Lue keskustelun säännöt.
Miten hyväksyä oma rumuus?
15.09.2019 |
Kaipaisin neuvoja tähän. En kaipaa kauneusvinkkejä enkä mitään "jokaisessa ihmisessä on jotain kaunista" -lässytystä. Haluan psykologisia vinkkejä oman rumuuden hyväksymiseen, kiitos.
Kommentit (345)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiinnität liikaa huomiota joihinkin piirteisiisi, jolloin ne suurenevat mielessäsi. Mikähän on piirre jota muka pidät niin rumana. Se että pidät jotain piirrettä rumana ei tarkoita sitä että se olisi ruma. Olet jankannut itsellesi että olet "ruma" ja aivosi tulkitsevat asian niin. Rupea ajattelemaan että olet viehättävä. Ajatukset vaikuttavat.
Huoh. Miljoonannen kerran: en kaipaa vakuutteluja tai uskotteluja siitä, että olenkin todellisuudessa kaunis. En nimittäin ole. Kaipaan vinkkejä todellisuuden hyväksymiseen. Että miten voisin selvitä rumana ihmisenä tässä maailmassa, jossa kauneuden ja viehättävyyden merkitys on ylikorostunut.
Tämä "rumuus" on pelkkä sana joka ei tarkoita mitään tai voi tarkoittaa mitä vain. Se on täysin makuasia. Jos sinä et nyt pidä jotain piirrettä itsessäsi kauniina niin minä voin pitää. Sanoppa joku julkisuuden henkilö joka mielestäsi kaunis ja joku joka ei ole
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiinnität liikaa huomiota joihinkin piirteisiisi, jolloin ne suurenevat mielessäsi. Mikähän on piirre jota muka pidät niin rumana. Se että pidät jotain piirrettä rumana ei tarkoita sitä että se olisi ruma. Olet jankannut itsellesi että olet "ruma" ja aivosi tulkitsevat asian niin. Rupea ajattelemaan että olet viehättävä. Ajatukset vaikuttavat.
Huoh. Miljoonannen kerran: en kaipaa vakuutteluja tai uskotteluja siitä, että olenkin todellisuudessa kaunis. En nimittäin ole. Kaipaan vinkkejä todellisuuden hyväksymiseen. Että miten voisin selvitä rumana ihmisenä tässä maailmassa, jossa kauneuden ja viehättävyyden merkitys on ylikorostunut.
Nyt pitäisi jo vähän saada kuvallisia todisteita "rumuudestasi".
Koska kukaan ei sitä muuten usko(ja tuskin uskoo kuvan nähtyäänkään).
Itse olen kaukana keskimääräisestä kauneusihanteesta, mutta kelpaan niille joiden kanssa elän ja muiden mielipiteet ei minua kiinnosta
Minä olen myös pähkäillyt tämän kysymyksen kanssa jo (liian) kauan. Teininä minulle tapahtui jotain, mikä teki kasvoistani rumat (en kerro tarkemmin, mitä tapahtui, jottei tunnisteta). Lapsena olin jopa kaunis. En ole siis nytkään mikään huomiotaherättävän epämuodostunut tms., mutta kasvoni menivät niin epätasapainoon, että olen oikeasti ruma. Ei siitä mihinkään pääse.
Monta vuotta yritin oikeastaan vain kadota näkyvistä. Mikään erityisen huono itsetunto minulla ei ole muuten kuin tämän asian suhteen. Olen aika älykäs ja luova, joten keskityin elämässäni siihen puoleen. Ajattelin, että okei, eikö se sisäinen kauneus ole muutenkin tärkeintä? Aina tuo ei lohduttanut, mutta uskon, että rumuus teki minusta oikeastaan paremman ihmisen.
