"Estonialta selvinnyt Marge Rull. 'Piti olla itsekäs' "
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/c4b28d75-c224-47c6-9afb-c5dfdd5e0ba5
Mitä ajatuksia juttu herättää? Itselläni hyvin ristiriitaisia tunteita. Tavallaan ymmärrän että piti huolehtia omasta selviämisestään, tavallaan kuitenkin jutussakin tulee ilmi miten hän itse pyysi apua ja sai apua monesti. Kuitenkin itse hän ei ollut valmis auttamaan ketään. Todella ristiriitaiset fiilikset. Hienoa kuitenkin tietysti että hän oli yksi selvinneistä, jokainen niistä kuolemista oli turha.
Kommentit (2848)
Vierailija kirjoitti:
Mun isoäiti puhuu joskus siitä, että Estonialta pelastuivat miehet ja varsinkin hyväkuntoiset nuoret miehet.
Titanicilta puolestaan enimmäkseen naisia. Kukaan mies ei siihen maailmanaikaan olisi kehdannut rynniä pelastusveneeseen/-lauttaan ennen naisia.
Että niin on maailma muuttunut. Tasa-arvo on tullut. Se pelastautuu, joka kykenee ja mitään arvojärjestystä ei ole.
En todellakaan osaa sanoa, miten olisin toiminut. Jos jättäisin lapset hyytävään mereen ja itse keikkuisin pelastuneena, niin pääsisinkö siitä koskaan yli? Sori, mulla on nyt paikka tässä.
ne jotka selvityi koki häpeeä ha halveksuntaa esim. eräs japanilainen mies
Vierailija kirjoitti:
Riippui matkustajan luokasta. Ekassa ja tokassa luokassa oli tiukat moraalikoodistot ja siellä herrasmiehet jäi tietoisesti hukkumaan, luovuttaen venepaikat naisille ja lapsille. Sen sijaan kolmannen luokan - anteeksi nyt vaan - wee tee aines tappeli tietään kannelle ilman sen kummempia tuskia siitä, kuka nyrkin kohteeksi milloikin valikoitui tai jalkoihin jäi. Selittänee osittain sen, miksei 3. luokan naisia ja lapsia pelastunut suhteessa enempää, kuten kahdessa ylemmässä luokassa kävi
Ylemmissä luokissa kuulutus hätätilasta oli yleensä henkilökohtainen, kun taas kolmannessa luokassa huudettiin käytävästä englanniksi kielitaidosta riippumatta - englantia osaavia irlantilaisia selvisi suhteessa enemmän kuin muita. Alakansien matkustajilla oli paljon pidempi ja monimutkaisempi matka pelastusveneille. 3. luokan naiset ja lapset kuolivat siksi miesten mukana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun isoäiti puhuu joskus siitä, että Estonialta pelastuivat miehet ja varsinkin hyväkuntoiset nuoret miehet.
Titanicilta puolestaan enimmäkseen naisia. Kukaan mies ei siihen maailmanaikaan olisi kehdannut rynniä pelastusveneeseen/-lauttaan ennen naisia.
Että niin on maailma muuttunut. Tasa-arvo on tullut. Se pelastautuu, joka kykenee ja mitään arvojärjestystä ei ole.
En todellakaan osaa sanoa, miten olisin toiminut. Jos jättäisin lapset hyytävään mereen ja itse keikkuisin pelastuneena, niin pääsisinkö siitä koskaan yli? Sori, mulla on nyt paikka tässä.
Titanic oli eri tilanteessa, eli siellä siirryttiin sivistyneesti pelastusveneisiin. Ei taisteltu pääsystä kannelle.
Eli sikäli ainakin minä ymmärrän sen, että Estoniassa vain vahvimmat selvisivät, ja muiden autta
Muutama suomalainen alempien kansien miesmatkustaja selvisi
Vierailija kirjoitti:
Kukaan meistäkään ei voi ennalta tietää miten toimisi tuollaisessa tilanteessa. Aika pitkälti siinä mennään adrenaliinin ja selviytymisvaiston ohjaamana.
