STT: Lapsikasteiden määrä on romahtanut täysin

Kunpa nämä kastetta arvostelevat muistaisivat sitten myös sen, että kun he menevät avioliittoon siellä maistraatissaan, niin sitten he EIVÄT vaadi itselleen sitä naurettavaa omaa näytelmäänsä eli kirkollista siunausta, voidakseen olla prinsessamorsian isän käsipuolessa kävelemässä kirkon alttaria kohti ja morsiamen suurieleistä luovuttamista sun muuta kirkolliseen vihkimiseen liittyvää.   Pitäkää linjanne sitten siinäkin.

Miksi tätä sitten kuitenkin tapahtuu?  Joopa joo, "kun mummot ja papat niin haluavat..." ja muuta lässytystä.  Miksi sitten lasta ei kasteta kirkon jäseneksi,  vaikka mummot ja papat niin haluavatkin?  Linja ei pidä siis siinäkään.

Kirkko ei sulje oveaan keneltäkään, mutta näiden pelkästään prinsessanäytelmiä haluavien pitäisi itse tajuta, että he tekevät väärin kirkkoa kohtaan, kun eivät niitä kirkon arvoja kuitenkaan tunnusta eivätkä  kunnioita.  Ja miksi tulla hakemaan mitään siunausta, kun eivät kerran usko siihen?

Milloinkahan nämä ihmiset alkavat miettiä koululaitoksen turhanpäiväisyyttä ja tarpeettomuutta.  Sehän on lähes yhtä vanha perinne kuin kirkkokin.  Saako lapsi nykyään itse valita, käykö hän koulua vai ei?  Ei saa, ja sehän on siis oikeastaan väärin.  Koulu pitäisi olla vapaaehtoinen ja kuka oppia haluaa, saisi alkaa käydä koulua sitten vasta aikuisena.  

Meidän lapset liitetään SDP:n nuorisojärjestöön.

Vierailija kirjoitti:

Kunpa nämä kastetta arvostelevat muistaisivat sitten myös sen, että kun he menevät avioliittoon siellä maistraatissaan, niin sitten he EIVÄT vaadi itselleen sitä naurettavaa omaa näytelmäänsä eli kirkollista siunausta, voidakseen olla prinsessamorsian isän käsipuolessa kävelemässä kirkon alttaria kohti ja morsiamen suurieleistä luovuttamista sun muuta kirkolliseen vihkimiseen liittyvää.   Pitäkää linjanne sitten siinäkin.

Miksi tätä sitten kuitenkin tapahtuu?  Joopa joo, "kun mummot ja papat niin haluavat..." ja muuta lässytystä.  Miksi sitten lasta ei kasteta kirkon jäseneksi,  vaikka mummot ja papat niin haluavatkin?  Linja ei pidä siis siinäkään.

Kirkko ei sulje oveaan keneltäkään, mutta näiden pelkästään prinsessanäytelmiä haluavien pitäisi itse tajuta, että he tekevät väärin kirkkoa kohtaan, kun eivät niitä kirkon arvoja kuitenkaan tunnusta eivätkä  kunnioita.  Ja miksi tulla hakemaan mitään siunausta, kun eivät kerran usko siihen?

Milloinkahan nämä ihmiset alkavat miettiä koululaitoksen turhanpäiväisyyttä ja tarpeettomuutta.  Sehän on lähes yhtä vanha perinne kuin kirkkokin.  Saako lapsi nykyään itse valita, käykö hän koulua vai ei?  Ei saa, ja sehän on siis oikeastaan väärin.  Koulu pitäisi olla vapaaehtoinen ja kuka oppia haluaa, saisi alkaa käydä koulua sitten vasta aikuisena.  

On pidetty, ei meidän naimisiinmenon takia kirkkoa vaivattu. Eikä kenenkään tutunkaan jotka lapsikastetta arvostelevat.

Mutta kannattaa myös muistaa, että jos pariskunnasta vaan toinen kuuluu kirkoon, ei kirkkovihkiminen onnistu. Silloin on ainoa mahdollisuus tuo parjaamasi siunaus, jos se sille uskovaiselle osapuolelle on tärkeää.