Mutta ei kokonaista ihmistä. Havahduin itse asiassa hiljattain siihen, että nuoruuteni on ohi, mutta en koe olevani fyysinen olento ollenkaan. Olen vuosien varrella tehnyt itsestäni näkymättömän. Vartaloni on kaunis, ironista kyllä, mutta pukeudun säkkeihin. Rakkautta en ole kokenut koskaan. En uskalla esiintyä (vaikka pitäisi), valokuvia vältän kuin ruttoa. Onko tämä oikein?
En tajua enää, miksi joskus nuorena päätin, että plastiikkakirurgia on tyhmien ja pinnallisten ihmisten touhua. Olin kyllä itse ihan hemmetin tyhmä ajatellessani noin, sillä leikkauksen ansiosta olisin voinut elää paljon normaalimpaa elämää jo vuosikaudet.
Nyt säästän kyseiseen leikkaukseen, eli ilmeisesti vastaus kysymykseen on, että en koskaan hyväksynytkään rumuuttani.
Käyttäjä23758 kirjoitti:
Älä ajattele että oot ruma, ajattele että oot kaunis omana ittensä, koska oot persoonallinen. Korosta hyviä puolia. 😊
Oletko tynnyrissä kasvanut? Ei kaikilla ole hyviä puolia. Minä esim. olen parikin kertaa kysynyt, miten korostetaan esim. vasemman jalan pikkuvarvasta, jos se sattuisi olemaan ihmisen ainoa paras puoli. Yhden kerran sain vastauksen, että pitää kulkea ilman kenkiä ja sukkia. Ihan kiva ohje näin Suomessa, jossa suurin osa vuodesta on liian kylmä. Kaikkialla ei myöskään ole soveliasta olla paljain jaloin, vaikka olisi tarpeeksi lämmintä.
Olet lapsellinen, jos kuvittelet, että rumilla on aina joko paksu tukka/kauniit silmät/sileä iho tai itä tahansa muuta, jota voisi korostaa. Ja vaikka korostaisi, niin se todennäköisesti jäisi huomaamatta kaiken sen rumuuden alta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiinnität liikaa huomiota joihinkin piirteisiisi, jolloin ne suurenevat mielessäsi. Mikähän on piirre jota muka pidät niin rumana. Se että pidät jotain piirrettä rumana ei tarkoita sitä että se olisi ruma. Olet jankannut itsellesi että olet "ruma" ja aivosi tulkitsevat asian niin. Rupea ajattelemaan että olet viehättävä. Ajatukset vaikuttavat.
Huoh. Miljoonannen kerran: en kaipaa vakuutteluja tai uskotteluja siitä, että olenkin todellisuudessa kaunis. En nimittäin ole. Kaipaan vinkkejä todellisuuden hyväksymiseen. Että miten voisin selvitä rumana ihmisenä tässä maailmassa, jossa kauneuden ja viehättävyyden merkitys on ylikorostunut.
Nyt pitäisi jo vähän saada kuvallisia todisteita "rumuudestasi".
Koska kukaan ei sitä muuten usko(ja tuskin uskoo kuvan nähtyäänkään).
Itse olen kaukana keskimääräisestä kauneusihanteesta, mutta kelpaan niille joiden kanssa elän ja muiden mielipiteet ei minua kiinnosta
Taas tätä. Rumuuden olemassaolo halutaan kieltää. Eikö tuo kieltäminen nimenomaan todista, että rumuus on ihmisten mielestä jotain hirveän, kuvottavan kamalaa? Jotain niin kamalaa, että siitä puhuminenkin halutaan kieltää?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiinnität liikaa huomiota joihinkin piirteisiisi, jolloin ne suurenevat mielessäsi. Mikähän on piirre jota muka pidät niin rumana. Se että pidät jotain piirrettä rumana ei tarkoita sitä että se olisi ruma. Olet jankannut itsellesi että olet "ruma" ja aivosi tulkitsevat asian niin. Rupea ajattelemaan että olet viehättävä. Ajatukset vaikuttavat.
