Mitä tekisitte jos teidän koira tekisi näin?
Annoin koiralle sellaisen purulastun ja se nakersi lastua tuossa olkkarin lattialla tuttuun tapaansa.
Luin kirjaa ja mun varpaat oli sohvapöydän alla ja liikautin jalkaani vahingossa liian lähelle purulastua ja välitön näykkäisy varpaaseen.
Samalla sekunnilla nousin ylös ja toruin koiraa verbaalisesti äkäisellä "HEI MITÄ V*TTUA" kerkesin karjaisemaan niin koira näykkäsi uudestaan mutta käden peukaloon niin että kynnen alta tulee vähän verta.
Koira jäähylle ja luu pois.
Kyseessä iso koira 40-50kg haitarista, ei ole "taistelukoirotu" ja koskaan ennen ei ole näyttänyt mitään aggresiota.
Nyt kuitenkin mun päässä heti ajatus että alan etsimään uutta kotia koiralle?
Olen aivan hvetin tuohtunut, koko sen elämän ollaan kasvatettu ja koulutettu positiivisen vahvistamisen kautta ja pidättäydytty huutamisesta ja fyysisestä rankaisemisesta, nyt oli hyvin lähellä tää usko horjua.
Mitä te tekisitte? Ja onko koira nyt menetetty tapaus kun kerran puri niin puree uudestaankin?
Ja kyllä tiedostan nyt että purulastun olkkarissa syöminen ei ainakaan jatku..
Kommentit (63)
Minusta kyllä omistajan pitää saada ottaa koiralta pois lelut, ruoka ja herkut, tuntemattomilta koiran ei sitä tarvitse sietää, mutta omistaja on se joka on hierarkiassa korkeimmalla.
Ap:n tapaus kuulostaa siltä, että koira vahingossa näykkäsi varpaasta ja sitten ehkä säikähti ap.n reaktiota ja hämmentyi niin, että näykkäsi uudelleen.
Silti mielestäni omistajan on oltava koiraansa ylempänä, omistajan on oltava se alfa kaikessa.
Äläkä nyt ap heti koirasta luovu, todennäköisesti jäi viimeiseksi kerraksi, jos oli vahinko. Pakko kyllä sanoa, että aika helpolla aloit miettiä koirasta luopumista, sitten ymmärtäisin jos sinulla on pieniä lapsia, että jo noin pienestä ajattelet asiaa. Minulla on kissa, joka on nyt puolisen vuotta pissaillut ympäriinsä liki joka päivä, eikä mielessäni ole käynyt luopua siitä, joten aika heppoisin perustein olet koiran ottanut, jos noin helposti olet luopumassa siitä.
Koira on koira ja sen kuuluukin puolustaa ruokaansa. Olen isäntä koiralleni, mutta jos annan luun, niin en mene sitä sen jälkeen pois ottamaan. Koiran kuuluu puolustaa ruokaansa vaikka ottajana olisi isäntä/laumanjohtaja. Se joka ei ymmärrä, että koira on eläin, ei tule koiraa hankkia. Jos menisin puhumatta ottamaan luun kesken syömisen, niin saisin aluksi murahduksen ja sen jälkeen varoitusnäykkäyksen. Jos komennan ja menen ottamaan luun pois - ei ongelmaa. Opetelkaa alkeellisimmat asiat koirista ennen niiden hankkimista.
Mitä?? Koira söi purulastua ja veit jalan lähelle ja sitten HUUDAT koirallesi kiroillen? Ja näykkäisee uudestaan! Kuule kyse on nyt ihan omasta virheestäsi! Älä koskaan häiritse koiraa sen syödessä,oli se mitä tahansa ruokaa tai purtavaa.Koiraa ei saa myöskään häiritä sen nukkuessa. Nyt rauhotut ja opettelet itse sitä positiivista vahvistusta,olisi hyvä jos et huuda koirallesi kiroillen,tämä kertoo omasta pinnan pituudestasi joka tässä tapauksessa oli liian lyhyt ja ymmärtämätön. Itsellä on koiria ja ne toimii just samalla tavoin ,jos niitä häiritään. Joten kunnioita koiraasi.Kiitos.
Tota noin, kai nyt aikuinen ihminen tajuaa että koiralle annetaan ruokarauha eikä siihen viereen mennä heilumaan?