Varmaan myös kirkkohäiden määrä romahtaa kun sakramentteja ei haluta.

Vierailija kirjoitti:

Kunpa nämä kastetta arvostelevat muistaisivat sitten myös sen, että kun he menevät avioliittoon siellä maistraatissaan, niin sitten he EIVÄT vaadi itselleen sitä naurettavaa omaa näytelmäänsä eli kirkollista siunausta, voidakseen olla prinsessamorsian isän käsipuolessa kävelemässä kirkon alttaria kohti ja morsiamen suurieleistä luovuttamista sun muuta kirkolliseen vihkimiseen liittyvää.   Pitäkää linjanne sitten siinäkin.

Miksi tätä sitten kuitenkin tapahtuu?  Joopa joo, "kun mummot ja papat niin haluavat..." ja muuta lässytystä.  Miksi sitten lasta ei kasteta kirkon jäseneksi,  vaikka mummot ja papat niin haluavatkin?  Linja ei pidä siis siinäkään.

Kirkko ei sulje oveaan keneltäkään, mutta näiden pelkästään prinsessanäytelmiä haluavien pitäisi itse tajuta, että he tekevät väärin kirkkoa kohtaan, kun eivät niitä kirkon arvoja kuitenkaan tunnusta eivätkä  kunnioita.  Ja miksi tulla hakemaan mitään siunausta, kun eivät kerran usko siihen?

Milloinkahan nämä ihmiset alkavat miettiä koululaitoksen turhanpäiväisyyttä ja tarpeettomuutta.  Sehän on lähes yhtä vanha perinne kuin kirkkokin.  Saako lapsi nykyään itse valita, käykö hän koulua vai ei?  Ei saa, ja sehän on siis oikeastaan väärin.  Koulu pitäisi olla vapaaehtoinen ja kuka oppia haluaa, saisi alkaa käydä koulua sitten vasta aikuisena.  

Koulun vertaaminen kirkoon on kuin vertaisin kävelyyn opettelua luistimilla kolmosten teon opetteluun.

Vierailija kirjoitti:

Varmaan myös kirkkohäiden määrä romahtaa kun sakramentteja ei haluta.

Laskussa on, alle puolet haluaa kirkkovihkimisen.

"Tilastokeskuksen tiistaina julkistaman tilaston mukaan siviilivihkimisten määrä kasvoi vuonna 2017. Kirkollisten vihkimisten määrä laski hieman.

Viime vuonna maistraatissa solmittiin 13 272 avioliittoa. Vuonna 2016 vastaava luku oli 12 863. Samantyyppinen muutos on näkyvissä myös kahden edellisen vuoden osalta: siviilivihkimisen suosio kasvaa hiljalleen.

Kirkollisten vihkimisten määrä taas putosi nyt noin 500:lla. Vuonna 2016 kirkossa solmittiin 11 454 avioliittoa. Vuonna 2017 määrä oli enää 10 944."

https://www.ksml.fi/kotimaa/Trendi-jatkuu-kirkkoh%C3%A4iden-suosio-lask…

Vierailija kirjoitti:

On ihan yhtä haitallista tai haitallisempaa lapsen psyykeelle, että yritetään kasvattaa hänet arvotyhjiöön. Joka ainoa lapsi tekee aikuistuessaan omat valintansa ihan joka tapauksessa. 

Miten uskonnon puute liittyy arvotyhjiöön?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Varmaan myös kirkkohäiden määrä romahtaa kun sakramentteja ei haluta.

Laskussa on, alle puolet haluaa kirkkovihkimisen.

"Tilastokeskuksen tiistaina julkistaman tilaston mukaan siviilivihkimisten määrä kasvoi vuonna 2017. Kirkollisten vihkimisten määrä laski hieman.

Viime vuonna maistraatissa solmittiin 13 272 avioliittoa. Vuonna 2016 vastaava luku oli 12 863. Samantyyppinen muutos on näkyvissä myös kahden edellisen vuoden osalta: siviilivihkimisen suosio kasvaa hiljalleen.