Huoh. Miljoonannen kerran: en kaipaa vakuutteluja tai uskotteluja siitä, että olenkin todellisuudessa kaunis. En nimittäin ole. Kaipaan vinkkejä todellisuuden hyväksymiseen. Että miten voisin selvitä rumana ihmisenä tässä maailmassa, jossa kauneuden ja viehättävyyden merkitys on ylikorostunut.
K
Nyt pitäisi jo vähän saada kuvallisia todisteita "rumuudestasi".
Koska kukaan ei sitä muuten usko(ja tuskin uskoo kuvan nähtyäänkään).
Itse olen kaukana keskimääräisestä kauneusihanteesta, mutta kelpaan niille joiden kanssa elän ja muiden mielipiteet ei minua kiinnosta
Juuri näin. Kerroppa ap kuka julkisuuden henkilö on mielestäsi kaunis ja kuka ei. Ja millainen on piurre josta et ulkonäössäsi pidä. Keskimääräistä kauneusihannetta on miltei mahdoton määrittää. Se on todellakin makuasia
Vierailija kirjoitti:
Minä olen myös pähkäillyt tämän kysymyksen kanssa jo (liian) kauan. Teininä minulle tapahtui jotain, mikä teki kasvoistani rumat (en kerro tarkemmin, mitä tapahtui, jottei tunnisteta). Lapsena olin jopa kaunis. En ole siis nytkään mikään huomiotaherättävän epämuodostunut tms., mutta kasvoni menivät niin epätasapainoon, että olen oikeasti ruma. Ei siitä mihinkään pääse.
Monta vuotta yritin oikeastaan vain kadota näkyvistä. Mikään erityisen huono itsetunto minulla ei ole muuten kuin tämän asian suhteen. Olen aika älykäs ja luova, joten keskityin elämässäni siihen puoleen. Ajattelin, että okei, eikö se sisäinen kauneus ole muutenkin tärkeintä? Aina tuo ei lohduttanut, mutta uskon, että rumuus teki minusta oikeastaan paremman ihmisen.
Mutta ei kokonaista ihmistä. Havahduin itse asiassa hiljattain siihen, että nuoruuteni on ohi, mutta en koe olevani fyysinen olento ollenkaan. Olen vuosien varrella tehnyt itsestäni näkymättömän. Vartaloni on kaunis, ironista kyllä, mutta pukeudun säkkeihin. Rakkautta en ole kokenut koskaan. En uskalla esiintyä (vaikka pitäisi), valokuvia vältän kuin ruttoa. Onko tämä oikein?
En tajua enää, miksi joskus nuorena päätin, että plastiikkakirurgia on tyhmien ja pinnallisten ihmisten touhua. Olin kyllä itse ihan hemmetin tyhmä ajatellessani noin, sillä leikkauksen ansiosta olisin voinut elää paljon normaalimpaa elämää jo vuosikaudet.
Nyt säästän kyseiseen leikkaukseen, eli ilmeisesti vastaus kysymykseen on, että en koskaan hyväksynytkään rumuuttani.
Kiitos tästä. Samaistun moneen asiaan.
- ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiinnität liikaa huomiota joihinkin piirteisiisi, jolloin ne suurenevat mielessäsi. Mikähän on piirre jota muka pidät niin rumana. Se että pidät jotain piirrettä rumana ei tarkoita sitä että se olisi ruma. Olet jankannut itsellesi että olet "ruma" ja aivosi tulkitsevat asian niin. Rupea ajattelemaan että olet viehättävä. Ajatukset vaikuttavat.
Huoh. Miljoonannen kerran: en kaipaa vakuutteluja tai uskotteluja siitä, että olenkin todellisuudessa kaunis. En nimittäin ole. Kaipaan vinkkejä todellisuuden hyväksymiseen. Että miten voisin selvitä rumana ihmisenä tässä maailmassa, jossa kauneuden ja viehättävyyden merkitys on ylikorostunut.
