Lue keskustelun säännöt.
"Estonialta selvinnyt Marge Rull. 'Piti olla itsekäs' "
28.09.2019 |
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/c4b28d75-c224-47c6-9afb-c5dfdd5e0ba5
Mitä ajatuksia juttu herättää? Itselläni hyvin ristiriitaisia tunteita. Tavallaan ymmärrän että piti huolehtia omasta selviämisestään, tavallaan kuitenkin jutussakin tulee ilmi miten hän itse pyysi apua ja sai apua monesti. Kuitenkin itse hän ei ollut valmis auttamaan ketään. Todella ristiriitaiset fiilikset. Hienoa kuitenkin tietysti että hän oli yksi selvinneistä, jokainen niistä kuolemista oli turha.
Kommentit (2848)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Marge se ei häpeä julistaa miten itsekkyydellä pärjää. Nato- henki Talvisodan hengen tilalle vaan. Mennään kaikkien yli minne huvittaa.
Ei pidäkään hävetä. Se opiksi sinunkaltaisillesi häviäjille. Lapsesi kiittävät, kun kuuntelet Margea ja opit häneltä elämästä.
Eivätpä Marge ja sinunkaltaisesi määrittele kuka on voittaja. Hengissä joo mutta voittoon pitää olla muutakin kuin itsekäs henki. Se on se halvin.
No jos sinusta henki on halvin, niin miksi pitää sitten syyllistää Margea siitä, ettei koittanut pitää toisia hengissä? Ei taida itsellesikään se oma henkesi ollakaan halvin....vaan toisten henki.
Itsekäs henki on halvin.
Onneksi se ei olekaan kenenkään toisen avun varassa. Ja jos joku haluaa auttaa epäitsekkäästi, niin silloinhan hän ei voi syyttää apua saanutta itsekkääksi. Katsos ei se, että saa apua velvoita antamaan sitä muille. Jos ei oma henki siinä säilyisi. Nimenomaan SIITÄ tuona yönä oli kyse.
Ei siitä ollut Margen kohdalla kyse vaan siitä että hänestä piti olla itsekäs. Ei pitänyt. Pahin mahdollinen paikka julistaa noin. Hädässä ystävä tutaan.
Pitikin olla itsekäs. Ai pahin mahdollinen paikka? Sinustako siis olisi ihan ok, jos SINÄ olisit pelastunut, ja ystäväsi ei, jos hänen olisi pitänyt auttaa sinua?
Hätäpaikka on pahin mahdollinen paikka olla itsekäs. Kyhyhän onko sinusta ihan ok että sodassamme eivät kaikki selvinneet vaikka sulla on nyt kaikkea? Tämä on samanlainen kysymys sulle, ihmishenki on arvokas ja mittaamaton, mutta ei ole suurempaa rakkautta kuin antaa henkensä toisten puolesta.
Näin sodassa kaatuneet tekivät, eivät itsekkäästi, vaan tekivät mitä piti, epäitsekkäästi tulevia polvia varten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Me puhuttiin miehen kanssa että miten kukin omisi toiminut (tai uskoo että toimisi, oikea tilanne on toki ihan eri) ja mies sanoi että hän jättäisi meidät muut jälkeensä jos ymmärtäisi että luultavasti ketään ei meistä ei selviä ja yrittäisi pelastaa itsensä?! Itse ottaisin lapset kainaloon ja kuolisin mieluummin he sylissäni kuin eläisin itseni kanssa että jätin heidät sinne kun tilanne oli toivoton.. olen vähän järkyttynyt.
Minä soisin miehellni sen, että pelastuu, jos muuta ei voisi.
Toki, mutta en voi kuvitella että ITSE jättäisin lapseni kuolemaan ja yrittäisin pelastaa itseni. Miten voisin muka elää niin vaikka jäisikin henkiin?
No vaikkapa ajattelemalla, että kuolleelle lapsellesi ei olisi sinun kuolemastasi ollut mitään iloa.
Minä en voisi elää itseni kanssa muistaen aina miten lapseni itkivät perääni kun lähdin ja jätin heidät kuolemaan. Juu ei. Ei se olisi mitään elämää, mieluummin kuolen heidän kanssaan.
Eihän se eronhetki nyt niin välttämättä mene vaan esim. että lapset tippuvat jonnekin tai et enää näe heitä ja vain tajuat sen todellisuuden, etkä kuvittele, että saisit heidät enää takaisin, ja pitää miettiä, haluaako itse koittaa kuitenkin selviytyä.
Tuskinpa Marge ainoa itsekäs oli, tuskin monikaan pelastunut olisi nyt kertomassa tarinaansa mikäli olisi koettanut auttaa kaikkia muita! Jättihän se Matsikin äitinsä ja kihlattunsa näiden lamaannuttua.
Tänne on nyt pesitynyt joku ihme jankkaaja joka uskoo, että parijonossa poistuminen cumbayaa hoilottaen on sivistyneen ihmisen tuntomerkki vaikka niskaan tippuu irotavaroita ja murskaantuneita ruumiita ja kylmä merivesi lotisee jaloissa. New flash: Et olisi päässyt pitkällekään ennenkuin joku olisi tuupannut sinut kumoon tai kuiluun, koska olisit ollut tiellä. Tuntematon, jonka olisit auttanut ylös olisi juosut ylitsesi mikäli olisit itse kaatunut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Virolaiset ovat tunnetusti paljon häikäilemättömämpiä ihan perusluonteeltaan kuin suomalaiset ja ruotsalaiset. Se on ihan heidän kulttuurissaan ja kasvatuksessaan paljon hyväksytympää. Itse olen asunut Virossa ja minulla on lukuisia virolaisia tuttuja ja muutama ystäväkin ja kyllä se on aivan ilmeistä, vaikka nykyään myös suomalaiset ovat menossa tähän suuntaan kovaa vauhtia.
Tuollaisessa tilanteessa ihmiset ovat kyllä ihan kulttuurista riippumatta kaikki pelkästään synnynnäisten vaistojen ja eläimellisen käytöksen varassa. Kulttuuri näkyy vasta tuossa, miten jälkikäteen turvassa kertoo tarinansa. Ei häpeile itsekkyyttään. Joku toinen ei olisi kehdannut kertoa, mutta minusta on hyvä kuulla näitä realistisiakin tarinoita, eikä vain niitä, joissa ensin tallottuaan kymmenen ja varastettuaan neljältä liivit ojensi kätensä lapselle, ja kertoo vain käden ojentamisesta, koska kulttuuri on sellainen, että itsekkyyttä ei suvaita, vaikka tuollaisessa tilanteessa sille ei olisi voinut mitään.
