Koiranomistajat hoi!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko pentutehtailun tukeminen muutenkaan kovin vastuullista?

Kerrostalo sen enempää kuin omakotitalokaan ei ole koiran luonnollinen ympäristö. Jospa keksisit jonkun muun tavan viihdyttää itseäsi kuin viattoman luontokappaleen alistaminen.

En ole tukemassa pentutehtailua, asiallinen ja asian omaavansa kennel on tietysti hakusessa. 

Tällä periaatteella melkein kaikki koiranomistajat alistavat koiria? Selvä.

Ap

Nimenomaan!! Minkä tahansa eläimen pitäminen ihmisen viihdykkeenä kerrostaloasunnossa on eläinrääkkäystä eli kyllä, kaikki koiranomistajat alistavat viattoman luontokappaleenomaksi viihdykkeekseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hanki koira hyvämaineiselta kasvattajalta. Perehdy kasvattajan aiempiin pentueisiin, pennun vanhempiin. Katso, että on rekisteröity. Älä todellakaan osta mistään torista tai apulasta jotain kivan näköistä sekarotuista.

Lueskele vaikka netistä eri koirarotujen ominaisuuksista. Vertaile, mieti mikä olisi sinun kotiisi sopivin.

"Älä todellakaan osta mistään torista tai apulasta jotain kivan näköistä sekarotuista." Kyllä ne sekarotuisetkin on ihan huippukoiria ja hyvällä luonteella varustettuja. Terkuin Romanialaisen rescue-hauvan omistaja

Eihän koiran luonteesta koskaan tiedä olisi joko oikein viimeisenpäälle rotukoira tai sekarotuinen puistopirtelö. Meidän edesmennyt 12.v griffoni oli aivan hyvältä kasvattajalta, mutta koira oli täysi kaasupää. Oli rottakoira, mutta haukkui lintuja, kuseksi sisälle kun osoitti mieltään, halusi tappaa kaiken ja kaikki yms. 

Ap

Ota se kissa. Ne on helppoja eivätkä vaadi mitään

Lelukoira olis sulle varmaan oikeesti paras

Jätä koirat oikeesti ammattilaisille. Maallikoiden on aivan turha ottaa, aina tulee jotain sanomista ja harmia. Koira ei ole harrastus vaan elämäntapa.

Minä otin ap:n tilanteessa pienen sekarotuisen rescuen tutusta, luotettavasta sijoituskodista.

Sijoitusmama otti hyvin tarkkaan selvää minusta ja ennusti koiran luonteen täsmälleen oikein. Koira on rokotettu, sirutettu ja terve. Ei antibioottiresistenttejä bakteerikantoja (niitä voi aivan hyvin syntyä myös paljon lääkityissä kotimaan koirissa). En ole katunut päivääkään. Olen onnellinen koirastani joka päivä.

Uskon, että sinusta tulee hyvä koiranomistaja. Oma pikkupiskini tykkää leikkiä erilaisten terrierien, bichoneiden, cottoneiden, villakoirien, tiibetinspanieleiden ja mäyräkoirienkin kanssa. Toki myös isompien rotujen, mutta niitä et taida nyt hakea.

Onnea koiran löytämiseen <3 !

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tiibetinspanieli, coton de tulear, sheltti, villakoira, perhoskoira, bichon frise, havanna, ruotsalaistanskalainen pihakoira, joku helpohko terrieri (Cairn, Norwich, silkki, Australian) (ihan helppoja terriereitä ei olekaan...), Cockerspanieli, Novascotian noutaja...

Itselläni ollut historiassa useampi terrieri (cairneja, 1 westie), nyt on sheltti. Ja sanoisin että nuo terrierit on olleet ihan äärettömän paljon helpompia koiria.