Itse tuskin olisin selvinnyt.
Vaistomaista. Pitää olla poikkeuksellinen ajatus, että jään katsomaan voinko auttaa ketään. Eihän tuossa olisi pystynyt, jos ei ensin itseään. Pysti keikahti niin äkkiä, ei sellaista jaloa fiilistä ehtinyt funtsia kuin Titanicin muusikoilla tai viskin nauttijoilla siinä leffassa.
Vierailija kirjoitti:
Mun isoäiti puhuu joskus siitä, että Estonialta pelastuivat miehet ja varsinkin hyväkuntoiset nuoret miehet.
Titanicilta puolestaan enimmäkseen naisia. Kukaan mies ei siihen maailmanaikaan olisi kehdannut rynniä pelastusveneeseen/-lauttaan ennen naisia.
Että niin on maailma muuttunut. Tasa-arvo on tullut. Se pelastautuu, joka kykenee ja mitään arvojärjestystä ei ole.
En todellakaan osaa sanoa, miten olisin toiminut. Jos jättäisin lapset hyytävään mereen ja itse keikkuisin pelastuneena, niin pääsisinkö siitä koskaan yli? Sori, mulla on nyt paikka tässä.
Eikös tätä moraalista dilemmaa käsitelty Titanic-elokuvassa (1997). Rosen sulhanen, yläluokan mies jota ei päästetty laivaan, yritti ensin lahjoa rahalla, yrittikö vielä uhkaillakin ja lopulta valehteli olevansa tuntemattoman pikkutytön ainoa sukulainen ja siten pelasti itsensä. Ja elokuvassa tarina kertoi, että teki konkurssin pörssiromahduksessa ja päätti päivänsä.
Titanicin ja Estonian suurin ero taisi kuitenkin olla aikahorisontti: 1912 oli aikaa laskea pelastusveneitä ja ainakin alussa yrittää toimia moraalisesti. Estonia upposi alle tunnissa ensimmäisestä varoitusmerkistä. Ne, ketkä lähtivät alhaalta heti ensimmäisen kolahduksen jälkeen, saivat paremmat selviytymismahdollisuudet, samoin kuin ylhäällä olleet ja miehistön jäsenet, jotka työnsä puolesta todennäköisesti tiesivät matkustajia paremmin, kuinka toimia. Ne, ketkä joko tulivat keskiosista tai havahtuivat ylempänä ns. vähän liian myöhään tilanteeseen, joutuivat sitten kamppailemaan tiensä ylös kannelle. Käsivoimilla oli ehkä suurin merkitys tuossa tilanteessa.
Se, ketkä Estonian kannelle päässeistä sitten lopulta pelastuivat saattoi olla sattumanvaraisempaa.
Se on se Neuvostoliiton meininki
omaetu edellä
miehistöä pelastui ja asiakkaat jäi sinne
Rohkea nainen, että kertoo totuuden omasta selviytymistaistelustaan. Tavallaan uskon, että tämä on hänen synninpäästönsä. Siksi kai tämä järkyttää, koska harva tällaista julkisesti kertoisi, vielä harvempi onneksi tuollaisia valintoja eläissään joutuu tekemään. Se kun nyt on aivan varma, etteivät ne muutkaan selviytyneet - joista suurin osa siis nuoria miehiä - ole siististi jonossa odotelleet jokaista heikompaa matkan varrella auttaen.
Ensimmäisellä sivulla mainittiin, että ennen oli toisin, kun Titanicilta pelastui lähinnä naisia.
Ei ollut, vaan Titanic on yksi suuri poikkeus laivaonnettomuuksien joukossa. Uppoamisista on aina selvinnyt lähinnä vahvoja nuoria miehiä. Ennen ja jälkeen Titanicin.