Nyt pitäisi jo vähän saada kuvallisia todisteita "rumuudestasi".
Koska kukaan ei sitä muuten usko(ja tuskin uskoo kuvan nähtyäänkään).
Itse olen kaukana keskimääräisestä kauneusihanteesta, mutta kelpaan niille joiden kanssa elän ja muiden mielipiteet ei minua kiinnosta
Taas tätä. Rumuuden olemassaolo halutaan kieltää. Eikö tuo kieltäminen nimenomaan todista, että rumuus on ihmisten mielestä jotain hirveän, kuvottavan kamalaa? Jotain niin kamalaa, että siitä puhuminenkin halutaan kieltää?
Sinä et päätä sitä mikä on rumaa ja mikä ei. Jokaista miellyttää enemmän tai vähemmän tietynlaiset piirteet. Yksinkertainen kysymys. Kuvaile millainen on mielestäsi esim. ruma nenä tai ruma leuka.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiinnität liikaa huomiota joihinkin piirteisiisi, jolloin ne suurenevat mielessäsi. Mikähän on piirre jota muka pidät niin rumana. Se että pidät jotain piirrettä rumana ei tarkoita sitä että se olisi ruma. Olet jankannut itsellesi että olet "ruma" ja aivosi tulkitsevat asian niin. Rupea ajattelemaan että olet viehättävä. Ajatukset vaikuttavat.
Huoh. Miljoonannen kerran: en kaipaa vakuutteluja tai uskotteluja siitä, että olenkin todellisuudessa kaunis. En nimittäin ole. Kaipaan vinkkejä todellisuuden hyväksymiseen. Että miten voisin selvitä rumana ihmisenä tässä maailmassa, jossa kauneuden ja viehättävyyden merkitys on ylikorostunut.
Nyt pitäisi jo vähän saada kuvallisia todisteita "rumuudestasi".
Koska kukaan ei sitä muuten usko(ja tuskin uskoo kuvan nähtyäänkään).
Itse olen kaukana keskimääräisestä kauneusihanteesta, mutta kelpaan niille joiden kanssa elän ja muiden mielipiteet ei minua kiinnosta
Taas tätä. Rumuuden olemassaolo halutaan kieltää. Eikö tuo kieltäminen nimenomaan todista, että rumuus on ihmisten mielestä jotain hirveän, kuvottavan kamalaa? Jotain niin kamalaa, että siitä puhuminenkin halutaan kieltää?
Sinä et päätä sitä mikä on rumaa ja mikä ei. Jokaista miellyttää enemmän tai vähemmän tietynlaiset piirteet. Yksinkertainen kysymys. Kuvaile millainen on mielestäsi esim. ruma nenä tai ruma leuka.
Ohis, mutta mielestäni asiaa ei voi ajatella noin, että jokin tietynlainen nenä tai leuka on ruma. Sama nenä voi olla kaunis toisella ja ruma toisella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiinnität liikaa huomiota joihinkin piirteisiisi, jolloin ne suurenevat mielessäsi. Mikähän on piirre jota muka pidät niin rumana. Se että pidät jotain piirrettä rumana ei tarkoita sitä että se olisi ruma. Olet jankannut itsellesi että olet "ruma" ja aivosi tulkitsevat asian niin. Rupea ajattelemaan että olet viehättävä. Ajatukset vaikuttavat.
Huoh. Miljoonannen kerran: en kaipaa vakuutteluja tai uskotteluja siitä, että olenkin todellisuudessa kaunis. En nimittäin ole. Kaipaan vinkkejä todellisuuden hyväksymiseen. Että miten voisin selvitä rumana ihmisenä tässä maailmassa, jossa kauneuden ja viehättävyyden merkitys on ylikorostunut.
