"Estonialta selvinnyt Marge Rull. 'Piti olla itsekäs' "

Marge on upea nainen eikä ole tehnyt mitään väärää. Te kaikki muuta väittävät haistakaa pitkä vittu. Koko ketjun voi lopettaa tähän.

Vierailija kirjoitti:

Marge on upea nainen eikä ole tehnyt mitään väärää. Te kaikki muuta väittävät haistakaa pitkä vittu. Koko ketjun voi lopettaa tähän.

Marge upposi Estonian mukana enemmän kuin muut. Itsekäs sielu uppoaa ja epäitsekkäät nousevat kunniassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ne "hennolla" otteella Margen jalkoihin tarttuneet kädet on olleet joko lasten tai sen mereen hukkuneen ystävättären käsiä. Olisi Marge voinut edes ne ihmiset auttaa lautalle. Hänet itsensä pelastettiin ja autettiin turvaan monen ihmisen voimin, joista osa ei selvinnyt.

Tottakai Marge selvisi ja tilanteessa piti auttaa itse itseään, mutta Margen tapa kertoa tapahtumista on outo. Sekin yksityiskohta ihmetytti, kun Marge kertoi nähneensä miehen putoavan portaikkoon, koska mies ei saanut auttajan kädestä kiinni eikä päässyt kannelle. Eräs toinen pelastunut kertoo samanlaisesta tilanteesta, jossa lapsi, olikohan se 10-vuotias tyttö, putosi samalla tavalla portaikkoon, kun ei yltänyt auttajan käteen. Näkikö Marge koko ajan ympärillään vain aikuisia miehiä, kun todellisuudessa pinteessä oli myös lapsia ja naisia? Margehan perusteli itsekkyytensä sillä, että muut pelastautujat olisivat olleet miehiä.

Todellako kuvittelet, että sielläon joka portaikossa ollut lapsia roikkumassa ja tarvitsemassa apua? Ja tajuatko, miten pieni lapsen ruumis on, ja miten monta kertaa nopeammin siitä katoaa lämpö vaikka olisikin päässyt veneeseen? Tajuatko taukki, että niihin ”suojaisiin pelastusveneisiinkin” kuoli kymmeniä ellei satoja ihmisiä? Siis aikuisia.

Ihme pelastuneen syyttelyä, mene hoitoon. Margella oli lapsi, hyvä, että pelastui.

Wow, hänellä oli lapsi! Luuletko että se oli kovinkin harvinaista Estonialla olijoiden keskuudessa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oletan, että suurin osa kommentoijista täällä on naisia. Siksi on todella outoa, että Marge Rullia syyllistetään niin paljon siitä, että hän pelastautui Estoniasta, mutta kukaan ei moiti sitä nuorta ruotsalaismiestä, jonka vanhemmat ja avopuoliso hukkuivat onnettomuudessa. Mies jätti heidät taakseen ja pelastautui itse, kun he eivät kyenneet jatkamaan matkaa. Tuskin auttoi mennessään ketään muutakaan, kun ei jäänyt auttamaan läheisiäänkään. Kukaan ei syyllistä suomalaismiestä, joka pelastautui käymättä edes herättämässä esimiestään, joka nukkui toisessa hytissä. Ei hänkään auttanut ketään rynnätessään ulos laivasta.

Rull saa tonnikaupalla lokaa niskaan ilmeisesti, koska hänen naisena olisi muiden naisten mielestä pitänyt uhrata itsensä tuntemattomien pelastamiseksi. Häntä haukutaan, koska hän kertoo rehellisesti ja kaunistelematta oman selviytymistarinansa. Jos Rull ei olisi potkaissut meressä itseensä tarttunutta irti, hän ei olisi päässyt lautalle. Ei olisi päässyt ehkä se mieskään, johon hän itse oli tarttunut kiinni. En tiedä selvisikö tuo mies lopulta, mutta jos Rull olisi toiminut toisin kuin toimi, tuossa tilanteessa olisi luultavasti tullut kolme kuollutta sen sijaan, että ainakin yksi kolmesta jäi eloon.

Jos hän ei olisi potkaissut ja se joku, joka tarttui häneen, olisi hänen kustannuksellaan päässyt lauttaan ja kertonut tarinansa rehellisesti -että kiipesi kahden muun ihmisen yli pelastuslautalle ja nämä vajosivat sen takia mereen- tätä ihmistä haukuttaisiin nyt täällä itsekkääksi hirviöksi. 

Mikä tässä rassaa tekopyhiä palstaj**suksia eniten? Sekö, että Rull on nainen? Se, että hän uskaltaa tunnustaa toimineensa niin kuin suurin osa ihmisistä vastaavassa tilanteessa toimisi? Molemmat?

Ja mitä tulee siihen, ettei Estonialla organisoitu juurikaan pelastustoimia: se upposi todella nopeasti ja mikä tärkeintä, kukaan ei osannut edes kuvitella, että iso risteilyalus voisi upota Itämerellä. Ei kukaan. Ei miehistö, henkilökunta tai matkustajat olleet millään tavoin varautuneet siihen, että niin voisi käydä. Sen ei ajateltu olevan mahdollista. Luulen, että selviytyneiden joukossa on monta sellaista, jotka ymmärsivät pitää mielensä avoinna myös tuollaisen katastrofin mahdollisuudelle. Siksi he olivat valppaina, toimivat heti, kun kuulivat outoja ääniä, eivätkä menneet paniikkiin. 

