Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Ajatellaanko vielä että koulukiusaamisen syy kiusatussa?

Vierailija
21.09.2019 |

Onko tosiaan niin että edelleen nykyään aikuiset, myös osa opettajista ajattelee että kiusaamisen syy löytyy kiusatusta kiusaajien sijaan?

Oman lapsen kiusaamistilannetta käydään paraikaan läpi koulussa, ja meille perheenä on tullut sellainen olo, että kaikki, opettaja mukaanlukien yrittävät löytää syytä kiusatusta. Vaikka lapsemme ei ole tehnyt mitään pahaa kellekään, ja häntä systemaattisesti jätetty porukan ulkopuolelle ja nolattu ja väheksytty muiden edessä.

Kommentit (200)

Vierailija
1/200 |
21.09.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Sama tunne meillä. Lapsi jätettiin yksin ja häntä juostiin pakoon. Opettajan mukaan se johtui siitä, että lapsi ei tiennyt kaikkia Pokemon-hahmoja. Käsittämätöntä.

Vierailija
2/200 |
21.09.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mieti miksi jo ihan pienet lapset tykkäävät enemmän joistain lapsista kun taas jotkut jätetään ylkopuolelelle. Kyse on sosiaalisista taidoista. Jonkinlaisesta itseluottamuksesta.

Ei se kiusaaminen silti ole kiusatun syytä. Mutta paras keino ehkäistä kiusaamista on opetella kaveriraitoja. Joskus myös perheen ongelmat näkyvät lapsen heikkoutena. Itselläni oli näin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/200 |
21.09.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minun kantani opettajana ja muutenkin on se, että jokainen tilanne on erilainen. Asiat eivät aina ole sitä, miltä ne näyttävät. On tärkeää, että ennen hutkimista tutkitaan.

On tapauksia, joissa on selvinnyt, että uhri ei ole ihan vaan uhri. Läheskään aina oppilas ei kotona kerro ihan kaikkea.

Silloinkin kun kiusattu ei ole varsinaisesti tehnyt mitään pahaa, voi olla paikallaan ohjata häntä silti pohtimaan, mikä omassa käytöksessä kenties ärsyttää muita. Tämä voi auttaa häntä tulevaisuudessa. Ei liene pelkkää sattumaa, että samat tyypit päätyvät kiusatuiksi myös uusissa kouluissa, intissä, töissä jne.

Monen kiusatun sosiaalisissa taidoissa on puutteita. Jopa niin, että tulkitaan kiusaamiseksi sellaistakin, mikä ei sitä ole. Itse asiassa suurin osa tapauksista, joita selvitän, ei ole kiusaamista, vaikka niin sanotaan. Yleensä kyse on riidoista, huonosta käytöksestä, väärinkäsityksistä, kohtaamattomasta kemiasta jne. Mutta toki pyrin nämäkin selvittämään.

Mutta kuten sanottu, tapaukset ovat erilaisia.

Vierailija
4/200 |
21.09.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Yleensä ei ole. Mutta omien lasten kautta nähnyt, että paljon on myös ”kiusattuja”. Esim. lapseni kaveria syytettiin kiusaamisesta, tämä kiusattu oli kotona valittanut, miten hänen mielensä pahoitetaan, ei oteta mukaan jne. Totuus olikin se, että tämän toisen tytön olisi pitänyt tanssia ”kiusatun” pillin mukaan. Muiden kanssa ei saanut sopia olevansa vaikka koulun jälkeen. ”Kiusattu” ei kyennyt leikkimään porukassa, vaan väkisin veti yms. tätä yhtä tyttöä, jonka olisi pitänyt totella. Ja kun ei totellut, ”kiusatulla” oli paha mieli.

Vierailija
5/200 |
21.09.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Minun kantani opettajana ja muutenkin on se, että jokainen tilanne on erilainen. Asiat eivät aina ole sitä, miltä ne näyttävät. On tärkeää, että ennen hutkimista tutkitaan.

On tapauksia, joissa on selvinnyt, että uhri ei ole ihan vaan uhri. Läheskään aina oppilas ei kotona kerro ihan kaikkea.

Silloinkin kun kiusattu ei ole varsinaisesti tehnyt mitään pahaa, voi olla paikallaan ohjata häntä silti pohtimaan, mikä omassa käytöksessä kenties ärsyttää muita. Tämä voi auttaa häntä tulevaisuudessa. Ei liene pelkkää sattumaa, että samat tyypit päätyvät kiusatuiksi myös uusissa kouluissa, intissä, töissä jne.

