Lue keskustelun säännöt.
"Estonialta selvinnyt Marge Rull. 'Piti olla itsekäs' "
28.09.2019 |
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/c4b28d75-c224-47c6-9afb-c5dfdd5e0ba5
Mitä ajatuksia juttu herättää? Itselläni hyvin ristiriitaisia tunteita. Tavallaan ymmärrän että piti huolehtia omasta selviämisestään, tavallaan kuitenkin jutussakin tulee ilmi miten hän itse pyysi apua ja sai apua monesti. Kuitenkin itse hän ei ollut valmis auttamaan ketään. Todella ristiriitaiset fiilikset. Hienoa kuitenkin tietysti että hän oli yksi selvinneistä, jokainen niistä kuolemista oli turha.
Kommentit (2848)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmettelen kyllä vähän, miksi tämä nainen on halunnut toiminnastaan julki kertoa. Onko siitä ylpeä? Hakeeko hyväksyntää, joka voisi helpottaa traumoja? Eihän hänen olisi ollut mikään pakko kertoa julkisuuteen, miten lutvi itsensä pysymään elävien kirjoissa.
No miksi yhtään kukaan kertoo ikinä mitään julkisuuteen? Häneltä on Estonian vuosipäivän vuoksi kysytty, tuskin hän on itse soittanut lehteen, että hei, hauaisin ylpeillä itsekkyydelläni.
Maailma tarvitsee myös totuudenpuhujia, sellaisia jotka kertovat miten asiat ovat. Kaunistelematta, satuilematta tai vääristelemättä. Se, että oletat Margen ylpeilevän selviytymistarinallaan kertoo paljon enemmän sinusta mitä hänestä.
Mikä siinä on, että ihmisten on niin vaikea kokea empatiaa naisia kohtaan? Marge on selviytyjä, eloonjäänyt, äiti ja rehellinen ihminen. Ja täällä vaan keksitään päästä kaikkia idioottimaisia analyysejä hänen persoonastaan ja selostetaan jotain mielikuvitustarinaa siitä, miten hänen olisi pitänyt toimia. Samaan aikaan puolta isommat miehet ovat saaneet rynniä, puskea ja satuilla ihan rauhassa ja av-raati vain symppaa niitä miehiä kyynel silmässä. Mutta Marge, Marge on paha!!1!
Mutta hän on ihan itse saanut päättää, mitä kertoo ja kuinka yksityiskohtaisesti. Margen lailla toimi varmasti suurin osa, mutta harvempi nähdäkseni lehtien palstoilla kerskuu, miten on potkinut jonkun oman selviytymisensä tieltä pois tai etuillut kallistuneissa rappusissa.
Minähän en siis näe tässä ongelmana sitä, miten hän on selvinnyt - voi olla, että itsekin toimisin kuoleman vaarassa samoin. Minulle ongelma tässä on se, miksi asialla pitää erikseen mässäillä julkisesti.
Se, että hän sinusta mässäilee ja ylpeilee, on omaa tulkintaasi ja kertoo enemmän sinusta kuin Margesta.
Jännä kyllä ihmisiä kiinnostaa toisten ihmisten kokemukset. Varsinkin ne äärimmäiset. Ehkä sitten olen "mässäilijä", mutta minusta on hienoa, että olen tietoinen Estonian onnettomuudesta, millaista siellä oli ja miten sieltä pelastui. Se lisää taas himpun verran ymmärrystäni maailmasta ja ihmisistä.
Kerran olet innokas jakamaan sääntöjä, moraalikoodeja ja toimintaohjeita, niin kerrohan seuraavaksi, että millaisista kokemuksista on mielestäsi sallittua puhua mediassa ja millaisista ei?
Jos sinä pelastuisit tulipalosta tuuppimalla muita ihmisiä liekkeihin, menisitkö valtakunnan mediaan kertomaan asiasta? Mitä luulet, että sinusta sen jälkeen ajateltaisiin?
Rull ei tuuppinut ketään. Mistä te vedätte näitä älyvapaita "tulkintojanne"? Alan oikeasti epäillä mielenterveyttänne.
Aloittajan linkissä olevassa jutussa sanotaan, että Rull potkaisi häntä jalkaan tarttunutta ihmistä. Aika lailla sama asia kuin tuuppiminen.
Ei ole. Veden varassa on uskomattoman vaarallista, että joku tarttuu jalasta kiinni. Kokeile vaikka itse, odota tuulista päivää ja mene ilman kellukkeita mereen (älä odota kesää, nyt on aika lailla sama vuodenaika kuin Estonian onnettomuusyönä) ja pyydä jotakuta sukeltamaan ja vetämään sinut jalasta pinnan alle. Tule sitten kertomaan kuinka epäitsekkäästi toimit.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Estonialta pelastuneista suurin osa oli nuoria miehiä. Jutun pelastunut oli nainen, joka oli ammattitanssija. Mikä on yhdistävä tekijä? Hyvä fyysinen kunto. Kyllä se on se tekijä, joka Marge Rullin pelasti, eikä mikään itsekkyys. Ajatellaanpa vaikka vanhaa huonokuntoista muoria, joka ajattelee, että ei kyllä auta ketään muuta kuin itseään, muttei pääse edes hytistä kiipeämään ulos. Ei se itsekkyys häntäkään olisi pelastanut.
Ei pelkkä fyysinen kuntokaan riitä. Estonialla kuoli esimerkiksi nuoria kovakuntoisia triathlonmiehiä. Ja toisaalta pelastui 72-vuotias, joka tuskin älyttömän ketterä oli.
Hyvästä kunnosta on apua, samoin varmasti osalla on vaikuttanut itsekkyys. Kumpikaan ei yksin riitä eikä ne yhdessäkään, vaan pelastumiseen on tarvittu usein myös toisten apua (Margen tapaus) sekä suunnattomasti onnea - monta kertaa.Se 72-vuotias on ollut kyllä poikkeus, ja varmasti hänellä on ollut todella hyvä tuuri. On sattunut olemaan oikeaan aikaan oikeassa paikassa. Todennäköisesti saanut myös apua. Jos ajatellaan sitä, että suurin osa pelastujista on ollut hyväkuntoisia, niin siitä voi päätellä, että noissa olosuhteissa nimenomaan hyvällä kunnolla on ollut paljon merkitystä. Varmasti monissa muissakin katastrofitilanteissa hyvä kunto on tärkeää selviytymisen kannalta.
