Lue keskustelun säännöt.
Olen p*skana, jälleen kerran.
14.09.2019 |
Mistä iloa elämään, kun vähän väliä olen matkalla junan alle? Jos hetkeksi tsemppaan, putoan kuitenkin aina tänne samoihin ajatuksiin. Tekisin itsemurhan heti, jos se ei olisi niin hankalaa käytännön järjestelyiden kannalta.
Miksi en voisi sairastaa vaikka syöpää. Se on kuitenkin yleensä joko/tai parissa vuodessa, minä olen tämän vammaisen pääni kanssa kitunut jo yli 30 vuotta.
Kommentit (50)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet varmaankin se sama tyyppi, joka kirjoitteli tänne aikaisemmin kesällä ja jolle vastailin. Olen oikeastaan lähes varma, että olet se sama. Jäinkin vähän miettimään, miten mahdat pärjäillä. Harmi kuulla, että sinulla on edelleen huono olla. Vaikka mielestäni tämä viesti ei ole sävyltään ihan niin epätoivoinen kuin mitä aiemmin olivat, että ehkä nyt kuitenkin menee (ainakin ajoittain) vähän paremmin?
En ole ihan varma, olenko kirjoittanut. En muista ainakaan, että olisin, mutta aika paljon ylipäänsä kirjoitan netissä joten hyvin mahdollista.
Tänne kirjoitteli kesällä eräs, jolla oli vähän rankkaa. Tuo "vammainen pää" oli samanlaista tekstiä kuin hänellä. Vastailin hänelle ja koitin tsemppailla, mutta sitten ketju lähti ja jäin miettimään, mitenköhän sille kävi. Jos se olet sinä, niin kiva, että olet vielä siellä!
Saattaa olla, etten ole minä. En muistaakseni kesän aikana käynyt näin pohjalla, mikäli oikein muistan. Minkähän takia se ketju on poistettu? Ei kai itsemurhasta puhuminen ole kiellettyä.
Vaikka tämä onkin tämmöistä surkeaa kitinää, on tästä purkautumisesta todella apua. Aika korkea kynnys on puhua asiasta kellekään läheiselle, eikä kriisipuhelimetkaan oikein houkuttele.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ja tää on oikea paikka puida tota?
Miksi ei olisi? Täällä on satavarmasti ihmisiä kommentoimassa, toisin kuin jollakin mielenterveysongelmaisten omalla palstalla.
Jos saat koulutuksesi valmiiksi, niin siitä vain etsimään rauhaa maalta tai taajamien ulkopuolelta.
Asun pikkukylässä mutta isohkon ja toisen, puenemmän kaupungin lähellä. Suosittelen.
Onhan aihe toki raskas ja varmaan tämä(kin) ketju poistetaan, mutta tarve purkautua johonkin oli akuutti, joten av sai hoitaa homman. Ja kyllä minua todella helpottikin saada tämä juttu päästä ainakin hetkeksi ulos.
Moi ap. Missäpäin asustat? Haluaisitko tavata? Tai voidaan alkaa kirjekamuiksi? Luullakseni oon käynyt siellä missä nyt oot.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos saat koulutuksesi valmiiksi, niin siitä vain etsimään rauhaa maalta tai taajamien ulkopuolelta.
Asun pikkukylässä mutta isohkon ja toisen, puenemmän kaupungin lähellä. Suosittelen.
Semmoinen suunnitelma minulla itseasiassa onkin. Jospa vain nämä "demonit" vain jättäisi minut joskus rauhaan ja pääsen oikeasti kuivalle maalle.
Vierailija kirjoitti:
Moi ap. Missäpäin asustat? Haluaisitko tavata? Tai voidaan alkaa kirjekamuiksi? Luullakseni oon käynyt siellä missä nyt oot.
Olet ihana ihminen kun olisit sellaiseen valmis, mutta "vammaisuudestani" johtuen en valitettavasti pysty sellaiseen. Kiitos kuitenkin ajatuksesta!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja tää on oikea paikka puida tota?
Miksi ei olisi? Täällä on satavarmasti ihmisiä kommentoimassa, toisin kuin jollakin mielenterveysongelmaisten omalla palstalla.
