Opetusneuvosten mielipide: "Kielitaitotarpeet ovat muuttuneet radikaalisti – ruotsin kielen pakollisuudesta pitää luopua"
https://www.hs.fi/mielipide/art-2000005116136.html
"Toimittaja Marjukka Liiten kirjoitti Helsingin Sanomissa (19.2.), että kielitaito kaipaa uutta loikkaa. Olemme samaa mieltä. Suomen kielipolitiikan perusrakenne luotiin lähes 50 vuotta sitten peruskoulujärjestelmään siirryttäessä.
Useimmat suomenkieliset oppilaat alkoivat opiskella äidinkielen jälkeen ensin englantia ja myöhemmin ruotsia. Neljäs kieli oli mahdollista aloittaa peruskoulussa tai lukiossa, mutta neljännen kielen opinnot jäävät herkästi kesken.
Suomen kielitaitovaranto alkaa kuitenkin monipuolistua vasta opiskelijan neljännestä kielestä lähtien. Toivomme lukijan pohtivan, miten moni hänen lähipiirissään on saavuttanut neljännessä kielessään niin hyvän kielitaidon, että sillä voi oikeasti tehdä vaativaa työtä.
Kielitaitovarannon monipuolistuminen jo kolmannesta kielestä lähtien on Suomen ja suomalaisten etu. Nyt olemme lukinneet kielitaitovarannon kahteen vähän puhuttuun kieleen ja yhteen maailmankieleen. Pohjoismaiden ulkopuolella suomella ja ruotsilla on vähän käyttöä. Suomen kielitaitovarannon korjaaminen edellyttää ruotsin kielen pakollisuudesta luopumista.
Tiedämme hyvin, että tämän mielipiteen esittäjät leimataan sivistymättömiksi moukiksi. Otamme riskin. Ruotsin kieli, pohjoismaiset arvot ja pohjoismainen yhteistyö ovat arvokkaita asioita Suomelle. Tästä ei kuitenkaan seuraa, että kaikkien suomalaisten pitäisi opiskella ruotsia pakollisena kielenä.
Kansainvälisen yhteistyön edellyttämät kielitaitotarpeet ovat muuttuneet 50 vuodessa radikaalisti. Myös tietämys kielenoppimisesta on mullistunut. Nyt tiedämme, että kielen opiskelu kannattaa aloittaa varhain.
Suomessa tarvitaan myös saksan, venäjän, ranskan ja espanjan osaajia. Osa väestöstä voisi hankkia kohtuullisen kielitaidon kiinassa, japanissa tai arabiassa. Jokaista suomenkielistä ei tule enää pakottaa lähes identtiseen kielitaitoprofiiliin.
Anna-Kaisa Mustaparta
Liisa Jääskeläinen
opetusneuvoksia, eläkkeellä, Helsinki"
Kommentit (67)
Vierailija kirjoitti:
Miksi pitää opsikella englantia, itseäni ärsyttää jumalattomasti englanninkielen ylivalta, etenkin kun englanti on eristäytymässä omaan typeryyteensö ja jenkit ovat muuttuneet täysin epäluotettaviksi.
Mikään laki ei pakota opiskelemaan Suomessa englantia.
Meidän pittä saaha piikominen ja palvelu tyhmä suomaiselta
Vierailija kirjoitti:
Hupaisaa tämä höpina pakkoruotsista avaimena pohjoismaiseen yhteystyöhön. Esim. tanskalainen tuttavani kertoi, että hän ei ymmärrä mitään suomenruotsalaisten puheesta. Miten ihmeessä joku pakkoruotsia opiskellut suomenkielinen voisi sitten ruotsillaan käydä bisnesneuvotteluja tanskalaisten kanssa ???
Ongelmahan ei ole, että suomalainen puhuu ruotsia, vaan että tanskalainen ei puhu. Vaadin ruotsin pakolliseksi oppiaineeksi Tanskaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi pitää opsikella englantia, itseäni ärsyttää jumalattomasti englanninkielen ylivalta, etenkin kun englanti on eristäytymässä omaan typeryyteensö ja jenkit ovat muuttuneet täysin epäluotettaviksi.
Mikään laki ei pakota opiskelemaan Suomessa englantia.