Niin. Toisaalta prosentuaalisestikin matkustajista selvisi juuri eniten virolaisia. Kyllä minä uskon siihen, että siinä hätätilanteessakin se kulttuurinen ilmapiiri johon olet kasvanut, vaikuttaa jopa vaistojen varaiseen toimintaasi. Enkä siis tässä ole paheksumassa tätä naista, kunhan sanon että ihminen on monitahoinen olento.
Itse ajattelen että vastaavassa tilanteessa vain vaistot ja synnynnäinen temperamentti merkitsee, mutta olisi kiinnostavaa saada jotain faktatietoa onko kulttuurilla jotain merkitystä. Kun kulttuuri kuitenkin tulee mukaan ihmiseen vasta kasvaessa ja on tavallaan aika pinnallista, ja toiminta tuollaisessa tilanteessa tulee syvemmältä, ja tuskin on mitenkään tietoista. Kriisitilanteissa joissa on aikaa ajatella, kuten vaikka sodassa, varmasti kulttuuri vaikuttaa paljonkin. Tämä vain omaa pohdintaa, mutta en ole varma.
Kyllä se kasvuympäristö vaikuttaa niihin toimintamalleihin, mitä ihminen omaksuu, ei siitä pääse mihinkään. Vaikka on vaistojenkin varassa, on opittuja tapoja toimia, ei ihminen ole vauvan tasolla aikuisena.
Itse asiassa uhkatilanteessa ihmisen aivot naksahtavat taistele tai pakene -moodiin. Ihminen voi myös lamaantua täysin. Sillä lailla ihminen vähän niin kuin on vauvan tasolla myös aikuisena.
No hohhoijaa, vauvan tasolla oleva makaisi paikoillaan. Aikuinen toimii, ja ne toimintatavat on opittu tietyssä kulttuurisessa kontekstissa.
Kyllä ne tulevat "selkärangasta", eivät kulttuurista. Kulttuurista riippumatta aina on niitä, jotka jähmettyvät, pakenevat tai hyökkäävät. Kuten eläimet. Mitään kulttuuria ei ole, jos ei ole mitään järjestystä tai hetken rauhaa. Tuollaisissa kriisitilanteissa vallitsee vain kaaoksen kulttuuri.
Mä kyllä uskon että tuossa vaikuttaa ei kulttuuri mutta ne yhteiskunnalliset olosuhteet joissa ihminen on varttunut. Virossa elämä on varmaan suuremmalle osalle ihmisiä ollut kovempaa kuin vaikka Ruotsissa. Sitä kautta ihmisiin on kehittynyt ihan erilaista sitkeyttä ja kovuutta kuin helpommalla päässeisiin. Suomessakin tän eron huomaa sukupolvien välillä. Vanhusten kyky sietää esim. fyysistä epämukavuutta ja sinnitellä on suurempi kuin monilla nuoremmilla.
Juu mutta tuollainen "virolaiset olivat itsekkäämpiä kuin suomalaiset ja ruotsalaiset itsekkäämpiä ku me" on ihan vain rasi*mia, ja todellisuudessa jokainen ihminen on tuollaisessa tilanteessa itsekäs, eikä kansakuntien välillä havaita mitenkään suuria eroja toisin kuin kansan kesken.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletan, että suurin osa kommentoijista täällä on naisia. Siksi on todella outoa, että Marge Rullia syyllistetään niin paljon siitä, että hän pelastautui Estoniasta, mutta kukaan ei moiti sitä nuorta ruotsalaismiestä, jonka vanhemmat ja avopuoliso hukkuivat onnettomuudessa. Mies jätti heidät taakseen ja pelastautui itse, kun he eivät kyenneet jatkamaan matkaa. Tuskin auttoi mennessään ketään muutakaan, kun ei jäänyt auttamaan läheisiäänkään. Kukaan ei syyllistä suomalaismiestä, joka pelastautui käymättä edes herättämässä esimiestään, joka nukkui toisessa hytissä. Ei hänkään auttanut ketään rynnätessään ulos laivasta.
Rull saa tonnikaupalla lokaa niskaan ilmeisesti, koska hänen naisena olisi muiden naisten mielestä pitänyt uhrata itsensä tuntemattomien pelastamiseksi. Häntä haukutaan, koska hän kertoo rehellisesti ja kaunistelematta oman selviytymistarinansa. Jos Rull ei olisi potkaissut meressä itseensä tarttunutta irti, hän ei olisi päässyt lautalle. Ei olisi päässyt ehkä se mieskään, johon hän itse oli tarttunut kiinni. En tiedä selvisikö tuo mies lopulta, mutta jos Rull olisi toiminut toisin kuin toimi, tuossa tilanteessa olisi luultavasti tullut kolme kuollutta sen sijaan, että ainakin yksi kolmesta jäi eloon.
Jos hän ei olisi potkaissut ja se joku, joka tarttui häneen, olisi hänen kustannuksellaan päässyt lauttaan ja kertonut tarinansa rehellisesti -että kiipesi kahden muun ihmisen yli pelastuslautalle ja nämä vajosivat sen takia mereen- tätä ihmistä haukuttaisiin nyt täällä itsekkääksi hirviöksi.
Mikä tässä rassaa tekopyhiä palstaj**suksia eniten? Sekö, että Rull on nainen? Se, että hän uskaltaa tunnustaa toimineensa niin kuin suurin osa ihmisistä vastaavassa tilanteessa toimisi? Molemmat?
Ja mitä tulee siihen, ettei Estonialla organisoitu juurikaan pelastustoimia: se upposi todella nopeasti ja mikä tärkeintä, kukaan ei osannut edes kuvitella, että iso risteilyalus voisi upota Itämerellä. Ei kukaan. Ei miehistö, henkilökunta tai matkustajat olleet millään tavoin varautuneet siihen, että niin voisi käydä. Sen ei ajateltu olevan mahdollista. Luulen, että selviytyneiden joukossa on monta sellaista, jotka ymmärsivät pitää mielensä avoinna myös tuollaisen katastrofin mahdollisuudelle. Siksi he olivat valppaina, toimivat heti, kun kuulivat outoja ääniä, eivätkä menneet paniikkiin.
Se on yksi tärkeimmistä selviytymisen avaimista, ettei ikinä, ikinä, tuudittaudu luulemaan, etteikö pahin voisi tapahtua juuri nyt, juuri minulle. Ei se tarkoita, että pitäisi olla koko ajan peloissaan ja istua laivassa pelastusvenekannella märkäpuku päällä koko risteilyn ajan tai pukea lentokoneeseen mennessä laskuvarjo päälle. Mutta niin se vain on, että parhaat mahdollisuudet jäädä eloon on sellaisella, joka ei sulje pois sitäkään mahdollisuutta, että asiat voivat mennä myös totaalisesti päin h*lvettiä. Ihminen, joka ymmärtää tämän, yleensä kiinnittää enemmän huomiota esimerkiksi siihen, missä pelastautumisvälineet sijaitsevat, miettii päässään, miten toimisi, jos hätätilanne tulisi jne. Kun taas ihminen, joka luottaa sokeasti siihen, ettei tämä laiva voi mitenkään upota, ei pistä merkille mitään, mikä saattaisi auttaa pelastautumaan, hänellä ei ole mitään ideoita siitä, miten voisi toimia hätätilanteessa ja hän todennäköisesti lamaantuu kauhusta onnettomuuden sattuessa tai vain säntäilee huutaen edestakaisin ja toivoo, että joku muu auttaa hänet turvaan.