Monen kiusatun sosiaalisissa taidoissa on puutteita. Jopa niin, että tulkitaan kiusaamiseksi sellaistakin, mikä ei sitä ole. Itse asiassa suurin osa tapauksista, joita selvitän, ei ole kiusaamista, vaikka niin sanotaan. Yleensä kyse on riidoista, huonosta käytöksestä, väärinkäsityksistä, kohtaamattomasta kemiasta jne. Mutta toki pyrin nämäkin selvittämään.

Mutta kuten sanottu, tapaukset ovat erilaisia.

Ja usein se kiusatun rooli tulee äidiltä. Hän sitä lapselleen syöttää.

Vierailija
6/200 |
21.09.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kiusaajat, erityisesti tytöt, ovat usein taitavia manipuloijia ja osaavat esittää väärinymmärrettyä uhria. Riippuu paljon opettajasta, tunnistaako hän tämän esittämisen vai meneekö lankaan. Etenkin luokanopettajissa tuntuu olevan naiiveja tapauksia, joille tällainen mielistely ja uhriutuminen menee aivan täydestä. Monet myös suosivat ekstrovertteja ja säpäköitä oppilaita, jollaisia kiusaajat monesti ovat, eivätkä siksi suostu uskomaan näistä mitään pahaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/200 |
21.09.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mielestäni jo lapsesta asti opettaa, että erilaisuutta pitää kunnioittaa ja olla kaikille ystävällinen riippumatta pitääkö hänen kaikista ominaisuuksistaan.  Koulu olisi hyvä paikka tähänkin opetukseen.

Tämä eri tavalla ajattelevien mollaaminen näkyy nykypäivänä aikuistenkin keskuudessa ja on mielestäni voimistunut.

Vierailija
8/200 |
21.09.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kiusaajaa pitäisi vetää joukolla KUNNOLLA TURPAAN. Ja sen jälkeen sanoa, että jos vielä jatkaa kiusaamista niin seuraavalla kerralla tulee kovempi löylytys.

Aivan varmasti loppuisi kiusaaminen, jos tietäisi, että hyvin nopeasti tulee kunnolla päähän. Kiusaajat jatkavat sairasta touhuaan, koska heille ei tule siitä itselleen seurauksia.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/200 |
21.09.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei tietenkään ole kiusatun SYY. 

Mutta lähes poikkeuksetta kiusatun sosiaalisissa taidoissa on pahoja puutteita. Useimmat ovat täysiä tosikkoja ja tulkitsevat tilanteita aina epäedukseen. Kun muut huomaavat tämän, niin lasta helposti aletaan käyttää ikään kuin hyväksi naurun lähteenä.  Kiusattu usein on curling-kasvatti. Ei osaa ottaa huomioon toisia, tehdä kompromisseja, noudattaa yhteisiä leikkin sääntöjä ym. 

Olen toiminut opettajana alakoulussa viisitoista vuotta ja kertaakaan en ole nähnyt, että reilu, avoin ja kiva lapsi tulisi kiusatuksi. Kyllä se vuorovaikutuksen kupruilua on aina. 

Hyvin harvoin mikään ulkoinen seikka sinänsä aiheuttaa kiusaamista: silmälasit, erikoinen nimi ym. Toki kun lapsi on jo kiusatun roolissa, niin nämä avittavat keksimään kaikenlaista pilkkaa. 

Vierailija
10/200 |
21.09.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Kiusaajaa pitäisi vetää joukolla KUNNOLLA TURPAAN. Ja sen jälkeen sanoa, että jos vielä jatkaa kiusaamista niin seuraavalla kerralla tulee kovempi löylytys.

Aivan varmasti loppuisi kiusaaminen, jos tietäisi, että hyvin nopeasti tulee kunnolla päähän. Kiusaajat jatkavat sairasta touhuaan, koska heille ei tule siitä itselleen seurauksia.

Jos vaan asia olisi näin yksinkertaista. Ehkä se "uhri" onkin syyllinen ja ansaistsisi kunnolla turpaan.

Tästä sinun joukkorangaistuksesta saataisiin oikea kiusaamistilanne. Helppo laittaa joku kiusaajaksi ja sitten joukolla hakata.