Eiköhän ensisijainen toiminto tilanteessa ole hakea oikeilta mielenterveyden ammatinharjoittajilta apua ja vauhdilla. Vai oletko täällä psykiatrina heittämässä anonyymisti apua lauantai-iltana?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet varmaankin se sama tyyppi, joka kirjoitteli tänne aikaisemmin kesällä ja jolle vastailin. Olen oikeastaan lähes varma, että olet se sama. Jäinkin vähän miettimään, miten mahdat pärjäillä. Harmi kuulla, että sinulla on edelleen huono olla. Vaikka mielestäni tämä viesti ei ole sävyltään ihan niin epätoivoinen kuin mitä aiemmin olivat, että ehkä nyt kuitenkin menee (ainakin ajoittain) vähän paremmin?
En ole ihan varma, olenko kirjoittanut. En muista ainakaan, että olisin, mutta aika paljon ylipäänsä kirjoitan netissä joten hyvin mahdollista.
Tänne kirjoitteli kesällä eräs, jolla oli vähän rankkaa. Tuo "vammainen pää" oli samanlaista tekstiä kuin hänellä. Vastailin hänelle ja koitin tsemppailla, mutta sitten ketju lähti ja jäin miettimään, mitenköhän sille kävi. Jos se olet sinä, niin kiva, että olet vielä siellä!
Saattaa olla, etten ole minä. En muistaakseni kesän aikana käynyt näin pohjalla, mikäli oikein muistan. Minkähän takia se ketju on poistettu? Ei kai itsemurhasta puhuminen ole kiellettyä.
Vaikka tämä onkin tämmöistä surkeaa kitinää, on tästä purkautumisesta todella apua. Aika korkea kynnys on puhua asiasta kellekään läheiselle, eikä kriisipuhelimetkaan oikein houkuttele.
Joo, voihan se olla, ettet se ollutkaan sinä. Ketju taidettiin poistaa sen takia, kun silloiselta ap:lta alkoi tulla jossain vaiheessa jo niin häröä juttua, että ei siinä ollut enää edes mitään järkeä. Mutta minusta tuntui, että hänellä oikeasti vain oli pää hajoamassa. Jäi vähän huoli siitä tapauksesta, mutta minkäs sille siinä tilanteessa voi, näin netin keskustelupalstan kautta.
Pura vain tänne sydäntäsi, jos se helpottaa. Olet saanut kivasti mukavia vastauksia, niin ei tule ainakaan pelkkää veetuilua. Kiva kuulla, että tänne kirjoittamisesta on apua. Kannattaisi kyllä kokeilla puhua asiasta myös jollekin läheiselle, se voisi helpottaa todella paljon. Joku, johon voit luottaa ja jolla on aikaa kuunnella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onhan aihe toki raskas ja varmaan tämä(kin) ketju poistetaan, mutta tarve purkautua johonkin oli akuutti, joten av sai hoitaa homman. Ja kyllä minua todella helpottikin saada tämä juttu päästä ainakin hetkeksi ulos.
Siksi tämä palsta on olemassa. Anna palaa. Täällä on tuhansia aloituksia paljon turhemmista aiheista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja tää on oikea paikka puida tota?
Miksi ei olisi? Täällä on satavarmasti ihmisiä kommentoimassa, toisin kuin jollakin mielenterveysongelmaisten omalla palstalla.
Eiköhän ensisijainen toiminto tilanteessa ole hakea oikeilta mielenterveyden ammatinharjoittajilta apua ja vauhdilla. Vai oletko täällä psykiatrina heittämässä anonyymisti apua lauantai-iltana?
Ihan kuin huolista avautuminen ei auttaisi ketä tahansa? Miksi se olisi ap:ltä erikseen kielletty?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja tää on oikea paikka puida tota?
Miksi ei olisi? Täällä on satavarmasti ihmisiä kommentoimassa, toisin kuin jollakin mielenterveysongelmaisten omalla palstalla.
Eiköhän ensisijainen toiminto tilanteessa ole hakea oikeilta mielenterveyden ammatinharjoittajilta apua ja vauhdilla. Vai oletko täällä psykiatrina heittämässä anonyymisti apua lauantai-iltana?