Tällä sivustolla kerrotaan koiran kivusta:
https://kivutonkoira.fi/kivun-tunnistaminen/
Kivun oireena voi esiintyä muun muassa
Aggressiivisuutta
- normaalista poikkeavaa käyttäytymistä
- murisemista
- puremista
Jekke kirjoitti:
Koira on koira ja sen kuuluukin puolustaa ruokaansa. Olen isäntä koiralleni, mutta jos annan luun, niin en mene sitä sen jälkeen pois ottamaan. Koiran kuuluu puolustaa ruokaansa vaikka ottajana olisi isäntä/laumanjohtaja. Se joka ei ymmärrä, että koira on eläin, ei tule koiraa hankkia. Jos menisin puhumatta ottamaan luun kesken syömisen, niin saisin aluksi murahduksen ja sen jälkeen varoitusnäykkäyksen. Jos komennan ja menen ottamaan luun pois - ei ongelmaa. Opetelkaa alkeellisimmat asiat koirista ennen niiden hankkimista.
Älä höpötä :D
Kantsis opetella sinunkin alkeellisimmat asiat. Ei uhkaava käytös laumanjohtajaa kohtaan ole hyväksyttyä missään tapauksessa.
Helppohan noi koirat on opettaa siihen ettei ruuasta, luista, leluista tai mistään protestoi omaa perhettä kohtaan. Pentuna vaan pitää totuttaa se siihen. Aikuisen koiran kohdalla on homma huomattavasti hankalampaa mutta kyllä sekin onnistuu.
-Aito ja alkuperäinen, (valitettavan) vähän käytetty yksilö-
Tuossa koira toimi aiva kuten voisi olettaa sinun käytöksesi perusteella. Ei niiden piskejä saa potkia tai pelotella. Kyllä se 50 kg pelästynyttä koiraa saattaa puraista.
Vierailija kirjoitti:
Lisätään vielä kun joku kyseli miksi olen ottanut koiralta luun pois, että se on aloitettu leluista ja siirrytty luihin ja ne annetaan aina takaisin palkinnoksi.
Koira siis käskystä tiputtaa vaikka aidon luun suustaan, mutta silti se murisee jos vain kasuaalisti kävelet sen luun lähelle. Koirakouluttajalla on käyty.
Ruokakipan voin viedä ihan koskavaan eikä edes murise.. jostain syystä tämä luu on niin hieno ettei sitä saa viedä kuin siten että lähestyn koiraa ja kutsun nimeltä ja sitten käsken JÄTÄ niin luu tipahtaa suusta.Kai se on siis vaan lisää koulutettava.
Turhautunut olo vaan kun vuositolkulla on nähty niin paljon vaivaa koiran koulutukseen ja parhaat kaikki on tarjottu. Aina kehutaan kuinka kiltti koira ja nyt tämän päiväinen episodi sai kyseenalaistamaan oman koiran luotettavuutta aivan täysin..
Ap
Olet koko ajan poistamassa koiralta ruokaa ja luita ja ihmettelet miksi tilanne kärjistyy? Älä tee siitä syömisestä tuollaista showta, se on stressaavaa. Oma koira tuo luunsa ihan itse pideltäväksi kun ei olla koskaan härkitty sitä pois ja hyvin voidaan vieretysten makoilla samalla kun koira järsii juttujansa.
Yksi luottamusta rakentava tekniikka on antaa koiralle aina lisää herkkuja kun sillä on luu niin se oppii, että sinun läheisyytesi syödessä on hyvä asia.
Vierailija kirjoitti:
Lisätään vielä kun joku kyseli miksi olen ottanut koiralta luun pois, että se on aloitettu leluista ja siirrytty luihin ja ne annetaan aina takaisin palkinnoksi.
Koira siis käskystä tiputtaa vaikka aidon luun suustaan, mutta silti se murisee jos vain kasuaalisti kävelet sen luun lähelle. Koirakouluttajalla on käyty.
Ruokakipan voin viedä ihan koskavaan eikä edes murise.. jostain syystä tämä luu on niin hieno ettei sitä saa viedä kuin siten että lähestyn koiraa ja kutsun nimeltä ja sitten käsken JÄTÄ niin luu tipahtaa suusta.Kai se on siis vaan lisää koulutettava.
Turhautunut olo vaan kun vuositolkulla on nähty niin paljon vaivaa koiran koulutukseen ja parhaat kaikki on tarjottu. Aina kehutaan kuinka kiltti koira ja nyt tämän päiväinen episodi sai kyseenalaistamaan oman koiran luotettavuutta aivan täysin..
