Miten selvittää tällainen parisuhdeongelma? Erimielisyys lasten kasvatuksesta
Olemme aivan samaa mieltä lasten kasvatukseen liittyvistä päämääristä eli siis siitä, että millaista lopputulosta halutaan. Esim. että lapset saa syödä vain vähän karkkia tai että lasten pitää nukkua eikä kukkua yöt (myös vauvana) tai että jos uhmaikäistä kiukuttaa niin kiukuttelu pitää sillä hetkellä yrittää saada loppumaan ja lapsi olemaan vähintään neutraalilla mielellä. Tai että lasten ruutuaika pitää olla rajattua. Tällaisia oltiin keskusteltu ihan ennen lastentekoon ryhtymistäkin, joten luulin, että asiassa ei tule ongelmaa eikä riitaa.
Lasten synnyttyä onkin käynyt ilmi, että olemme täysin eri mieltä keinoista, joilla noihin päämääriin pitäisi päästä. Ja niistä tulee meille koko ajan riitaa.
Esim. että kun lasten pitäisi nukkua yöllä, niin minun mielestä jos lapsi herää kesken yön (ihan vauvanakin, mutta myös isompana), niin siinä pimeässä häntä rauhotellaan ja yritetään saada itsestään nukahtamaan uudelleen. Ja minun mielestä toinen meistä voi tämän tehdä ja toinen yrittää jatkaa unia. Miehen mielestä taas pitää heti lapsen (tai vauvan) herättyä laittaa kaikki valot päälle, jotta voidaan selvittää mikä on lapsella/vauvalla hätänä ja sitten meidän yhdessä pitää siinä valosassa keskustella että mikä on vialla ja yrittää keksiä toimenpiteitä asioiden korjaamiseksi (esim. etsiä uusi pehmolelu kaapista, jos vanhat ei kelvannutkaan tai viedä vauva kylpyhuoneeseen vaihtamaan vaippa jos se yksi pissa siellä vaipassa estää unen tms). Tai tuo uhmaikäinen kiukuttelee. Minun mielestä aikuisen pitää auttaa lasta oppimaan rauhoittumaan itse ottamalla vaikka syliin ja lohduttamalla tms. Miehen mielestä taas kiukuttelijalle pitää iskeä tabletilta videot käteen, jotta huuto loppuu. Tai tuo rajattu ruutuaika: Minun mielestä jotain päätetään ja siitä pidetään kiinni. Miehen mielestä taas jos lapsi alkaa itkemään niin lapsen voi aina rauhoittaa videoilla vaikka ruutuaika olisi kuinka täynnä jo siltä päivältä.
Toimimme siis käytännössä ihan eri suuntiin näissä tilanteissa vaikka päämäärä on sama. Kun näistä keinoista puhutaan niin tulee vain riita, koska miehen mielestä hän ei koskaan saa päättää niitä keinoja. Mutta mies ei koskaan ole lukenut yhtään kasvatusopasta tai edes yhtä nettisivua mistään näistä unikouluista tai uhmaikäisen kiukun kanssa toimimisesta eikä kertaakaan ollut neuvolassa mukana. Miehen keinot on asioita mitä hän keksii päästään. Minä taas olen lukenut näistä aiheista vaikka kuinka monta opaskirjaa ja minun keinot on asioita joita ammattilaiset kirjoittaa niissä kirjoitta tai neuvolassa käskee minua tekemään.
Miten selvittää tällainen parisuhdeongelma?
Kommentit (185)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tuossa auta kuin molempien vaan sietää toistensa erilaisia tapoja. Ei ne lapset pilalle mene kummankaan laisesta kasvatuksesta, joten ei sitä niin kauhean vakavasti tarvitse ottaa.
Ai ei mene pilalle!? Hyvänen aika nimenomaa ristiriitainen kasvatustyyli on pahinta mitä voit lapselle tehdä!
No huhhuh! Relaa vähän, eiköhän pahinta ole, kun vanhemmat "kasvaa erilleen" (=lakkaa kunniottamasta toisiaan) ja eroaa. Tai sitten jotain kunnon kaltoinkohtelua..
Jos ei halua ristiriitaa, niin joustaa sitten, sehän on hyvä. Minä joustaisin kyllä mutta vain jaksamiseni mukaan, se tuommoisessa yöhörhöilyssä ihan ensimmäisenä tulisi vastaan.