Kun hehkuttaa että itsekkyys kannattaa ja vie perille niin sellaiselle tyypille vaan tulee elämässä vaihe jossa niittää mitä on kylvämässä.
Onko sulla joku käsittelemätön trauma itsekkyytesi suhteen, kun on näin vaikeaa ja pitää syyttää varmasta kuolemanhelvetistä pelastunutta? Taitaa olla. Kuvittelet olevasi epäitsekäs, mutta jos sitä tarkemmin katsoo, niin syytät toisia jos sinua ei auteta.
Marge itse julistautui itsekkyyden airueeksi, sen avulla pääsi pinnalle vaan hän valioitsekäs. Itsekkyys on Margesta viisautta koska hänen itsekäs henkensä oli arvokkaampi kuin epäitsekkäitten.
Mietihän vielä miten se menikään?
Minusta Marge ei ylistä itsekkyyttä. Toteaa vain sen. Minusta hän hyvin rehellisesti katsoo omaa raadollisuuttaan silmiin. Ei väistele epämukava totuutta ja esitä parempaa ihmistä kuin on.
Kyllä hän väistelee kertomalla miten oli pakko olla itsekäs. Ei ollut ja siitä on monta esimerkkiä ettei ollut. Kukaan vaan ei ole puolustamassa sitä omalla kohdallaan mitä Marge teki tai jätti auttamatta. Elossa ollen on nyt hyvä läyhätä. Kuolleet puhuvat kuitenkin tavallaan kyllä, sillä ihmisillä on omatkin aivot arvostella tuota asennettaan.
Laitapa nyt niitä esimerkkejä pelastuneista, joiden ei ollut pakko olla itsekkäitä. Laita pelastuneen sukupuoli mukaan myös, kiitos.
Löydät ne asiat itsekin googlella jossa kerrotaan mm uskovaisista nuorista jotka jäivät auttamaan muita täysin epäitsekäinä ja sata muuta esimerkkiä joissa tehtiin yhteistyötä vastavuoroisesti. Löydät pelastusmiestarinoita joissa mentiin vaikka oli raskasta. Mutta noin röyhkeän itsekästä tarinaa ei kukaan häpeä tulla laulamaan edes kuin Marge.
Niin mutta laita esimerkkejä muista PELASTUNEISTA, joiden ei ollut pakko olla itsekkäitä. Laita myös mukaan se, kuinka moni HIESTÄ oli naisia. Ei vain taida olla yhtäkään, eli väittämäsi on täysin invalidi.
Jokainen pelastunut ajatteli itseään ja jokainen muita auttanut pelastunut oli mies.Kenenkään ei ollut PAKKO olla itsekäs joten googlaa vaan kaikki pelastuneet. Itsekkyys oli oma valinta ja monet muut valitsivat toisin. Tosiasiassa moni nytkin pelastunut ei olisi pelastunut jos joku muu olisi ollut itsekäs joten oma argumenttisi ei pidä ollenkaan.
Muuten voit mennä jo pikkuhiljaa muualle trollaamaan, jankutuksesi ei kiinnosta ketään.
Ei vaan laita itse tähän kuvaus pelastuneesta, jonka ei ollut pakko olla itsekäs. Kerro kaikista niistä avuista, joita ne pelastuneet muille tekivät. Laita myös auttaneiden sukupuoli. Miten sinun on niin vaikeaa myösntää, että Marge oli nainen, jota miesten varmaan mielestäsi kuuluikin auttaa? Ja kuinkahan monta naista laivalta pelastui? Ei sitä yhtä ja ainoaa naista voi mistä.n tässä syyttää, järkyttävän itsekästä sellainen. Olisit ILOINEN, että naisiakin pelastui!!!
Onko sinun nyt jotenkin vaikea ymmärtää että toisilla oli voimavaroja ja resursseja auttaa muita Ja toisilla ei ollut?
No EI NIMENOMAAN OLE. Hyvä, jos säkin sen vihdoinkin tajuat.
Itsekkyys ei ole resurssi se on rappiotila kansakunnalle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletan, että suurin osa kommentoijista täällä on naisia. Siksi on todella outoa, että Marge Rullia syyllistetään niin paljon siitä, että hän pelastautui Estoniasta, mutta kukaan ei moiti sitä nuorta ruotsalaismiestä, jonka vanhemmat ja avopuoliso hukkuivat onnettomuudessa. Mies jätti heidät taakseen ja pelastautui itse, kun he eivät kyenneet jatkamaan matkaa. Tuskin auttoi mennessään ketään muutakaan, kun ei jäänyt auttamaan läheisiäänkään. Kukaan ei syyllistä suomalaismiestä, joka pelastautui käymättä edes herättämässä esimiestään, joka nukkui toisessa hytissä. Ei hänkään auttanut ketään rynnätessään ulos laivasta.
Rull saa tonnikaupalla lokaa niskaan ilmeisesti, koska hänen naisena olisi muiden naisten mielestä pitänyt uhrata itsensä tuntemattomien pelastamiseksi. Häntä haukutaan, koska hän kertoo rehellisesti ja kaunistelematta oman selviytymistarinansa. Jos Rull ei olisi potkaissut meressä itseensä tarttunutta irti, hän ei olisi päässyt lautalle. Ei olisi päässyt ehkä se mieskään, johon hän itse oli tarttunut kiinni. En tiedä selvisikö tuo mies lopulta, mutta jos Rull olisi toiminut toisin kuin toimi, tuossa tilanteessa olisi luultavasti tullut kolme kuollutta sen sijaan, että ainakin yksi kolmesta jäi eloon.
Jos hän ei olisi potkaissut ja se joku, joka tarttui häneen, olisi hänen kustannuksellaan päässyt lauttaan ja kertonut tarinansa rehellisesti -että kiipesi kahden muun ihmisen yli pelastuslautalle ja nämä vajosivat sen takia mereen- tätä ihmistä haukuttaisiin nyt täällä itsekkääksi hirviöksi.
Mikä tässä rassaa tekopyhiä palstaj**suksia eniten? Sekö, että Rull on nainen? Se, että hän uskaltaa tunnustaa toimineensa niin kuin suurin osa ihmisistä vastaavassa tilanteessa toimisi? Molemmat?