Ap
Miksi olet olet ottanut koiralta ruokakipon pois ilmeisesti moneen kertaan? En ole ikinä ottanut koiralta pois ruokakippoa sen syödessä vaan olen antanut ruokarauhan, ja luita on niin paljon tarjolla, ettei sille ole tullut mielenkään puolustaa luitansa.
Ottaa ap ruoat pois kesken syömisen puolisoltaan ja lapsiltaan? Mikä mittari tuo oikein, että ruokaileva koiraa kiusataan?
Julmaa käytöstä.
Ap on parempi, että annat koiran perheeseen jossa koira saa rauhassa elää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lisätään vielä kun joku kyseli miksi olen ottanut koiralta luun pois, että se on aloitettu leluista ja siirrytty luihin ja ne annetaan aina takaisin palkinnoksi.
Koira siis käskystä tiputtaa vaikka aidon luun suustaan, mutta silti se murisee jos vain kasuaalisti kävelet sen luun lähelle. Koirakouluttajalla on käyty.
Ruokakipan voin viedä ihan koskavaan eikä edes murise.. jostain syystä tämä luu on niin hieno ettei sitä saa viedä kuin siten että lähestyn koiraa ja kutsun nimeltä ja sitten käsken JÄTÄ niin luu tipahtaa suusta.Kai se on siis vaan lisää koulutettava.
Turhautunut olo vaan kun vuositolkulla on nähty niin paljon vaivaa koiran koulutukseen ja parhaat kaikki on tarjottu. Aina kehutaan kuinka kiltti koira ja nyt tämän päiväinen episodi sai kyseenalaistamaan oman koiran luotettavuutta aivan täysin..
Ap
Miksi olet olet ottanut koiralta ruokakipon pois ilmeisesti moneen kertaan? En ole ikinä ottanut koiralta pois ruokakippoa sen syödessä vaan olen antanut ruokarauhan, ja luita on niin paljon tarjolla, ettei sille ole tullut mielenkään puolustaa luitansa.
Vaikka koirat ovat mukavia, parhaita kavereita ihmisille niin ei niitä pidä jalustalle nostaa! Tietenkin koiralle pitää ruokarauha antaa ja osoittaa niille sellainen lepopaikka jossa he tietävät varmasti rauhassa saavansa olla. Mutta koirat pitää kasvattaa siten että ei koko perhe hiljenny silloin olohuoneeseen kun muffe keittiössä syö jotta muffella on kivaa syödessä ja muffella ei tulisi antipatioita jos joku ruokakupin vierestä menee. Itse ainakin olen pentuna antanut koiralle pääsääntöisesti ruokarauhan mutta myöskin totuttanut sen siihen että ei sen täysi ruokakuppi mikään pyhä ole. Kestää ottaa kupin syödessä pois ja vaikka mitä. Koira vaan katsoo eikä pahoita mieltänsä.
Käytännössä osaltaan on kyse koiran turvallisuudestakin, lenkeillä koira useasti jotain epämääräistä suuhunsa nappaa ja on aika oleellista että saa ilman protesteja napattua heti koiran suusta pois, ilman suullista komentoakin. Vaikka kuinka herkullisen mädänneelle lihalle haisisi niin niissäkään tapauksissa ei ole suotavaa että koira rupeaa omimaan löytämiään asioita.
-Aito ja alkuperäinen, (valitettavan) vähän käytetty yksilö-
Hopeakettu kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lisätään vielä kun joku kyseli miksi olen ottanut koiralta luun pois, että se on aloitettu leluista ja siirrytty luihin ja ne annetaan aina takaisin palkinnoksi.
Koira siis käskystä tiputtaa vaikka aidon luun suustaan, mutta silti se murisee jos vain kasuaalisti kävelet sen luun lähelle. Koirakouluttajalla on käyty.
Ruokakipan voin viedä ihan koskavaan eikä edes murise.. jostain syystä tämä luu on niin hieno ettei sitä saa viedä kuin siten että lähestyn koiraa ja kutsun nimeltä ja sitten käsken JÄTÄ niin luu tipahtaa suusta.Kai se on siis vaan lisää koulutettava.
Turhautunut olo vaan kun vuositolkulla on nähty niin paljon vaivaa koiran koulutukseen ja parhaat kaikki on tarjottu. Aina kehutaan kuinka kiltti koira ja nyt tämän päiväinen episodi sai kyseenalaistamaan oman koiran luotettavuutta aivan täysin..