Totta. Peruskoulun myötä valinnanvapaus kielissä on vähentynyt. Ennenvanhaan koulussa luettiin myös pitkää saksaa ja latinaa. Nykyisin tarjonta on liian usein se, että englanti ensimmäinen ja ruotsi toinen vieraskieli. Kolmantena kielenä saksa tai Ranska. Muihin vaihtoehtoihin ei kunnat panosta ja niinpä niihin ei saada ryhmiä. Ihmiset eivät uskalla tehdä toisenlaisia valintoja tässä kielikysymyksessä koska pelätään että ei taata sitä että voi tosiaan se opetus jatkuu kaikilla asteilla. Tiedän paikkoja joissa oli mahdollista alkaa lukea saksaa viitosluokalla ja kunta sitoutui tarjoamaan opetuksen lukion loppuun saakka. Paristakymmenestä aloittaneensa lukiossa asti tätä jatkoi kolme ja niistäkin vain yksi kirjoitti sen.
Vierailija kirjoitti:
Opetusneuvokset nyt unohtavat, että ruotsi on portti muihin kieliin. Eli jos haluat oppia esim. saksaa, ranskaa taikka espanjaa kannattaa opiskella ruotsia.
Miksi ei voisi käyttää vaikka tuota espanjan kieltä porttina ruotsin kieleen? Eikös tämän samaisen logiikan avulla ruotsia opittaisi niin paljon helpommin koulussa ensin luettavan espanjan avulla 🤔 saataisiin tätä kautta Suomeen paljon vahvan ruotsin kielen taitoisia ja samalla tulisi vahva espanja.. vai onkohan tuo väite kuitenkin ihan järjetön joten miksi tuputat ruotsia samalla logiikalla?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hupaisaa tämä höpina pakkoruotsista avaimena pohjoismaiseen yhteystyöhön. Esim. tanskalainen tuttavani kertoi, että hän ei ymmärrä mitään suomenruotsalaisten puheesta. Miten ihmeessä joku pakkoruotsia opiskellut suomenkielinen voisi sitten ruotsillaan käydä bisnesneuvotteluja tanskalaisten kanssa ???
Ongelmahan ei ole, että suomalainen puhuu ruotsia, vaan että tanskalainen ei puhu. Vaadin ruotsin pakolliseksi oppiaineeksi Tanskaan.
Olisipa kiva kuulla pakkoruotsittajilta kommentti siihen, että miksi tanskalaiset ja ruotsalaiset kommunikoivat keskenään englanniksi, kun se pakkoruotsi kuulemma on ehdoton edellytys pohjoismaiseen yhteistyöhön...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Amen.
Hyvin muotoiltu ja aivan täysin totta. Ruotsin kieltä aivan varmasti valittaisiin riittävästi vapaaehtoisinkin perustein.
Esimerkiksi haluaisin omalle lapselleni valita englannin, saksan ja espanjan, mutta nyt kun nuo kielet haluaa, niin noista kolmas tulisi vasta neljäntenä kielenä ja pelkään, ettei lapseni jaksa niin montaa kieltä.
Se onkin juuri todella surullista. Itse olin hemmetin ahkera ja myös lahjakas koululainen ja käytin paukkuja pakollisten kielten opiskeluun. Nyt aikuisiässä kun olen huomannut, että oikeasti olisikin kovasti hyötyä italian ja espanjan taidosta, minulla ei enää ole aikaa hankkia tätä kielitaitoa muuta kuin todella hitaasti. :-( Koulussa se olisi hoitunut niin kätevästi.
Duolingo on ilmainen kielenopetussysteemi netissä. Vartti päivässä opettaa uuden kielen. Mitä tekee vartti somessa?
Kiitos vihjeestä, en ollut tiennyt. Vastaan kuitenkin: olen sillä lailla vanhanaikainen ihminen, että haluan katsoa elävän ihmisen elävää naamaa opiskellessani ja tästä syystä olen tälläkin hetkellä työväenopiston latinankurssilla. Näitä kursseille vapaita iltoja viikossa taas ei ole loputtomasti.
Tuo duolingo on siitä kätevä, että sitä voi tehdä aina kun on hetki aikaa. Siinä on myös harjoituksia ,jotka perustuu puheenymmärtämiseen ja omaan puhumiseen. Nämä tosin saa pois päältä jos ei joskus voi kuunnella ja puhua. Itse olen kerrannut saksaa ja opetellut espanjaa. Muutamassa viikossa pääsee ihan kätevästi sellaiselle turistiespanja- tasolle. Itselleni nuo kerta viikossa tunnit etenee liian hitaasti ja pidän siitä että voin edetä omaan tahtiin.
Miksei voisi olla pakkokieli? Mikä tahansa kieli, mutta sitä olisi pakko opiskella. Yläkouluikäiset voisivat hyödyntää nettikursseja tai kansalaisopistoja, jos haluaisivat jotain harvinaisempaa.
