunnollisten miesten markkinat
mies51v
Naisia alkaa olla populaatiossa enemmän vasta 55+ alkaen. Nelikymppisistä on edelleen jäätävä miesenemmistö. Miehet vain kuvittelevat olevansa nuorten naisten silmissä haluttuja. Realistit tapailevat hiukan vanhempia naisia. Ja kukaan nainen ei päästä liitosta hyvää miestä eli hyviä eronneita miehiä ei ole. Mies, joka on itse jättänyt perheensä toisen naisen vuoksi ei ole hyvä miehekästä mies.
Omassa tuttavapiirissä (30-40v) eronneita hyviä ja kouluttautuneita miehiä näyttää olevan varsin paljon. Eniten olen ihmetellyt sitä, että nämä miehen pihalle pistäneet naiset ovat ruvenneet deittailemaan paljon huonompia miehiä
ohis
Koulutus on usein yleistä tietoa tuttavapiirin kesken, mutta älä nyt väitä, että voisit mitenkään tietää, millaisia urpoja tai kuspäitä tai idareita kukaan on kotona, kahden kesken. Tarkoitan - tuttavapiirissäsi lienee koulutettuja miehiä, mutta ei mitenkään yksiselitteisesti "hyviä" miehiä. Ne "huonommat" miehet, uudet deitit, saattavat esimerkiksi olla paljon enemmän siihen naiseen satsaavia kuin ne koulutetut eksät. Joku syy siihen aina on, että "hyvästä ja koulutetusta miehestä" sitten kuitenkin tulee eksä.
Tuohon nyt voi sanoa, että moni nainen menee "ruoho on vihreämpää aidana takana" harhaan. Itsekin olen tälläinen nelikymppinen mies, jonka vaimo jätti kesken pahimman ruuhkavuosihelvetin. Meni sitten uusiin naimisiin haulikkohäillä heti kun muste eropapereissa oli kuivunut. Uusi mies kuumakalle, heikommin koulutettu kuin minä ja opiskelija josta minua syytteli kun elätin perhettä ja viivästytin omaa valmistumista, jotta eksä saisi oman tutkinnon kasaan.
Itse olen yrittänyt kasata elämäni palasia kasaan, mutta ei todellakaan kiinnosta enää sellainen perhehelvetti akateemisen itseään täynnä olevan naisen kanssa. Tosin siitä nyt ei ole edes pelkoa kun naiset eivät vilkaisekaan eron jälkeen ylipainoiseen IT-alalla työskentelevään mieheen.
Se, että vaimosi petti sinua, ei johtunut akateemisuudesta. Olen akateemisesti koulutettu nainen, joka ei ole koskaan pettänyt ketään. Ex petti minua. Ja jonkun alan kuluttua löysin oikein mukavan hiukan ylipainoisen miehen, joka on IT-alalla.
En ole niin väittänytkään, että ongelmien syy olisi pelkästään akateemisuus. Tosiasia kuitenkin on, että mitä enemmän naisella on koulutusta niin sitä suuremmat (virheelliset) luulot itsestään ja epärealistiset tulevaisuudenhaaveet.
Minä kannustan nuoria tyttöjä kouluttautumaan ja hankkimaan itselleen hyvän koulutuksen, työpaikan ja elannon, ilman ennakkoluuloja ja rajoitteita. Olemaan itsenäinen ja riippumaton, elämään sitä elämää, joka tekee heidät onnellisiksi. Ole hyvä äläkä estä lapsia toteuttamasta haaveitaan ja unelmiaan vain siksi, että sinä satuit menemään naimisiin kusipään kanssa.
Jospa palaisit maanpinnalle ja panostaisit enemmän realistisen kuvan välittämiseen näille nuorille tytöille. Ettei sitten tule ongelmia kun prinsessahaaveet ei toteudukaan vaan arki onkin puurtamista.
Huono heitto. Soisin sinun paneutuvan vastakommenttiisi syvemmin, ajatuksella, koska noin kevyt provo paljastaa sinut haituvaksi. Missä sanotaan ettei arki ole puurtamista? Sinun vaimosiko kyllästyi puurtamiseen tai sinun puurtamiseen? Miksi väität nuorien tyttöjen olevan prinsessamateriaalia? Siksikö, että vaimosi oli Martha-Louise ja kyllästyi valtiopäivällisiin?
Vierailija kirjoitti:
Kakkahattutäti kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos et laita kokovartalokuvaa niin miehenä tiedän että olet ylipainoinen. Siksi haluan sen nähdä.
Ja samasta syystä monella miehellä on joka kuvassa lippis päässä...
Ylipaino on oma valinta, (geeneistä johtuva) kaljuus ei.
Jos jokin asia on turn-off, on ihan yhdentekevää, onko se geneettistä vai oma valinta. Jokaisella on oikeus etsiä kunnes löytää kumppanin, joka on puoleensavetävä, herättää halun katsella, kosketella, hyväillä, harrastaa seksiä.
Vierailija kirjoitti:
Tuo lisäkuvien jankkaaminen on niin s..tanan ärsyttävää!! Ensin kehutaan (tuoreita, photoshoppaamattomia) kuviani maasta taivaaseen pari viestiä kunnes sitten yhtäkkiä ilmisesti aletaan epäillä jotain suurempaa kusetusta ja aletaan vaatia jotain kokovartalokuvia ja uusia selfieitä. Siinä vaiheessa sanon että suksi vttuun urpo.
Sepän se, varsinkaan, kun suomimiehet eivät itsekään ole mitään helmiä. Vähän kuin jätekasassa etsisi
Vierailija kirjoitti:
Livenä kannattaa tutustua, ei missään deittisivuilla ja -sovelluksissa - ne ovat pelkkää ajanhukkaa, jos itse on tosimielellä liikkeellä.
Tämän sanon lähes 15v kokemuksella! Itse olin yleensä deiteissä ilman kuvaa, jotten vetäisi puoleeni niitä pinnallisimpia hölmöjä.
Siis oikeasti ap, etkö nyt missään tapaa sopivanikäisiä sinkkumiehiä elävässä elämässä? Jää nuo arpomiset ja turhat viesteilyt kokonaan.
Minä löysin lähes täydellisen miehen deittisivustolta. Hän oli myös tinderissä, mutta siellä en ottanut yhteyttä häneen. Ehdin olla vain puoli vuotta muutamalla treffisivustolla ja kaikissa ilman kuvaa. Vain muutamalle lähetin kuvani ennen treffejä. Live, elämässä en olisi ikinä löytänyt ketään itselleni sopivaa kumppania. Tämä oli ehdottomasti kätevin tapa seuloa sopivimmat jatkoon.
"Kiloja on kuin senttejä" Oookei, moro, näkyillään...
Kaikki muut lopulta ovat asioita joista miehenä voin joustaa, mutta ylipaino on oikeasti ongelma. Eikä sillä ole mitään tekemistä sen kanssa olenko itse ylipainoinen vai en.