Ap
Miksi olet olet ottanut koiralta ruokakipon pois ilmeisesti moneen kertaan? En ole ikinä ottanut koiralta pois ruokakippoa sen syödessä vaan olen antanut ruokarauhan, ja luita on niin paljon tarjolla, ettei sille ole tullut mielenkään puolustaa luitansa.
Vaikka koirat ovat mukavia, parhaita kavereita ihmisille niin ei niitä pidä jalustalle nostaa! Tietenkin koiralle pitää ruokarauha antaa ja osoittaa niille sellainen lepopaikka jossa he tietävät varmasti rauhassa saavansa olla. Mutta koirat pitää kasvattaa siten että ei koko perhe hiljenny silloin olohuoneeseen kun muffe keittiössä syö jotta muffella on kivaa syödessä ja muffella ei tulisi antipatioita jos joku ruokakupin vierestä menee. Itse ainakin olen pentuna antanut koiralle pääsääntöisesti ruokarauhan mutta myöskin totuttanut sen siihen että ei sen täysi ruokakuppi mikään pyhä ole. Kestää ottaa kupin syödessä pois ja vaikka mitä. Koira vaan katsoo eikä pahoita mieltänsä.
Käytännössä osaltaan on kyse koiran turvallisuudestakin, lenkeillä koira useasti jotain epämääräistä suuhunsa nappaa ja on aika oleellista että saa ilman protesteja napattua heti koiran suusta pois, ilman suullista komentoakin. Vaikka kuinka herkullisen mädänneelle lihalle haisisi niin niissäkään tapauksissa ei ole suotavaa että koira rupeaa omimaan löytämiään asioita.
Mulla on nyt kolmas koira eikä koskaan ole ollut ongelmia ruuan kanssa. Pennusta lähtien ruokaa on ollut niin paljon tarjolla, ettei yksikään koiristani ole koskaan ollut ahne ja ruoan perään. Ruokakipossa on aina ruokaa tarjolla, ja saan häärätä keittiössä miten haluan siinä ruokakipon vieressä. Koira saa syödä milloin haluaa eikä ole koskaan ollut tarvetta ottaa ruokakippoa pois koiran syödessä. Ulkona, jos nappaa jotain suuhunsa, otan vain sen suusta pois. En ymmärrä miksi tuotakin pitäisi harjoitella häiritsemällä koiran päivittäistä ruoan syömistä.
Vierailija kirjoitti:
Hopeakettu kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lisätään vielä kun joku kyseli miksi olen ottanut koiralta luun pois, että se on aloitettu leluista ja siirrytty luihin ja ne annetaan aina takaisin palkinnoksi.
Koira siis käskystä tiputtaa vaikka aidon luun suustaan, mutta silti se murisee jos vain kasuaalisti kävelet sen luun lähelle. Koirakouluttajalla on käyty.
Ruokakipan voin viedä ihan koskavaan eikä edes murise.. jostain syystä tämä luu on niin hieno ettei sitä saa viedä kuin siten että lähestyn koiraa ja kutsun nimeltä ja sitten käsken JÄTÄ niin luu tipahtaa suusta.Kai se on siis vaan lisää koulutettava.
Turhautunut olo vaan kun vuositolkulla on nähty niin paljon vaivaa koiran koulutukseen ja parhaat kaikki on tarjottu. Aina kehutaan kuinka kiltti koira ja nyt tämän päiväinen episodi sai kyseenalaistamaan oman koiran luotettavuutta aivan täysin..
Ap
Miksi olet olet ottanut koiralta ruokakipon pois ilmeisesti moneen kertaan? En ole ikinä ottanut koiralta pois ruokakippoa sen syödessä vaan olen antanut ruokarauhan, ja luita on niin paljon tarjolla, ettei sille ole tullut mielenkään puolustaa luitansa.
Vaikka koirat ovat mukavia, parhaita kavereita ihmisille niin ei niitä pidä jalustalle nostaa! Tietenkin koiralle pitää ruokarauha antaa ja osoittaa niille sellainen lepopaikka jossa he tietävät varmasti rauhassa saavansa olla. Mutta koirat pitää kasvattaa siten että ei koko perhe hiljenny silloin olohuoneeseen kun muffe keittiössä syö jotta muffella on kivaa syödessä ja muffella ei tulisi antipatioita jos joku ruokakupin vierestä menee. Itse ainakin olen pentuna antanut koiralle pääsääntöisesti ruokarauhan mutta myöskin totuttanut sen siihen että ei sen täysi ruokakuppi mikään pyhä ole. Kestää ottaa kupin syödessä pois ja vaikka mitä. Koira vaan katsoo eikä pahoita mieltänsä.