Kirkollisten vihkimisten määrä taas putosi nyt noin 500:lla. Vuonna 2016 kirkossa solmittiin 11 454 avioliittoa. Vuonna 2017 määrä oli enää 10 944."

https://www.ksml.fi/kotimaa/Trendi-jatkuu-kirkkoh%C3%A4iden-suosio-lask…

Maistraatissa pääsee nykyään laiantaina vihille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kummipakko vähentää kasteita. Ei kaikilla ole ihmistä kummiksi tai ei haluta ketä tahansa tai ei pidetä kummiutta enää minään.

Meille kummien valinta oli vaikeaa, koska kummin tehtäviä ei oikeastaan juuri kukaan tee. Ja haluaako niitä edes tehtävän. Täysin turha jäänne.

Meillä lapsia ei kastettu, mutta kummit heillä on. Ja ovat ylpeitä ja iloisia asemastaan.

Itse kuulun vielä kirkkoon, mutta lapset saavat itse valita. Esikoiseni lukee elämänkatsomustietoa ja kuopuskin tulee lukemaan. Tieto uskonnoista on tärkeää, uskovaisuus ei.

Meillä kotona asuva nuori on ainoa kirkkoon kuuluva. Erosin omasta suuntauksestani jo ennen hänen syntymäänsä ja samalla erosi vanhempi lapseni. Koulussa hän sai silti kiitettäviä Raamatun historiasta.

Nykyään mieskin on lähtenyt kirkosta, mutta lapsemme haluaa kuulua siihen toistaiseksi. Uskonnosta hän on sanonut, että periaatteetovat ok, mutta ihmetarinat eivät kiinnosta. Rippikoulua ei käynyt kumpikaan, tuskin menetti mitään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vanhemmat aina jossain määrin kasvattavat lapsensa tietyn ideologian, kulttuurin ja elämänkatsomuksen piiriin, se on ihan luonnollista. Outoa olisi, jos vanhemmat antaisivat lapsen todella aidosti etsiä täysin oman elämänkatsomuksensa, käsityksensä oikeasta ja väärästä jne. Kuulostaa ehkä ajatuksena kauniilta, mutta se olisi käytännössä mahdotontakin ja olisi pahimmillaan kasvattamatta jättämistä. Minusta on siis täysin luonnollista, että esim. vegaaniperheessä lapsetkin syövät vegaanisesti ja että tietyn uskontoon kuuluvat vanhemmat opettavat uskontoa myös lapselleen. Toki ymmärrän myös, jos joku niin ei halua tehdä.

Eikö sitä uskontoa voi opettaa liittämättä puolustuskyvytöntä ja ymmärtämätöntä ihmistä johonkin yhteisöön? Miksei anneta vapautta liittyä itse jos ja kun haluaa?

Lapsi "pakkoliitetään" aina siihen yhteisöön, johon hän sattuu syntymään, en pidä kirkkoon liittämistä sen ihmeempänä. Ei ole kaikilta osin mahdollista tai mielestäni aina edes suotavaa, että lapsi suljetaan vanhempiensa kaikista yhteisöistä ja elämäntavoista ulkopuoliseksi, jotta "hän voi sitten päättää joskus itse". Kuinka pitkälle tämä itse päättäminen tulisi sitten viedä, sillä lähes kaikki asiat elämässämme koostuvat aatteellisista valinnoista? Tärkeintä mielestäni on se, että lapsi saa ymmärryksen lisääntyessä irtautua niistä asioista, joista haluaa.

Sekoitat kaksi asiaa. Kasvatuksen ja virallisen liittämisen uskontokunnan jäseneksi. Se ei ole todellista valinnanvapautta, että aikuisena saa erota jos ei halua enää olla jäsen.

eri

Kasvatus ei myöskään ole todellista valinnanvapautta. Vanhempi ei voi mitenkään luoda lapselleen maailmaa, jossa häneen ei vaikuteta tai hän saisi tehdä täydellisen itsenäisiä valintoja. Jos vanhemmat uskovat Jumalaan, tottakai he kannustavat lapsensakin uskoon. Jos sinä uskot, että liikunta on hyväksi, niin todennäköisesti kannustat lastasi liikkumaan.