72-vuotias ei kyllä ole mikään vanhus vielä.
Ehkä suurin osa pelastuneista oli vielä yökerhossa yläkannella ja siitä nopeasti ulos. Onko tietoa tästä
Paljon pelastui myös muualta. Pelastuneista matkustajista 20 % pelastui alimmalta hyttikannelta autokannen alapuolelta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmettelen kyllä vähän, miksi tämä nainen on halunnut toiminnastaan julki kertoa. Onko siitä ylpeä? Hakeeko hyväksyntää, joka voisi helpottaa traumoja? Eihän hänen olisi ollut mikään pakko kertoa julkisuuteen, miten lutvi itsensä pysymään elävien kirjoissa.
No miksi yhtään kukaan kertoo ikinä mitään julkisuuteen? Häneltä on Estonian vuosipäivän vuoksi kysytty, tuskin hän on itse soittanut lehteen, että hei, hauaisin ylpeillä itsekkyydelläni.
Maailma tarvitsee myös totuudenpuhujia, sellaisia jotka kertovat miten asiat ovat. Kaunistelematta, satuilematta tai vääristelemättä. Se, että oletat Margen ylpeilevän selviytymistarinallaan kertoo paljon enemmän sinusta mitä hänestä.
Mikä siinä on, että ihmisten on niin vaikea kokea empatiaa naisia kohtaan? Marge on selviytyjä, eloonjäänyt, äiti ja rehellinen ihminen. Ja täällä vaan keksitään päästä kaikkia idioottimaisia analyysejä hänen persoonastaan ja selostetaan jotain mielikuvitustarinaa siitä, miten hänen olisi pitänyt toimia. Samaan aikaan puolta isommat miehet ovat saaneet rynniä, puskea ja satuilla ihan rauhassa ja av-raati vain symppaa niitä miehiä kyynel silmässä. Mutta Marge, Marge on paha!!1!
Mutta hän on ihan itse saanut päättää, mitä kertoo ja kuinka yksityiskohtaisesti. Margen lailla toimi varmasti suurin osa, mutta harvempi nähdäkseni lehtien palstoilla kerskuu, miten on potkinut jonkun oman selviytymisensä tieltä pois tai etuillut kallistuneissa rappusissa.
Minähän en siis näe tässä ongelmana sitä, miten hän on selvinnyt - voi olla, että itsekin toimisin kuoleman vaarassa samoin. Minulle ongelma tässä on se, miksi asialla pitää erikseen mässäillä julkisesti.
Se, että hän sinusta mässäilee ja ylpeilee, on omaa tulkintaasi ja kertoo enemmän sinusta kuin Margesta.
Jännä kyllä ihmisiä kiinnostaa toisten ihmisten kokemukset. Varsinkin ne äärimmäiset. Ehkä sitten olen "mässäilijä", mutta minusta on hienoa, että olen tietoinen Estonian onnettomuudesta, millaista siellä oli ja miten sieltä pelastui. Se lisää taas himpun verran ymmärrystäni maailmasta ja ihmisistä.
Kerran olet innokas jakamaan sääntöjä, moraalikoodeja ja toimintaohjeita, niin kerrohan seuraavaksi, että millaisista kokemuksista on mielestäsi sallittua puhua mediassa ja millaisista ei?
Jos sinä pelastuisit tulipalosta tuuppimalla muita ihmisiä liekkeihin, menisitkö valtakunnan mediaan kertomaan asiasta? Mitä luulet, että sinusta sen jälkeen ajateltaisiin?
Rull ei tuuppinut ketään. Mistä te vedätte näitä älyvapaita "tulkintojanne"? Alan oikeasti epäillä mielenterveyttänne.
Hän potkaisi ihmisen jaloistaan hukkumaan. Sama lopputulos.
Mutta takaisin itse asiaan, eli pohdintaan, mikä haastattelun motiivi voisi olla. On tosiaan aika rohkeaakin kertoa omasta toiminnastaan noin yksityiskohtaisesti, kun tosiaan lopputulos ei välttämättä ole mikään kansallissankaruuden myöntäminen. Itse en tosiaan paheksu hänen tekojaan, koska varmaankin itse olisin tehnyt samoin, mutta en luultavasti kauheasti avaisi tapahtumien todellista kulkua ainakaan mihinkään mediaan.
Itse mietin siis sitäkin vaihtoehtoa, että voi kyseessä olla jonkinlainen traumasta selviytyminen, että hakee jonkinlaista oikeutusta teoilleen kertomalla niistä julkisesti? Ehkä häntä helpottaisi kuulla juurikin se, että muutkin ihmiset olisivat hänen sijassaan toimineet samoin. Tai jonkinlainen julkinen "synnintunnustus".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuten sanoin niin ymmärrän senkin puolen että on pitänyt olla itsekäs pelastuakseen. Silti tuntuu karmealta ajatella että mitä jos tämä häneen tarttunut on ollut vaikkapa pieni lapsi joka yrittänyt saada apua? Potkinut hänet pois vaikka samaan aikaan itse roikkunut toisessa joka yrittänyt huolehtia omasta pelastautumisestaan. Onhan se äärettömän surullinen ajatus vaikka kuinka ottaisi huomioon tilanteen hektisyyden ja kaaoksen.
En minäkään tiedä miten olisin ko. tilanteessa toiminut tai olisinko selviytynyt, en tässä halua syyllistää tätä selviytynyttä. Kunhan vain pohdiskelen ja yritän ymmärtää asiaa mikä näin ulkopuolisena on todella vaikea kuvitella omalle kohdalleen.Ap
Nuorimmat Estonialta pelastuneet olivat 14-vuotias norjalainen ja 16-vuotias venäläinen poika.
