Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Paljonko teillä on kirjoja?
Tuttavani kävi meillä kylässä. Hän kertoi, ettei ole koskaan ennen käynyt kodissa, jossa on niin paljon kirjoja kuin minulla.
Siispä mittasin kirjamäärät äsken metreinä ja sain tulokseksi 8 metriä 15 cm.
Kommentit (548)
Ihan naurettavia noi teidän kirjahyllyt täynnä jotain kymmenen vuotta sitten vanhaksi menneitä koulukirjoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Liikaa eli noin 38 hyllymetriä, haluaako joku hyviä kirjoja?
en osaa sanoa lukumäärää, mutta ei kovin paljon: noin neljä hyllymetriä.
Vierailija kirjoitti:
Liikaa eli noin 38 hyllymetriä, haluaako joku hyviä kirjoja?
Kyllä hyvät kirjat aina kelpaa. Laita ne nettiin myyntiin. Minä ostan joka viikko jotain mitä en kirjastosta saa.
Vierailija kirjoitti:
Ihan naurettavia noi teidän kirjahyllyt täynnä jotain kymmenen vuotta sitten vanhaksi menneitä koulukirjoja.
Minulla on: kirjoja taiteilijoista, taiteesta, filosofiasta, psykologiasta, lääketieteestä, materiaaleista, monia kirjoja eri tekniikoista (siis miten joku asia tehdään) ja käsitöistä. Koulukirjat olen polttanut kauan sitten tarpeettomina kun tiedot olen jo sisäistänyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole laskenut niteitä enkä metrejä. Kirjoja on varastotilatkin täynnä. Myrkytän kirjat kerran vuodessa tai kahdessa, vähän fiiliksen mukaan. Toki niitä täytyy myös pölyttää ja tuulettaa vähän, ja sitten taas lasioven taakse viileään.
Meillä on ehkä parikymmentä metriä kirjoja. Kolmessa eri kirjahyllyssä. Tasapuolisesti romaaneja ja tietokirjoja. Lastenkirjojakin on runsaasti. Totuushan on se, että harvaa romaania tulee luettua useaan kertaan, näin ainakin meillä. Juuret ja Papillonin olen kalunnut useaan kertaan, en muita. Tietokirjat vanhenevat, tietenkin kuvallisia tietokirjoja ja taideteoksia ei ajanhammas syö. Mauri Kunnaksen lastenkirjat jaksavat viihdyttää aina vain.
Nyt olen joutunut, tai joutumassa kamalan tilanteen eteen. Meidän on käytännönsyistä muutettava pienempään asuntoon. Kirjat eivät kertakaikkiaan mahdu sinne. Antikvariatteja on enää harvakseltaan, eivätkä ne enää perusta kirjoista. Ihmiset eivät perusta kirjoista, tuskin ostaisivat minulta vanhoja kirjoja.
Mutta kun kirjat ovat arvokkaita. Kirjat ovat jonkun luomuksia, yksilöitä, joita pitää arvostaa ja kunnioittaa. Tuttavani joutui viemään tietosanakirjasarjan kaatopaikalle, muualle ei kelvannut. Siitä tuli paha olo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jaa-a varmaa joku 65000 kirjaa ja varastossa muutamia yksilö lisää....
Terveisin Antikvariaatin pitäjä Hämeestä.
Kylmä hiki persevaossa muhimassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ihan naurettavia noi teidän kirjahyllyt täynnä jotain kymmenen vuotta sitten vanhaksi menneitä koulukirjoja.
Jos koulukirjat menevät vanhaksi kymmenessä vuodessa, kannattaako niiden sisältöä koskaan edes opettaa?
Vanhentuminen pätee toki joihinkin aloihin/aineisiin kuten tietotekniikkaan, mutta onko esim. matematiikka viimeisen kymmenen vuoden aikana läpikäynyt jonkin mullistuksen, joka muuttaa kaiken vanhan tiedon epäpäteväksi?
Historiaa kirjoitetaan vuosi vuodelta uudestaan, mutta päteekö uusiutuminen myös kymmenien vuosien takaiseen historiaan? Jossain määrin ehkä jopa pätee, mutta onko historian historiallakin jokin arvo? Voiko perustellusti jopa kysyä, kumpaan luottaa enemmän?
Minusta tuntuu, että ko. mielipiteen esittäjä kuvittelee, että koulukirjat ovat lapsia varten. Eivät ne ole, ne ovat oppimista varten.
Olen käynyt kouluni vuosikymmeniä sitten. Minulla on edelleen muutama vanha koulukirja tallessa. Lähes kaikki olen heittänyt aikanaan samantien pois. En kadu niitä, jotka olen säästänyt. Monia poisheittämiäni kadun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Arviolta 30.000 kirjaa, vaikea laskea hyllymetrejä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äskettäin hävitettiin kuutisensataa kirjaa, jäljellä vielä pari tuhatta varmaankin.
Kirjaton koti on kuin jalaton akvaario.