Kun kielen saisi itse valita, olisi motivaatio korkeampi. Pakollisen ruotsin opiskelu ei hyödytä, jos ei oikeasti halua oppia. Pelkillä ruotsin kielen tunneilla ja vaillinaisella läksyjen tekemisellä ei saavuteta hyvää aktiivista kielitaitoa, jonka rakentuminen vaatii kielen jatkuvaa ja aktiivista käyttöä monipuolisissa tilanteissa. Sitten taas oppilas joka on vaikkapa kiinnostunut jostain TV-sarjasta, bändistä tai muuten vaan kielestä, käyttää kieltä aktiivisesti myös koulun ulkopuolella ja varmistaa sen, että kieltä pystyy oikeasti käyttämään, puhumaan ja ymmärtämään. Moni suomalainen on opiskellut ruotsia useamman vuoden, muttei pysty esimerkiksi keskustelemaan juurikaan. Usealle on myös jäänyt kuva, että kielten opiskelu on ihan hanurista. Niin se onkin, jos kieltä ei koskaan käytä missään.
Kaikkien kielien oppiminen on ihan yhtä hyödyllistä, koska erilaiset rakenteet tulevat tutuksi. Ruotsi ja englanti ovat sitäpaitsi melko samantyyppisiä kieliä. Euroopan kieliä, etenkin niitä isoimpia, on kyllä helppo opiskella ilman ruotsi-pohjaakin ja niihin on helpompi "laittaa itsensä" eli esimerkiksi ranskaksi on paljon enemmän sarjoja, materiaalia ja somea kuin ruotsiksi. Itse koin ruotsista olevan vain haittaa saksan opiskelussa, kun kaikki meni sekaisin...
Vierailija kirjoitti:
Miksi pitää opsikella englantia, itseäni ärsyttää jumalattomasti englanninkielen ylivalta, etenkin kun englanti on eristäytymässä omaan typeryyteensö ja jenkit ovat muuttuneet täysin epäluotettaviksi.
Suomessa ei ole pakko opiskella englantia. on paljon sellaisia kouluja, joissa vieraaksi kieleksi voi valita jotain muuta kuin englannin.
vain ruotsi on suomenkielisille pakollinen.
Muissa pohjoismaissa, paitsi Suomessa, englanti on ensimmäinen ja kaikille pakollinen vieras kieli.
Ruotsissa voit myös valita toisen vieraan kielen asemesta joko englannin kielen syventäviä jatkokursseja tai englannin tukiopetus- kursseja.
Muissa pohjoismaissa katsotaan, että englannin kieli kuuluu olennaisena osana pohjoismaiseen yleissivistykseen ja Ruotsissa on tavoite, että "koulutusputken" päättäneet puhuisivat englantia yhtä hyvin kuin ruotsia.
voithan sinä tietysti uhrata omat lapsesi ideologiallesi ja valita heille jotkut muut kielet kuin englanti. toisin kuin muissa pohjoismaissa, se on Suomessa vapaaehtoista. voit myös olla laittamatta
lastasi autokouluun niin ilmastokin pelastuu.
Vierailija kirjoitti:
Opetusneuvokset nyt unohtavat, että ruotsi on portti muihin kieliin. Eli jos haluat oppia esim. saksaa, ranskaa taikka espanjaa kannattaa opiskella ruotsia.
Ai, miksi mulla sitten menee saksa ja ruotsi sekaisin? Niin kauan kun opiskelin vain enlantia ja saksaa meni vielä ok, mutta sitten kun alkoi pakkoruotsi kaikki menikin päin helvettiä. Jouduin lopettamaan pitkän saksan jota kuitenkin osasin paremmin kuin englantia ennen kun ruotsin tuputus alkoi.
Vierailija kirjoitti:
Miksei voisi olla pakkokieli? Mikä tahansa kieli, mutta sitä olisi pakko opiskella. Yläkouluikäiset voisivat hyödyntää nettikursseja tai kansalaisopistoja, jos haluaisivat jotain harvinaisempaa.