No onhan täällä annettu vaikka kuinka paljon vinkkejä. Esim. että keskittyisit muihin asioihin kuin siihen rumuuteesi, tekisit asioita joista saat nautintoa elämään, yms. Et vain ilmeisesti halua kuunnella. eri
Hyväksy se että ulkonäkösi ei ole vahvin alueesi vaan sinun vahvuudet löytyy jostain muualta. Sen lisäksi itsetunnolle paras kohotus on se että ei vain yksinkertaisesti välitä mitä muut ovat sinusta mieltä. Elä elämääsi itseäsi varten. Jos taas unelmasi on olla kaunis ja malli, niin silloin siihen ei auta muu kuin panostaa asiaan, eli kroppa timmissä kunnossa ja opiskelet itsesi meikki- ja erikoistehostetaituriksi.
Ei kukaan ihminen ole kaunis 24/7, kun näet kauniin ja meikatun ihmisen niin näet hänen "Parhaat kohtaukset", et hänen "Kameran takana"-kohtia. Kyllä se Natalie Portmanikin joka aamu käy vatsaläskit kurtulla pöntöllä torttuja vääntämässä ja katsoo peilistä ryppyjään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiinnität liikaa huomiota joihinkin piirteisiisi, jolloin ne suurenevat mielessäsi. Mikähän on piirre jota muka pidät niin rumana. Se että pidät jotain piirrettä rumana ei tarkoita sitä että se olisi ruma. Olet jankannut itsellesi että olet "ruma" ja aivosi tulkitsevat asian niin. Rupea ajattelemaan että olet viehättävä. Ajatukset vaikuttavat.
Huoh. Miljoonannen kerran: en kaipaa vakuutteluja tai uskotteluja siitä, että olenkin todellisuudessa kaunis. En nimittäin ole. Kaipaan vinkkejä todellisuuden hyväksymiseen. Että miten voisin selvitä rumana ihmisenä tässä maailmassa, jossa kauneuden ja viehättävyyden merkitys on ylikorostunut.
Nyt pitäisi jo vähän saada kuvallisia todisteita "rumuudestasi".
Koska kukaan ei sitä muuten usko(ja tuskin uskoo kuvan nähtyäänkään).
Itse olen kaukana keskimääräisestä kauneusihanteesta, mutta kelpaan niille joiden kanssa elän ja muiden mielipiteet ei minua kiinnosta
Taas tätä. Rumuuden olemassaolo halutaan kieltää. Eikö tuo kieltäminen nimenomaan todista, että rumuus on ihmisten mielestä jotain hirveän, kuvottavan kamalaa? Jotain niin kamalaa, että siitä puhuminenkin halutaan kieltää?
Sinä et päätä sitä mikä on rumaa ja mikä ei. Jokaista miellyttää enemmän tai vähemmän tietynlaiset piirteet. Yksinkertainen kysymys. Kuvaile millainen on mielestäsi esim. ruma nenä tai ruma leuka.
Ohis, mutta mielestäni asiaa ei voi ajatella noin, että jokin tietynlainen nenä tai leuka on ruma. Sama nenä voi olla kaunis toisella ja ruma toisella.
Tarkoitin lähinnä sitä että kuvailisi sanallisesti mikä nyt on niin rumaa. Pelkkä sana tarkoittaa eri ihmisille aivan erinäköistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiinnität liikaa huomiota joihinkin piirteisiisi, jolloin ne suurenevat mielessäsi. Mikähän on piirre jota muka pidät niin rumana. Se että pidät jotain piirrettä rumana ei tarkoita sitä että se olisi ruma. Olet jankannut itsellesi että olet "ruma" ja aivosi tulkitsevat asian niin. Rupea ajattelemaan että olet viehättävä. Ajatukset vaikuttavat.