Titanicin poikkeus johtui hitaan uppoamisen lisäksi siitä, että tuon ajan yläluokilla - joiden hallinnassa tuo evakuointi oli - oli nykypäivänä ajateltuna aika uskomattomat käsitykset ritarillisuudesta. Laivalla oli rikkaita miehiä kuten Guggenheim, jotka näyttivät sellaista esimerkkiä, että oli kunnia-asia jopa kuolla tuon ritarillisuuden takia. Kai sitä voi jonkin sortin joukkopsykoosiksikin sanoa, että kunnia meni ryhmäpaineen takia selviytymisen edelle. Iso osa noista yläluokkaisista miehistä tuskin edes oli yksittäisinä tapauksina mitään erityisen esimerkillisiä ihmisiä, mutta ryhmäpaine oli valtava.
Vierailija kirjoitti:
Hän roikkui jonkun miehen selässä, ei nilkassa kun taas häntä tartuttiin pinnan alta nilkoista. Jos jalkaasi tartutaan ja sinut koetetaan vetää syvyyksiin vaistomainen reaktio on potkaista jalka irti.
Nimenomaan. Ihan ihmeellistä keskustella jostakin itsekkyydestä tuossa nilkkaa takertumistilanteessa. Jos olet veden varassa huonosti kiinnitetyn pelastusliivin kanssa joka ei kannattele enää kauaa ja joku kiskoo nilkasta niin totta kai silloin potkaistaan. Ensinnäkin vaistomainen luonnollinen reaktio ja toiseksi eihän tuossa olisi ollut yhtään mitään mahdollisuutta pelastaa ketään tai auttaa ketään. Fakta on että se nilkasta kiskoja omassa paniikissaan vetää molemmat pohjaan koska ei pieni nainen kykene pitämään molempia pinnalla ja kiskomaan nilkassa roikkuvaa ihmistä mukanansa veneeseen, se olisi ihan täysin mahdottomuus. Joko yksi upottaa molemmat ja molemmat kuolee tai toinen selviytyy tai se kiskoja voi yrittää selviytyä omin avuin. Ennemmin näkisin että itsekästä on kiskoa toista hukkuvaa nilkoista mukanansa. Vaikka sekin on tietenkin enemmän hukkuvan ihmisen luonnollinen reaktio.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mieletön juttu kyllä miten tuo nainen itsensä pelasti kerta toisensa jälkeen.
Hänellä oli lapsi odottamassa kotona, silloin yritetään selvitä
Tulee mieleen, että ehkä elänyt elämää jossa on pitänyt selviytyä ja se häntä auttanut selviytymään
Ei pelastanut itseään, vaan hänet pelastettiin useampaan kertaan koska kaikki eivät olleet yhtä itsekkäitä kuin hän. Ilman muiden apua hän ei olisi selvinnyt.
Kyllä, myös häntä autettiin monta kertaa. Mutta kerro minulle, miten hän olisi voinut muita auttaa?
Hän pelasti itsensä. Turha tulla kenenkään jauhamaan, että mitä olisi tilanteessa tehnyt. Sitä ei tiedä, ennen kuin on siinä tilanteessa.
Ihmiset tuomitsevat hänet, koska hän kertoo asiansa suoraan, kaunistelematta.
Jos nyt kuvittelen itseni miehenä tuonne, niin aivan varmasti asettaisin oman selviytymiseni etusijalle tuntemattomiin nähden ihan sukupuolesta riippumatta. Oma lapsi ja puoliso olisivat sitten asia erikseen.
Laivaonnettomuudesta pelastuu parhaiten kun ei mene laivalle. Sama lentokoneiden kanssa. Tuollaisissa paikoissa ollaan aivan turhaan, huvittelemassa. Itse en mene ikinä laivaan enkä lentokoneeseen. En luota.
Kyllä aika kylmäpäinen oltava, että voi potkaista lapsen tai nuoren jaloistaan pois auttamatta. Kun kyse oli kerran hennosta otteesta, tai sitten se oli joku jo muutenkin väsynyt. Kylmäpäinen sieltä vaan selvisikin. Olen itse tosi empaattinen, joten olisin yrittänyt auttaa muita, erityisesti lapsia.