Sieltä ei pelastunut yhtään pikkulasta ihan siksi että turma tapahtui yöllä jolloin pikkulapset olivat hyteissään nukkumassa. Laivan kallistumassa pikkulasten kannelle pääseminen olisi ollut myös fyysisesti mahdotonta. Yhdenkään pelastuneen kertomuksissa ei puhuta sanaakaan pikkulapsista. Niin että se ei takuulla ollut pikkulapsi joka Marge Rullin jalassa roikkui. Emme me tiedä oliko se edes ihminen vai joku naru tms.
Ap:lle sanoisin että mene itse kokeilemaan vaikka pelastusliivit päälle ylöspääsyä jääkylmästä myrskyävästä merestä pilkkopimeässä. Taatusti sinäkin potkit jaloistasi irti kaiken mikä siinä lähellä on.
Höpö höpö.
Onhan se voinut olla pikkulapsi tai 10-17v joka tarttui Rullin jalkaan hentoisesti.
Se, ettei laivalta pelastunut kuin 2 lasta (14v + 16v) ei tarkoita, että vedessä ei voinut lapsia olla.
Niitä lapsia on voinut olla yksin tai yhdessä vanhemman kanssa vedessä, mutta eivät vain selvinneet. Se, että niitä ei selvinnyt ei mitenkään varmista sitä, että kaikki lapset jäivät laivaan ja kuolivat sinne. Niitä lapsia on voinut kuolla mihin sattuu: laivaan, laivan kannelle, veteen, lauttaan...
Siellä on voinut olla vaikka isä yhtä nopea kuin Rull ja kaapannut lapsensa kainaloon ja lähtenyt samaan aikaan kuin Rull laivasta ulos. Isä ja lapsi ovat voineet ja olla valmiiksi siinä kerroksessa mistä pääsee ulos kannelle. Rull joutui kiipeämään portaan ylös päästäkseen kannelle. Jne jne. Lukemattomia vaihtoehtoja miten lapsia on voinut olla vaikka missä, hytissä/käytävällä/kannella/vedessä..
Siinä on vain kaksi vaihtoehtoa kuka otti hentoisen otteen Rullin jalasta. Joko se oli aikuinen, joka oli juuri kuolemassa ja viimeisillään voimilla otti Rullista kiinni TAI se oli lapsi, joka jo valmiiksi pienemmillä voimilla oli Rullissa kiinni.
Itse pelkään, että se oli lapsi.
Silloin myös se on kauheampaa. Juuri kuolemassa olevaa ei välttämättä pysty enää pelastamaan, mutta lapsen kohdalla tilanne oli toinen. Rullilla ei ollut enää voimia, ymmärrän, mutta olisiko se pelastaminen vaatinut juuri enempää voimia, kun otekin oli jo niin hentoinen? Olisiko riittänyt, että Rull olisi vain nostanut jalkansa ylös ja mahdollinen lapsi olisi pelastunut?
Sitä emme tiedä. Hän ei ottanut sitä riskiä.
Mutta sitä en ymmärrä, ettei hän tunne huonoa omatuntoa, syyllisyyttä, surua, syyllisyyttä siitä miksi minä jäin henkiin tai yleensä muita normaaleja tuntemuksia. Tai ymmärrän, hän ei ole käynyt sitä läpi. Hän itsekin sanoo, ettei ole miettinyt tapahtumaa. Ymmärsin, että välillä vain on kertonut tapahtuneesta, mutta ei sen enempää.
Jotkut puhuvat täällä, että hukkuvat vetää toisenkin kohti kuolemaa. Mutta miten tämä Rulliin jalkaan tarttunut olisi sen voinut tehdä. Otekin oli hento ja Rull itse sanoi, ettei tarvinnut paljoa ravistella kun hentoinen ote irtosi "enempää ei tarvittu".
Olisiko tuossa Rull voinut vain kokeilla nostaa jalkansa ylös ja toinen olisi pelastunut. Rullilla ei ollut ilmeisesti voimia.
Pienestä on tämä elämä kiinni. Yhdellä Rullin jalan ravistelulla sinetöit toisen kohtalon. Eikö tuo normaalisti herätä monenlaisia tuntemuksia vaikka lopputulos olisikin sama "jalan ravistelu".
Rull ei häpeile, ei kadu eikä ole miettinyt tapahtumaa. On varmasti jumissa/pysähdyksissä tapahtuneen kanssa eikä ole kyennyt sitä käsittelemään. Muuten tuota tunteettomuutta ja itsekkyyttä ei selitä mikään.
"Rull ei häpeile, ei kadu eikä ole miettinyt tapahtumaa. On varmasti jumissa/pysähdyksissä tapahtuneen kanssa eikä ole kyennyt sitä käsittelemään. Muuten tuota tunteettomuutta ja itsekkyyttä ei selitä mikään"
Tunteettomuuden tuossa onnettomuustilanteessa ymmärtää. Odottihan kotona 1v lapsi.
Mutta miksi tuo tunteettomuus on kestänyt 25v? Eikö olisi jo aika muuhunkin kuin tunteetomuuteen, katumattomuuteen, itsekyyteen?
Tuota tunteettomuutta ei mielestäni selitä kuin paha trauma, jota ei ole kyetty käymään läpi tai ihmisen yleinen tunteettomuus.
Milloin itsekkyydestä on tullut hyve ja ihailtavaa tai milloin itsekkyyttä on OK olla katumatta tai häpeilemättä?
Pitääkö katua ja hävetä sitä että on vastoin kaikkia todennäköisyyksiä selviytynyt hengissä tuollaisesta tapahtumasta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen ilmoittanut kymmeniä viestejä tästä ketjusta asiattomaksi. En tajua, miksi tämän ketjun annetaan olla täällä, kun se toinen poistettiin. Ihan selkeästi halutaan dissata tätä naista ja virolaisia yleensä.
Vauva ja IL saman konsernin alla, Lotila saa vapaasti mustamaalata Viroa myös IL:ssä.