Ja mitä tulee siihen, ettei Estonialla organisoitu juurikaan pelastustoimia: se upposi todella nopeasti ja mikä tärkeintä, kukaan ei osannut edes kuvitella, että iso risteilyalus voisi upota Itämerellä. Ei kukaan. Ei miehistö, henkilökunta tai matkustajat olleet millään tavoin varautuneet siihen, että niin voisi käydä. Sen ei ajateltu olevan mahdollista. Luulen, että selviytyneiden joukossa on monta sellaista, jotka ymmärsivät pitää mielensä avoinna myös tuollaisen katastrofin mahdollisuudelle. Siksi he olivat valppaina, toimivat heti, kun kuulivat outoja ääniä, eivätkä menneet paniikkiin.
Se on yksi tärkeimmistä selviytymisen avaimista, ettei ikinä, ikinä, tuudittaudu luulemaan, etteikö pahin voisi tapahtua juuri nyt, juuri minulle. Ei se tarkoita, että pitäisi olla koko ajan peloissaan ja istua laivassa pelastusvenekannella märkäpuku päällä koko risteilyn ajan tai pukea lentokoneeseen mennessä laskuvarjo päälle. Mutta niin se vain on, että parhaat mahdollisuudet jäädä eloon on sellaisella, joka ei sulje pois sitäkään mahdollisuutta, että asiat voivat mennä myös totaalisesti päin h*lvettiä. Ihminen, joka ymmärtää tämän, yleensä kiinnittää enemmän huomiota esimerkiksi siihen, missä pelastautumisvälineet sijaitsevat, miettii päässään, miten toimisi, jos hätätilanne tulisi jne. Kun taas ihminen, joka luottaa sokeasti siihen, ettei tämä laiva voi mitenkään upota, ei pistä merkille mitään, mikä saattaisi auttaa pelastautumaan, hänellä ei ole mitään ideoita siitä, miten voisi toimia hätätilanteessa ja hän todennäköisesti lamaantuu kauhusta onnettomuuden sattuessa tai vain säntäilee huutaen edestakaisin ja toivoo, että joku muu auttaa hänet turvaan.
Kun hehkuttaa että itsekkyys kannattaa ja vie perille niin sellaiselle tyypille vaan tulee elämässä vaihe jossa niittää mitä on kylvämässä.
Onko sulla joku käsittelemätön trauma itsekkyytesi suhteen, kun on näin vaikeaa ja pitää syyttää varmasta kuolemanhelvetistä pelastunutta? Taitaa olla. Kuvittelet olevasi epäitsekäs, mutta jos sitä tarkemmin katsoo, niin syytät toisia jos sinua ei auteta.
Marge itse julistautui itsekkyyden airueeksi, sen avulla pääsi pinnalle vaan hän valioitsekäs. Itsekkyys on Margesta viisautta koska hänen itsekäs henkensä oli arvokkaampi kuin epäitsekkäitten.
Mietihän vielä miten se menikään?
Minusta Marge ei ylistä itsekkyyttä. Toteaa vain sen. Minusta hän hyvin rehellisesti katsoo omaa raadollisuuttaan silmiin. Ei väistele epämukava totuutta ja esitä parempaa ihmistä kuin on.
Kyllä hän väistelee kertomalla miten oli pakko olla itsekäs. Ei ollut ja siitä on monta esimerkkiä ettei ollut. Kukaan vaan ei ole puolustamassa sitä omalla kohdallaan mitä Marge teki tai jätti auttamatta. Elossa ollen on nyt hyvä läyhätä. Kuolleet puhuvat kuitenkin tavallaan kyllä, sillä ihmisillä on omatkin aivot arvostella tuota asennettaan.
Laitapa nyt niitä esimerkkejä pelastuneista, joiden ei ollut pakko olla itsekkäitä. Laita pelastuneen sukupuoli mukaan myös, kiitos.
Löydät ne asiat itsekin googlella jossa kerrotaan mm uskovaisista nuorista jotka jäivät auttamaan muita täysin epäitsekäinä ja sata muuta esimerkkiä joissa tehtiin yhteistyötä vastavuoroisesti. Löydät pelastusmiestarinoita joissa mentiin vaikka oli raskasta. Mutta noin röyhkeän itsekästä tarinaa ei kukaan häpeä tulla laulamaan edes kuin Marge.
Niin mutta laita esimerkkejä muista PELASTUNEISTA, joiden ei ollut pakko olla itsekkäitä. Laita myös mukaan se, kuinka moni HIESTÄ oli naisia. Ei vain taida olla yhtäkään, eli väittämäsi on täysin invalidi.
Jokainen pelastunut ajatteli itseään ja jokainen muita auttanut pelastunut oli mies.Kenenkään ei ollut PAKKO olla itsekäs joten googlaa vaan kaikki pelastuneet. Itsekkyys oli oma valinta ja monet muut valitsivat toisin. Tosiasiassa moni nytkin pelastunut ei olisi pelastunut jos joku muu olisi ollut itsekäs joten oma argumenttisi ei pidä ollenkaan.
Muuten voit mennä jo pikkuhiljaa muualle trollaamaan, jankutuksesi ei kiinnosta ketään.
Ei vaan laita itse tähän kuvaus pelastuneesta, jonka ei ollut pakko olla itsekäs. Kerro kaikista niistä avuista, joita ne pelastuneet muille tekivät. Laita myös auttaneiden sukupuoli. Miten sinun on niin vaikeaa myösntää, että Marge oli nainen, jota miesten varmaan mielestäsi kuuluikin auttaa? Ja kuinkahan monta naista laivalta pelastui? Ei sitä yhtä ja ainoaa naista voi mistä.n tässä syyttää, järkyttävän itsekästä sellainen. Olisit ILOINEN, että naisiakin pelastui!!!
Marge oli urheilija (ammattitanssija) ja siten paremmassa kunnossa kuin muut. Missä kohtaa on todistettu että margen oli pakko olla itsekäs pelastuakseen. Eihän tuollaista voi mitenkään todistaa mutta sinun argumenttisi se kuitenkin on. Marge teki mitä teki ja en siitä sano mitään koska tehty mikä tehty.
Sinulle sanon että mene nyt vitt* jonnekin muualle sönköttämästä tuota aivotonta trollispämmiäsi ihan oikeasti. Olet kaiken sanottavasi sanonut jo ajat sitten ja nyt vaan toistelet sadatta kertaa samoja asioita ja ilmeisesti luulet olevasi jotenkin poikkeuksellisen nerokas. Siinä taas yksi tosielämän kupla...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Marge se ei häpeä julistaa miten itsekkyydellä pärjää. Nato- henki Talvisodan hengen tilalle vaan. Mennään kaikkien yli minne huvittaa.