Se on yksi tärkeimmistä selviytymisen avaimista, ettei ikinä, ikinä, tuudittaudu luulemaan, etteikö pahin voisi tapahtua juuri nyt, juuri minulle. Ei se tarkoita, että pitäisi olla koko ajan peloissaan ja istua laivassa pelastusvenekannella märkäpuku päällä koko risteilyn ajan tai pukea lentokoneeseen mennessä laskuvarjo päälle. Mutta niin se vain on, että parhaat mahdollisuudet jäädä eloon on sellaisella, joka ei sulje pois sitäkään mahdollisuutta, että asiat voivat mennä myös totaalisesti päin h*lvettiä. Ihminen, joka ymmärtää tämän, yleensä kiinnittää enemmän huomiota esimerkiksi siihen, missä pelastautumisvälineet sijaitsevat, miettii päässään, miten toimisi, jos hätätilanne tulisi jne. Kun taas ihminen, joka luottaa sokeasti siihen, ettei tämä laiva voi mitenkään upota, ei pistä merkille mitään, mikä saattaisi auttaa pelastautumaan, hänellä ei ole mitään ideoita siitä, miten voisi toimia hätätilanteessa ja hän todennäköisesti lamaantuu kauhusta onnettomuuden sattuessa tai vain säntäilee huutaen edestakaisin ja toivoo, että joku muu auttaa hänet turvaan.

Kun hehkuttaa että itsekkyys kannattaa ja vie perille niin sellaiselle tyypille vaan tulee elämässä vaihe jossa niittää mitä on kylvämässä.

Onko sulla joku käsittelemätön trauma itsekkyytesi suhteen, kun on näin vaikeaa ja pitää syyttää varmasta kuolemanhelvetistä pelastunutta? Taitaa olla. Kuvittelet olevasi epäitsekäs, mutta jos sitä tarkemmin katsoo, niin syytät toisia jos sinua ei auteta.

Marge itse julistautui itsekkyyden airueeksi, sen avulla pääsi pinnalle vaan hän valioitsekäs. Itsekkyys on Margesta viisautta koska hänen itsekäs henkensä oli arvokkaampi kuin epäitsekkäitten.

Mietihän vielä miten se menikään?

Niin, noin se meni, ja siis jos et sä pikkulapsi käsitä, että hengenhädässä vain vahvimmat selviytyvät, niin kannattaa hakeutuahoitoon. Taitaa vauvelia pelottaa, ettet selviydy, elllei sinua auteta. Voi että, opettele nyt ekana ottamaan se vastuu omasta elämästäsi itse, äläkä elä muiden avun varassa.

Avun tarpeessa olet sinä itse ellet käsitä että sinutkin olisi Marge ohittanut ja potkaissut. Oletko masokisti? Toivotko lapsesi potkaistavan noin? Moraalisi ei vaan kestä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oletan, että suurin osa kommentoijista täällä on naisia. Siksi on todella outoa, että Marge Rullia syyllistetään niin paljon siitä, että hän pelastautui Estoniasta, mutta kukaan ei moiti sitä nuorta ruotsalaismiestä, jonka vanhemmat ja avopuoliso hukkuivat onnettomuudessa. Mies jätti heidät taakseen ja pelastautui itse, kun he eivät kyenneet jatkamaan matkaa. Tuskin auttoi mennessään ketään muutakaan, kun ei jäänyt auttamaan läheisiäänkään. Kukaan ei syyllistä suomalaismiestä, joka pelastautui käymättä edes herättämässä esimiestään, joka nukkui toisessa hytissä. Ei hänkään auttanut ketään rynnätessään ulos laivasta.

Rull saa tonnikaupalla lokaa niskaan ilmeisesti, koska hänen naisena olisi muiden naisten mielestä pitänyt uhrata itsensä tuntemattomien pelastamiseksi. Häntä haukutaan, koska hän kertoo rehellisesti ja kaunistelematta oman selviytymistarinansa. Jos Rull ei olisi potkaissut meressä itseensä tarttunutta irti, hän ei olisi päässyt lautalle. Ei olisi päässyt ehkä se mieskään, johon hän itse oli tarttunut kiinni. En tiedä selvisikö tuo mies lopulta, mutta jos Rull olisi toiminut toisin kuin toimi, tuossa tilanteessa olisi luultavasti tullut kolme kuollutta sen sijaan, että ainakin yksi kolmesta jäi eloon.

Jos hän ei olisi potkaissut ja se joku, joka tarttui häneen, olisi hänen kustannuksellaan päässyt lauttaan ja kertonut tarinansa rehellisesti -että kiipesi kahden muun ihmisen yli pelastuslautalle ja nämä vajosivat sen takia mereen- tätä ihmistä haukuttaisiin nyt täällä itsekkääksi hirviöksi. 

Mikä tässä rassaa tekopyhiä palstaj**suksia eniten? Sekö, että Rull on nainen? Se, että hän uskaltaa tunnustaa toimineensa niin kuin suurin osa ihmisistä vastaavassa tilanteessa toimisi? Molemmat?

Ja mitä tulee siihen, ettei Estonialla organisoitu juurikaan pelastustoimia: se upposi todella nopeasti ja mikä tärkeintä, kukaan ei osannut edes kuvitella, että iso risteilyalus voisi upota Itämerellä. Ei kukaan. Ei miehistö, henkilökunta tai matkustajat olleet millään tavoin varautuneet siihen, että niin voisi käydä. Sen ei ajateltu olevan mahdollista. Luulen, että selviytyneiden joukossa on monta sellaista, jotka ymmärsivät pitää mielensä avoinna myös tuollaisen katastrofin mahdollisuudelle. Siksi he olivat valppaina, toimivat heti, kun kuulivat outoja ääniä, eivätkä menneet paniikkiin. 