IS ja Vauva samaa konsernia, ei IL.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Täällä mammat pöksyt märkinä haaveilee sankarillisista poliiseista ja pojista, jotka oikeamielisesti hylkäävät perheensä pelastautuakseen, uhrautuvaisista Estonian miehistä jotka auttavat jokaista vastaantulevaa hätätilanteessa samalla kun Rull muita miettimättä menee ja pelastaa itse itsensä. Hyi Rull, hyi, kyllä kunniallisen naisen pitäisi jättää yrittämättä ja vajota kivenä pohjaan kuten aito av-mamma tekisi. Ainoa oikea tapa pelastua on tulla komean ja kunniallisen miehen pelastamaksi samalla kun itkien ja näin tunteensa osoittaen lähettää lentosuukkoja hukkuville pikkulapsille.
Voi *ttu teitä :D Tämä on kuin jokin avohoitola.
Ei ihme että Estonialta pelastui lähinnä miehiä, jos laivalla olleilla naisilla oli teidän mentaliteettinne.
Ei, vaan minun mielestä kyllä kuuluu tehdä sekä oman että muiden pelastumisen eteen sen minkä pystyy tai ajattelee pystyvänsä tekemään. Jokainen tilanne pitää arvioida erikseen. Sitäpaitsi Rull ei kokonaan itse pelastanut itseään, vaan kun lukee juttua tarkemmin, huomaa että hänet pelastettiin moneen kertaan muiden ihmisten toimesta, mikä oli yksi syy siihen, että hän selvisi. Rull ei siis ollutkaan se itsenäinen ja vahva nainen, joka pärjää itsekseen vaikka uppoavassa laivassa, niinkuin sinä tunnut haluavan ajatella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Estonialta pelastuneista suurin osa oli nuoria miehiä. Jutun pelastunut oli nainen, joka oli ammattitanssija. Mikä on yhdistävä tekijä? Hyvä fyysinen kunto. Kyllä se on se tekijä, joka Marge Rullin pelasti, eikä mikään itsekkyys. Ajatellaanpa vaikka vanhaa huonokuntoista muoria, joka ajattelee, että ei kyllä auta ketään muuta kuin itseään, muttei pääse edes hytistä kiipeämään ulos. Ei se itsekkyys häntäkään olisi pelastanut.
Ei pelkkä fyysinen kuntokaan riitä. Estonialla kuoli esimerkiksi nuoria kovakuntoisia triathlonmiehiä. Ja toisaalta pelastui 72-vuotias, joka tuskin älyttömän ketterä oli.
Hyvästä kunnosta on apua, samoin varmasti osalla on vaikuttanut itsekkyys. Kumpikaan ei yksin riitä eikä ne yhdessäkään, vaan pelastumiseen on tarvittu usein myös toisten apua (Margen tapaus) sekä suunnattomasti onnea - monta kertaa.Se 72-vuotias on ollut kyllä poikkeus, ja varmasti hänellä on ollut todella hyvä tuuri. On sattunut olemaan oikeaan aikaan oikeassa paikassa. Todennäköisesti saanut myös apua. Jos ajatellaan sitä, että suurin osa pelastujista on ollut hyväkuntoisia, niin siitä voi päätellä, että noissa olosuhteissa nimenomaan hyvällä kunnolla on ollut paljon merkitystä. Varmasti monissa muissakin katastrofitilanteissa hyvä kunto on tärkeää selviytymisen kannalta.
72-vuotias ei kyllä ole mikään vanhus vielä.
Ehkä suurin osa pelastuneista oli vielä yökerhossa yläkannella ja siitä nopeasti ulos. Onko tietoa tästä
Paljon pelastui myös muualta. Pelastuneista matkustajista 20 % pelastui alimmalta hyttikannelta autokannen alapuolelta.
Siellä luultavasti kuului ja tuntui ensimmäisenä ja selvimmin, että nyt on piru merrassa. Keulaportin hajoamisen kolinat, yläkerrassa vellovan veden loiske ja kaatuvien/törmäävien autojen rytinä, sekä rappukäytävistä ja hissikuiluista hyttikäytäville tulviva vesi viimeistään kertoivat, että kannattaa ehkä ottaa hatkat ja äkkiä. Monta kerrosta ylempänä diskon metelissä ja pienessä sievässä ei tiedetty mitään. Alus oli ehkä jo kallellaan, mutta siinä merenkäynnissä sekin saattoi jäädä pitkään huomaamatta ainakin maallikoilta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen ilmoittanut kymmeniä viestejä tästä ketjusta asiattomaksi. En tajua, miksi tämän ketjun annetaan olla täällä, kun se toinen poistettiin. Ihan selkeästi halutaan dissata tätä naista ja virolaisia yleensä.
Vauva ja IL saman konsernin alla, Lotila saa vapaasti mustamaalata Viroa myös IL:ssä.
IS ja Vauva samaa konsernia, ei IL.
Kappas, niinpä olikin. Kiitos korjauksesta!
Vierailija kirjoitti:
Av-mamma on niin voimakas, että olisi samalla kun roikkuu pelastuslautan reunalla, tuntiessaan jonkun vetävän häntä nilkasta takaisin mereen, ottanut jalkavoimansa käyttöön ja nostanut jalallaan 4 metristen aaltojen keskellä tuon jalassaan roikkuvan ihmisen pelastuslauttaan.
Jos nyt taas ihan tarkkoja ollaan, niin Rullia ei kukaan vetänyt takaisin mereen, vaan hänen jalkaansa koskettiin hennosti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Näitä normaaleja tunteita ei ainakaan Rull tunne. Miksi mammat hehkuttaa ja puolustaa Rullia.
.
.
.
"Avuttomuuden tunteeseen voi liittyä tunne siitä, ettei pystynyt autaamaan uhreja riittävästi. Syyllisyyden kokeminen onnettomuuden jälkeen on tavallista. Ihminen voi miettiä, miksi juuri hän selvisi tai kuvitella miten onnettomuus olisi voitu välttää. Uhriksi joutuminen ja oma avuttomuus aiheuttaa myös häpeän tunteita."
https://www.traumaterapiakeskus.com/7
.