Ei pidäkään hävetä. Se opiksi sinunkaltaisillesi häviäjille. Lapsesi kiittävät, kun kuuntelet Margea ja opit häneltä elämästä.
Eivätpä Marge ja sinunkaltaisesi määrittele kuka on voittaja. Hengissä joo mutta voittoon pitää olla muutakin kuin itsekäs henki. Se on se halvin.
No jos sinusta henki on halvin, niin miksi pitää sitten syyllistää Margea siitä, ettei koittanut pitää toisia hengissä? Ei taida itsellesikään se oma henkesi ollakaan halvin....vaan toisten henki.
Itsekäs henki on halvin.
Onneksi se ei olekaan kenenkään toisen avun varassa. Ja jos joku haluaa auttaa epäitsekkäästi, niin silloinhan hän ei voi syyttää apua saanutta itsekkääksi. Katsos ei se, että saa apua velvoita antamaan sitä muille. Jos ei oma henki siinä säilyisi. Nimenomaan SIITÄ tuona yönä oli kyse.
Ei siitä ollut Margen kohdalla kyse vaan siitä että hänestä piti olla itsekäs. Ei pitänyt. Pahin mahdollinen paikka julistaa noin. Hädässä ystävä tutaan.
Pitikin olla itsekäs. Ai pahin mahdollinen paikka? Sinustako siis olisi ihan ok, jos SINÄ olisit pelastunut, ja ystäväsi ei, jos hänen olisi pitänyt auttaa sinua?
Hätäpaikka on pahin mahdollinen paikka olla itsekäs. Kyhyhän onko sinusta ihan ok että sodassamme eivät kaikki selvinneet vaikka sulla on nyt kaikkea? Tämä on samanlainen kysymys sulle, ihmishenki on arvokas ja mittaamaton, mutta ei ole suurempaa rakkautta kuin antaa henkensä toisten puolesta.
Näin sodassa kaatuneet tekivät, eivät itsekkäästi, vaan tekivät mitä piti, epäitsekkäästi tulevia polvia varten.
Siis musta on erittäin ok, että osa kuoli sodassa, että mulla on nyt kaikkea, paljon pahempaa olisi se, että mulla olisi nyt asiat huonosti. Minä en sitä sotaa aloittanut, minä en siitä sodasta päättänyt. Minulle tärkeintä on se, että minun elämäni ei ole sen takia nykyistä enempää kärsinyt. (Välillistä kärsimystähän on syntynyt mm. sotatraumoista kärsineistä isovanhemmista minun sukupolvelleni. Miten se on minun syytäni? Ei mitenkään.) En siis todellakaan näe mitään syytä syyllistyä siitä, että joku on kuollut sodassa koska Venäjä on paska maa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Me puhuttiin miehen kanssa että miten kukin omisi toiminut (tai uskoo että toimisi, oikea tilanne on toki ihan eri) ja mies sanoi että hän jättäisi meidät muut jälkeensä jos ymmärtäisi että luultavasti ketään ei meistä ei selviä ja yrittäisi pelastaa itsensä?! Itse ottaisin lapset kainaloon ja kuolisin mieluummin he sylissäni kuin eläisin itseni kanssa että jätin heidät sinne kun tilanne oli toivoton.. olen vähän järkyttynyt.
Minä soisin miehellni sen, että pelastuu, jos muuta ei voisi.
Toki, mutta en voi kuvitella että ITSE jättäisin lapseni kuolemaan ja yrittäisin pelastaa itseni. Miten voisin muka elää niin vaikka jäisikin henkiin?
No vaikkapa ajattelemalla, että kuolleelle lapsellesi ei olisi sinun kuolemastasi ollut mitään iloa.
Minä en voisi elää itseni kanssa muistaen aina miten lapseni itkivät perääni kun lähdin ja jätin heidät kuolemaan. Juu ei. Ei se olisi mitään elämää, mieluummin kuolen heidän kanssaan.
Eihän se eronhetki nyt niin välttämättä mene vaan esim. että lapset tippuvat jonnekin tai et enää näe heitä ja vain tajuat sen todellisuuden, etkä kuvittele, että saisit heidät enää takaisin, ja pitää miettiä, haluaako itse koittaa kuitenkin selviytyä.
Minä puhun nyt juuri sellaisesta että nimenomaan jätetään ne lapset sinne kun tajutaan että luultavasti kukaan meistä ei selviydy. Jos olisivat hävinneet / kuolleet / tippuisivat johonkin tilanne olisi tietysti ihan eri. Lue koko viestiketju.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Virolaiset ovat tunnetusti paljon häikäilemättömämpiä ihan perusluonteeltaan kuin suomalaiset ja ruotsalaiset. Se on ihan heidän kulttuurissaan ja kasvatuksessaan paljon hyväksytympää. Itse olen asunut Virossa ja minulla on lukuisia virolaisia tuttuja ja muutama ystäväkin ja kyllä se on aivan ilmeistä, vaikka nykyään myös suomalaiset ovat menossa tähän suuntaan kovaa vauhtia.
Tuollaisessa tilanteessa ihmiset ovat kyllä ihan kulttuurista riippumatta kaikki pelkästään synnynnäisten vaistojen ja eläimellisen käytöksen varassa. Kulttuuri näkyy vasta tuossa, miten jälkikäteen turvassa kertoo tarinansa. Ei häpeile itsekkyyttään. Joku toinen ei olisi kehdannut kertoa, mutta minusta on hyvä kuulla näitä realistisiakin tarinoita, eikä vain niitä, joissa ensin tallottuaan kymmenen ja varastettuaan neljältä liivit ojensi kätensä lapselle, ja kertoo vain käden ojentamisesta, koska kulttuuri on sellainen, että itsekkyyttä ei suvaita, vaikka tuollaisessa tilanteessa sille ei olisi voinut mitään.
Niin. Toisaalta prosentuaalisestikin matkustajista selvisi juuri eniten virolaisia. Kyllä minä uskon siihen, että siinä hätätilanteessakin se kulttuurinen ilmapiiri johon olet kasvanut, vaikuttaa jopa vaistojen varaiseen toimintaasi. Enkä siis tässä ole paheksumassa tätä naista, kunhan sanon että ihminen on monitahoinen olento.
Itse ajattelen että vastaavassa tilanteessa vain vaistot ja synnynnäinen temperamentti merkitsee, mutta olisi kiinnostavaa saada jotain faktatietoa onko kulttuurilla jotain merkitystä. Kun kulttuuri kuitenkin tulee mukaan ihmiseen vasta kasvaessa ja on tavallaan aika pinnallista, ja toiminta tuollaisessa tilanteessa tulee syvemmältä, ja tuskin on mitenkään tietoista. Kriisitilanteissa joissa on aikaa ajatella, kuten vaikka sodassa, varmasti kulttuuri vaikuttaa paljonkin. Tämä vain omaa pohdintaa, mutta en ole varma.