Mitään lapsellisempaa en ole kuullutkaan kuin kasvatusoppaisiin ja "tieteeseen" vetoaminen. Jos harrastat tällaisten lukemista ja niissä on mielestäsi hyviä ideoita, niin voit sinä niitä miehelle esittää ja perustella. Mutta ei hänen näkemyksensä ole sen huonompi kuin jonkun toisen. Haastaa voi, mutta kunnioitusta pitää olla mukana.
Vaikea neuvoa kun ei tiedä mistä kaikesta olette eri mieltä. Onko kyseessä lastenkasvatusasiat tai yleensäkkin asiat kuin asiat. Yritä aloittaa jostakin, älä tuo esille kaikkia asioita heti. Aloita valoista. Yksi asia kerrallaan. Älä tuo kaikkea samalla kertaa esille, siitä tulee vain väittely. Onko sitten ainut keino, että otatte esille kaikki asiat joista eri mieltä ja jaatte asiat, että kumpikin saa päättää yhtä monesta asiasta. Kompromissi.
Mutta oletko ap itse valmis tekemään mitään muutoksia omaan käyttäytymiseesi? Mitä jos unohtaisit illalla ihan kaiken paskan? Kun lapset menneet nukkumaan, syötte hyvin ( tilatkaa vaikka ruokaa, jos et jaksa kokata) ja osta viiniä. Otatte ihan rauhallisesti ja nautitte toisistanne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tuossa auta kuin molempien vaan sietää toistensa erilaisia tapoja. Ei ne lapset pilalle mene kummankaan laisesta kasvatuksesta, joten ei sitä niin kauhean vakavasti tarvitse ottaa.
Ai ei mene pilalle!? Hyvänen aika nimenomaa ristiriitainen kasvatustyyli on pahinta mitä voit lapselle tehdä!
No huhhuh! Relaa vähän, eiköhän pahinta ole, kun vanhemmat "kasvaa erilleen" (=lakkaa kunniottamasta toisiaan) ja eroaa. Tai sitten jotain kunnon kaltoinkohtelua..
Jos ei halua ristiriitaa, niin joustaa sitten, sehän on hyvä. Minä joustaisin kyllä mutta vain jaksamiseni mukaan, se tuommoisessa yöhörhöilyssä ihan ensimmäisenä tulisi vastaan.
Mitään lapsellisempaa en ole kuullutkaan kuin kasvatusoppaisiin ja "tieteeseen" vetoaminen. Jos harrastat tällaisten lukemista ja niissä on mielestäsi hyviä ideoita, niin voit sinä niitä miehelle esittää ja perustella. Mutta ei hänen näkemyksensä ole sen huonompi kuin jonkun toisen. Haastaa voi, mutta kunnioitusta pitää olla mukana.
No tuossa valoasiassa ei ole kyse "näkemyksestä" vaan ihan puhtaasta faktasta, jossa mies on väärässä. Olettaen, ettei mies ole tekemässä uraa uurtavaa tutkimusta valon vaikutuksista melatoniinin eritykseen ja kumoamassa kaiken nykyisin tiedetyn.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tuossa auta kuin molempien vaan sietää toistensa erilaisia tapoja. Ei ne lapset pilalle mene kummankaan laisesta kasvatuksesta, joten ei sitä niin kauhean vakavasti tarvitse ottaa.
Ai ei mene pilalle!? Hyvänen aika nimenomaa ristiriitainen kasvatustyyli on pahinta mitä voit lapselle tehdä!
No huhhuh! Relaa vähän, eiköhän pahinta ole, kun vanhemmat "kasvaa erilleen" (=lakkaa kunniottamasta toisiaan) ja eroaa. Tai sitten jotain kunnon kaltoinkohtelua..
Jos ei halua ristiriitaa, niin joustaa sitten, sehän on hyvä. Minä joustaisin kyllä mutta vain jaksamiseni mukaan, se tuommoisessa yöhörhöilyssä ihan ensimmäisenä tulisi vastaan.
Mitään lapsellisempaa en ole kuullutkaan kuin kasvatusoppaisiin ja "tieteeseen" vetoaminen. Jos harrastat tällaisten lukemista ja niissä on mielestäsi hyviä ideoita, niin voit sinä niitä miehelle esittää ja perustella. Mutta ei hänen näkemyksensä ole sen huonompi kuin jonkun toisen. Haastaa voi, mutta kunnioitusta pitää olla mukana.