Käytännössä osaltaan on kyse koiran turvallisuudestakin, lenkeillä koira useasti jotain epämääräistä suuhunsa nappaa ja on aika oleellista että saa ilman protesteja napattua heti koiran suusta pois, ilman suullista komentoakin. Vaikka kuinka herkullisen mädänneelle lihalle haisisi niin niissäkään tapauksissa ei ole suotavaa että koira rupeaa omimaan löytämiään asioita.
Mulla on nyt kolmas koira eikä koskaan ole ollut ongelmia ruuan kanssa. Pennusta lähtien ruokaa on ollut niin paljon tarjolla, ettei yksikään koiristani ole koskaan ollut ahne ja ruoan perään. Ruokakipossa on aina ruokaa tarjolla, ja saan häärätä keittiössä miten haluan siinä ruokakipon vieressä. Koira saa syödä milloin haluaa eikä ole koskaan ollut tarvetta ottaa ruokakippoa pois koiran syödessä. Ulkona, jos nappaa jotain suuhunsa, otan vain sen suusta pois. En ymmärrä miksi tuotakin pitäisi harjoitella häiritsemällä koiran päivittäistä ruoan syömistä.
Lisään vielä, että irtokäskyn voi opettaa leikin varjolla eikä ruoalla härnäämällä.
Vierailija kirjoitti:
Hopeakettu kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lisätään vielä kun joku kyseli miksi olen ottanut koiralta luun pois, että se on aloitettu leluista ja siirrytty luihin ja ne annetaan aina takaisin palkinnoksi.
Koira siis käskystä tiputtaa vaikka aidon luun suustaan, mutta silti se murisee jos vain kasuaalisti kävelet sen luun lähelle. Koirakouluttajalla on käyty.
Ruokakipan voin viedä ihan koskavaan eikä edes murise.. jostain syystä tämä luu on niin hieno ettei sitä saa viedä kuin siten että lähestyn koiraa ja kutsun nimeltä ja sitten käsken JÄTÄ niin luu tipahtaa suusta.Kai se on siis vaan lisää koulutettava.
Turhautunut olo vaan kun vuositolkulla on nähty niin paljon vaivaa koiran koulutukseen ja parhaat kaikki on tarjottu. Aina kehutaan kuinka kiltti koira ja nyt tämän päiväinen episodi sai kyseenalaistamaan oman koiran luotettavuutta aivan täysin..
Ap
Miksi olet olet ottanut koiralta ruokakipon pois ilmeisesti moneen kertaan? En ole ikinä ottanut koiralta pois ruokakippoa sen syödessä vaan olen antanut ruokarauhan, ja luita on niin paljon tarjolla, ettei sille ole tullut mielenkään puolustaa luitansa.
Vaikka koirat ovat mukavia, parhaita kavereita ihmisille niin ei niitä pidä jalustalle nostaa! Tietenkin koiralle pitää ruokarauha antaa ja osoittaa niille sellainen lepopaikka jossa he tietävät varmasti rauhassa saavansa olla. Mutta koirat pitää kasvattaa siten että ei koko perhe hiljenny silloin olohuoneeseen kun muffe keittiössä syö jotta muffella on kivaa syödessä ja muffella ei tulisi antipatioita jos joku ruokakupin vierestä menee. Itse ainakin olen pentuna antanut koiralle pääsääntöisesti ruokarauhan mutta myöskin totuttanut sen siihen että ei sen täysi ruokakuppi mikään pyhä ole. Kestää ottaa kupin syödessä pois ja vaikka mitä. Koira vaan katsoo eikä pahoita mieltänsä.
Käytännössä osaltaan on kyse koiran turvallisuudestakin, lenkeillä koira useasti jotain epämääräistä suuhunsa nappaa ja on aika oleellista että saa ilman protesteja napattua heti koiran suusta pois, ilman suullista komentoakin. Vaikka kuinka herkullisen mädänneelle lihalle haisisi niin niissäkään tapauksissa ei ole suotavaa että koira rupeaa omimaan löytämiään asioita.