Kyllä, mutta en liitä sitä vauvana urheiluseuraan, joka kerää veroilla rahaa urheiluhallien tyhjinä seisottamiseen ja urheiluohjaajien ja toimistohenkilökunnan palkkoihin. 

Minun isäni muuten liitti minut erään urheiluseuran jäseneksi vähän kuin hyväintekeväisyysmielessä, maksoi tietenkin jäsenmaksuni. En ollut lainkaan aktiivinen seuran toiminnassa, mutta olin virallinen jäsen. Enpä ollut edes miettinyt koko juttua vuosiin, mutta tulipa nyt mieleen. Tämä oli sinusta suuri vääryys isältäni?

Vierailija kirjoitti:

Surullista. Tämä Suomi on kohta semmonen pakanamaa ja tänne tullaan tekemään lähetystyötä muualta. Toivottavasti kuitenkin toisesta kristitystä maasta eikä muslimivaltioista kuten nyt näyttää.

Miten olisi vapaa-ajatteleminen?

Ei kristinuskosta lähtenyt hae tilalle toista uskontoa, jos ei usko *mihinkään.*

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vanhemmat aina jossain määrin kasvattavat lapsensa tietyn ideologian, kulttuurin ja elämänkatsomuksen piiriin, se on ihan luonnollista. Outoa olisi, jos vanhemmat antaisivat lapsen todella aidosti etsiä täysin oman elämänkatsomuksensa, käsityksensä oikeasta ja väärästä jne. Kuulostaa ehkä ajatuksena kauniilta, mutta se olisi käytännössä mahdotontakin ja olisi pahimmillaan kasvattamatta jättämistä. Minusta on siis täysin luonnollista, että esim. vegaaniperheessä lapsetkin syövät vegaanisesti ja että tietyn uskontoon kuuluvat vanhemmat opettavat uskontoa myös lapselleen. Toki ymmärrän myös, jos joku niin ei halua tehdä.

Eikö sitä uskontoa voi opettaa liittämättä puolustuskyvytöntä ja ymmärtämätöntä ihmistä johonkin yhteisöön? Miksei anneta vapautta liittyä itse jos ja kun haluaa?

Lapsi "pakkoliitetään" aina siihen yhteisöön, johon hän sattuu syntymään, en pidä kirkkoon liittämistä sen ihmeempänä. Ei ole kaikilta osin mahdollista tai mielestäni aina edes suotavaa, että lapsi suljetaan vanhempiensa kaikista yhteisöistä ja elämäntavoista ulkopuoliseksi, jotta "hän voi sitten päättää joskus itse". Kuinka pitkälle tämä itse päättäminen tulisi sitten viedä, sillä lähes kaikki asiat elämässämme koostuvat aatteellisista valinnoista? Tärkeintä mielestäni on se, että lapsi saa ymmärryksen lisääntyessä irtautua niistä asioista, joista haluaa.

Sekoitat kaksi asiaa. Kasvatuksen ja virallisen liittämisen uskontokunnan jäseneksi. Se ei ole todellista valinnanvapautta, että aikuisena saa erota jos ei halua enää olla jäsen.

eri

Kasvatus ei myöskään ole todellista valinnanvapautta. Vanhempi ei voi mitenkään luoda lapselleen maailmaa, jossa häneen ei vaikuteta tai hän saisi tehdä täydellisen itsenäisiä valintoja. Jos vanhemmat uskovat Jumalaan, tottakai he kannustavat lapsensakin uskoon. Jos sinä uskot, että liikunta on hyväksi, niin todennäköisesti kannustat lastasi liikkumaan.

Kyllä, mutta en liitä sitä vauvana urheiluseuraan, joka kerää veroilla rahaa urheiluhallien tyhjinä seisottamiseen ja urheiluohjaajien ja toimistohenkilökunnan palkkoihin. 