Kyllä se kasvuympäristö vaikuttaa niihin toimintamalleihin, mitä ihminen omaksuu, ei siitä pääse mihinkään. Vaikka on vaistojenkin varassa, on opittuja tapoja toimia, ei ihminen ole vauvan tasolla aikuisena.
Itse asiassa uhkatilanteessa ihmisen aivot naksahtavat taistele tai pakene -moodiin. Ihminen voi myös lamaantua täysin. Sillä lailla ihminen vähän niin kuin on vauvan tasolla myös aikuisena.
No hohhoijaa, vauvan tasolla oleva makaisi paikoillaan. Aikuinen toimii, ja ne toimintatavat on opittu tietyssä kulttuurisessa kontekstissa.
Kyllä ne tulevat "selkärangasta", eivät kulttuurista. Kulttuurista riippumatta aina on niitä, jotka jähmettyvät, pakenevat tai hyökkäävät. Kuten eläimet. Mitään kulttuuria ei ole, jos ei ole mitään järjestystä tai hetken rauhaa. Tuollaisissa kriisitilanteissa vallitsee vain kaaoksen kulttuuri.
Mä kyllä uskon että tuossa vaikuttaa ei kulttuuri mutta ne yhteiskunnalliset olosuhteet joissa ihminen on varttunut. Virossa elämä on varmaan suuremmalle osalle ihmisiä ollut kovempaa kuin vaikka Ruotsissa. Sitä kautta ihmisiin on kehittynyt ihan erilaista sitkeyttä ja kovuutta kuin helpommalla päässeisiin. Suomessakin tän eron huomaa sukupolvien välillä. Vanhusten kyky sietää esim. fyysistä epämukavuutta ja sinnitellä on suurempi kuin monilla nuoremmilla.
Juu mutta tuollainen "virolaiset olivat itsekkäämpiä kuin suomalaiset ja ruotsalaiset itsekkäämpiä ku me" on ihan vain rasi*mia, ja todellisuudessa jokainen ihminen on tuollaisessa tilanteessa itsekäs, eikä kansakuntien välillä havaita mitenkään suuria eroja toisin kuin kansan kesken.
Suomalaisten käytös tovereitaan kohtaan on tunnettu tosiasia maailmalla, ja vieläpä vihollisiakin autettiin. Samaa ei löydy kaikkialta. Tämä Marge on rappiokulttuurin hedelmä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Marge se ei häpeä julistaa miten itsekkyydellä pärjää. Nato- henki Talvisodan hengen tilalle vaan. Mennään kaikkien yli minne huvittaa.
Ei pidäkään hävetä. Se opiksi sinunkaltaisillesi häviäjille. Lapsesi kiittävät, kun kuuntelet Margea ja opit häneltä elämästä.
Eivätpä Marge ja sinunkaltaisesi määrittele kuka on voittaja. Hengissä joo mutta voittoon pitää olla muutakin kuin itsekäs henki. Se on se halvin.
No jos sinusta henki on halvin, niin miksi pitää sitten syyllistää Margea siitä, ettei koittanut pitää toisia hengissä? Ei taida itsellesikään se oma henkesi ollakaan halvin....vaan toisten henki.
Itsekäs henki on halvin.
Onneksi se ei olekaan kenenkään toisen avun varassa. Ja jos joku haluaa auttaa epäitsekkäästi, niin silloinhan hän ei voi syyttää apua saanutta itsekkääksi. Katsos ei se, että saa apua velvoita antamaan sitä muille. Jos ei oma henki siinä säilyisi. Nimenomaan SIITÄ tuona yönä oli kyse.
Ei siitä ollut Margen kohdalla kyse vaan siitä että hänestä piti olla itsekäs. Ei pitänyt. Pahin mahdollinen paikka julistaa noin. Hädässä ystävä tutaan.
Pitikin olla itsekäs. Ai pahin mahdollinen paikka? Sinustako siis olisi ihan ok, jos SINÄ olisit pelastunut, ja ystäväsi ei, jos hänen olisi pitänyt auttaa sinua?
Hätäpaikka on pahin mahdollinen paikka olla itsekäs. Kyhyhän onko sinusta ihan ok että sodassamme eivät kaikki selvinneet vaikka sulla on nyt kaikkea? Tämä on samanlainen kysymys sulle, ihmishenki on arvokas ja mittaamaton, mutta ei ole suurempaa rakkautta kuin antaa henkensä toisten puolesta.
Näin sodassa kaatuneet tekivät, eivät itsekkäästi, vaan tekivät mitä piti, epäitsekkäästi tulevia polvia varten.
Opi Marge se että me olemme erilaisia, todellakin lahden tällä puolen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletan, että suurin osa kommentoijista täällä on naisia. Siksi on todella outoa, että Marge Rullia syyllistetään niin paljon siitä, että hän pelastautui Estoniasta, mutta kukaan ei moiti sitä nuorta ruotsalaismiestä, jonka vanhemmat ja avopuoliso hukkuivat onnettomuudessa. Mies jätti heidät taakseen ja pelastautui itse, kun he eivät kyenneet jatkamaan matkaa. Tuskin auttoi mennessään ketään muutakaan, kun ei jäänyt auttamaan läheisiäänkään. Kukaan ei syyllistä suomalaismiestä, joka pelastautui käymättä edes herättämässä esimiestään, joka nukkui toisessa hytissä. Ei hänkään auttanut ketään rynnätessään ulos laivasta.
Rull saa tonnikaupalla lokaa niskaan ilmeisesti, koska hänen naisena olisi muiden naisten mielestä pitänyt uhrata itsensä tuntemattomien pelastamiseksi. Häntä haukutaan, koska hän kertoo rehellisesti ja kaunistelematta oman selviytymistarinansa. Jos Rull ei olisi potkaissut meressä itseensä tarttunutta irti, hän ei olisi päässyt lautalle. Ei olisi päässyt ehkä se mieskään, johon hän itse oli tarttunut kiinni. En tiedä selvisikö tuo mies lopulta, mutta jos Rull olisi toiminut toisin kuin toimi, tuossa tilanteessa olisi luultavasti tullut kolme kuollutta sen sijaan, että ainakin yksi kolmesta jäi eloon.
Jos hän ei olisi potkaissut ja se joku, joka tarttui häneen, olisi hänen kustannuksellaan päässyt lauttaan ja kertonut tarinansa rehellisesti -että kiipesi kahden muun ihmisen yli pelastuslautalle ja nämä vajosivat sen takia mereen- tätä ihmistä haukuttaisiin nyt täällä itsekkääksi hirviöksi.
Mikä tässä rassaa tekopyhiä palstaj**suksia eniten? Sekö, että Rull on nainen? Se, että hän uskaltaa tunnustaa toimineensa niin kuin suurin osa ihmisistä vastaavassa tilanteessa toimisi? Molemmat?