No tuossa valoasiassa ei ole kyse "näkemyksestä" vaan ihan puhtaasta faktasta, jossa mies on väärässä. Olettaen, ettei mies ole tekemässä uraa uurtavaa tutkimusta valon vaikutuksista melatoniinin eritykseen ja kumoamassa kaiken nykyisin tiedetyn.
Mies voi olla väärässä melatoniinin suhteen, mutta lastenkasvatuksessaan hän voi silti olla oikeassa.
Miehesi kuulostaa jääräpäiseltä, mutta sinä kuulostat joltain paljon pahemmalta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haluat neuvoja siihen miten saat miehesi ymmärtämään aivan päivänselvän asian, että yöllä ei valoja. Miksi miehesi ei tätä halua ymmärtää. Onko hän muutenkin ns. "vaikea luonne". Kun sanot asiasta niin aloita sanomalla jotsin positiivista ja sen jälkeen negatiivinen asia. Usein menee helpommin niin perille.
Se valo oli vain yksi esimerkki. Vastaavia asioita on kymmeniä.
Olemme erimieltä kaikista keinoista ja kun niistä yritetään puhua niin tulee vain riita. Siihen halusin neuvoja. Ap
Nyrkkiä pöytään ja ilmoitat miehelle että neuvolaan ja terapiaan on osallistuttava, tai muuten haet eroa. Oikeasti myös alat valmistella asioitasi niin että pärjäät omillasi. Otat eron, jos jonninjoutava vänkääminen ja länkytys ei lopu, varsinkin kun vääntöä tulee käytännössä joka asiasta elämässä.
En ymmärrä miksi haluat tuhlata elämäsi ja parhaat vuotesi tuommoisen juntturan kanssa saman katon alla. Lapsillakin mukavammat oltavat kun ei tarvise elää huonossa ilmapiirissä ja epäjohdonmukaisen kasvatuksen vaikutuspiirissä.
Onko halukkaita isovanhempia lähistöllä jotta saisit joustavuutta päivähoitokuvioihin ja pääsisit töihin? Ei tarvitsisi taloudellisista syistä katselella tuota ukkoa enää yhtään kauempaa.
Vierailija kirjoitti:
Vaikea neuvoa kun ei tiedä mistä kaikesta olette eri mieltä. Onko kyseessä lastenkasvatusasiat tai yleensäkkin asiat kuin asiat. Yritä aloittaa jostakin, älä tuo esille kaikkia asioita heti. Aloita valoista. Yksi asia kerrallaan. Älä tuo kaikkea samalla kertaa esille, siitä tulee vain väittely. Onko sitten ainut keino, että otatte esille kaikki asiat joista eri mieltä ja jaatte asiat, että kumpikin saa päättää yhtä monesta asiasta. Kompromissi.
Vain lapsiin liittyvät. Muista asioista olemme koko yhdessäoloajan olleet hyvinkin samaa mieltä tai aina helposti sovittu joku kompromissi. Tämä koko asia on tullut ihan yllätyksenä minulle ja vasta ekan lapsen kanssa oli niitä ekoja merkkejä tällaisesta, tilanne paheni toisen synnyttyä (tai sitten minä en esikoisen kohdalla osannut tai halunnut nähdä mistä oli kyse). Ap
Vierailija kirjoitti:
Mutta oletko ap itse valmis tekemään mitään muutoksia omaan käyttäytymiseesi? Mitä jos unohtaisit illalla ihan kaiken paskan? Kun lapset menneet nukkumaan, syötte hyvin ( tilatkaa vaikka ruokaa, jos et jaksa kokata) ja osta viiniä. Otatte ihan rauhallisesti ja nautitte toisistanne.
Voin kokeilla tätä. Mutta en ihan ymmärrä miten tämä korjaa sen että olemme eri mieltä kaikista lasten hoito- ja kasvatusasioista. No kokeilen silti. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haluat neuvoja siihen miten saat miehesi ymmärtämään aivan päivänselvän asian, että yöllä ei valoja. Miksi miehesi ei tätä halua ymmärtää. Onko hän muutenkin ns. "vaikea luonne". Kun sanot asiasta niin aloita sanomalla jotsin positiivista ja sen jälkeen negatiivinen asia. Usein menee helpommin niin perille.
Se valo oli vain yksi esimerkki. Vastaavia asioita on kymmeniä.