Kirjojen keräily harrastuksella ei ole mitään tekemistä lukemisen kanssa. Useimmat kirjat näissä tuhansien kirjojen kokoelmissa saavat olla ihan rauhassa hyllyssänsä. Ne on enempi koriste-esineitä kuin mitään muuta.
Ugh, olen puhunut.
Haistan puheenvuorossa hienoista dissaustarkoitusta. Mutta jossain määrin totta.
Tietenkin keräily ja lukeminen ovat kaksi eri asiaa. Tosin huomattavasti useammin nämä kulkevat käsi kädessä kuin ovat toistensa vastakohtia.
Mutta: itselleni ei ole mikään ongelma myöntää, että kotikirjasto on huomattavassa määrin myös sisutuksellinen elementti. En koe, että minun pitää lukea läpi jokainen nide, ansaitakseni tähän oikeuden kenenkään silmissä.
Jokainen tekee mitä lystää, olkoon se sitten vaikka valittaminen muiden tekemisistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ole montaakaan kirjaa ei kymmentäkään sekä tyttären kirjoja parikymmentä. Kun lapset oli pieniä heille ostettiin paljon kirjoja ja lisäksi heillä oli kaikki kirjat mitä minulle oli lapsena ostettu.
Luemme edelleen paljon, olemme aina lukeneet, mutta haemme kirjat kirjastosta. Kirjojen kerääminen ei vaan ole meidän juttumme.
Ei ole paljon kirjoja, koska lainaan paljon kirjastosta. Haaveilen kyllä kirjastohuoneesta, jossa seinät olisivat täynnä kirjojahyllykä, pari taulua, hyvä nojatuoli ja lukulamppu, hämyisä tunnelma jossa sikarinsavu hiljaa leijailee.
Ei yhtään. Jos ei miehen yhtä ja omia kahta gradua lasketa. Muutetaan aika usein ja myös maasta toiseen, kaikki ylimääräinen on karsittu pois. Kirjat voi lainata kirjastosta tai lukea sähköisinä. Vapaus muuttaa helposti asuinpaikkaa ja vapaus asua pienessäkin asunnossa ovat minulle ykkösiä.
Joitakin kymmeniä. Oma rahatilanne mahdollistaa lähinnä kirjastosta lainaamisen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kirjat ovat paloriski.
Ja allergiariski. Myös tuhohyönteiset tykkäävät järsiä kirjoja. Varsinkin vanhoja ja haperoita. Koulun kirjavarastossa vilisee näitä veijareita.
Vaarallisimpia ovat kuitenkin aivonakertajat, jotka tykkäävät järsiä vanhoja ja haperoita aivoja. Sen tuloksena syntyy yllä olevan kaltaisia aivopieruja. Semmoisia veijareita!
Eräs veijari (kunnan remonteista vastaava mies) kertoi, että koulumme sokeritoukat johtuvat siitä, että koulussa on niin paljon vanhoja kirjoja ja pahveja jopa lattialla. Niitä ne sokeritoukat tulevat nakertamaan. Eivät ne kosteusvauriosta johdu!
Näin on. Sokeritoukat syövät vanhojen kirjojen liimasidoksia. Jos ne kirjat ovat vielä varastossa ja mahdollisesti melko pimeässä tilassa, niin sinne pääsee kehittymään kunnon populaatio eri ikäisiä sokeritoukkia. Tavallisesti toukat liikkuvat lähinnä maatasolla, mutta kirjahyllyissä ne voivat lähteä seikkailemaan vaikka kuinka korkealle, esim. kattoon asti. Vanhat kirjat, pöly ja hämärä huone on kotonakin sellainen kombinaatio, että voi tulla tuhoeläimiä.
" Sokeritoukat syövät vanhojen kirjojen liimasidoksia. Jos ne kirjat ovat vielä varastossa ja mahdollisesti melko pimeässä tilassa, niin sinne pääsee kehittymään kunnon populaatio eri ikäisiä sokeritoukkia."
Olikohan se näin - korjatkoon joku jos olen väärässä - Ruotsin Kansallisarkiston vanhoja ja arvokkaita kirjoja ovat sokeritoukat tuhonneet.
Alue: Aihe vapaa
Meillä on karsinnan jälkeenkin vielä monta hyllyllistä (varmaan pari kymmentä Lundia-hyllyllistä) kirjoja. Osan voisi suoraan viedä kierrätykseen tai myydä, mutta osa on niin rakkaita, että ei niistä voi luopua. Pahinta tässä on se, että esim. ammattikirjoja ei raaski heittää, vaikka ne ovat vanhentuneet jo kymmenen vuotta sitten; ei aihe, vaan nidos, jolloin niitä ei voi enää myydäkään. Ammattikirjallisuutta (tekniikan ja kaupan, taloustieteiden) on sitten vielä varmaan 5 hyllyllistä. Apua!
Olen köyhästä kodista. Ehkä nuo kirjat luovat turvallisuutta ja kodikkuutta. Digikirjoja ne voi edes sietää. Meillä on hyvä kirjastokin aivan kävelymatkan päässä, joten itse ei tarvitsisi kaikkea säästää.