Kun kielen saisi itse valita, olisi motivaatio korkeampi. Pakollisen ruotsin opiskelu ei hyödytä, jos ei oikeasti halua oppia. Pelkillä ruotsin kielen tunneilla ja vaillinaisella läksyjen tekemisellä ei saavuteta hyvää aktiivista kielitaitoa, jonka rakentuminen vaatii kielen jatkuvaa ja aktiivista käyttöä monipuolisissa tilanteissa. Sitten taas oppilas joka on vaikkapa kiinnostunut jostain TV-sarjasta, bändistä tai muuten vaan kielestä, käyttää kieltä aktiivisesti myös koulun ulkopuolella ja varmistaa sen, että kieltä pystyy oikeasti käyttämään, puhumaan ja ymmärtämään. Moni suomalainen on opiskellut ruotsia useamman vuoden, muttei pysty esimerkiksi keskustelemaan juurikaan. Usealle on myös jäänyt kuva, että kielten opiskelu on ihan hanurista. Niin se onkin, jos kieltä ei koskaan käytä missään.
Kaikkien kielien oppiminen on ihan yhtä hyödyllistä, koska erilaiset rakenteet tulevat tutuksi. Ruotsi ja englanti ovat sitäpaitsi melko samantyyppisiä kieliä. Euroopan kieliä, etenkin niitä isoimpia, on kyllä helppo opiskella ilman ruotsi-pohjaakin ja niihin on helpompi "laittaa itsensä" eli esimerkiksi ranskaksi on paljon enemmän sarjoja, materiaalia ja somea kuin ruotsiksi. Itse koin ruotsista olevan vain haittaa saksan opiskelussa, kun kaikki meni sekaisin...
Minulle taas ruotsi oli täysin käsittämätöntä puuroa siihen saakka kun aloitin saksan lukemisen. Sen myötä jotenkin se ruotsikin naksahti kohdilleen.
Minulla on kolme lasta. Kaikilla on englanti vahva ja saksaa ovat opiskelleet valinnaisena. Tytär osaa ruotsia, koska pakko, mutta pojilla ei käytännössä ole kieleen mitään kiinnostusta ja aika heikosti heitä siihen saa motivoitua. Vanhempi heistä kahlasin lukion ja amkin ruotsin niukinnaukin läpi , eikä käytännössä puhu eikä ymmärrä sitä. Nuorempi toistaiseksi on hylsyttänyt kaikki ruotsinkurssinsa lukiossa- enkusta kurssikeskiarvo 10 ja Saksassa 9.
Oma tyttäreni kirjoitti keskipitkästä ruotsista A:n ja sai viitosen käytännössä jokaisesta kurssista, mutta luki samaan aikaan kansalaisopistossa klassista kreikkaa ja latinaa hyvällä menestyksellä. Sitten innostui korean kielestä ja opiskeli siitä itselleen niin vahvan, että lähti nyt opiskelemaan Etelä-Koreaan. Hänellä oli jo alusta paljon koreaa puhuvia kavereita, joiden kanssa sopi puhuvansa vain koreaksi.
Vierailija kirjoitti:
Oma tyttäreni kirjoitti keskipitkästä ruotsista A:n ja sai viitosen käytännössä jokaisesta kurssista, mutta luki samaan aikaan kansalaisopistossa klassista kreikkaa ja latinaa hyvällä menestyksellä. Sitten innostui korean kielestä ja opiskeli siitä itselleen niin vahvan, että lähti nyt opiskelemaan Etelä-Koreaan. Hänellä oli jo alusta paljon koreaa puhuvia kavereita, joiden kanssa sopi puhuvansa vain koreaksi.
Näinhän se on , että pitää olla oma motivaatio ja kiinnostus siihen kielen oppimiseen.
Vierailija kirjoitti:
Opetusneuvokset nyt unohtavat, että ruotsi on portti muihin kieliin. Eli jos haluat oppia esim. saksaa, ranskaa taikka espanjaa kannattaa opiskella ruotsia.
Ei Ruotsissa ole yhtään mitään samaa ranskan tai espanjan kanssa. Miksi levität valheellista tietoa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opetusneuvokset nyt unohtavat, että ruotsi on portti muihin kieliin. Eli jos haluat oppia esim. saksaa, ranskaa taikka espanjaa kannattaa opiskella ruotsia.
Ei Ruotsissa ole yhtään mitään samaa ranskan tai espanjan kanssa. Miksi levität valheellista tietoa?
Taisi olla ihan vain sarkastinen heitto, eikä varmaan ollut kommentin kirjoittajan tarkoitus, että se otetaan tosissaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi pitää opsikella englantia, itseäni ärsyttää jumalattomasti englanninkielen ylivalta, etenkin kun englanti on eristäytymässä omaan typeryyteensö ja jenkit ovat muuttuneet täysin epäluotettaviksi.