Minun isäni muuten liitti minut erään urheiluseuran jäseneksi vähän kuin hyväintekeväisyysmielessä, maksoi tietenkin jäsenmaksuni. En ollut lainkaan aktiivinen seuran toiminnassa, mutta olin virallinen jäsen. Enpä ollut edes miettinyt koko juttua vuosiin, mutta tulipa nyt mieleen. Tämä oli sinusta suuri vääryys isältäni?

Käännytettiinkö siellä johonkin aatteeseen tai uskomuksiin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vanhemmat aina jossain määrin kasvattavat lapsensa tietyn ideologian, kulttuurin ja elämänkatsomuksen piiriin, se on ihan luonnollista. Outoa olisi, jos vanhemmat antaisivat lapsen todella aidosti etsiä täysin oman elämänkatsomuksensa, käsityksensä oikeasta ja väärästä jne. Kuulostaa ehkä ajatuksena kauniilta, mutta se olisi käytännössä mahdotontakin ja olisi pahimmillaan kasvattamatta jättämistä. Minusta on siis täysin luonnollista, että esim. vegaaniperheessä lapsetkin syövät vegaanisesti ja että tietyn uskontoon kuuluvat vanhemmat opettavat uskontoa myös lapselleen. Toki ymmärrän myös, jos joku niin ei halua tehdä.

Eikö sitä uskontoa voi opettaa liittämättä puolustuskyvytöntä ja ymmärtämätöntä ihmistä johonkin yhteisöön? Miksei anneta vapautta liittyä itse jos ja kun haluaa?

Lapsi "pakkoliitetään" aina siihen yhteisöön, johon hän sattuu syntymään, en pidä kirkkoon liittämistä sen ihmeempänä. Ei ole kaikilta osin mahdollista tai mielestäni aina edes suotavaa, että lapsi suljetaan vanhempiensa kaikista yhteisöistä ja elämäntavoista ulkopuoliseksi, jotta "hän voi sitten päättää joskus itse". Kuinka pitkälle tämä itse päättäminen tulisi sitten viedä, sillä lähes kaikki asiat elämässämme koostuvat aatteellisista valinnoista? Tärkeintä mielestäni on se, että lapsi saa ymmärryksen lisääntyessä irtautua niistä asioista, joista haluaa.

Sekoitat kaksi asiaa. Kasvatuksen ja virallisen liittämisen uskontokunnan jäseneksi. Se ei ole todellista valinnanvapautta, että aikuisena saa erota jos ei halua enää olla jäsen.

eri

Kasvatus ei myöskään ole todellista valinnanvapautta. Vanhempi ei voi mitenkään luoda lapselleen maailmaa, jossa häneen ei vaikuteta tai hän saisi tehdä täydellisen itsenäisiä valintoja. Jos vanhemmat uskovat Jumalaan, tottakai he kannustavat lapsensakin uskoon. Jos sinä uskot, että liikunta on hyväksi, niin todennäköisesti kannustat lastasi liikkumaan.

Kyllä, mutta en liitä sitä vauvana urheiluseuraan, joka kerää veroilla rahaa urheiluhallien tyhjinä seisottamiseen ja urheiluohjaajien ja toimistohenkilökunnan palkkoihin. 

Minun isäni muuten liitti minut erään urheiluseuran jäseneksi vähän kuin hyväintekeväisyysmielessä, maksoi tietenkin jäsenmaksuni. En ollut lainkaan aktiivinen seuran toiminnassa, mutta olin virallinen jäsen. Enpä ollut edes miettinyt koko juttua vuosiin, mutta tulipa nyt mieleen. Tämä oli sinusta suuri vääryys isältäni?

Käännytettiinkö siellä johonkin aatteeseen tai uskomuksiin?

Juu, kyllä siellä kannustettiin harjoittamaan kys. lajia.