Estoniassa kyse oli siitä että laiva periaatteessa upposi noin ~40 minuutissa ja laiva kallistui 90 astetta hyvin nopeasti. Yritä nyt siinä sitten päästä ulos kannelle myrskyssä.
Se mikä Estoniassa on niin pelottavaa on kuinka katastrofaalisen päin puuta kaikki meni, uskomattoman huono tuuri myös siinä että keula rikkoutui juuri keskellä _yötä_. Miksi laivat eivät koskaan uppoa keskellä päivää?
Itsekäs hän on tottavie ollutkin. Siksi selvisi, tuskin oli aikaa muita auttaa jos halusi oman nahkansa säästää.
Vierailija kirjoitti:
Estoniassa kyse oli siitä että laiva periaatteessa upposi noin ~40 minuutissa ja laiva kallistui 90 astetta hyvin nopeasti. Yritä nyt siinä sitten päästä ulos kannelle myrskyssä.
Se mikä Estoniassa on niin pelottavaa on kuinka katastrofaalisen päin puuta kaikki meni, uskomattoman huono tuuri myös siinä että keula rikkoutui juuri keskellä _yötä_. Miksi laivat eivät koskaan uppoa keskellä päivää?
Onko myrskyt pahimmillaan yöllä? Jäävuoret jää pimeässä huomaamatta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hän roikkui jonkun miehen selässä, ei nilkassa kun taas häntä tartuttiin pinnan alta nilkoista. Jos jalkaasi tartutaan ja sinut koetetaan vetää syvyyksiin vaistomainen reaktio on potkaista jalka irti.
Nimenomaan. Ihan ihmeellistä keskustella jostakin itsekkyydestä tuossa nilkkaa takertumistilanteessa. Jos olet veden varassa huonosti kiinnitetyn pelastusliivin kanssa joka ei kannattele enää kauaa ja joku kiskoo nilkasta niin totta kai silloin potkaistaan. Ensinnäkin vaistomainen luonnollinen reaktio ja toiseksi eihän tuossa olisi ollut yhtään mitään mahdollisuutta pelastaa ketään tai auttaa ketään. Fakta on että se nilkasta kiskoja omassa paniikissaan vetää molemmat pohjaan koska ei pieni nainen kykene pitämään molempia pinnalla ja kiskomaan nilkassa roikkuvaa ihmistä mukanansa veneeseen, se olisi ihan täysin mahdottomuus. J
No ei vaan tuo sinunkin harrastamasi itsekkyyden puolustelu kertoo lähinnä siitä että palstalla päivystää median ja viestintätoimistojen ja aktivistien porukkaa jotka tuppaa olemaan umpinarsisteja. Ja umpinarsistilla taas on maneerina puolustella omaa jatkuvaa itsekkyyttään joka tilanteessa normaalina käytöksenä.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä aika kylmäpäinen oltava, että voi potkaista lapsen tai nuoren jaloistaan pois auttamatta. Kun kyse oli kerran hennosta otteesta, tai sitten se oli joku jo muutenkin väsynyt. Kylmäpäinen sieltä vaan selvisikin. Olen itse tosi empaattinen, joten olisin yrittänyt auttaa muita, erityisesti lapsia.
No eipä tarvitsisi tässä itsekehuasi ja paskanjauhamistasi lukea kun olisit meren pohjassa lapsinesi.
Vierailija kirjoitti:
Vaikea sanoa, mutta uskon, että auttaisin lapsia. Omat lapseni katsoisin ekana turvaan, mutta myös muiden lapsia. En ole kyllä hyvä uimari, että vedessä en pystyisi kannattelemaan muita, ehkä juuri omia lapsia oman henkeni uhalla.
Kyllä näkee ettei tuokaan ole mitään lukenut onnettomuuden olosuhteista.
Jutun nainen oli erittäin nopeälyinen. Hän oli harvinaisuus pelastuneiden joukossa, nainen.