Joskus ihmettelen näitä. Voiko joku olla oikeasti näin mustavalkoinen. Meillä on paha kiusaaja ja hyvä kiusattu ja asiat järjestyy kunnon rangaistuksilla. Sen pituinen se. Jonkun maailma on kuin lasten satu.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/200 |
21.09.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Minun kantani opettajana ja muutenkin on se, että jokainen tilanne on erilainen. Asiat eivät aina ole sitä, miltä ne näyttävät. On tärkeää, että ennen hutkimista tutkitaan.

On tapauksia, joissa on selvinnyt, että uhri ei ole ihan vaan uhri. Läheskään aina oppilas ei kotona kerro ihan kaikkea.

Silloinkin kun kiusattu ei ole varsinaisesti tehnyt mitään pahaa, voi olla paikallaan ohjata häntä silti pohtimaan, mikä omassa käytöksessä kenties ärsyttää muita. Tämä voi auttaa häntä tulevaisuudessa. Ei liene pelkkää sattumaa, että samat tyypit päätyvät kiusatuiksi myös uusissa kouluissa, intissä, töissä jne.

Monen kiusatun sosiaalisissa taidoissa on puutteita. Jopa niin, että tulkitaan kiusaamiseksi sellaistakin, mikä ei sitä ole. Itse asiassa suurin osa tapauksista, joita selvitän, ei ole kiusaamista, vaikka niin sanotaan. Yleensä kyse on riidoista, huonosta käytöksestä, väärinkäsityksistä, kohtaamattomasta kemiasta jne. Mutta toki pyrin nämäkin selvittämään.

Mutta kuten sanottu, tapaukset ovat erilaisia.

Komppaan itsekin opettajana tätä.

Tilanteita on monenlaisia, ja kokonaiskuvan muodostaminen on usein tosi hankalaa. Hyvin harvoin lapsi osaa kertoa itse ihan kaikkea, ja selvittelyissä pyritään kuulemaan kaikkia asianosaisia. Valitettavasti monessa kodissa myös ylitulkitaan melkoisen tavallisia sosiaalisia tilanteita "kiusaamiseksi", erityisesti alakoulussa. Sana on kovin latautunut, eikä ole tosiaan tavatonta, että myös vanhemmalla itsellään on kiusaamiskokemuksia painolastina.

Mikään yllämainittu ei tietenkään tarkoita sitä, että todellinen kiusaaminen olisi kiusatun syytä. Kodeissa saattaa kuitenkin syntyä sellainen käsitys, mikäli oman lapsen osuutta ei haluta nähdä tai jos kiusaamista nähdään jatkuvasti siellä, missä sitä ei ole.

Vierailija
12/200 |
21.09.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Jos vaan asia olisi näin yksinkertaista. Ehkä se "uhri" onkin syyllinen ja ansaistsisi kunnolla turpaan.

Haluaisitko selventää hieman, että miksi kiusattu ansaitsisi sinun mielestäsi vielä kaiken päälle turpaan?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/200 |
21.09.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Ei tietenkään ole kiusatun SYY. 

Mutta lähes poikkeuksetta kiusatun sosiaalisissa taidoissa on pahoja puutteita. Useimmat ovat täysiä tosikkoja ja tulkitsevat tilanteita aina epäedukseen. Kun muut huomaavat tämän, niin lasta helposti aletaan käyttää ikään kuin hyväksi naurun lähteenä.  Kiusattu usein on curling-kasvatti. Ei osaa ottaa huomioon toisia, tehdä kompromisseja, noudattaa yhteisiä leikkin sääntöjä ym. 

Olen toiminut opettajana alakoulussa viisitoista vuotta ja kertaakaan en ole nähnyt, että reilu, avoin ja kiva lapsi tulisi kiusatuksi. Kyllä se vuorovaikutuksen kupruilua on aina. 

Hyvin harvoin mikään ulkoinen seikka sinänsä aiheuttaa kiusaamista: silmälasit, erikoinen nimi ym. Toki kun lapsi on jo kiusatun roolissa, niin nämä avittavat keksimään kaikenlaista pilkkaa. 

Vaikka kirjoituksessasi on varmaan perääkin, pistää minua silmään tuo kohta jossa sanot, ettei avoin, reilu ja kiva lapsi tule kiusatuksi.

Itse tunnen montakin tällaista lasta ja nuorta. Toimin lasten ja nuorten parissa taiteen perusopetuksen ja toisen asteen opettajana. Monet lahjakkaat ja luovat oppilaani ovat joutuneet silmätikuiksi koulussa.