Ja mitä tulee siihen, ettei Estonialla organisoitu juurikaan pelastustoimia: se upposi todella nopeasti ja mikä tärkeintä, kukaan ei osannut edes kuvitella, että iso risteilyalus voisi upota Itämerellä. Ei kukaan. Ei miehistö, henkilökunta tai matkustajat olleet millään tavoin varautuneet siihen, että niin voisi käydä. Sen ei ajateltu olevan mahdollista. Luulen, että selviytyneiden joukossa on monta sellaista, jotka ymmärsivät pitää mielensä avoinna myös tuollaisen katastrofin mahdollisuudelle. Siksi he olivat valppaina, toimivat heti, kun kuulivat outoja ääniä, eivätkä menneet paniikkiin.
Se on yksi tärkeimmistä selviytymisen avaimista, ettei ikinä, ikinä, tuudittaudu luulemaan, etteikö pahin voisi tapahtua juuri nyt, juuri minulle. Ei se tarkoita, että pitäisi olla koko ajan peloissaan ja istua laivassa pelastusvenekannella märkäpuku päällä koko risteilyn ajan tai pukea lentokoneeseen mennessä laskuvarjo päälle. Mutta niin se vain on, että parhaat mahdollisuudet jäädä eloon on sellaisella, joka ei sulje pois sitäkään mahdollisuutta, että asiat voivat mennä myös totaalisesti päin h*lvettiä. Ihminen, joka ymmärtää tämän, yleensä kiinnittää enemmän huomiota esimerkiksi siihen, missä pelastautumisvälineet sijaitsevat, miettii päässään, miten toimisi, jos hätätilanne tulisi jne. Kun taas ihminen, joka luottaa sokeasti siihen, ettei tämä laiva voi mitenkään upota, ei pistä merkille mitään, mikä saattaisi auttaa pelastautumaan, hänellä ei ole mitään ideoita siitä, miten voisi toimia hätätilanteessa ja hän todennäköisesti lamaantuu kauhusta onnettomuuden sattuessa tai vain säntäilee huutaen edestakaisin ja toivoo, että joku muu auttaa hänet turvaan.
Kun hehkuttaa että itsekkyys kannattaa ja vie perille niin sellaiselle tyypille vaan tulee elämässä vaihe jossa niittää mitä on kylvämässä.
Onko sulla joku käsittelemätön trauma itsekkyytesi suhteen, kun on näin vaikeaa ja pitää syyttää varmasta kuolemanhelvetistä pelastunutta? Taitaa olla. Kuvittelet olevasi epäitsekäs, mutta jos sitä tarkemmin katsoo, niin syytät toisia jos sinua ei auteta.
Marge itse julistautui itsekkyyden airueeksi, sen avulla pääsi pinnalle vaan hän valioitsekäs. Itsekkyys on Margesta viisautta koska hänen itsekäs henkensä oli arvokkaampi kuin epäitsekkäitten.
Mietihän vielä miten se menikään?
Minusta Marge ei ylistä itsekkyyttä. Toteaa vain sen. Minusta hän hyvin rehellisesti katsoo omaa raadollisuuttaan silmiin. Ei väistele epämukava totuutta ja esitä parempaa ihmistä kuin on.
Kyllä hän väistelee kertomalla miten oli pakko olla itsekäs. Ei ollut ja siitä on monta esimerkkiä ettei ollut. Kukaan vaan ei ole puolustamassa sitä omalla kohdallaan mitä Marge teki tai jätti auttamatta. Elossa ollen on nyt hyvä läyhätä. Kuolleet puhuvat kuitenkin tavallaan kyllä, sillä ihmisillä on omatkin aivot arvostella tuota asennettaan.
Laitapa nyt niitä esimerkkejä pelastuneista, joiden ei ollut pakko olla itsekkäitä. Laita pelastuneen sukupuoli mukaan myös, kiitos.
Löydät ne asiat itsekin googlella jossa kerrotaan mm uskovaisista nuorista jotka jäivät auttamaan muita täysin epäitsekäinä ja sata muuta esimerkkiä joissa tehtiin yhteistyötä vastavuoroisesti. Löydät pelastusmiestarinoita joissa mentiin vaikka oli raskasta. Mutta noin röyhkeän itsekästä tarinaa ei kukaan häpeä tulla laulamaan edes kuin Marge.
Niin mutta laita esimerkkejä muista PELASTUNEISTA, joiden ei ollut pakko olla itsekkäitä. Laita myös mukaan se, kuinka moni HIESTÄ oli naisia. Ei vain taida olla yhtäkään, eli väittämäsi on täysin invalidi.
Jokainen pelastunut ajatteli itseään ja jokainen muita auttanut pelastunut oli mies.Kenenkään ei ollut PAKKO olla itsekäs joten googlaa vaan kaikki pelastuneet. Itsekkyys oli oma valinta ja monet muut valitsivat toisin. Tosiasiassa moni nytkin pelastunut ei olisi pelastunut jos joku muu olisi ollut itsekäs joten oma argumenttisi ei pidä ollenkaan.
Muuten voit mennä jo pikkuhiljaa muualle trollaamaan, jankutuksesi ei kiinnosta ketään.
Ei vaan laita itse tähän kuvaus pelastuneesta, jonka ei ollut pakko olla itsekäs. Kerro kaikista niistä avuista, joita ne pelastuneet muille tekivät. Laita myös auttaneiden sukupuoli. Miten sinun on niin vaikeaa myösntää, että Marge oli nainen, jota miesten varmaan mielestäsi kuuluikin auttaa? Ja kuinkahan monta naista laivalta pelastui? Ei sitä yhtä ja ainoaa naista voi mistä.n tässä syyttää, järkyttävän itsekästä sellainen. Olisit ILOINEN, että naisiakin pelastui!!!
Marge oli urheilija (ammattitanssija) ja siten paremmassa kunnossa kuin muut. Missä kohtaa on todistettu että margen oli pakko olla itsekäs pelastuakseen. Eihän tuollaista voi mitenkään todistaa mutta sinun argumenttisi se kuitenkin on. Marge teki mitä teki ja en siitä sano mitään koska tehty mikä tehty.
Sinulle sanon että mene nyt vitt* jonnekin muualle sönköttämästä tuota aivotonta trollispämmiäsi ihan oikeasti. Olet kaiken sanottavasi sanonut jo ajat sitten ja nyt vaan toistelet sadatta kertaa samoja asioita ja ilmeisesti luulet olevasi jotenkin poikkeuksellisen nerokas. Siinä taas yksi tosielämän kupla...