Huoh. Miljoonannen kerran: en kaipaa vakuutteluja tai uskotteluja siitä, että olenkin todellisuudessa kaunis. En nimittäin ole. Kaipaan vinkkejä todellisuuden hyväksymiseen. Että miten voisin selvitä rumana ihmisenä tässä maailmassa, jossa kauneuden ja viehättävyyden merkitys on ylikorostunut.
Nyt pitäisi jo vähän saada kuvallisia todisteita "rumuudestasi".
Koska kukaan ei sitä muuten usko(ja tuskin uskoo kuvan nähtyäänkään).
Itse olen kaukana keskimääräisestä kauneusihanteesta, mutta kelpaan niille joiden kanssa elän ja muiden mielipiteet ei minua kiinnosta
Taas tätä. Rumuuden olemassaolo halutaan kieltää. Eikö tuo kieltäminen nimenomaan todista, että rumuus on ihmisten mielestä jotain hirveän, kuvottavan kamalaa? Jotain niin kamalaa, että siitä puhuminenkin halutaan kieltää?
Sinä et päätä sitä mikä on rumaa ja mikä ei. Jokaista miellyttää enemmän tai vähemmän tietynlaiset piirteet. Yksinkertainen kysymys. Kuvaile millainen on mielestäsi esim. ruma nenä tai ruma leuka.
Eiköhän kyse ole enemmänkin piirteiden yhteensopivuudesta. Omat piirteeni ovat vähän epäsuhtaiset ja epäsymmetriset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiinnität liikaa huomiota joihinkin piirteisiisi, jolloin ne suurenevat mielessäsi. Mikähän on piirre jota muka pidät niin rumana. Se että pidät jotain piirrettä rumana ei tarkoita sitä että se olisi ruma. Olet jankannut itsellesi että olet "ruma" ja aivosi tulkitsevat asian niin. Rupea ajattelemaan että olet viehättävä. Ajatukset vaikuttavat.
Huoh. Miljoonannen kerran: en kaipaa vakuutteluja tai uskotteluja siitä, että olenkin todellisuudessa kaunis. En nimittäin ole. Kaipaan vinkkejä todellisuuden hyväksymiseen. Että miten voisin selvitä rumana ihmisenä tässä maailmassa, jossa kauneuden ja viehättävyyden merkitys on ylikorostunut.
Nyt pitäisi jo vähän saada kuvallisia todisteita "rumuudestasi".
Koska kukaan ei sitä muuten usko(ja tuskin uskoo kuvan nähtyäänkään).
Itse olen kaukana keskimääräisestä kauneusihanteesta, mutta kelpaan niille joiden kanssa elän ja muiden mielipiteet ei minua kiinnosta
Taas tätä. Rumuuden olemassaolo halutaan kieltää. Eikö tuo kieltäminen nimenomaan todista, että rumuus on ihmisten mielestä jotain hirveän, kuvottavan kamalaa? Jotain niin kamalaa, että siitä puhuminenkin halutaan kieltää?
Ei.
Ei rumuutta yritetä kieltää, vaan kauneus/rumuus on jokaisen katsojan henkilökohtainen mielipide.
Jos 9/10 sanoo jotain rumaksi ja 1/10 kauniiksi, niin onko ihminen silloin oikeasti ruma? Suuren enemmistön mielestä on, mutta se on vain heidän henkilökohtainen mielipide eikä mikään absoluuttinen totuus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiinnität liikaa huomiota joihinkin piirteisiisi, jolloin ne suurenevat mielessäsi. Mikähän on piirre jota muka pidät niin rumana. Se että pidät jotain piirrettä rumana ei tarkoita sitä että se olisi ruma. Olet jankannut itsellesi että olet "ruma" ja aivosi tulkitsevat asian niin. Rupea ajattelemaan että olet viehättävä. Ajatukset vaikuttavat.
Huoh. Miljoonannen kerran: en kaipaa vakuutteluja tai uskotteluja siitä, että olenkin todellisuudessa kaunis. En nimittäin ole. Kaipaan vinkkejä todellisuuden hyväksymiseen. Että miten voisin selvitä rumana ihmisenä tässä maailmassa, jossa kauneuden ja viehättävyyden merkitys on ylikorostunut.