Se on yksi tärkeimmistä selviytymisen avaimista, ettei ikinä, ikinä, tuudittaudu luulemaan, etteikö pahin voisi tapahtua juuri nyt, juuri minulle. Ei se tarkoita, että pitäisi olla koko ajan peloissaan ja istua laivassa pelastusvenekannella märkäpuku päällä koko risteilyn ajan tai pukea lentokoneeseen mennessä laskuvarjo päälle. Mutta niin se vain on, että parhaat mahdollisuudet jäädä eloon on sellaisella, joka ei sulje pois sitäkään mahdollisuutta, että asiat voivat mennä myös totaalisesti päin h*lvettiä. Ihminen, joka ymmärtää tämän, yleensä kiinnittää enemmän huomiota esimerkiksi siihen, missä pelastautumisvälineet sijaitsevat, miettii päässään, miten toimisi, jos hätätilanne tulisi jne. Kun taas ihminen, joka luottaa sokeasti siihen, ettei tämä laiva voi mitenkään upota, ei pistä merkille mitään, mikä saattaisi auttaa pelastautumaan, hänellä ei ole mitään ideoita siitä, miten voisi toimia hätätilanteessa ja hän todennäköisesti lamaantuu kauhusta onnettomuuden sattuessa tai vain säntäilee huutaen edestakaisin ja toivoo, että joku muu auttaa hänet turvaan.

Kun hehkuttaa että itsekkyys kannattaa ja vie perille niin sellaiselle tyypille vaan tulee elämässä vaihe jossa niittää mitä on kylvämässä.

Onko sulla joku käsittelemätön trauma itsekkyytesi suhteen, kun on näin vaikeaa ja pitää syyttää varmasta kuolemanhelvetistä pelastunutta? Taitaa olla. Kuvittelet olevasi epäitsekäs, mutta jos sitä tarkemmin katsoo, niin syytät toisia jos sinua ei auteta.

Marge itse julistautui itsekkyyden airueeksi, sen avulla pääsi pinnalle vaan hän valioitsekäs. Itsekkyys on Margesta viisautta koska hänen itsekäs henkensä oli arvokkaampi kuin epäitsekkäitten.

Mietihän vielä miten se menikään?

Niin, noin se meni, ja siis jos et sä pikkulapsi käsitä, että hengenhädässä vain vahvimmat selviytyvät, niin kannattaa hakeutuahoitoon. Taitaa vauvelia pelottaa, ettet selviydy, elllei sinua auteta. Voi että, opettele nyt ekana ottamaan se vastuu omasta elämästäsi itse, äläkä elä muiden avun varassa.

Eli pitääkö laivahenkilökuntakin mielestäsi kouluttaa siten että oma henki ensin ja muista viis? Vai miksi tuo periaate pitäisi tuossa kohtaa unohtaa?

Matkustajathan voi, kuten sanoit, kantaa vastuun omasta pelastumisestaan ihan miten lystäävät.

Muuten olen sitä mieltä että voisit suksia välillä ulos trollaamaan, tuo jankutuksesi on todella puuduttavaa eikä vie keskustelua mihinkään. 

Yksi hulluimmista keskusteluista tällä palstalla ikinä!

Aivan absurdi ajatus syyllistää yhtäkään Estonialta pelastunutta.

Olisipa "hauska" nähdä, mitä olisi tapahtunut, jos Estonialla olisi ollut 900 suomalaista palstamammaa... Siellä rouvat olisi kiltisti jonottaneet porraskaiteessa roikkuen vuoroaan, antaneet tietä toisilleen joka mutkassa ja pysähtyneet matkalla ulos hörppäämään kahvilassa lattet. Sitten taas kiltisti jonoon laivan kyljelle, järjestyksessä vanhin ja raihnaisin ensin tietysti. Jotkut nuoret äidit olisivat toki uhrautuneet matkalla ulos näiden vanhojen ja raihnaisten takia, vaikka heillä olisi ollutkin pienet lapset kotona odottamassa.

Joku reipas olisi organisoinut pelastuslautat mereen ja niille oltaisiin uitu jonossa. Lautan reunalla roikkuva olisi sankarillisesti antanut toisen tarttua jalkoihinsa ja vetää itsensäkin hukkumaan, koska se kuuluu palstamamman käytöskoodiin. Olosuhteet eivät tietenkään olisi vaikuttaneet asiaan mitenkään. Pikku juttu jotkut monimetriset aallot, kylmyys ja pimeys, palstamammalle haaksirikosta pelastautuminen on arkipäivää.

Vai olisiko kuitenkin käynyt niin, että jokainen olisi taistellut kynsin hampain omasta elämästään, potkinut heikot irti jaloistaan ja tarpeen tullen vaikka lyönyt ja purrut päästäkseen ensimmäisenä ulos laivasta, sisään pelastuslauttaan ja sieltä helikopteriin? Siinä olisivat selviytyneet vain vahvimmat ja selkeimmin ajattelevat, ihan niin kuin todellisuudessakin tapahtui. He olisivat sitten antaneet lausuntoja iltapäivälehdille, miten siellä ei ollut mitään mahdollisuuksia auttaa muita, olosuhteet olivat kammottavat ja juuri ja juuri onnistui itse pääsemään turvaan. Niin ja että kyllä olisin auttanut, jos olisin voinut (joopa).

En hämmästyisi jos ryöstöjengi ja Marge tunsivat ennestään, tämä on vaan tuntuma mutulla. Mutta loogista olisi että jonon ohi meni koska saaliinjako odotti. Kulta on ahneelle paras houkutin pelastua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olisiko parempi että olisi ollut vielä yksi uhri enemmän? EI

Toisaalta Rullin oltua epäitsekkäämpi voisi olla vaikka viisi elossa?