.
.
Itse en voi täysin arvostaa juuri tämän 25 vuoden tunteetomuuden takia tätä naista. Tuolloin 1994 se on ollut ymmärrettävää, mutta miksi on tarpeen olla tunteeton vielä 25 vuotta myöhemmin? Luulisi, että kuvioon olisi tullut jo muitakin tunteita.
.
.
.
Toisaalta taas ihailen hänen voimaa selviytyä ja sitä päämääräteitoisuutta sekä selkeyttä hänen toimissaan ja härskiyttäkin. 🤔
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Totuus on että Estonialta selvisivät ne joilla oli onnea. Tietysti hyvä kunto ja päättäväisyys auttoi. Mutta vain jos ymmärsit, huomasit tarpeeksi nopeasti laivan uppoavan ja oli paikassa mistä pääsi pois.
Miten sitten selittyy se, että suurin osa pelastuneista oli nuoria miehiä? Ei minusta millään muulla kuin sillä, että nuorilla miehillä oli tarpeeksi hyvä kunto siihen, että jaksoivat kiivetä kallellaan olevan laivan päälle.
Ja itsekkyyttä jättää vanhemmat ja avopuoliso kuolemaan.
Mitä tämä nuorimies olisi voinut tehdä, kiskoa kolmea jähmettynyttä ihmistä perässään kallistuneisiin portaisiin ja niitä ylös?
Miksi nämä puolustukset annetaan innolla tälle nuorelle miehelle, mutta ei Rullille? On nimittäin esiintynyt pariin kertaa tässä ketjussa. Aina kun tuo poika tulee puheeksi, vastaus on tämä sama ja samalla kuitenkin vaaditaan, että Rullin olisi pitänyt tyyliin kantaa kaverinsa laivasta ja vedenvarassa antaa jokaisen kohdalle osuvan käyttää häntä kellukkeenaan.
Olette yksiä piilonaisvihaajia kaikki. Miksi?
Ei ole siitä kysymys. Jos vertaa näitä kahta tapausta, niin poika olisi halunnut jäädä auttamaan, mutta omaiset kielsi ja käski jatkaa matkaa. Rullia autettiin useasti, mutta hänellä itsellään ei ollut mitään kiinnostusta auttaa toisia.
Rullilla ei ollut mukana vanhempiaan eikä puolisoaan. Ja kerran täällä rakastetaan spekulointia, niin mistäs me nyt sitten tiedetään, että poikaa kehotettiin eteenpäin. Ehkä tyttöystävä huusi kauhuissaan, että auta ja poika vain paahtoi eteenpäin silmät selällään ja myöhemmin kertoo teille hyväuskoisille pullataikinoille nyyhkytarinaa.
Rullia auttoivat laivan henkilökunta, sekä passiivisesti se meressä kellunut mies. Missä kohtaa Rullin olisi pitänyt jotenkin osoittaa halunsa muiden auttamiseen, kun oli koko ajan äärimmäisessä kuolemanvaarassa itsekin? Jäädä nostelemaan miehiä portaikosta? Antaa jalkaansa tarttuneen vetää hänet pinnan alle? Lähtä lautalta uimaan jonkin äänen perään?
Rull toimi oikein ja selviytyi. Sinä olisit ilmeisesti mielummin kuollut.
Jos nyt taas ollaan tarkkoja, niin Rullia ei kukaan vetänyt pinnan alle. Hänen jalkaansa tartuttiin hennolla otteella. Rull roikkui itsekin toisessa ihmisessä, joten olisi voinut antaa jonkun muun roikkua itsessään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta on vaarallista ajatella, että katastrofitilanteessa kuuluu olla itsekäs. Jos tällaisesta ajattelusta tulee normi, niin sitten paljon pienempi osa ihmisistä pelastuu katastrofitilanteesta.
Yritä nyt ymmärtää että tämmöisellä viipyilevällä eettisellä pohdiskelulla voi pyyhkiä hanurinsa sitten kun on katastrofitilanne. Jos ihminen ei pelkää kuolemaa ainakaan kovin paljon, hän ehkä kykenee toimimaan jokseenkin rationaalisesti ja tekemään aktiivisesti päätöksiä toiminnastaan. Mutta suurin osa ihmisistä pelkää kuolemaa, ja hengen ollessa aidosti uhattuna ei paljon _ajatella_.
Harva ihminen pystyy edes arjessaan toimimaan täysin omien moraalikäsitystensä mukaisesti. Usein ei edes ole yksiselitteistä vastausta siihen, mikä on oikein ja mikä väärin. Miten ihminen lähtökohtaisesti pystyisi tällaiseen vaativaan tietoiseen puntarointiin ja päätöksentekoon tilanteessa, jossa ajatus ei hengenvaaran aiheuttaman kauhun vuoksi kulje?
On ihan turhaa tehdä kaikennieleviä yleistyksiä siitä, millä tavalla ihmiset toimivat katastrofitilanteissa. Toiset joutuvat paniikkiin, toiset toimivat kylmän rauhallisesti. Toiset ovat itsekkäitä, toiset epäitsekkäitä. Tämähän on nähtävissä myös tuossa aloituksen jutussa.
Juuri tämän vuoksi ei ole yhtään luottoa esim. lentoemäntien kykyyn toimia oikeassa katastrofitilanteessa (vaikka sitä kuinka harjoittelevat muutaman viikon koulutuksessaan)
Vierailija kirjoitti:
Näitä normaaleja tunteita ei ainakaan Rull tunne. Miksi mammat hehkuttaa ja puolustaa Rullia.
.
.
.
"Avuttomuuden tunteeseen voi liittyä tunne siitä, ettei pystynyt autaamaan uhreja riittävästi. Syyllisyyden kokeminen onnettomuuden jälkeen on tavallista. Ihminen voi miettiä, miksi juuri hän selvisi tai kuvitella miten onnettomuus olisi voitu välttää. Uhriksi joutuminen ja oma avuttomuus aiheuttaa myös häpeän tunteita."
https://www.traumaterapiakeskus.com/7
.