Mulla on nyt kolmas koira eikä koskaan ole ollut ongelmia ruuan kanssa. Pennusta lähtien ruokaa on ollut niin paljon tarjolla, ettei yksikään koiristani ole koskaan ollut ahne ja ruoan perään. Ruokakipossa on aina ruokaa tarjolla, ja saan häärätä keittiössä miten haluan siinä ruokakipon vieressä. Koira saa syödä milloin haluaa eikä ole koskaan ollut tarvetta ottaa ruokakippoa pois koiran syödessä. Ulkona, jos nappaa jotain suuhunsa, otan vain sen suusta pois. En ymmärrä miksi tuotakin pitäisi harjoitella häiritsemällä koiran päivittäistä ruoan syömistä.
Kokeile ymmärtää mitä tarkoittaa pääsääntöisesti :D
-Aito ja alkuperäinen, (valitettavan) vähän käytetty yksilö-
Napakka isku kirveen hamaralla silmien väliin ja loppuu kaikenlainen pureskelu. Ihmetyttää nämä koiraihmiset, kun heidän mielestään piski voi tehdä mitä vaan ja se on silti niin lutuinen ja omistaja tai yleensä ohikulkija on vastuussa siitä mitä rekku tekee. Ilmastonmuutoksestakin kovasti puhutaan, mutta ei siitä, että koiria on jo yli miljardi täysin turhaan luontoa rasittamassa. Mutta kun meidän rekku on hän ja perheen jäsen, eikä se mitään tee, paitsi saattaa hyökätä ohikulkijan kaulasuoniin kiinni.
Mää en tuossa tapauksessa usko että koira olisi kipeä, jos sillä on tapana puoltustaa ruokaansa muutenkin.
Ehkä oli eka kerta kun sen luuhun kosketaan ilman sitä opetettua vihjesanaa? Koira on ehkä purrut ensin vahingossa tai puolustanuu luutaan kun ei ehtinyt varoittaa sua ennen kuin koskit siihen. Sitten se on peläsynyt sun käytöstä(pelästymistäsi) tai ollut tosi epävarma siinä tilanteessa ja kokenut olevansa ns. nurkkaan ajetussa tilanteessa. Kun viellä ollaan sille valmiiksi stressaavalla alueella,(luu) mitä se on tottunut puolustamaan. Ehkä ihminen ei kajonnut aikaisemmpin sen luuhun kesken sen järsimisen, kun se on ehtinyt varoittaa sitä (murina).
Koira ei ole myöskään käyttäytynyt mitenkään yllättävällä tavalla, vaan tosi loogisesti kun ottaa huomioon sen aijemman käytöksen. Vaikka tilanne toki varmasti yllätti. Niin en usko että sun tarvii alkaa pelkään sitä. Eikä tää tee siitä aijempaa epäluotettavampaakaan juurikin koska oli loogista käytöstä. Se pelkäsi/ oli tosi epävarma stressaavassa tilanteessa. Mutta tolle on tehtävä jotain.
Jos se löytää maasta jotain syötävää niin saatko otettua sen sen suusta? Tässä kun on ihan sen turvallisuudesta kyse, sairaat ihmiset kun välillä on heitelly maahan myrkkymakkaroita yms.
Omistaja on vastuussa koirastaan. Ohikulkija jos menee ilman lupaa koskemaan vieraaseen koiraan on tämä vastuussa esim. sormistaan.
Koirat on kyllä aika paska juttu ilmastonmuutoksen suhteen, niinkuin kissat ja muut lihansyöjät. Lapset ja muut ihmiset kuitenkin pahimpia.
Musta koirien määrää pitäisi kyllä vähentää ja jos haluaisi koiran omistajaksi pitäisi käytdä läpi joku kurssi ja saada näin "ajokortti". Tai ihan niin ettei uusia lemmikkejä saisi enää hankkia. Vain virka-, apukoirat yms. olisi sallittuja, eli eläintä ei saisi ottaa vain koska ne on niin söpöjä tai kivoja.
Myöskään lapsia ei tulisi tehdä ennen kuin kaikki orvot on adoptoitu, tyhmää tehdä lisää kun on niin paljon ilman perhettä.
Vierailija kirjoitti:
Mää en tuossa tapauksessa usko että koira olisi kipeä, jos sillä on tapana puoltustaa ruokaansa muutenkin.