Tanssijoitahan selvisi kolme(?). Voihan olla, että ne kaksi muuta selvisivät juuri Rullin ansiosta, joka huusi heidät liikkeelle heti keulan auettua. Onko Rull nyt sitten sankari, vai onko kaksi liian vähän? Montako olisi riittänyt?

Hän kuuli yhden tanssijan huudon auttakaa eikä tehnyt elettäkään. Eikä mennyt hautajaisiin koska naama ei kestänyt.

"Sitten hän kertoo, että itse asiassa Heddinkin pääsi ulos laivasta.

− Kuulin vielä, miten hän huusi apua. ”Apua, auttakaa minua!” Sitten hän vaikeni."

Ulkona laivasta (eli meressä?) kuuli pelkän huudon. Olisiko Rullin pitänyt lähteä lautalta uimaan kohti ääntä ja yrittää pilkkopimeässä ja kovassa aallokossa vielä löytää ystävänsä? Ei mitään merkitystä minkään äänen kuulemisella.

Jospa olisi edes yrittänyt auttaa huutamalla tänne päin, Heddi, tänne! Täällä on lautta.

Mutta ei.

Vierailija kirjoitti:

Yksi hulluimmista keskusteluista tällä palstalla ikinä!

Aivan absurdi ajatus syyllistää yhtäkään Estonialta pelastunutta.

ja trollipyörä pyörii ja pyörii ja pyörii etenemättä mihinkään, trallalaa, trolloloo

Itseäni mietityttää edelleen se, että joillain miesporukoilla oli aikaa ja röyhkeyttä ryhtyä varastamaan toisilta omaisuutta, koruja enimmäkseen, ko. tilanteessa. Moniko heistä selvisi elossa? Tuomittiinko heitä? Silminnäkijöitähän oli.

Puhumattakaan vakavammista rikoksista eli pelastusliivien repimisestä väkisin toisilta ja heidän kuolemantuottamuksestaan, jopa taposta.

Kuinka moni pelastuneista kantaa omassatunnossaan (jos sellaista edes on) näitä rikoksia?

Vastausta tuskin koskaan saadaan.

PS: Auttamattomuuttakin toki voidaan pitää sinänsä moraalisesti arveluttavana, mutta kukapa meistä tosiaan tietää, miten sitä tosipaikan tullen poikkeuksellisessa ääritilanteessa tulee toimineeksi. Itsekkäitäkin kun hukkui varmasti Estonia-keississä.

Margen itsekäs henki on halvempi kuin epäitsekkäitten hukkuneittenkin  se on selvää. Hänen on turhaa tulla vonkumaan itsekkyydelleen ymmärrystä. Hän hukkuu omaan paskaansa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ne "hennolla" otteella Margen jalkoihin tarttuneet kädet on olleet joko lasten tai sen mereen hukkuneen ystävättären käsiä. Olisi Marge voinut edes ne ihmiset auttaa lautalle. Hänet itsensä pelastettiin ja autettiin turvaan monen ihmisen voimin, joista osa ei selvinnyt.

Tottakai Marge selvisi ja tilanteessa piti auttaa itse itseään, mutta Margen tapa kertoa tapahtumista on outo. Sekin yksityiskohta ihmetytti, kun Marge kertoi nähneensä miehen putoavan portaikkoon, koska mies ei saanut auttajan kädestä kiinni eikä päässyt kannelle. Eräs toinen pelastunut kertoo samanlaisesta tilanteesta, jossa lapsi, olikohan se 10-vuotias tyttö, putosi samalla tavalla portaikkoon, kun ei yltänyt auttajan käteen. Näkikö Marge koko ajan ympärillään vain aikuisia miehiä, kun todellisuudessa pinteessä oli myös lapsia ja naisia? Margehan perusteli itsekkyytensä sillä, että muut pelastautujat olisivat olleet miehiä.

Todellako kuvittelet, että sielläon joka portaikossa ollut lapsia roikkumassa ja tarvitsemassa apua? Ja tajuatko, miten pieni lapsen ruumis on, ja miten monta kertaa nopeammin siitä katoaa lämpö vaikka olisikin päässyt veneeseen? Tajuatko taukki, että niihin ”suojaisiin pelastusveneisiinkin” kuoli kymmeniä ellei satoja ihmisiä? Siis aikuisia.

Ihme pelastuneen syyttelyä, mene hoitoon. Margella oli lapsi, hyvä, että pelastui.

Wow, hänellä oli lapsi! Luuletko että se oli kovinkin harvinaista Estonialla olijoiden keskuudessa?

Pitää ensinnäkin laskea vain ne lapset, jotka eivät olleet laivalla. Tai eivät kuolleet laivaan. Muillehan vanhemman pelastumisella ei ole merkitystä.