Mikään laki ei pakota opiskelemaan Suomessa englantia.
Totta. Peruskoulun myötä valinnanvapaus kielissä on vähentynyt. Ennenvanhaan koulussa luettiin myös pitkää saksaa ja latinaa. Nykyisin tarjonta on liian usein se, että englanti ensimmäinen ja ruotsi toinen vieraskieli. Kolmantena kielenä saksa tai Ranska. Muihin vaihtoehtoihin ei kunnat panosta ja niinpä niihin ei saada ryhmiä. Ihmiset eivät uskalla tehdä toisenlaisia valintoja tässä kielikysymyksessä koska pelätään että ei taata sitä että voi tosiaan se opetus jatkuu kaikilla asteilla. Tiedän paikkoja joissa oli mahdollista alkaa lukea saksaa viitosluokalla ja kunta sitoutui tarjoamaan opetuksen lukion loppuun saakka. Paristakymmenestä aloittaneensa lukiossa asti tätä jatkoi kolme ja niistäkin vain yksi kirjoitti sen.
Ei kaikkialla ole niinkään hyvää tilannetta, että voisi opiskella kolmea kieltä. Itse kävin peruskoulun 2008-2017 enkä päässyt opiskelemaan muuta kuin ruotsia tai englantia, vaikka yritystä oli, enkä usko olevani ainoa.
Välillä tympäisee, kun valitellaan nuorten kielitaidon yksipuolisuutta. Opittaisiin kyllä kieliä, jos opetettaisiin.
En pidä ruotsia turhana kielenä mutta en myöskään ainoana hyödyllisenä kielenä. Ja jos ruotsin tilalla voisi opiskella jotain muuta haluamaansa kieltä, niin totta kai suomalaisten kielitaito monipuolistuisi.
Toki sitten pitäisi myös huolehtia, että muitakin kieliä voi opiskella eli käytännössä lisätä kieltenopiskelun rahoitusta. Pelkästä pakkoruotsin poistamisesta tuskin on kovin paljoa apua, jos mitään muuta ei olla valmiita tekemään.
Muistan, kuinka meidän koulun ruotsin ope aina jaksoi toitottaa sitä, että kannattaa opiskella ruotsia, koska se on avain muiden kielten opiskeluun. Ehkä tuolle yhdelle kommentoijalle on tuputettu samaa ajatusta ja hän on uskonut sen.
Vierailija kirjoitti:
Opetusneuvokset nyt unohtavat, että ruotsi on portti muihin kieliin. Eli jos haluat oppia esim. saksaa, ranskaa taikka espanjaa kannattaa opiskella ruotsia.
Sanoppa sitten, miksi ei voi suoraan opiskella esim. saksaa, joka on indoeurooppalainen kieli siinä, missä ruotsikin? Miksi pitää ensin opiskella ruotsia? Onko ruotsi jokin alkukieli? Vai pitäisikö ensin opiskella latinaa, joka on vaikuttanut moniin kieliin?
Perusopetuksen kielitarjonta muuttuu 1.1.2020. Jatkossa pakollinen A1 kieli alkaa 1. luokalta. Perinteisesti tuo A1 on ollut englanti, mutta jatkossa koulut päättävät itse, mitä kieliä tarjoavat. Esim. Oulussa jokaisen koulun tulee tarjota vähintään kahta kieltä, ja valtaosassa tuo toinen kieli on ruotsi.
A2 kieli on vapaaehtoinen ja alkaa 4. luokalta. Siinä on jälleen tarjolla englanti ja ruotsi sekä ne perinteiset saksa, ranska ja ehkä venäjä.
B1 kieli on toinen pakollinen kieli ja se on Suomessa joko ruotsi (suomenkieliset) tai finska (ruotsinkieliset).
B2 on vapaaehtoinen, alkaa 8. luokalta. Toisella asteella tulee vapaaehtoinen C kieli.
Lopputulema: jatkossa ainoa pakollinen kieli on ruotsi, joka alkaa joko 1. luokalla tai viimeistään 6. luokalla. Englannin voi väistää näin kokonaan.
https://www.oph.fi/fi/uutiset/2019/uudet-opetussuunnitelman-perusteet-v…
Ainoa ongelma aiemmin pakollisen ruotsin poistamisessa mielestäni oli että syrjemmällä asuvat eivät todennäköisesti olisi halutessaan voineet aloittaa ruotsia. Nykyisin opetus voitaisiin järjestää kaikille nettikursseilla. En keksi yhtäkään syytä pakkoruotsille.