Vierailija
14/200 |
21.09.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Riippuu tilanteesta. Muistan ala-asteelta yhden "kiusatun" (ei kuulunut omaan kaveripiiriin). Oli aina muiden mukana leikeissä, mutta auta armias jos hänelle sanottiin väärin tai joku juttu ei mennyt niin kuin hän halusi. Meni heti kielimään opettajalle "kiusaamisesta".

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/200 |
21.09.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Siinä vaiheessa, kun omaa lasta syytetään kiusaajaksi, varmaan ihan mielellään suodaan, että esimerkiksi opettaja ei heti tutkimatta usko tätä ja rankaise ja leimaa lasta. Tämä kannattaa pitää mielessä opettajan toimia arvioidessa.

Vierailija
16/200 |
21.09.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Ei tietenkään ole kiusatun SYY. 

Mutta lähes poikkeuksetta kiusatun sosiaalisissa taidoissa on pahoja puutteita. Useimmat ovat täysiä tosikkoja ja tulkitsevat tilanteita aina epäedukseen. Kun muut huomaavat tämän, niin lasta helposti aletaan käyttää ikään kuin hyväksi naurun lähteenä.  Kiusattu usein on curling-kasvatti. Ei osaa ottaa huomioon toisia, tehdä kompromisseja, noudattaa yhteisiä leikkin sääntöjä ym. 

Olen toiminut opettajana alakoulussa viisitoista vuotta ja kertaakaan en ole nähnyt, että reilu, avoin ja kiva lapsi tulisi kiusatuksi. Kyllä se vuorovaikutuksen kupruilua on aina. 

Hyvin harvoin mikään ulkoinen seikka sinänsä aiheuttaa kiusaamista: silmälasit, erikoinen nimi ym. Toki kun lapsi on jo kiusatun roolissa, niin nämä avittavat keksimään kaikenlaista pilkkaa. 

Ja ylläriylläri, opettaja kirjoittaa tällaista?

Vierailija
17/200 |
21.09.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Kiusaajat, erityisesti tytöt, ovat usein taitavia manipuloijia ja osaavat esittää väärinymmärrettyä uhria. Riippuu paljon opettajasta, tunnistaako hän tämän esittämisen vai meneekö lankaan. Etenkin luokanopettajissa tuntuu olevan naiiveja tapauksia, joille tällainen mielistely ja uhriutuminen menee aivan täydestä. Monet myös suosivat ekstrovertteja ja säpäköitä oppilaita, jollaisia kiusaajat monesti ovat, eivätkä siksi suostu uskomaan näistä mitään pahaa.

Tämä on niin totta ja näin sen oman lapseni luokalla.

Opettajien suosikki oli pahin kiusaaja joka määräili kuka saa olla kenenkin kanssa ja millaisia vaatteita tulee käyttää jne.

Tyttö palkittiin hyvä ystävä stipendillä ja hymytytöllä jne.

Äiti oli aktiivinen koulun suuntaan ja opettajia pidettiin kavereina ja lahjoja kannettiin oikein urakalla.

Opettajat oli täysin perheen talutusnuorassa ja lapset inhosivat perheen tytön käytöstä, mutta eivät uskaltaneet olla olematta hänen kavereitaan ettei jää suosion ulkopuolelle.

Vierailija
18/200 |
21.09.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Sama tunne meillä. Lapsi jätettiin yksin ja häntä juostiin pakoon. Opettajan mukaan se johtui siitä, että lapsi ei tiennyt kaikkia Pokemon-hahmoja. Käsittämätöntä.

Kuullostaapa kurjalta. Jatkuuko tilanne edelleen? T. Ap

Vierailija
19/200 |
21.09.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kiusaamisen syy on kiusatussa. Työttömyyden syy on työttömässä. Sairastelun syy on sairaassa...

Vierailija
20/200 |
21.09.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei kiusatun syy mutta useimmat ovat sitä mieltä että on

Täältäkin voi lukea semmoisia kommentteja ja aivan käsittämätöntä että myös opettajilta mutta onhan se myös niin että opettajatkin kiusaavat oppilaita

Kiusatun sosiaalisissa taidoissa ei vika vaan kiusaajan ja kiusaaja voisi niitä opetella ja myös käyttäytymään onhan kiusaaminen todella huonoa käytöstä ja tätä voisi opetella myös kommentoiva opettaja

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kaksi seitsemän kahdeksan