Hänellä oli alle vuoden ikäinen lapsi. Mistä sinä tiedät esim. ettei hänellä ollut ollut synnytyksessä valtava verenhukka ja sen takia hemoglobiini alhaalla vielä tuossa vaiheessa? Onpa TODELLA itsekästä kuvitella, että SÄ TIEDÄT millaiset Margen voimat olivat SÄ et anna mitään arvoa Margen omalle tuntemukselle itsestään! Mä annan, koska MÄ arvostan TOISIA ihmisiä. Sä olet sellainen paska, joka tietää mielestään Margen voimat, eikä salli hänelle mitään heikkoutta, että vain HÄN olisi TEHNYT JOTAIN SUNHYVÄKSESI, kun et itse sattuisi olemaan vahva ja kunnossa!!
Niin, kauhean itsekkäästi se Marge vielä otti tämän hukkuneen Heddin lapsen kasvatettavakseen omansa lisäksi. Ei mikään vähäinen uhraus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yksi sekopää pilannut ketjun jankkaamisellaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Me puhuttiin miehen kanssa että miten kukin omisi toiminut (tai uskoo että toimisi, oikea tilanne on toki ihan eri) ja mies sanoi että hän jättäisi meidät muut jälkeensä jos ymmärtäisi että luultavasti ketään ei meistä ei selviä ja yrittäisi pelastaa itsensä?! Itse ottaisin lapset kainaloon ja kuolisin mieluummin he sylissäni kuin eläisin itseni kanssa että jätin heidät sinne kun tilanne oli toivoton.. olen vähän järkyttynyt.
Minä soisin miehellni sen, että pelastuu, jos muuta ei voisi.
Toki, mutta en voi kuvitella että ITSE jättäisin lapseni kuolemaan ja yrittäisin pelastaa itseni. Miten voisin muka elää niin vaikka jäisikin henkiin?
No vaikkapa ajattelemalla, että kuolleelle lapsellesi ei olisi sinun kuolemastasi ollut mitään iloa.
Minä en voisi elää itseni kanssa muistaen aina miten lapseni itkivät perääni kun lähdin ja jätin heidät kuolemaan. Juu ei. Ei se olisi mitään elämää, mieluummin kuolen heidän kanssaan.
Eihän se eronhetki nyt niin välttämättä mene vaan esim. että lapset tippuvat jonnekin tai et enää näe heitä ja vain tajuat sen todellisuuden, etkä kuvittele, että saisit heidät enää takaisin, ja pitää miettiä, haluaako itse koittaa kuitenkin selviytyä.
Minä puhun nyt juuri sellaisesta että nimenomaan jätetään ne lapset sinne kun tajutaan että luultavasti kukaan meistä ei selviydy. Jos olisivat hävinneet / kuolleet / tippuisivat johonkin tilanne olisi tietysti ihan eri. Lue koko viestiketju.
No haloo, tuo minun antamani esimerkki on esimerkki tilanteesta, jossa on todennäköistä, etteivät he selviydy, ja jollaiseen tämän langan aloittaneen mieskin viittasi.
Vierailija kirjoitti:
Yksi sekopää pilannut ketjun jankkaamisellaan.
Niin, tämä uskis- ja Margen syyllistämisjankkaaja.
Vierailija kirjoitti:
Oli jotenkin häiritsevää luettavaa tuo juttu. Oli lapsuudenystäviensä kanssa ja ei jäänyt edes varmistamaan että ystävänsä tajusivat tilanteen, vaan säntäsi samantien pakoon. Sai apua ja pelastettiin useaan otteeseen yön aikana jopa jonon ohi muiden kustannuksella, mutta ei itse auttanut ketään millään tavoin vaan päinvastoin jätti jalkoihinsa tarttuneen avuntarvitsijan kuolemaan, vaikka itsekin roikkui samalla tavalla kiinni toisessa ihmisessä.
Vaikeat oli olosuhteet juu ja kova hätä, mutta silti on ollut kyllä todella kylmää käytöstä.
Toisaalta kertoi kuitenkin reilusti, miten oli toiminut itsekkäästi. Olisihan tuosta voinut vääntää jonkun sankaritarinankin. Lisäksi hänellä oli pieni lapsi, pelasti lapselleen äidin.
Margelaiset olivat Virossa niitä jotka puljasivat minkä hallinnon kanssa vaan ja uivat pintaan vaikka olisi mennyt sisko ja suku- Oksasen puhdistus kirjassa oli tuo henki juuri. Ei tuota paskaa kiitos tähän maahan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Me puhuttiin miehen kanssa että miten kukin omisi toiminut (tai uskoo että toimisi, oikea tilanne on toki ihan eri) ja mies sanoi että hän jättäisi meidät muut jälkeensä jos ymmärtäisi että luultavasti ketään ei meistä ei selviä ja yrittäisi pelastaa itsensä?! Itse ottaisin lapset kainaloon ja kuolisin mieluummin he sylissäni kuin eläisin itseni kanssa että jätin heidät sinne kun tilanne oli toivoton.. olen vähän järkyttynyt.
Minä soisin miehellni sen, että pelastuu, jos muuta ei voisi.
Toki, mutta en voi kuvitella että ITSE jättäisin lapseni kuolemaan ja yrittäisin pelastaa itseni. Miten voisin muka elää niin vaikka jäisikin henkiin?
No vaikkapa ajattelemalla, että kuolleelle lapsellesi ei olisi sinun kuolemastasi ollut mitään iloa.
Minä en voisi elää itseni kanssa muistaen aina miten lapseni itkivät perääni kun lähdin ja jätin heidät kuolemaan. Juu ei. Ei se olisi mitään elämää, mieluummin kuolen heidän kanssaan.
Eihän se eronhetki nyt niin välttämättä mene vaan esim. että lapset tippuvat jonnekin tai et enää näe heitä ja vain tajuat sen todellisuuden, etkä kuvittele, että saisit heidät enää takaisin, ja pitää miettiä, haluaako itse koittaa kuitenkin selviytyä.
Minä puhun nyt juuri sellaisesta että nimenomaan jätetään ne lapset sinne kun tajutaan että luultavasti kukaan meistä ei selviydy. Jos olisivat hävinneet / kuolleet / tippuisivat johonkin tilanne olisi tietysti ihan eri. Lue koko viestiketju.
No haloo, tuo minun antamani esimerkki on esimerkki tilanteesta, jossa on todennäköistä, etteivät he selviydy, ja jollaiseen tämän langan aloittaneen mieskin viittasi.
MINÄ kirjoitin sen ja kyseessä oli mieheni. Puhuimme tilanteesta jossa yritämme vaikka kannelle yhdessä tai olemme vielä hytissä ja vettä tulee oven alta. Ehkä minä tiedän paremmin mistä puhuin mieheni kanssa kuin sinä..
Ketju on lukittu.
No EI NIMENOMAAN OLE. Hyvä, jos säkin sen vihdoinkin tajuat.