Ei heidän määräänsä tiedä tässä keskustelussa kukaan. Ja siis mikseivät ne muut pelastuneet? Oma on huonoutensa ja heikkoutensa. Katso vaikka Margen haastattelu, miten hän taisteli, kuten kaikki muutkin selviytyneet, itsensä maan kamaralle. Jokainen sillä laivalla vastasi sinä yönä vain itsestään. Tämäon täysin selvää kaikille täysijärkisille, mutta ei sinulle. Se on hirvää, että siellä kuoli lasten vanhempia, joiden lapsi ei ollut mukana, tai joiden lapsi selvisi, mutta miten se siis iittyy Margeen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oletan, että suurin osa kommentoijista täällä on naisia. Siksi on todella outoa, että Marge Rullia syyllistetään niin paljon siitä, että hän pelastautui Estoniasta, mutta kukaan ei moiti sitä nuorta ruotsalaismiestä, jonka vanhemmat ja avopuoliso hukkuivat onnettomuudessa. Mies jätti heidät taakseen ja pelastautui itse, kun he eivät kyenneet jatkamaan matkaa. Tuskin auttoi mennessään ketään muutakaan, kun ei jäänyt auttamaan läheisiäänkään. Kukaan ei syyllistä suomalaismiestä, joka pelastautui käymättä edes herättämässä esimiestään, joka nukkui toisessa hytissä. Ei hänkään auttanut ketään rynnätessään ulos laivasta.

Rull saa tonnikaupalla lokaa niskaan ilmeisesti, koska hänen naisena olisi muiden naisten mielestä pitänyt uhrata itsensä tuntemattomien pelastamiseksi. Häntä haukutaan, koska hän kertoo rehellisesti ja kaunistelematta oman selviytymistarinansa. Jos Rull ei olisi potkaissut meressä itseensä tarttunutta irti, hän ei olisi päässyt lautalle. Ei olisi päässyt ehkä se mieskään, johon hän itse oli tarttunut kiinni. En tiedä selvisikö tuo mies lopulta, mutta jos Rull olisi toiminut toisin kuin toimi, tuossa tilanteessa olisi luultavasti tullut kolme kuollutta sen sijaan, että ainakin yksi kolmesta jäi eloon.

Jos hän ei olisi potkaissut ja se joku, joka tarttui häneen, olisi hänen kustannuksellaan päässyt lauttaan ja kertonut tarinansa rehellisesti -että kiipesi kahden muun ihmisen yli pelastuslautalle ja nämä vajosivat sen takia mereen- tätä ihmistä haukuttaisiin nyt täällä itsekkääksi hirviöksi. 

Mikä tässä rassaa tekopyhiä palstaj**suksia eniten? Sekö, että Rull on nainen? Se, että hän uskaltaa tunnustaa toimineensa niin kuin suurin osa ihmisistä vastaavassa tilanteessa toimisi? Molemmat?

Ja mitä tulee siihen, ettei Estonialla organisoitu juurikaan pelastustoimia: se upposi todella nopeasti ja mikä tärkeintä, kukaan ei osannut edes kuvitella, että iso risteilyalus voisi upota Itämerellä. Ei kukaan. Ei miehistö, henkilökunta tai matkustajat olleet millään tavoin varautuneet siihen, että niin voisi käydä. Sen ei ajateltu olevan mahdollista. Luulen, että selviytyneiden joukossa on monta sellaista, jotka ymmärsivät pitää mielensä avoinna myös tuollaisen katastrofin mahdollisuudelle. Siksi he olivat valppaina, toimivat heti, kun kuulivat outoja ääniä, eivätkä menneet paniikkiin. 

Se on yksi tärkeimmistä selviytymisen avaimista, ettei ikinä, ikinä, tuudittaudu luulemaan, etteikö pahin voisi tapahtua juuri nyt, juuri minulle. Ei se tarkoita, että pitäisi olla koko ajan peloissaan ja istua laivassa pelastusvenekannella märkäpuku päällä koko risteilyn ajan tai pukea lentokoneeseen mennessä laskuvarjo päälle. Mutta niin se vain on, että parhaat mahdollisuudet jäädä eloon on sellaisella, joka ei sulje pois sitäkään mahdollisuutta, että asiat voivat mennä myös totaalisesti päin h*lvettiä. Ihminen, joka ymmärtää tämän, yleensä kiinnittää enemmän huomiota esimerkiksi siihen, missä pelastautumisvälineet sijaitsevat, miettii päässään, miten toimisi, jos hätätilanne tulisi jne. Kun taas ihminen, joka luottaa sokeasti siihen, ettei tämä laiva voi mitenkään upota, ei pistä merkille mitään, mikä saattaisi auttaa pelastautumaan, hänellä ei ole mitään ideoita siitä, miten voisi toimia hätätilanteessa ja hän todennäköisesti lamaantuu kauhusta onnettomuuden sattuessa tai vain säntäilee huutaen edestakaisin ja toivoo, että joku muu auttaa hänet turvaan.

Kun hehkuttaa että itsekkyys kannattaa ja vie perille niin sellaiselle tyypille vaan tulee elämässä vaihe jossa niittää mitä on kylvämässä.

Onko sulla joku käsittelemätön trauma itsekkyytesi suhteen, kun on näin vaikeaa ja pitää syyttää varmasta kuolemanhelvetistä pelastunutta? Taitaa olla. Kuvittelet olevasi epäitsekäs, mutta jos sitä tarkemmin katsoo, niin syytät toisia jos sinua ei auteta.

Marge itse julistautui itsekkyyden airueeksi, sen avulla pääsi pinnalle vaan hän valioitsekäs. Itsekkyys on Margesta viisautta koska hänen itsekäs henkensä oli arvokkaampi kuin epäitsekkäitten.

Mietihän vielä miten se menikään?

Minusta Marge ei ylistä itsekkyyttä. Toteaa vain sen. Minusta hän hyvin rehellisesti katsoo omaa raadollisuuttaan silmiin. Ei väistele epämukava totuutta ja esitä parempaa ihmistä kuin on.

Vierailija kirjoitti:

Itseäni mietityttää edelleen se, että joillain miesporukoilla oli aikaa ja röyhkeyttä ryhtyä varastamaan toisilta omaisuutta, koruja enimmäkseen, ko. tilanteessa. Moniko heistä selvisi elossa? Tuomittiinko heitä? Silminnäkijöitähän oli.