Tuo ketä siteerasit, olin minä eli ap. Olet oikeassa kyllä, että tässä minun tilanteessa tarvii kyllä ammattiapua, anonyymi keskustelupalstailu ei pitkälle auta. Olen onneksi hoitosuhteessa ja terapiaan on aika taas maanantaina. Tämä purkaukseni oli akuutti tarve saada oksentaa tätä pahaa oloa vain johonkin pois, että pystyn jotenkin olla.
Ihanaa että sinulla on kuitenkin ystäviä. Varmasti psrempins hetkinä saat heistä iloa.
Yritä keskittyä pieniin ilon asioihin. Kuppi teetä, hyvä sarja, kirja jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moi ap. Missäpäin asustat? Haluaisitko tavata? Tai voidaan alkaa kirjekamuiksi? Luullakseni oon käynyt siellä missä nyt oot.
Olet ihana ihminen kun olisit sellaiseen valmis, mutta "vammaisuudestani" johtuen en valitettavasti pysty sellaiseen. Kiitos kuitenkin ajatuksesta!
Ok. Kaikkea hyvää sinulle
-25
Vierailija kirjoitti:
Ihanaa että sinulla on kuitenkin ystäviä. Varmasti psrempins hetkinä saat heistä iloa.
Yritä keskittyä pieniin ilon asioihin. Kuppi teetä, hyvä sarja, kirja jne.
Onneksi saan. Kirjoittelen itseasiassa positiivisuuspäiväkirjaa joka päivä, suosittelen kyllä muillekin vaikka ei tämmöisten asioiden kanssa joutuisikaan painimaan.
Se, kun haluaa tehdä itsemurhan on kyllä oikeasti todella sellainen tila, että sitä on todella vaikea selittää kellekään, joka ei sitä ole kokenut. Sieltä tilasta ei aivan oikeasti näe ulospääsyä, mutta heti kun vähän saa ajatusta sieltä ulos, näkee asiat eri tavalla. Ihan kuin pimeään laatikkoon joutuisi, kaikki näköala katoaa.
Kiitos vielä kaikille kommenteista. Siirryn tästä pää vähän kevyempänä iltapuuhiin. Hyvää yötä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos saat koulutuksesi valmiiksi, niin siitä vain etsimään rauhaa maalta tai taajamien ulkopuolelta.
Asun pikkukylässä mutta isohkon ja toisen, puenemmän kaupungin lähellä. Suosittelen.Semmoinen suunnitelma minulla itseasiassa onkin. Jospa vain nämä "demonit" vain jättäisi minut joskus rauhaan ja pääsen oikeasti kuivalle maalle.
Tällainen ympäristö kuin minulla, saaristoluonto ja toimivat yhteydet joka suuntaan, on todella hyvä yhdistelmä. Kenelle tahansa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä sua vaivaa ap?
Traumaperäinen stressihäiriö ja 24/7 päällä oleva dissosiaatiohäiriö. Lisäksi alan kaiken kiusaamisen jälkeen olla jo vainoharhainen muita ihmisiä kohtaan, että ehkä myös epäluuloinen persoonallisuushäiriö (se jäi muinoin testeissä vain pisteen tai parin päähän diagnoosista).
Tiedän kuka olet. Olet yhdessä ketjussa riehunut henkilö. :-) Nyt se sitten selvisi miksi olet niin sekaisin.
Olet matkalla hautaan, AP. Psykiatria ei tule sinua parantamaan. Sinut on psykiatrin toimesta diagnosoitu pysyvasti vialliseksi, ja maailma tulee sen muistamaan. Niin kauan kuin tama on mahdollista, etka pysty tilanteesta pakenemaan tai maailmaa muuttamaan, ei mitaan lopullista hyvaa tai voittoa tule olemaan nakyvissa. Tassa elamassa.
Tama on surullinen totuus. Itse taistelen tallaista maailma vastaan.
Psykiatria on uskonto, jolla on uhrinsa. Se on valeoppi eika suinkaan tiedetta. Ala nyt kuitenkaan heti mene ja tapa itseasi, maailma saattaa tarvita sinua.
Ehkä siihen on hiukan toivoa.
t. "Hieroglyfi"
Ja tää on oikea paikka puida tota?