.
.
Itse en voi täysin arvostaa juuri tämän 25 vuoden tunteetomuuden takia tätä naista. Tuolloin 1994 se on ollut ymmärrettävää, mutta miksi on tarpeen olla tunteeton vielä 25 vuotta myöhemmin? Luulisi, että kuvioon olisi tullut jo muitakin tunteita.
.
.
.
Toisaalta taas ihailen hänen voimaa selviytyä ja sitä päämääräteitoisuutta sekä selkeyttä hänen toimissaan ja härskiyttäkin. 🤔
Muuten samat ajatukset, mutten ihaile härskiyttä. Itsellä olisi aika vaikeat syyllisyyden tunteet jälkeenpäin, jos olisin samalla tavalla toiminut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä mammat pöksyt märkinä haaveilee sankarillisista poliiseista ja pojista, jotka oikeamielisesti hylkäävät perheensä pelastautuakseen, uhrautuvaisista Estonian miehistä jotka auttavat jokaista vastaantulevaa hätätilanteessa samalla kun Rull muita miettimättä menee ja pelastaa itse itsensä. Hyi Rull, hyi, kyllä kunniallisen naisen pitäisi jättää yrittämättä ja vajota kivenä pohjaan kuten aito av-mamma tekisi. Ainoa oikea tapa pelastua on tulla komean ja kunniallisen miehen pelastamaksi samalla kun itkien ja näin tunteensa osoittaen lähettää lentosuukkoja hukkuville pikkulapsille.
Voi *ttu teitä :D Tämä on kuin jokin avohoitola.
Ei ihme että Estonialta pelastui lähinnä miehiä, jos laivalla olleilla naisilla oli teidän mentaliteettinne.
Ei, vaan minun mielestä kyllä kuuluu tehdä sekä oman että muiden pelastumisen eteen sen minkä pystyy tai ajattelee pystyvänsä tekemään. Jokainen tilanne pitää arvioida erikseen. Sitäpaitsi Rull ei kokonaan itse pelastanut itseään, vaan kun lukee juttua tarkemmin, huomaa että hänet pelastettiin moneen kertaan muiden ihmisten toimesta, mikä oli yksi syy siihen, että hän selvisi. Rull ei siis ollutkaan se itsenäinen ja vahva nainen, joka pärjää itsekseen vaikka uppoavassa laivassa, niinkuin sinä tunnut haluavan ajatella.
Musta tuntuu että Rullia halutaan jotenkin nimenomaan dissata siksi että hän ei ollut itsenäinen ja vahva nainen, joka ei tarvinnut kenenkään apua. Miksi juuri Rullin olisi pitänyt pystyä auttamaan muita? Olisiko Rullin silkkaa solidaarisuuttaan ja nöyryyttään pitänyt jäädä kuolemaan, kun niin moni muu ei saanut apua? Ettekö te oikeasti tajua, että ei se kenties ketterä ja fyysisesti hyvässä kunnossa oleva tanssija nyt sentään mikään bodari ole, vaan ihan tavallinen siro nainen? Ja jos tämä sukupuolen mainitseminen ärsyttää, niin ei siro 50-kiloinen mieskään välttämättä ihmeitä pysty tekemään muiden eteen tuollaisessa tilanteessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmettelen kyllä vähän, miksi tämä nainen on halunnut toiminnastaan julki kertoa. Onko siitä ylpeä? Hakeeko hyväksyntää, joka voisi helpottaa traumoja? Eihän hänen olisi ollut mikään pakko kertoa julkisuuteen, miten lutvi itsensä pysymään elävien kirjoissa.
No miksi yhtään kukaan kertoo ikinä mitään julkisuuteen? Häneltä on Estonian vuosipäivän vuoksi kysytty, tuskin hän on itse soittanut lehteen, että hei, hauaisin ylpeillä itsekkyydelläni.
Maailma tarvitsee myös totuudenpuhujia, sellaisia jotka kertovat miten asiat ovat. Kaunistelematta, satuilematta tai vääristelemättä. Se, että oletat Margen ylpeilevän selviytymistarinallaan kertoo paljon enemmän sinusta mitä hänestä.
Mikä siinä on, että ihmisten on niin vaikea kokea empatiaa naisia kohtaan? Marge on selviytyjä, eloonjäänyt, äiti ja rehellinen ihminen. Ja täällä vaan keksitään päästä kaikkia idioottimaisia analyysejä hänen persoonastaan ja selostetaan jotain mielikuvitustarinaa siitä, miten hänen olisi pitänyt toimia. Samaan aikaan puolta isommat miehet ovat saaneet rynniä, puskea ja satuilla ihan rauhassa ja av-raati vain symppaa niitä miehiä kyynel silmässä. Mutta Marge, Marge on paha!!1!
Mutta hän on ihan itse saanut päättää, mitä kertoo ja kuinka yksityiskohtaisesti. Margen lailla toimi varmasti suurin osa, mutta harvempi nähdäkseni lehtien palstoilla kerskuu, miten on potkinut jonkun oman selviytymisensä tieltä pois tai etuillut kallistuneissa rappusissa.
Minähän en siis näe tässä ongelmana sitä, miten hän on selvinnyt - voi olla, että itsekin toimisin kuoleman vaarassa samoin. Minulle ongelma tässä on se, miksi asialla pitää erikseen mässäillä julkisesti.
Se, että hän sinusta mässäilee ja ylpeilee, on omaa tulkintaasi ja kertoo enemmän sinusta kuin Margesta.
Jännä kyllä ihmisiä kiinnostaa toisten ihmisten kokemukset. Varsinkin ne äärimmäiset. Ehkä sitten olen "mässäilijä", mutta minusta on hienoa, että olen tietoinen Estonian onnettomuudesta, millaista siellä oli ja miten sieltä pelastui. Se lisää taas himpun verran ymmärrystäni maailmasta ja ihmisistä.