Puhumattakaan vakavammista rikoksista eli pelastusliivien repimisestä väkisin toisilta ja heidän kuolemantuottamuksestaan, jopa taposta.

Kuinka moni pelastuneista kantaa omassatunnossaan (jos sellaista edes on) näitä rikoksia?

Vastausta tuskin koskaan saadaan.

PS: Auttamattomuuttakin toki voidaan pitää sinänsä moraalisesti arveluttavana, mutta kukapa meistä tosiaan tietää, miten sitä tosipaikan tullen poikkeuksellisessa ääritilanteessa tulee toimineeksi. Itsekkäitäkin kun hukkui varmasti Estonia-keississä.

Uskovaiset nuoretkin tiesivät heti miten toimia, niin eikö paremminkin laivan henkilökunnan olisi pitänyt tietää eikä pelastella omiaan vaan? Näinhän ihmiset kertoivat että henkilökunta vaan itseään ajatteli.

Vierailija kirjoitti:

Margen itsekäs henki on halvempi kuin epäitsekkäitten hukkuneittenkin  se on selvää. Hänen on turhaa tulla vonkumaan itsekkyydelleen ymmärrystä. Hän hukkuu omaan paskaansa.

Kyllä sen jokainen tervejärkinen, eli kaikki muut, paitsi sinä, ymmärtävät. Sinunlaisesi paskat kuvittelette, että toiset ovat sulle velkaa jotain apua. Koska SINÄ olet itsekäs. Et millään hyväksy sitä, että vastaat itse itsestäsi ja elämästäsi.

Avun tarpeessa olet sinä itse ellet käsitä että sinutkin olisi Marge ohittanut ja potkaissut. Oletko masokisti? Toivotko lapsesi potkaistavan noin? Moraalisi ei vaan kestä.

Niin olisi. Mutta minäpä en yöuniani menetä kun en neljännes vuosisata sitten matkannut uppoavalla autolautalla enkä tullut hänen potkimakseen.

Vierailija kirjoitti:

Olisipa "hauska" nähdä, mitä olisi tapahtunut, jos Estonialla olisi ollut 900 suomalaista palstamammaa... Siellä rouvat olisi kiltisti jonottaneet porraskaiteessa roikkuen vuoroaan, antaneet tietä toisilleen joka mutkassa ja pysähtyneet matkalla ulos hörppäämään kahvilassa lattet. Sitten taas kiltisti jonoon laivan kyljelle, järjestyksessä vanhin ja raihnaisin ensin tietysti. Jotkut nuoret äidit olisivat toki uhrautuneet matkalla ulos näiden vanhojen ja raihnaisten takia, vaikka heillä olisi ollutkin pienet lapset kotona odottamassa.

Joku reipas olisi organisoinut pelastuslautat mereen ja niille oltaisiin uitu jonossa. Lautan reunalla roikkuva olisi sankarillisesti antanut toisen tarttua jalkoihinsa ja vetää itsensäkin hukkumaan, koska se kuuluu palstamamman käytöskoodiin. Olosuhteet eivät tietenkään olisi vaikuttaneet asiaan mitenkään. Pikku juttu jotkut monimetriset aallot, kylmyys ja pimeys, palstamammalle haaksirikosta pelastautuminen on arkipäivää.

Vai olisiko kuitenkin käynyt niin, että jokainen olisi taistellut kynsin hampain omasta elämästään, potkinut heikot irti jaloistaan ja tarpeen tullen vaikka lyönyt ja purrut päästäkseen ensimmäisenä ulos laivasta, sisään pelastuslauttaan ja sieltä helikopteriin? Siinä olisivat selviytyneet vain vahvimmat ja selkeimmin ajattelevat, ihan niin kuin todellisuudessakin tapahtui. He olisivat sitten antaneet lausuntoja iltapäivälehdille, miten siellä ei ollut mitään mahdollisuuksia auttaa muita, olosuhteet olivat kammottavat ja juuri ja juuri onnistui itse pääsemään turvaan. Niin ja että kyllä olisin auttanut, jos olisin voinut (joopa).

Joopajoo, internet-tough-guy mellastaa tässäkin ketjussa ja kuvittelee että kaikki muutkin on samanlaisia kuin itse kuvittelee olevansa.

Tositilanteessa nuo saisi kantaa turvaan kun nuo tuppaa jäämään joko nurkkaan imemään peukaloaan tai sitten nuo saa paniikkiraivokohtauksen ja niitä pitää vähän kopauttaa kuten tuossa artikkelissakin joku oli pelastuslautalla saanut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oletan, että suurin osa kommentoijista täällä on naisia. Siksi on todella outoa, että Marge Rullia syyllistetään niin paljon siitä, että hän pelastautui Estoniasta, mutta kukaan ei moiti sitä nuorta ruotsalaismiestä, jonka vanhemmat ja avopuoliso hukkuivat onnettomuudessa. Mies jätti heidät taakseen ja pelastautui itse, kun he eivät kyenneet jatkamaan matkaa. Tuskin auttoi mennessään ketään muutakaan, kun ei jäänyt auttamaan läheisiäänkään. Kukaan ei syyllistä suomalaismiestä, joka pelastautui käymättä edes herättämässä esimiestään, joka nukkui toisessa hytissä. Ei hänkään auttanut ketään rynnätessään ulos laivasta.