Joo, territ ei ole mitään koirapuistokoiria vaan helposti tulee tappelu jos vieraiden laumojen koirien kanssa siellä suljetussa tilassa pidempään oleskellaan, eikä ne siedä esim. lasten taitamatonta käpälöintiä näykkäisemättä (eikä esim. sitä jos kynsisaksi osuu suoneen tai takun selvitys sattuu). MUTTA: ne ihan kouluttamatta ei ole kiinnostuneita vieraista koirista eikä ihmisistä juurikaan, joten saatoin kulkea vaikka koirat irti kävelytietä, eikä ne menneet häiritsemään yhtään ketään. Haistelivat tienpenkkojen merkkauksia ja mahdollisia saaliinhajuja, vastaantulijat oli ihan sama. Muutenkin terrierit oli semmoisia tosikkokoiria, jotka ei turhaan hötkynneet mistään. Ne haukkui vain kun oli "asiaa", riekkuivat sisällä vain kun oli asiaa (esim. tein aloitteen leikistä), muuten pääosin kölliskelivät rentona jossain omissa oloissaan. Liikunnan tarve oli myös varsin kohtuullinen.

Sheltti sen sijaan... Olen ollut ihan järkyttynyt miten raskas voi koira olla! Jatkuvasti, lähes ympäri vuorokauden vaatimassa tekemistä ja huomiota. Ei voi päästää irti juuri missään, koska juoksee vaikka satojen metrien päähän nähdessään siellä koiran tai ihmisen, eikä kuuntele mitään käskyjä innostuessaan. Jos lenkki on tylsä (usein sen mielestä on jossain vaiheessa), niin alkaa paimennusnäykkiä minua jalkoihin. Räksyttää vastaantulijat kun olisi innostunut leikkimään niiden kanssa. Koirapuistosta tykkää sen verran paljon että koiran saaminen sieltä pois on urakka (on keksinyt "kivan" leikin että antaa melkein ottaa kiinni mutta juoksee sitten pakoon). Räyhää ja jahtaa mopoja, autoja, polkupyöriä, rullalautoja - toki pidän hihnassa niin ettei pääse jahtaamaan, mutta sitten vetää niin että kurkku korisee ja haukkuukin käheästi sen jälkeen. Tiedän että tämä tästä helpottaa koska koira on niin nuori vielä (1,5 v) ja siksi energinen ,mutta enpä taida toiste ottaa työkoirarotuista, joka on jalostettu paimentamaan päivät pitkät.

Meillä myös sheltti ja aivan päinvastainen kokemus. :D Ei koskaan hauku, ei vaadi turhaan huomiota, ei karkaile irti ollessaan, helposti totteleva, ei näyki, ei jahtaa mopoja, ei räksytä, tulee toimeen muiden koirien kanssa tai välttelee jos ei huvita tutustua, turkkia ei tarvitse hoitaa mitenkään paitsi karvanlähtöaikana harjailla ja ruuan avulla sen saa tekemään mitä vain. Näissä on kyllä paljon yksilöllisiä eroja.

Vierailija kirjoitti:

Hopeakettu kirjoitti:

Ota vaikka sekarotuinen kunhan ei miltään pentutehtailijalta. Siinä on sekin pointti että saattaa terveempi koira olla silloin kun ei rodulle tyypillisiä vikoja ole.

Ennen koiran hommaamista pitää itselleen tehdä selväksi että se sitten on yli 10 vuotta mukana häntää heiluttamassa ja siten ymmärtää mitä se vaatii. Sitoo aika paljon koska se kaveri pitää aina ottaa huomioon.

Sekarotuisillakin voi hyvin olla eri roduille tyypillisiä vikoja, pahimmassa tapauksessa voi yhdistyä useamman rodun ”tyyppiviat”. Lisäksi sekarotuisia ei useimmiten edes tutkita, joten kaikki mahdolliset lonkkavioista neurologisiin häiriöihin voi tulla yllätysperintönä.

Olet kyllä oikeassa että voi olla ongelmia, kuullut että esimerkiksi sellainen mix kuin skotlanninpaimis ja saksanpaimis olisi huono kun niillä saattaa pää olla sekaisin.

Tietenkin jos sekarotuisen hommaa, niin vähimmäisedellytys on rokotukset ja lääkärintarkastus jonka kasvattaja on hoitanut. Lisäksi pitäisi edes jotenkin tuntea entuudestaan kasvattaja jotta tietää voiko hänen puheisiin luottaa.