Kerran olet innokas jakamaan sääntöjä, moraalikoodeja ja toimintaohjeita, niin kerrohan seuraavaksi, että millaisista kokemuksista on mielestäsi sallittua puhua mediassa ja millaisista ei?
Jos sinä pelastuisit tulipalosta tuuppimalla muita ihmisiä liekkeihin, menisitkö valtakunnan mediaan kertomaan asiasta? Mitä luulet, että sinusta sen jälkeen ajateltaisiin?
Rull ei tuuppinut ketään. Mistä te vedätte näitä älyvapaita "tulkintojanne"? Alan oikeasti epäillä mielenterveyttänne.
Eikö se jalalla tuuppinut kun ravisteli hukkuvan jaloillaan itsestään pois
Kun hukkuva takertuu toiseen hukkuvaan, molemmat hukkuvat, eivätkä pelastu. Rull pelasti itsensä, toisen kohtalo oli jo saneltu.
Miten hentoiseen otteeseen kukaan hukkuu. Eikö Rull olisi sitten jo hukkunut!
Eihän mitään hukkunut kun vaan vähän ravisteli jalkaansa ja mahdollisesti lapsi irrotti otteensa rull jalasta ja vajosi kohti kuolemaa.
Kaveri huutanut laivan kyljeltä Rullia apuun mutta täytyy muistaa että kaksi muuta kaveria pelastui ja oli mennyt hänen ohitsee jossain vaiheessa auttamatta yhtään enempää
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä mammat pöksyt märkinä haaveilee sankarillisista poliiseista ja pojista, jotka oikeamielisesti hylkäävät perheensä pelastautuakseen, uhrautuvaisista Estonian miehistä jotka auttavat jokaista vastaantulevaa hätätilanteessa samalla kun Rull muita miettimättä menee ja pelastaa itse itsensä. Hyi Rull, hyi, kyllä kunniallisen naisen pitäisi jättää yrittämättä ja vajota kivenä pohjaan kuten aito av-mamma tekisi. Ainoa oikea tapa pelastua on tulla komean ja kunniallisen miehen pelastamaksi samalla kun itkien ja näin tunteensa osoittaen lähettää lentosuukkoja hukkuville pikkulapsille.
Voi *ttu teitä :D Tämä on kuin jokin avohoitola.
Ei ihme että Estonialta pelastui lähinnä miehiä, jos laivalla olleilla naisilla oli teidän mentaliteettinne.
Ei, vaan minun mielestä kyllä kuuluu tehdä sekä oman että muiden pelastumisen eteen sen minkä pystyy tai ajattelee pystyvänsä tekemään. Jokainen tilanne pitää arvioida erikseen. Sitäpaitsi Rull ei kokonaan itse pelastanut itseään, vaan kun lukee juttua tarkemmin, huomaa että hänet pelastettiin moneen kertaan muiden ihmisten toimesta, mikä oli yksi syy siihen, että hän selvisi. Rull ei siis ollutkaan se itsenäinen ja vahva nainen, joka pärjää itsekseen vaikka uppoavassa laivassa, niinkuin sinä tunnut haluavan ajatella.
Olihan hän itsenäinen ja vahva nainen. Sen sijaan, että olisi jäänyt ruikuttamaan ja "arvioimaan" tilannetta meni ja hoiti itsensä laivasta ulos. Luuletko, että sieltä kukaan selvisi ilman tuuria ja jotain apua jossain kohtaa, ne miehetkään? Miksi naisille on jotkin omat standardit, että pitäisi yksin uida maihin asti, ettei olisi joten syyllinen? Vaaditko miehiltä saman?
Kun on paniikki ja hätätilanne, ei jäädä arvioimaan vaan aivojen selviytymismekanismit laukeavat päälle. Tietäisit sen itsekin, jos olisit joskus ollut todellisessa ja akuutissa hengenvaarassa.
Marge todellakin saa kaiken kunnioitukseni. Hänen elämänsä oli hiuskarvan varassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Totuus on että Estonialta selvisivät ne joilla oli onnea. Tietysti hyvä kunto ja päättäväisyys auttoi. Mutta vain jos ymmärsit, huomasit tarpeeksi nopeasti laivan uppoavan ja oli paikassa mistä pääsi pois.
Tärkeintä oli päästä pelastuslauttaan ja pysyä siellä (monihan huuhtoutui useammankin kerran pois). Merestä ei kai pelastettu ketään elossa. Moni meressä kellunut on varmaankin ollut hengissä vielä kun muut laivat tulivat paikalle.
Yksi mies pelastettin merestä. Hän ei yrityksistä huolimatta onnistunut pääsemään pelastuslauttoihin ja ui koko ajan. Hänet pelastettiin jo aamuyöstä.
Kuka hänet pelasti? Helikoptereiden pintapelastajat kertoivat että ensin oli tarkoitus pelastaa meressä olevia mutta myrskyn takia oli mahdotonta eikä tiedetty ovatko edes elossa. Väkeä vinssattiin ylös vain lautoilta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuten sanoin niin ymmärrän senkin puolen että on pitänyt olla itsekäs pelastuakseen. Silti tuntuu karmealta ajatella että mitä jos tämä häneen tarttunut on ollut vaikkapa pieni lapsi joka yrittänyt saada apua? Potkinut hänet pois vaikka samaan aikaan itse roikkunut toisessa joka yrittänyt huolehtia omasta pelastautumisestaan. Onhan se äärettömän surullinen ajatus vaikka kuinka ottaisi huomioon tilanteen hektisyyden ja kaaoksen.
En minäkään tiedä miten olisin ko. tilanteessa toiminut tai olisinko selviytynyt, en tässä halua syyllistää tätä selviytynyttä. Kunhan vain pohdiskelen ja yritän ymmärtää asiaa mikä näin ulkopuolisena on todella vaikea kuvitella omalle kohdalleen.Ap
Nuorimmat Estonialta pelastuneet olivat 14-vuotias norjalainen ja 16-vuotias venäläinen poika.