Rull saa tonnikaupalla lokaa niskaan ilmeisesti, koska hänen naisena olisi muiden naisten mielestä pitänyt uhrata itsensä tuntemattomien pelastamiseksi. Häntä haukutaan, koska hän kertoo rehellisesti ja kaunistelematta oman selviytymistarinansa. Jos Rull ei olisi potkaissut meressä itseensä tarttunutta irti, hän ei olisi päässyt lautalle. Ei olisi päässyt ehkä se mieskään, johon hän itse oli tarttunut kiinni. En tiedä selvisikö tuo mies lopulta, mutta jos Rull olisi toiminut toisin kuin toimi, tuossa tilanteessa olisi luultavasti tullut kolme kuollutta sen sijaan, että ainakin yksi kolmesta jäi eloon.

Jos hän ei olisi potkaissut ja se joku, joka tarttui häneen, olisi hänen kustannuksellaan päässyt lauttaan ja kertonut tarinansa rehellisesti -että kiipesi kahden muun ihmisen yli pelastuslautalle ja nämä vajosivat sen takia mereen- tätä ihmistä haukuttaisiin nyt täällä itsekkääksi hirviöksi. 

Mikä tässä rassaa tekopyhiä palstaj**suksia eniten? Sekö, että Rull on nainen? Se, että hän uskaltaa tunnustaa toimineensa niin kuin suurin osa ihmisistä vastaavassa tilanteessa toimisi? Molemmat?

Ja mitä tulee siihen, ettei Estonialla organisoitu juurikaan pelastustoimia: se upposi todella nopeasti ja mikä tärkeintä, kukaan ei osannut edes kuvitella, että iso risteilyalus voisi upota Itämerellä. Ei kukaan. Ei miehistö, henkilökunta tai matkustajat olleet millään tavoin varautuneet siihen, että niin voisi käydä. Sen ei ajateltu olevan mahdollista. Luulen, että selviytyneiden joukossa on monta sellaista, jotka ymmärsivät pitää mielensä avoinna myös tuollaisen katastrofin mahdollisuudelle. Siksi he olivat valppaina, toimivat heti, kun kuulivat outoja ääniä, eivätkä menneet paniikkiin. 

Se on yksi tärkeimmistä selviytymisen avaimista, ettei ikinä, ikinä, tuudittaudu luulemaan, etteikö pahin voisi tapahtua juuri nyt, juuri minulle. Ei se tarkoita, että pitäisi olla koko ajan peloissaan ja istua laivassa pelastusvenekannella märkäpuku päällä koko risteilyn ajan tai pukea lentokoneeseen mennessä laskuvarjo päälle. Mutta niin se vain on, että parhaat mahdollisuudet jäädä eloon on sellaisella, joka ei sulje pois sitäkään mahdollisuutta, että asiat voivat mennä myös totaalisesti päin h*lvettiä. Ihminen, joka ymmärtää tämän, yleensä kiinnittää enemmän huomiota esimerkiksi siihen, missä pelastautumisvälineet sijaitsevat, miettii päässään, miten toimisi, jos hätätilanne tulisi jne. Kun taas ihminen, joka luottaa sokeasti siihen, ettei tämä laiva voi mitenkään upota, ei pistä merkille mitään, mikä saattaisi auttaa pelastautumaan, hänellä ei ole mitään ideoita siitä, miten voisi toimia hätätilanteessa ja hän todennäköisesti lamaantuu kauhusta onnettomuuden sattuessa tai vain säntäilee huutaen edestakaisin ja toivoo, että joku muu auttaa hänet turvaan.

Kun hehkuttaa että itsekkyys kannattaa ja vie perille niin sellaiselle tyypille vaan tulee elämässä vaihe jossa niittää mitä on kylvämässä.

Onko sulla joku käsittelemätön trauma itsekkyytesi suhteen, kun on näin vaikeaa ja pitää syyttää varmasta kuolemanhelvetistä pelastunutta? Taitaa olla. Kuvittelet olevasi epäitsekäs, mutta jos sitä tarkemmin katsoo, niin syytät toisia jos sinua ei auteta.

Marge itse julistautui itsekkyyden airueeksi, sen avulla pääsi pinnalle vaan hän valioitsekäs. Itsekkyys on Margesta viisautta koska hänen itsekäs henkensä oli arvokkaampi kuin epäitsekkäitten.

Mietihän vielä miten se menikään?

Minusta Marge ei ylistä itsekkyyttä. Toteaa vain sen. Minusta hän hyvin rehellisesti katsoo omaa raadollisuuttaan silmiin. Ei väistele epämukava totuutta ja esitä parempaa ihmistä kuin on.

Kyllä hän väistelee kertomalla miten oli pakko olla itsekäs. Ei ollut ja siitä on monta esimerkkiä ettei ollut. Kukaan vaan ei ole puolustamassa sitä omalla kohdallaan mitä Marge teki tai jätti auttamatta. Elossa ollen on nyt hyvä läyhätä. Kuolleet puhuvat kuitenkin tavallaan kyllä, sillä ihmisillä on omatkin aivot arvostella tuota asennettaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oletan, että suurin osa kommentoijista täällä on naisia. Siksi on todella outoa, että Marge Rullia syyllistetään niin paljon siitä, että hän pelastautui Estoniasta, mutta kukaan ei moiti sitä nuorta ruotsalaismiestä, jonka vanhemmat ja avopuoliso hukkuivat onnettomuudessa. Mies jätti heidät taakseen ja pelastautui itse, kun he eivät kyenneet jatkamaan matkaa. Tuskin auttoi mennessään ketään muutakaan, kun ei jäänyt auttamaan läheisiäänkään. Kukaan ei syyllistä suomalaismiestä, joka pelastautui käymättä edes herättämässä esimiestään, joka nukkui toisessa hytissä. Ei hänkään auttanut ketään rynnätessään ulos laivasta.