Jos noista pentutehtailijoista haastelisin, niin koiraharrastajat saa katsoa kyllä peiliin miksi niitä on koska he ovat luoneet sen kysynnän tai tarpeen. Tiedän tosi monta kasvattajaa jotka vannovat tekevänsä koirien ja koiran rodun takia pentuja. Unohtavat vain mainita sellaisen pikkuseikan kuin raha. Esimerkiksi tiedän yhden jolla saattaa olla 30kpl pentuja vuodessa(hänellä siis koiria pikkasen enemmän eli ei yhdelle emolle) ja siitä huolimatta kyse ei ole rahasta vaan koska tykkää koirista. Kyseisellä kasvattajalla on kyllä kieltämättä tietotaito, neuvonta, ohjaus ja opastus kunnossa. Vanhempien sukutausta erinomainen ja koirat sellaisia että ne ainakin aiemmin dominoivat käyttökokeissa verrattuna muiden kasvattajien koiriin, muotovaliot ja ilman sukurasituksia. Koska kyseessä harraste/käyttökoira niin myyntihintakin sitten ihan jotain muuta kuin jollain random-kasvattajalla vastaavalla koirarodulla.

Väistämättä herää kysymys että jos koirista ei saisi myyntivoittoa niin mitä tapahtuisi? Mielestäni olisi koirien parasta että ihan lainsäädännöllä puututtaisiin asiaan, laki vaan voimaan jossa koiran ostajalta pitää aina löytyä ostokuitti josta ilmenee mistä pentu peräisin, luovutushetkellä pitää olla rokotukset voimassa ja lääkärintarkastus tehty. Mikäli rokotusten ja tarkastuksien ja pentuajan tarvikkeiden ja oheiskulujen summa on vastaava kuin myyntihinta niin kasvattaja tai "pentutehtailija" voi myydä pennun ilman veroseuraumuksia. Mikäli myyntivoittoa niin silloin voitosta maksetaan normaali ansiovero% mukainen vero.

Väitän että silloin pentutehtailu vähenee koska oikeat pentutehtailijat joutuisivat verolle. Myöskin eihän rotukoirien kasvattajilla pitäsi olla mitään tätä vastaan koska hehän tekevät tätä rakkaudesta koirarotuun. Jos hyviä pentueita niin saavat silloin myyntivoittoakin, tosin verolla vähennettynä.

Kyseinen homma ei pitäsi edes nostaa pentujen hintoja koska vähimmäisedellytyshän on rokotukset ja lääkärintarkastus jotaka nyt jo sisältyvät hintaan esimerkiksi sekarotuista oistaessa.

Hopeakettu kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hopeakettu kirjoitti:

Ota vaikka sekarotuinen kunhan ei miltään pentutehtailijalta. Siinä on sekin pointti että saattaa terveempi koira olla silloin kun ei rodulle tyypillisiä vikoja ole.

Ennen koiran hommaamista pitää itselleen tehdä selväksi että se sitten on yli 10 vuotta mukana häntää heiluttamassa ja siten ymmärtää mitä se vaatii. Sitoo aika paljon koska se kaveri pitää aina ottaa huomioon.

Sekarotuisillakin voi hyvin olla eri roduille tyypillisiä vikoja, pahimmassa tapauksessa voi yhdistyä useamman rodun ”tyyppiviat”. Lisäksi sekarotuisia ei useimmiten edes tutkita, joten kaikki mahdolliset lonkkavioista neurologisiin häiriöihin voi tulla yllätysperintönä.

Olet kyllä oikeassa että voi olla ongelmia, kuullut että esimerkiksi sellainen mix kuin skotlanninpaimis ja saksanpaimis olisi huono kun niillä saattaa pää olla sekaisin.

Tietenkin jos sekarotuisen hommaa, niin vähimmäisedellytys on rokotukset ja lääkärintarkastus jonka kasvattaja on hoitanut. Lisäksi pitäisi edes jotenkin tuntea entuudestaan kasvattaja jotta tietää voiko hänen puheisiin luottaa.