Nyt pitäisi jo vähän saada kuvallisia todisteita "rumuudestasi".
Koska kukaan ei sitä muuten usko(ja tuskin uskoo kuvan nähtyäänkään).
Itse olen kaukana keskimääräisestä kauneusihanteesta, mutta kelpaan niille joiden kanssa elän ja muiden mielipiteet ei minua kiinnosta
Taas tätä. Rumuuden olemassaolo halutaan kieltää. Eikö tuo kieltäminen nimenomaan todista, että rumuus on ihmisten mielestä jotain hirveän, kuvottavan kamalaa? Jotain niin kamalaa, että siitä puhuminenkin halutaan kieltää?
Sinä et päätä sitä mikä on rumaa ja mikä ei. Jokaista miellyttää enemmän tai vähemmän tietynlaiset piirteet. Yksinkertainen kysymys. Kuvaile millainen on mielestäsi esim. ruma nenä tai ruma leuka.
Eiköhän kyse ole enemmänkin piirteiden yhteensopivuudesta. Omat piirteeni ovat vähän epäsuhtaiset ja epäsymmetriset.
Olipa ympäripyöreä vastaus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiinnität liikaa huomiota joihinkin piirteisiisi, jolloin ne suurenevat mielessäsi. Mikähän on piirre jota muka pidät niin rumana. Se että pidät jotain piirrettä rumana ei tarkoita sitä että se olisi ruma. Olet jankannut itsellesi että olet "ruma" ja aivosi tulkitsevat asian niin. Rupea ajattelemaan että olet viehättävä. Ajatukset vaikuttavat.
Huoh. Miljoonannen kerran: en kaipaa vakuutteluja tai uskotteluja siitä, että olenkin todellisuudessa kaunis. En nimittäin ole. Kaipaan vinkkejä todellisuuden hyväksymiseen. Että miten voisin selvitä rumana ihmisenä tässä maailmassa, jossa kauneuden ja viehättävyyden merkitys on ylikorostunut.
No onhan täällä annettu vaikka kuinka paljon vinkkejä. Esim. että keskittyisit muihin asioihin kuin siihen rumuuteesi, tekisit asioita joista saat nautintoa elämään, yms. Et vain ilmeisesti halua kuunnella. eri
Suurin osa on keskittynyt kauneusvinkkeihin ja jankuttamiseen siitä, etten voi olla oikeasti ruma. Muutamassa viestissä on tullut hyviäkin neuvoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiinnität liikaa huomiota joihinkin piirteisiisi, jolloin ne suurenevat mielessäsi. Mikähän on piirre jota muka pidät niin rumana. Se että pidät jotain piirrettä rumana ei tarkoita sitä että se olisi ruma. Olet jankannut itsellesi että olet "ruma" ja aivosi tulkitsevat asian niin. Rupea ajattelemaan että olet viehättävä. Ajatukset vaikuttavat.
Huoh. Miljoonannen kerran: en kaipaa vakuutteluja tai uskotteluja siitä, että olenkin todellisuudessa kaunis. En nimittäin ole. Kaipaan vinkkejä todellisuuden hyväksymiseen. Että miten voisin selvitä rumana ihmisenä tässä maailmassa, jossa kauneuden ja viehättävyyden merkitys on ylikorostunut.
Nyt pitäisi jo vähän saada kuvallisia todisteita "rumuudestasi".
Koska kukaan ei sitä muuten usko(ja tuskin uskoo kuvan nähtyäänkään).
Itse olen kaukana keskimääräisestä kauneusihanteesta, mutta kelpaan niille joiden kanssa elän ja muiden mielipiteet ei minua kiinnosta
Taas tätä. Rumuuden olemassaolo halutaan kieltää. Eikö tuo kieltäminen nimenomaan todista, että rumuus on ihmisten mielestä jotain hirveän, kuvottavan kamalaa? Jotain niin kamalaa, että siitä puhuminenkin halutaan kieltää?