Olemme erimieltä kaikista keinoista ja kun niistä yritetään puhua niin tulee vain riita. Siihen halusin neuvoja. Ap
Nyrkkiä pöytään ja ilmoitat miehelle että neuvolaan ja terapiaan on osallistuttava, tai muuten haet eroa. Oikeasti myös alat valmistella asioitasi niin että pärjäät omillasi. Otat eron, jos jonninjoutava vänkääminen ja länkytys ei lopu, varsinkin kun vääntöä tulee käytännössä joka asiasta elämässä.
En ymmärrä miksi haluat tuhlata elämäsi ja parhaat vuotesi tuommoisen juntturan kanssa saman katon alla. Lapsillakin mukavammat oltavat kun ei tarvise elää huonossa ilmapiirissä ja epäjohdonmukaisen kasvatuksen vaikutuspiirissä.
Onko halukkaita isovanhempia lähistöllä jotta saisit joustavuutta päivähoitokuvioihin ja pääsisit töihin? Ei tarvitsisi taloudellisista syistä katselella tuota ukkoa enää yhtään kauempaa.
Ei mies ole ollut junttura ennen lasten syntymistä. Ennen lapsia ei ollut juurikaan riidan aiheita. Eikä nytkään ole muita kuin nuo lapsiin liittyvät. Mutta niitä sitten riittääkin :( . Mielestäni hän on ihan hyvä mies ja tämä parisuhdeongelma vaan pitää saada ratkaistua. En minä hänen kanssa pelkän rahan takia sitä paitsi ole. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta oletko ap itse valmis tekemään mitään muutoksia omaan käyttäytymiseesi? Mitä jos unohtaisit illalla ihan kaiken paskan? Kun lapset menneet nukkumaan, syötte hyvin ( tilatkaa vaikka ruokaa, jos et jaksa kokata) ja osta viiniä. Otatte ihan rauhallisesti ja nautitte toisistanne.
Voin kokeilla tätä. Mutta en ihan ymmärrä miten tämä korjaa sen että olemme eri mieltä kaikista lasten hoito- ja kasvatusasioista. No kokeilen silti. Ap
Ehkä tuon avulla saisi pikkuhiljaa avattua sitä keskusteluyhteyttä, kannattaahan sitä kokeilla. Ja pienin askelin avata keskustelua tietyistä asioista kerrallaan. Tuo on kyllä todella ikävä tilanne ja ainakin omasta näkökulmasta sinä olet aivan oikeassa, johdonmukaisuutta ja maalaisjärkeä että myös oikeaa tietoa täytyy olla kasvatuksessa, mitä nimenomaan juuri sinun näkemykset edustavat. Pidä pääsi äläkä ainakaan lähde kokeilemaan noita miehesi keinoja, ne eivät toimi.
T. toinen kasvattaja
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta oletko ap itse valmis tekemään mitään muutoksia omaan käyttäytymiseesi? Mitä jos unohtaisit illalla ihan kaiken paskan? Kun lapset menneet nukkumaan, syötte hyvin ( tilatkaa vaikka ruokaa, jos et jaksa kokata) ja osta viiniä. Otatte ihan rauhallisesti ja nautitte toisistanne.
Voin kokeilla tätä. Mutta en ihan ymmärrä miten tämä korjaa sen että olemme eri mieltä kaikista lasten hoito- ja kasvatusasioista. No kokeilen silti. Ap
Ehkä tuon avulla saisi pikkuhiljaa avattua sitä keskusteluyhteyttä, kannattaahan sitä kokeilla. Ja pienin askelin avata keskustelua tietyistä asioista kerrallaan. Tuo on kyllä todella ikävä tilanne ja ainakin omasta näkökulmasta sinä olet aivan oikeassa, johdonmukaisuutta ja maalaisjärkeä että myös oikeaa tietoa täytyy olla kasvatuksessa, mitä nimenomaan juuri sinun näkemykset edustavat. Pidä pääsi äläkä ainakaan lähde kokeilemaan noita miehesi keinoja, ne eivät toimi.