Sieltä ei pelastunut yhtään pikkulasta ihan siksi että turma tapahtui yöllä jolloin pikkulapset olivat hyteissään nukkumassa. Laivan kallistumassa pikkulasten kannelle pääseminen olisi ollut myös fyysisesti mahdotonta. Yhdenkään pelastuneen kertomuksissa ei puhuta sanaakaan pikkulapsista. Niin että se ei takuulla ollut pikkulapsi joka Marge Rullin jalassa roikkui. Emme me tiedä oliko se edes ihminen vai joku naru tms.
Ap:lle sanoisin että mene itse kokeilemaan vaikka pelastusliivit päälle ylöspääsyä jääkylmästä myrskyävästä merestä pilkkopimeässä. Taatusti sinäkin potkit jaloistasi irti kaiken mikä siinä lähellä on.
Höpö höpö.
Onhan se voinut olla pikkulapsi tai 10-17v joka tarttui Rullin jalkaan hentoisesti.
Se, ettei laivalta pelastunut kuin 2 lasta (14v + 16v) ei tarkoita, että vedessä ei voinut lapsia olla.
Niitä lapsia on voinut olla yksin tai yhdessä vanhemman kanssa vedessä, mutta eivät vain selvinneet. Se, että niitä ei selvinnyt ei mitenkään varmista sitä, että kaikki lapset jäivät laivaan ja kuolivat sinne. Niitä lapsia on voinut kuolla mihin sattuu: laivaan, laivan kannelle, veteen, lauttaan...
Siellä on voinut olla vaikka isä yhtä nopea kuin Rull ja kaapannut lapsensa kainaloon ja lähtenyt samaan aikaan kuin Rull laivasta ulos. Isä ja lapsi ovat voineet ja olla valmiiksi siinä kerroksessa mistä pääsee ulos kannelle. Rull joutui kiipeämään portaan ylös päästäkseen kannelle. Jne jne. Lukemattomia vaihtoehtoja miten lapsia on voinut olla vaikka missä, hytissä/käytävällä/kannella/vedessä..
Siinä on vain kaksi vaihtoehtoa kuka otti hentoisen otteen Rullin jalasta. Joko se oli aikuinen, joka oli juuri kuolemassa ja viimeisillään voimilla otti Rullista kiinni TAI se oli lapsi, joka jo valmiiksi pienemmillä voimilla oli Rullissa kiinni.
Itse pelkään, että se oli lapsi.
Silloin myös se on kauheampaa. Juuri kuolemassa olevaa ei välttämättä pysty enää pelastamaan, mutta lapsen kohdalla tilanne oli toinen. Rullilla ei ollut enää voimia, ymmärrän, mutta olisiko se pelastaminen vaatinut juuri enempää voimia, kun otekin oli jo niin hentoinen? Olisiko riittänyt, että Rull olisi vain nostanut jalkansa ylös ja mahdollinen lapsi olisi pelastunut?
Sitä emme tiedä. Hän ei ottanut sitä riskiä.
Mutta sitä en ymmärrä, ettei hän tunne huonoa omatuntoa, syyllisyyttä, surua, syyllisyyttä siitä miksi minä jäin henkiin tai yleensä muita normaaleja tuntemuksia. Tai ymmärrän, hän ei ole käynyt sitä läpi. Hän itsekin sanoo, ettei ole miettinyt tapahtumaa. Ymmärsin, että välillä vain on kertonut tapahtuneesta, mutta ei sen enempää.
Jotkut puhuvat täällä, että hukkuvat vetää toisenkin kohti kuolemaa. Mutta miten tämä Rulliin jalkaan tarttunut olisi sen voinut tehdä. Otekin oli hento ja Rull itse sanoi, ettei tarvinnut paljoa ravistella kun hentoinen ote irtosi "enempää ei tarvittu".
Olisiko tuossa Rull voinut vain kokeilla nostaa jalkansa ylös ja toinen olisi pelastunut. Rullilla ei ollut ilmeisesti voimia.
Pienestä on tämä elämä kiinni. Yhdellä Rullin jalan ravistelulla sinetöit toisen kohtalon. Eikö tuo normaalisti herätä monenlaisia tuntemuksia vaikka lopputulos olisikin sama "jalan ravistelu".
Rull ei häpeile, ei kadu eikä ole miettinyt tapahtumaa. On varmasti jumissa/pysähdyksissä tapahtuneen kanssa eikä ole kyennyt sitä käsittelemään. Muuten tuota tunteettomuutta ja itsekkyyttä ei selitä mikään.
"Rull ei häpeile, ei kadu eikä ole miettinyt tapahtumaa. On varmasti jumissa/pysähdyksissä tapahtuneen kanssa eikä ole kyennyt sitä käsittelemään. Muuten tuota tunteettomuutta ja itsekkyyttä ei selitä mikään"
Tunteettomuuden tuossa onnettomuustilanteessa ymmärtää. Odottihan kotona 1v lapsi.
Mutta miksi tuo tunteettomuus on kestänyt 25v? Eikö olisi jo aika muuhunkin kuin tunteetomuuteen, katumattomuuteen, itsekyyteen?
Tuota tunteettomuutta ei mielestäni selitä kuin paha trauma, jota ei ole kyetty käymään läpi tai ihmisen yleinen tunteettomuus.
Milloin itsekkyydestä on tullut hyve ja ihailtavaa tai milloin itsekkyyttä on OK olla katumatta tai häpeilemättä?
Pitääkö katua ja hävetä sitä että on vastoin kaikkia todennäköisyyksiä selviytynyt hengissä tuollaisesta tapahtumasta?
Eikö monenlaiset tunteet kuulu onnettomuuteen. Rullilla niitä on vain katumattomuus, häpeämättömyys tms.
Melko tunteetonta.
Ketju on lukittu.
Kun hukkuva takertuu toiseen hukkuvaan, molemmat hukkuvat, eivätkä pelastu. Rull pelasti itsensä, toisen kohtalo oli jo saneltu.