Jos noista pentutehtailijoista haastelisin, niin koiraharrastajat saa katsoa kyllä peiliin miksi niitä on koska he ovat luoneet sen kysynnän tai tarpeen. Tiedän tosi monta kasvattajaa jotka vannovat tekevänsä koirien ja koiran rodun takia pentuja. Unohtavat vain mainita sellaisen pikkuseikan kuin raha. Esimerkiksi tiedän yhden jolla saattaa olla 30kpl pentuja vuodessa(hänellä siis koiria pikkasen enemmän eli ei yhdelle emolle) ja siitä huolimatta kyse ei ole rahasta vaan koska tykkää koirista. Kyseisellä kasvattajalla on kyllä kieltämättä tietotaito, neuvonta, ohjaus ja opastus kunnossa. Vanhempien sukutausta erinomainen ja koirat sellaisia että ne ainakin aiemmin dominoivat käyttökokeissa verrattuna muiden kasvattajien koiriin, muotovaliot ja ilman sukurasituksia. Koska kyseessä harraste/käyttökoira niin myyntihintakin sitten ihan jotain muuta kuin jollain random-kasvattajalla vastaavalla koirarodulla.

Väistämättä herää kysymys että jos koirista ei saisi myyntivoittoa niin mitä tapahtuisi? Mielestäni olisi koirien parasta että ihan lainsäädännöllä puututtaisiin asiaan, laki vaan voimaan jossa koiran ostajalta pitää aina löytyä ostokuitti josta ilmenee mistä pentu peräisin, luovutushetkellä pitää olla rokotukset voimassa ja lääkärintarkastus tehty. Mikäli rokotusten ja tarkastuksien ja pentuajan tarvikkeiden ja oheiskulujen summa on vastaava kuin myyntihinta niin kasvattaja tai "pentutehtailija" voi myydä pennun ilman veroseuraumuksia. Mikäli myyntivoittoa niin silloin voitosta maksetaan normaali ansiovero% mukainen vero.

Väitän että silloin pentutehtailu vähenee koska oikeat pentutehtailijat joutuisivat verolle. Myöskin eihän rotukoirien kasvattajilla pitäsi olla mitään tätä vastaan koska hehän tekevät tätä rakkaudesta koirarotuun. Jos hyviä pentueita niin saavat silloin myyntivoittoakin, tosin verolla vähennettynä.

Kyseinen homma ei pitäsi edes nostaa pentujen hintoja koska vähimmäisedellytyshän on rokotukset ja lääkärintarkastus jotaka nyt jo sisältyvät hintaan esimerkiksi sekarotuista oistaessa.

Onkohan ihan rekisteröity kasvattaja tämä, jolla 30 pentuetta vuodessa? Vaikea kuvitella, ettei kennelliittokaan puutu asiaan jos rekisteröity kasvattaja ja rekisteröityjä pentueita noin paljon.

Vierailija kirjoitti:

Hopeakettu kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hopeakettu kirjoitti:

Ota vaikka sekarotuinen kunhan ei miltään pentutehtailijalta. Siinä on sekin pointti että saattaa terveempi koira olla silloin kun ei rodulle tyypillisiä vikoja ole.

Ennen koiran hommaamista pitää itselleen tehdä selväksi että se sitten on yli 10 vuotta mukana häntää heiluttamassa ja siten ymmärtää mitä se vaatii. Sitoo aika paljon koska se kaveri pitää aina ottaa huomioon.

Sekarotuisillakin voi hyvin olla eri roduille tyypillisiä vikoja, pahimmassa tapauksessa voi yhdistyä useamman rodun ”tyyppiviat”. Lisäksi sekarotuisia ei useimmiten edes tutkita, joten kaikki mahdolliset lonkkavioista neurologisiin häiriöihin voi tulla yllätysperintönä.

Olet kyllä oikeassa että voi olla ongelmia, kuullut että esimerkiksi sellainen mix kuin skotlanninpaimis ja saksanpaimis olisi huono kun niillä saattaa pää olla sekaisin.

Tietenkin jos sekarotuisen hommaa, niin vähimmäisedellytys on rokotukset ja lääkärintarkastus jonka kasvattaja on hoitanut. Lisäksi pitäisi edes jotenkin tuntea entuudestaan kasvattaja jotta tietää voiko hänen puheisiin luottaa.