Ehkä oli eka kerta kun sen luuhun kosketaan ilman sitä opetettua vihjesanaa? Koira on ehkä purrut ensin vahingossa tai puolustanuu luutaan kun ei ehtinyt varoittaa sua ennen kuin koskit siihen. Sitten se on peläsynyt sun käytöstä(pelästymistäsi) tai ollut tosi epävarma siinä tilanteessa ja kokenut olevansa ns. nurkkaan ajetussa tilanteessa. Kun viellä ollaan sille valmiiksi stressaavalla alueella,(luu) mitä se on tottunut puolustamaan. Ehkä ihminen ei kajonnut aikaisemmpin sen luuhun kesken sen järsimisen, kun se on ehtinyt varoittaa sitä (murina).
Koira ei ole myöskään käyttäytynyt mitenkään yllättävällä tavalla, vaan tosi loogisesti kun ottaa huomioon sen aijemman käytöksen. Vaikka tilanne toki varmasti yllätti. Niin en usko että sun tarvii alkaa pelkään sitä. Eikä tää tee siitä aijempaa epäluotettavampaakaan juurikin koska oli loogista käytöstä. Se pelkäsi/ oli tosi epävarma stressaavassa tilanteessa. Mutta tolle on tehtävä jotain.
Jos se löytää maasta jotain syötävää niin saatko otettua sen sen suusta? Tässä kun on ihan sen turvallisuudesta kyse, sairaat ihmiset kun välillä on heitelly maahan myrkkymakkaroita yms.
Tuossa kun joku mainitsi ruualla härnäämisen niin ei kai kukaan oikeasti tee sellaista tai hyväksy moisia. Ruokahan on vaan ruokaa ja kantsii koira totuttaa siihen että varppina saa ruokansa silloin kun se annetaan, tai jos jostain syystä pois otetaan niin ei siitäkään tehdä elämää suurempaa kysymystä. Osaltaanhan kyse on luottamuksesta, kun koira luottaa laumanjohtajaan tai perheeseen niin sen mukaan menee kaikki oikein. Jos perheessä on vaikka muutama taapero, toinen konttaa syömään koiran ruuat ja toinen meinaa ruveta jollain sähköpistoketta ronklaamaan niin ei sille koiralle pidä ruveta luentoa pitämään koiramurkinan epäsopivuudesta ihmisvaavelille. Nappaa vaan yhen tenavan pois sähköjutskista ja kun sitä istuttaa ruokapöytään niin samalla potkaisee ruokakupin kauemmaksi jotta saa aikaa toinenkin vaaveli pelastaa koiranraksuilta tai raksut vaavelilta.
Noista mainitsemista luistasi tuli mieleen että kerran kuulin neuvon että koiralle kantsii kehua luita, ottaa se siltä, kehua ja antaa takaisin :) Välttämättä ei paras neuvo, ainakin jos tuota minun koiran käytöstä katsoo. Nykyään se tuo luokseni luut ja mikäli seison niin se tipauttaa ne varpailleni. Mikäli sohvalla olen niin kehuminen on saanut sen aikaan että koira käsittää sen luitten kaluamisen sosiaaliseksi tapahtumaksi. Raahaa niitä helkutin luita, tuppautuu syliin, törkkii yhtä luuta kuonollaan minulle ja yrittää kaluta toista samaan aikaan :D
-Aito ja alkuperäinen, (valitettavan) vähän käytetty yksilö-
Lisätään vielä kun joku kyseli miksi olen ottanut koiralta luun pois, että se on aloitettu leluista ja siirrytty luihin ja ne annetaan aina takaisin palkinnoksi.
Koira siis käskystä tiputtaa vaikka aidon luun suustaan, mutta silti se murisee jos vain kasuaalisti kävelet sen luun lähelle. Koirakouluttajalla on käyty.
Ruokakipan voin viedä ihan koskavaan eikä edes murise.. jostain syystä tämä luu on niin hieno ettei sitä saa viedä kuin siten että lähestyn koiraa ja kutsun nimeltä ja sitten käsken JÄTÄ niin luu tipahtaa suusta.
Kai se on siis vaan lisää koulutettava.
Turhautunut olo vaan kun vuositolkulla on nähty niin paljon vaivaa koiran koulutukseen ja parhaat kaikki on tarjottu. Aina kehutaan kuinka kiltti koira ja nyt tämän päiväinen episodi sai kyseenalaistamaan oman koiran luotettavuutta aivan täysin..
Ap