En voi hyväksyä sitä, että heti ekasta luokasta alkaen lapsille aletaan "opettaa" uskontoa siinä missä faktoihin perustuvia oppiaineitakin. Uskonnonopetus on Suomessa puolueetonta vain kauniissa lupauksissa; todellisuudessa uskontoa opettaa tavallisesti uskovainen, luterilaiseen kirkkoon kallellaan oleva henkilö. Ja koska kaikkien luterilaiseen kirkkoon kastettujen lasten on pakko osallistua tähän tuputtamiseen, en voi tukea kastettakaan. Kirkkoon kuulumattomat lapset saavat sentään valita uskonnon ja elämänkatsomustiedon välillä.

Mutta joulua, Jeesuksen syntymäjuhlaa kuitenkin kaikki haluavat viettää, vakaumuksestaan riippumatta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä kastettiin lapset itsestäänselvyytenä, sillä ajattelen asioita laajasti suomalaisen tapakulttuurin ja perinteen näkökulmasta. Lapsieni kastemekkoon on kirjottu kymmenien siinä kastettujen lasten nimet, myös omani.

Kastejuhla on myös hieno tapa juhlia uutta ihmistä. Eikä minua ainakaan ärsytä ajatus siitä, että lapseni ovat korkeamman voiman suojeluksessa. :)

Et usko että kastamattomat lapset ovat tämän "korkeamman voiman" suojeluksessa? Ei ole kyllä minkään palvomisen arvoinen sellainen jumala, jonka suojelus lapselle riippuu muiden ihmisten teoista.

Sinulle ja tuolle toiselle tyhmälle: Olenko näin väittänyt? En. Ehkä olisi pitänyt vääntää rautalangasta, vaikka luulinkin viestini välittyvän jo traditioperustelustani. Eli olisi kai pitänyt vääntää rautakangesta, että en itsekään ole kovin uskonnollinen, mutta ajatus korkeammasta voimasta, joka suojelee minua ja lapsiani (huom. ei kuitenkaan ainoastaan minua ja lapsiani, tämä ei poissulje muita......) on minusta hieno.

Eli ne, jotka eivät halunneet lapsiaan kastettavan seurakunnan jäseneksi, ottavat itseensä sen, ettei tämä eräs heidän mielestään kuviteltu satuolento suojaisikaan heidän lapsiaan. ANNA MUN KAIKKI KESTÄÄ.

Dec. 25 is not the date mentioned in the Bible as the day of Jesus's birth; the Bible is actually silent on the day or the time of year when Mary was said to have given birth to him in Bethlehem. The earliest Christians did not celebrate his birth.

Vierailija kirjoitti:

Mutta joulua, Jeesuksen syntymäjuhlaa kuitenkin kaikki haluavat viettää, vakaumuksestaan riippumatta.

Jo ihan Wikipediasta olisit saanut perustiedot:

"Joulun ajankohta on muinaisen roomalaisen kalenterin talvipäivänseisauksen päivämäärä.[2] Suomen kielen sanat joulu ja juhla ovat ruotsalaisia tai skandinaavisia lainasanoja.[5] Sana joulu tulee alun perin ennen kristinuskoa vietetyn talvipäivänseisauksen juhlan muinaisgermaanisesta nimestä.[6] Joulussa ovat yhdistyneet kristillinen juhla, muinainen roomalainen saturnalia-juhla sekä Euroopan pohjoisten kansojen maatalousvuoden päättäjäis- ja keskitalven juhla (yule), Suomessa vanha vuodenvaihteenjuhla kekri[7]."

Vierailija kirjoitti:

Mutta joulua, Jeesuksen syntymäjuhlaa kuitenkin kaikki haluavat viettää, vakaumuksestaan riippumatta.

Jeesus piti sikoja saastaisina eläiminä. Miksi monet uskovaiset silti syövät hänen kunniakseen pitämässään juhlassa hänen kammoamiaan eläimiä?

Kenelläkään ei tule mieleen, että ihminen voi olla niin yksinäinen, ettei lapselle löydy kummejakaan. Ei siinä takana, mitään suurta filosofiaa aina ole.