Jos noista pentutehtailijoista haastelisin, niin koiraharrastajat saa katsoa kyllä peiliin miksi niitä on koska he ovat luoneet sen kysynnän tai tarpeen. Tiedän tosi monta kasvattajaa jotka vannovat tekevänsä koirien ja koiran rodun takia pentuja. Unohtavat vain mainita sellaisen pikkuseikan kuin raha. Esimerkiksi tiedän yhden jolla saattaa olla 30kpl pentuja vuodessa(hänellä siis koiria pikkasen enemmän eli ei yhdelle emolle) ja siitä huolimatta kyse ei ole rahasta vaan koska tykkää koirista. Kyseisellä kasvattajalla on kyllä kieltämättä tietotaito, neuvonta, ohjaus ja opastus kunnossa. Vanhempien sukutausta erinomainen ja koirat sellaisia että ne ainakin aiemmin dominoivat käyttökokeissa verrattuna muiden kasvattajien koiriin, muotovaliot ja ilman sukurasituksia. Koska kyseessä harraste/käyttökoira niin myyntihintakin sitten ihan jotain muuta kuin jollain random-kasvattajalla vastaavalla koirarodulla.

Väistämättä herää kysymys että jos koirista ei saisi myyntivoittoa niin mitä tapahtuisi? Mielestäni olisi koirien parasta että ihan lainsäädännöllä puututtaisiin asiaan, laki vaan voimaan jossa koiran ostajalta pitää aina löytyä ostokuitti josta ilmenee mistä pentu peräisin, luovutushetkellä pitää olla rokotukset voimassa ja lääkärintarkastus tehty. Mikäli rokotusten ja tarkastuksien ja pentuajan tarvikkeiden ja oheiskulujen summa on vastaava kuin myyntihinta niin kasvattaja tai "pentutehtailija" voi myydä pennun ilman veroseuraumuksia. Mikäli myyntivoittoa niin silloin voitosta maksetaan normaali ansiovero% mukainen vero.

Väitän että silloin pentutehtailu vähenee koska oikeat pentutehtailijat joutuisivat verolle. Myöskin eihän rotukoirien kasvattajilla pitäsi olla mitään tätä vastaan koska hehän tekevät tätä rakkaudesta koirarotuun. Jos hyviä pentueita niin saavat silloin myyntivoittoakin, tosin verolla vähennettynä.

Kyseinen homma ei pitäsi edes nostaa pentujen hintoja koska vähimmäisedellytyshän on rokotukset ja lääkärintarkastus jotaka nyt jo sisältyvät hintaan esimerkiksi sekarotuista oistaessa.

Onkohan ihan rekisteröity kasvattaja tämä, jolla 30 pentuetta vuodessa? Vaikea kuvitella, ettei kennelliittokaan puutu asiaan jos rekisteröity kasvattaja ja rekisteröityjä pentueita noin paljon.

Kyllä hänellä on kaikki kunnossa ja kieltämättä pennut laadukkaita tai juuri sitä mitä siltä rodulta parhaimmillaan odotetaan, myy osan muihin maihinkin koska juuri häneltä halutaan kyseisen rodun pentuja. Hänellä ei siis ole vain  urosta ja naarasta vaan enemmän koiria joten kaikkihan menee "oikein"

Kyseenalaistaisin kyllä koko kennel-alan, osa roduista jalostettu niin pitkälle että ne koirat eivät voi elää normaalia koiran elämää, syynä ainoastaan ihmisten turhamaisuus kun halutaan koiran viehättävän omaa silmää ja täyttävän jonkun kumman ihmisen keksimän seikan jotta muotovalio saadaan. Tähän ei sitten alan sisältä puututa vaan päinvastoin tahdotaan pitää kaiken ennallaan. Ihmeellinen asenne jos oikeasti tykkäävät koirista? 

Vierailija kirjoitti:

Hopeakettu kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hopeakettu kirjoitti:

Ota vaikka sekarotuinen kunhan ei miltään pentutehtailijalta. Siinä on sekin pointti että saattaa terveempi koira olla silloin kun ei rodulle tyypillisiä vikoja ole.