T. toinen kasvattaja
Kiitos tsempistä. Ainakin tuolla tulisi yhdeksi illaksi kivempi tunnelma joten vaikka se ei mitään muuta ratkaisisikaan niin olisihan se edes kiva se yksi kiva ilta. Ap
Jos mies on kovin jäärä, niin et voi saada häntä muuttamaan tapojaan, ellei hän itse halua. Pidä sinä vain oma kasvatustyylisi, ole se jämerämpi vanhempi. Meillä on vähän samanlainen tilanne. Meillä on kahdenlaista kasvatustyyliä, mutta mielestäni se ei ole välttämättä paha. Olen yrittänyt ratkaista asian niin, että keskustelen lasten kanssa (ikätason mukaan) ja haastan heitä pohtimaan syitä ja seurauksia ja kyseenalaistamaan. Lempeällä ja hyväksyvällä asenteella, en syyllistäen tai mitätöiden toista. Meillä on perhe-elämässä paljon materiaalia keskustelun pohjaksi. Olen yrittänyt kääntää tappion voitoksi (kun roista en voinut muuttaa) ja mielestäni lapset ovatkin kasvaneet fijsuiksi ja empaattisiksi, osaavat ajatella itse ja monelta kantilta.
Tietysti ärsyttävää on se, että mies on ja haluaa olla se kiva vanhempi. Mutta minä selviän lasten kanssa arjesta kyllä paremmin. Minulla on tiukoissa tilanteissa parempi auktoriteetti lapsiin, mies ei saa heitä edes iltaisin nukkumaan. Tämä johtaa taas siihen, että kasvatusvastuu siirtyy koko ajan enemmän minulle, mies luikahtaa karkuun kun ei ole enää kivaa ja helppoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tuossa auta kuin molempien vaan sietää toistensa erilaisia tapoja. Ei ne lapset pilalle mene kummankaan laisesta kasvatuksesta, joten ei sitä niin kauhean vakavasti tarvitse ottaa.
Ajatteletko, että jos lapsen opettaa tyyntymään vain videoiden avulla, siitä ei seuraa mitään harmia, vaan tenavasta kasvaa hyvin tunteitaan säätelevä nuori ja aikuinen?
No en, vaan ajattelen sitä että jos miehen antaisi toimia tavallaan nii valtapeli loppuisija avioliitto säilyisi. Ajan kanssa varmasti mieskin alkaisi ymmärtää että miksei ne videot sit kuitenkaan ole se ideaali vaihtoehto kiukkuun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tuossa auta kuin molempien vaan sietää toistensa erilaisia tapoja. Ei ne lapset pilalle mene kummankaan laisesta kasvatuksesta, joten ei sitä niin kauhean vakavasti tarvitse ottaa.
Ajatteletko, että jos lapsen opettaa tyyntymään vain videoiden avulla, siitä ei seuraa mitään harmia, vaan tenavasta kasvaa hyvin tunteitaan säätelevä nuori ja aikuinen?
No en, vaan ajattelen sitä että jos miehen antaisi toimia tavallaan nii valtapeli loppuisija avioliitto säilyisi. Ajan kanssa varmasti mieskin alkaisi ymmärtää että miksei ne videot sit kuitenkaan ole se ideaali vaihtoehto kiukkuun.
No eikö se mies voisi vain kasvaa aikuiseksi, lopettaa valtapelin ja ymmärtää, että ne videot ei ole oikeanlainen toimintatapa. Siis ihan silleen itsellään. Ilman että lapsia pitää ensin altistaa jollekin haitalliselle, jotta mies kasvaisi ja ymmärtäisi?!
AP
Miksi olet suhteessa miehesi kanssa?
Onko hän muilta osin niin ihana, että pystyt sietämään sen, että hän pyrkii tekemään lapsista käytösongelmaisia?
Mikä miehessä on niin ihanaa, että haluat jatkaa suhdetta?
Ei tuossa voi muuta tehdä kuin erota. Miehelläsi on selvästi äärettömän heikko itsetunto eikä kestä omaa tietämättömyyttään.
Itse en olisi ikinä kyllä ottanut miestä joka ei kestä sitä että tiedän monista asioista enemmän kuin hän.
Aloitus on kyllä provo: kukaan opettaja ei toivottavasti ilmaise itseään yhtä heikosti ja huonolla kielellä kuin ap.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tuossa auta kuin molempien vaan sietää toistensa erilaisia tapoja. Ei ne lapset pilalle mene kummankaan laisesta kasvatuksesta, joten ei sitä niin kauhean vakavasti tarvitse ottaa.
Ai ei mene pilalle!? Hyvänen aika nimenomaa ristiriitainen kasvatustyyli on pahinta mitä voit lapselle tehdä!
No huhhuh! Relaa vähän, eiköhän pahinta ole, kun vanhemmat "kasvaa erilleen" (=lakkaa kunniottamasta toisiaan) ja eroaa. Tai sitten jotain kunnon kaltoinkohtelua..