Ei.
Ei rumuutta yritetä kieltää, vaan kauneus/rumuus on jokaisen katsojan henkilökohtainen mielipide.
Jos 9/10 sanoo jotain rumaksi ja 1/10 kauniiksi, niin onko ihminen silloin oikeasti ruma? Suuren enemmistön mielestä on, mutta se on vain heidän henkilökohtainen mielipide eikä mikään absoluuttinen totuus.
Olen eri kirjoittaja, ja vielä mies. Mutta vastaan sinulle silti. Jos sadasta naisesta 95 pitää minua epämiellyttävän näköisenä tai niin mielenkiinnottoman näköisenä etteivät edes näe minua, ja 5 pitää minua edes jotenkin ok näköisenä tai jopa hyvin heidän omaan makuunsa sopivana, niin miten se minua hyödyttää? Osaatko asettua saappaisiini?
Ymmärrätkö millaista on, kun useimpien tapaamiensa vastakkaisen sukupuolen edustajien kanssa toimiessa täytyy olettaa, että kohteliaan pinnan alla se haluaisi minut pois lähettyviltään, vaikken ole tehnyt mitään pahaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiinnität liikaa huomiota joihinkin piirteisiisi, jolloin ne suurenevat mielessäsi. Mikähän on piirre jota muka pidät niin rumana. Se että pidät jotain piirrettä rumana ei tarkoita sitä että se olisi ruma. Olet jankannut itsellesi että olet "ruma" ja aivosi tulkitsevat asian niin. Rupea ajattelemaan että olet viehättävä. Ajatukset vaikuttavat.
Huoh. Miljoonannen kerran: en kaipaa vakuutteluja tai uskotteluja siitä, että olenkin todellisuudessa kaunis. En nimittäin ole. Kaipaan vinkkejä todellisuuden hyväksymiseen. Että miten voisin selvitä rumana ihmisenä tässä maailmassa, jossa kauneuden ja viehättävyyden merkitys on ylikorostunut.
Nyt pitäisi jo vähän saada kuvallisia todisteita "rumuudestasi".
Koska kukaan ei sitä muuten usko(ja tuskin uskoo kuvan nähtyäänkään).
Itse olen kaukana keskimääräisestä kauneusihanteesta, mutta kelpaan niille joiden kanssa elän ja muiden mielipiteet ei minua kiinnosta
Taas tätä. Rumuuden olemassaolo halutaan kieltää. Eikö tuo kieltäminen nimenomaan todista, että rumuus on ihmisten mielestä jotain hirveän, kuvottavan kamalaa? Jotain niin kamalaa, että siitä puhuminenkin halutaan kieltää?
Ei.
Ei rumuutta yritetä kieltää, vaan kauneus/rumuus on jokaisen katsojan henkilökohtainen mielipide.
Jos 9/10 sanoo jotain rumaksi ja 1/10 kauniiksi, niin onko ihminen silloin oikeasti ruma? Suuren enemmistön mielestä on, mutta se on vain heidän henkilökohtainen mielipide eikä mikään absoluuttinen totuus.
Tätä olen itsekkin yrittänyt selittää.
Tää on vissiin se yksi tubettaja jolla ulkonäkökuva häiriö. Se heruttaa näin päinvastaisia kommentteja.
Huoh. Miljoonannen kerran: en kaipaa vakuutteluja tai uskotteluja siitä, että olenkin todellisuudessa kaunis. En nimittäin ole. Kaipaan vinkkejä todellisuuden hyväksymiseen. Että miten voisin selvitä rumana ihmisenä tässä maailmassa, jossa kauneuden ja viehättävyyden merkitys on ylikorostunut.