Rull saa tonnikaupalla lokaa niskaan ilmeisesti, koska hänen naisena olisi muiden naisten mielestä pitänyt uhrata itsensä tuntemattomien pelastamiseksi. Häntä haukutaan, koska hän kertoo rehellisesti ja kaunistelematta oman selviytymistarinansa. Jos Rull ei olisi potkaissut meressä itseensä tarttunutta irti, hän ei olisi päässyt lautalle. Ei olisi päässyt ehkä se mieskään, johon hän itse oli tarttunut kiinni. En tiedä selvisikö tuo mies lopulta, mutta jos Rull olisi toiminut toisin kuin toimi, tuossa tilanteessa olisi luultavasti tullut kolme kuollutta sen sijaan, että ainakin yksi kolmesta jäi eloon.

Jos hän ei olisi potkaissut ja se joku, joka tarttui häneen, olisi hänen kustannuksellaan päässyt lauttaan ja kertonut tarinansa rehellisesti -että kiipesi kahden muun ihmisen yli pelastuslautalle ja nämä vajosivat sen takia mereen- tätä ihmistä haukuttaisiin nyt täällä itsekkääksi hirviöksi. 

Mikä tässä rassaa tekopyhiä palstaj**suksia eniten? Sekö, että Rull on nainen? Se, että hän uskaltaa tunnustaa toimineensa niin kuin suurin osa ihmisistä vastaavassa tilanteessa toimisi? Molemmat?

Ja mitä tulee siihen, ettei Estonialla organisoitu juurikaan pelastustoimia: se upposi todella nopeasti ja mikä tärkeintä, kukaan ei osannut edes kuvitella, että iso risteilyalus voisi upota Itämerellä. Ei kukaan. Ei miehistö, henkilökunta tai matkustajat olleet millään tavoin varautuneet siihen, että niin voisi käydä. Sen ei ajateltu olevan mahdollista. Luulen, että selviytyneiden joukossa on monta sellaista, jotka ymmärsivät pitää mielensä avoinna myös tuollaisen katastrofin mahdollisuudelle. Siksi he olivat valppaina, toimivat heti, kun kuulivat outoja ääniä, eivätkä menneet paniikkiin. 

Se on yksi tärkeimmistä selviytymisen avaimista, ettei ikinä, ikinä, tuudittaudu luulemaan, etteikö pahin voisi tapahtua juuri nyt, juuri minulle. Ei se tarkoita, että pitäisi olla koko ajan peloissaan ja istua laivassa pelastusvenekannella märkäpuku päällä koko risteilyn ajan tai pukea lentokoneeseen mennessä laskuvarjo päälle. Mutta niin se vain on, että parhaat mahdollisuudet jäädä eloon on sellaisella, joka ei sulje pois sitäkään mahdollisuutta, että asiat voivat mennä myös totaalisesti päin h*lvettiä. Ihminen, joka ymmärtää tämän, yleensä kiinnittää enemmän huomiota esimerkiksi siihen, missä pelastautumisvälineet sijaitsevat, miettii päässään, miten toimisi, jos hätätilanne tulisi jne. Kun taas ihminen, joka luottaa sokeasti siihen, ettei tämä laiva voi mitenkään upota, ei pistä merkille mitään, mikä saattaisi auttaa pelastautumaan, hänellä ei ole mitään ideoita siitä, miten voisi toimia hätätilanteessa ja hän todennäköisesti lamaantuu kauhusta onnettomuuden sattuessa tai vain säntäilee huutaen edestakaisin ja toivoo, että joku muu auttaa hänet turvaan.

Kun hehkuttaa että itsekkyys kannattaa ja vie perille niin sellaiselle tyypille vaan tulee elämässä vaihe jossa niittää mitä on kylvämässä.

Onko sulla joku käsittelemätön trauma itsekkyytesi suhteen, kun on näin vaikeaa ja pitää syyttää varmasta kuolemanhelvetistä pelastunutta? Taitaa olla. Kuvittelet olevasi epäitsekäs, mutta jos sitä tarkemmin katsoo, niin syytät toisia jos sinua ei auteta.

Marge itse julistautui itsekkyyden airueeksi, sen avulla pääsi pinnalle vaan hän valioitsekäs. Itsekkyys on Margesta viisautta koska hänen itsekäs henkensä oli arvokkaampi kuin epäitsekkäitten.

Mietihän vielä miten se menikään?

Niin, noin se meni, ja siis jos et sä pikkulapsi käsitä, että hengenhädässä vain vahvimmat selviytyvät, niin kannattaa hakeutuahoitoon. Taitaa vauvelia pelottaa, ettet selviydy, elllei sinua auteta. Voi että, opettele nyt ekana ottamaan se vastuu omasta elämästäsi itse, äläkä elä muiden avun varassa.

Avun tarpeessa olet sinä itse ellet käsitä että sinutkin olisi Marge ohittanut ja potkaissut. Oletko masokisti? Toivotko lapsesi potkaistavan noin? Moraalisi ei vaan kestä.

Käsitän kyllä, ja en ole masokisti, minä nimenomaan arvostan muiden elämää, sinä et. Se, joka on vahvin, selviää, olisi itsekästä vaatia vahvempia kuolemaan, että MINÄ selviän, kuten sinä teet. Jos ei itsestäsi ole selviytymään. Jos minä selvisin ja mua heikompi ei, ajattelen sen olleen täysin luonnollista. Päinvastoin olisi epäreilua.