Jos ei halua ristiriitaa, niin joustaa sitten, sehän on hyvä. Minä joustaisin kyllä mutta vain jaksamiseni mukaan, se tuommoisessa yöhörhöilyssä ihan ensimmäisenä tulisi vastaan.
Mitään lapsellisempaa en ole kuullutkaan kuin kasvatusoppaisiin ja "tieteeseen" vetoaminen. Jos harrastat tällaisten lukemista ja niissä on mielestäsi hyviä ideoita, niin voit sinä niitä miehelle esittää ja perustella. Mutta ei hänen näkemyksensä ole sen huonompi kuin jonkun toisen. Haastaa voi, mutta kunnioitusta pitää olla mukana.
No tuossa valoasiassa ei ole kyse "näkemyksestä" vaan ihan puhtaasta faktasta, jossa mies on väärässä. Olettaen, ettei mies ole tekemässä uraa uurtavaa tutkimusta valon vaikutuksista melatoniinin eritykseen ja kumoamassa kaiken nykyisin tiedetyn.
Mies voi olla väärässä melatoniinin suhteen, mutta lastenkasvatuksessaan hän voi silti olla oikeassa.
Miehesi kuulostaa jääräpäiseltä, mutta sinä kuulostat joltain paljon pahemmalta.
Pahemmalta?
Minusta AP kuulostaa äidiltä, joka haluaa kasvattaa lapsistaan tasapainoisia aikuisia. Yrittää samalla myös ymmärtää miestä, joka parhaansa mukaan estää lapsia kasvamasta tasapainoiseksi aikuisiksi.
Lapsen hermostuessa olisi hyvä saada lapsi suuntaamaan huomionsa johonkin kivaan asiaan ja päästämään irti kiukusta.
Videot eivät ole paras vaihtoehto tähän, mutta voivat joskus toimia.
Kiinni pitäminenkään ei välttämättä ole paras ratkaisu. Osa lapsista lietsoo itsensä vaan syvemmälle kiukun syövereihin jos heitä pidetään väkisellä sylissä.
Lapsi tarvitsee keinoja, joilla hän itse saa kiukun katoamaan ja osaa suunnata huomionsa johonkin myönteiseen.
Ehkä teidän kannattaa jutella näistä asioista avoimin mielin. Se voisi auttaa löytämään toimivia kompromissiratkaisuja.
Vierailija kirjoitti:
Ei tuossa voi muuta tehdä kuin erota. Miehelläsi on selvästi äärettömän heikko itsetunto eikä kestä omaa tietämättömyyttään.
Itse en olisi ikinä kyllä ottanut miestä joka ei kestä sitä että tiedän monista asioista enemmän kuin hän.
Aloitus on kyllä provo: kukaan opettaja ei toivottavasti ilmaise itseään yhtä heikosti ja huonolla kielellä kuin ap.
Olin todella yllättynyt kun ap sanoi että on opettaja, kirjoitustapa ja tyyli oli kuin joltain joka on päässyt yläasteelta ja joka hyvällä tuurilla on kaupan kassalla taikka siivoojana. Jos on lukenut kasvatustiedettä ja tietää miten asiat pitää olla, niin miksi sitten vielä vänkää miehen kanssa? Sanoo että asiat on näin, ja minä tiedän. Jos mies lähtee vänkäämään niin voi näyttää mistä löytää kyseisen ohjeistuksen ja lapsen kehitysvaiheen. Jos ei muualta, niin sitten vaikka vain MLL sivuilta. Siellä on yksinkertaisia ohjeita niin nukkumiseen kuin vanhemmuuteen.
Jos mies lähtee marttyyriksi kaikissa asioissa, ei voi mitään muuta kuin erota. Kasvatusasioissa on kompromissiasioita, mutta jos vanhemmat eivät pääse yhteisymmärrykseen, se on huono lapsille.
Menkää sinne perheneuvolaan, miehen osallistuminen on tärkeää, ja hänen vanhemmuutensa on yhtä arvokasta. Mutta ei niin että vain hänen tapansa on oikea tapa, taikka sinun tapasi, vaan yhteinen ja yhdessä sovittu kasvatus on tärkeintä.
Se valo oli vain yksi esimerkki. Vastaavia asioita on kymmeniä.
Olemme erimieltä kaikista keinoista ja kun niistä yritetään puhua niin tulee vain riita. Siihen halusin neuvoja. Ap