Ennen koiran hommaamista pitää itselleen tehdä selväksi että se sitten on yli 10 vuotta mukana häntää heiluttamassa ja siten ymmärtää mitä se vaatii. Sitoo aika paljon koska se kaveri pitää aina ottaa huomioon.

Sekarotuisillakin voi hyvin olla eri roduille tyypillisiä vikoja, pahimmassa tapauksessa voi yhdistyä useamman rodun ”tyyppiviat”. Lisäksi sekarotuisia ei useimmiten edes tutkita, joten kaikki mahdolliset lonkkavioista neurologisiin häiriöihin voi tulla yllätysperintönä.

Olet kyllä oikeassa että voi olla ongelmia, kuullut että esimerkiksi sellainen mix kuin skotlanninpaimis ja saksanpaimis olisi huono kun niillä saattaa pää olla sekaisin.

Tietenkin jos sekarotuisen hommaa, niin vähimmäisedellytys on rokotukset ja lääkärintarkastus jonka kasvattaja on hoitanut. Lisäksi pitäisi edes jotenkin tuntea entuudestaan kasvattaja jotta tietää voiko hänen puheisiin luottaa.

Jos noista pentutehtailijoista haastelisin, niin koiraharrastajat saa katsoa kyllä peiliin miksi niitä on koska he ovat luoneet sen kysynnän tai tarpeen. Tiedän tosi monta kasvattajaa jotka vannovat tekevänsä koirien ja koiran rodun takia pentuja. Unohtavat vain mainita sellaisen pikkuseikan kuin raha. Esimerkiksi tiedän yhden jolla saattaa olla 30kpl pentuja vuodessa(hänellä siis koiria pikkasen enemmän eli ei yhdelle emolle) ja siitä huolimatta kyse ei ole rahasta vaan koska tykkää koirista. Kyseisellä kasvattajalla on kyllä kieltämättä tietotaito, neuvonta, ohjaus ja opastus kunnossa. Vanhempien sukutausta erinomainen ja koirat sellaisia että ne ainakin aiemmin dominoivat käyttökokeissa verrattuna muiden kasvattajien koiriin, muotovaliot ja ilman sukurasituksia. Koska kyseessä harraste/käyttökoira niin myyntihintakin sitten ihan jotain muuta kuin jollain random-kasvattajalla vastaavalla koirarodulla.

Väistämättä herää kysymys että jos koirista ei saisi myyntivoittoa niin mitä tapahtuisi? Mielestäni olisi koirien parasta että ihan lainsäädännöllä puututtaisiin asiaan, laki vaan voimaan jossa koiran ostajalta pitää aina löytyä ostokuitti josta ilmenee mistä pentu peräisin, luovutushetkellä pitää olla rokotukset voimassa ja lääkärintarkastus tehty. Mikäli rokotusten ja tarkastuksien ja pentuajan tarvikkeiden ja oheiskulujen summa on vastaava kuin myyntihinta niin kasvattaja tai "pentutehtailija" voi myydä pennun ilman veroseuraumuksia. Mikäli myyntivoittoa niin silloin voitosta maksetaan normaali ansiovero% mukainen vero.

Väitän että silloin pentutehtailu vähenee koska oikeat pentutehtailijat joutuisivat verolle. Myöskin eihän rotukoirien kasvattajilla pitäsi olla mitään tätä vastaan koska hehän tekevät tätä rakkaudesta koirarotuun. Jos hyviä pentueita niin saavat silloin myyntivoittoakin, tosin verolla vähennettynä.

Kyseinen homma ei pitäsi edes nostaa pentujen hintoja koska vähimmäisedellytyshän on rokotukset ja lääkärintarkastus jotaka nyt jo sisältyvät hintaan esimerkiksi sekarotuista oistaessa.

Onkohan ihan rekisteröity kasvattaja tämä, jolla 30 pentuetta vuodessa? Vaikea kuvitella, ettei kennelliittokaan puutu asiaan jos rekisteröity kasvattaja ja rekisteröityjä pentueita noin paljon.

Tarkennuksena siis että n. 30kpl pentuja eikä 30 pentuetta, vähä eri asioita :)