Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
HS: Ratsastustallit pulassa. Ratsastajat liian lihavia.
14.09.2019 |
Ratsastajan ei tulisi painaa yli 80kg, koska muuten hevonen kärsii. Tämä on monelle naisihmiselle arka paikka.
Kommentit (696)
Vierailija kirjoitti:
Täh? Ratsastus on ollut alunperin miesten hommaa, enkä millään usko, että entisajan sotilaat varusteineen painoivat alle 80 kg.
Ennen ihmiset olivat lyhyempiä ja normaalipainoisia, lihavuus on elintasosairaus. Lisäksi ennen ei välitetty hevosten hyvinvoinnista samalla tavalla kuin nykyään. Hevonen kärsii liian raskaasta kuormasta. Ja tämän sanon vaikka olen itsekin pyöreä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi täällä puhutaan painorajana 80kg.
Nopeasti googlettamalla painorajat talleilla 100-110kg eikä tämäkään ole ehdoton ei. Taidot huomioon ottaen.
Poneilla tietysti pienemmät painorajat, mutta tämänhän ymmärtää normaalit ihmiset.
Eikä kaikilla talleilla edes painorajaa ole. Näytti olevan suurin osa taas siellä kehä kolmosen suunnalla.
Kommentointi on todella lähtenyt väärille raiteille. Kyse on hevosen hyvinvoinnista. Hevonen saattaa jaksaa kantaa vaikka miten valtavan kuorman, mutta se kärsii siitä samalla. Kyllä ihmiselläkin selkä, polvet ja nilkat kärsivät liian suuresta kuormasta, sama se on eläimelläkin. Siksi talleilla kuuluukin olla painorajat. Ulkonäön ruotimiset voisi tästä keskustelusta jättää pois ja pysyä asiassa.
Vierailija kirjoitti:
Täh? Ratsastus on ollut alunperin miesten hommaa, enkä millään usko, että entisajan sotilaat varusteineen painoivat alle 80 kg.
Jossain taitaa olla vikaa, jos keskimääräiset naiset alkavat painaa saman verran kuin keskiaikaiset ritarit varusteineen - jotka muuten ratsastivat esimerkiksi Shire -hevosen kokoluokkaa olevilla ratsuilla juuri siksi, että niiden mitat kestivät tuon painon. Shiren säkäkorkeus huitelee jopa 200cm:ssä ja paino on tonnista puoleentoista. Sillä rungolla jo kantoi ritarin varusteineen.
no nyt kun hevosten hyvinvointi on niin tärkeää niin voitaisiinko niiden elintasoa oikeasti alkaa nostamaan ihan oikeasti :)) mm poistamalla pikkulasten alkeiskurssit joilla ei opita mitään ja ne vaan potkii ponejaan ja kaikkea muuta mukavaa :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täh? Ratsastus on ollut alunperin miesten hommaa, enkä millään usko, että entisajan sotilaat varusteineen painoivat alle 80 kg.
Jossain taitaa olla vikaa, jos keskimääräiset naiset alkavat painaa saman verran kuin keskiaikaiset ritarit varusteineen - jotka muuten ratsastivat esimerkiksi Shire -hevosen kokoluokkaa olevilla ratsuilla juuri siksi, että niiden mitat kestivät tuon painon. Shiren säkäkorkeus huitelee jopa 200cm:ssä ja paino on tonnista puoleentoista. Sillä rungolla jo kantoi ritarin varusteineen.
Totta!
Vierailija kirjoitti:
no nyt kun hevosten hyvinvointi on niin tärkeää niin voitaisiinko niiden elintasoa oikeasti alkaa nostamaan ihan oikeasti :)) mm poistamalla pikkulasten alkeiskurssit joilla ei opita mitään ja ne vaan potkii ponejaan ja kaikkea muuta mukavaa :)
Jos tiedät, että potkii poneja niin olethan ilmoittanut yrittäjälle. Meiltä ainakin lentäisi pihalle välittömästi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi pyhä yksinkertaisuus tätä ketjua. Miten niin painavat ratsastajat ovat talleille ongelma? Totta kai tallit huolehtivat hevosistaan ja asettavat tarpeelliset painorajat. Ne tietenkin ilmaistaan asiakkaalle hyvissä ajoin, selkeästi ja neutraalin ystävällisesti. Kyllä painavat noin keskimäärin ymmärtävät ihan mainiosti, että kaikkia juttuja ei vaan voi tehdä erilaisten painoraja- ja mahtumisongelmien takia. Itsekin olen jättänyt lähtemättä työpaikan tyky-issikkavaellukselle ihan varmuuden vuoksi, koska arvelin olevani liian painava eläimen selkään.
Jos asiakaskunta ohenee kovasti rajoitusten takia, niin oikea ratkaisuhan ei ole valtakunnanmediassa ryhtyä nyyhkimään siitä, että painava ihminen ei voi olla urhelullinen, vai mitä sanavalintaa jutussa käytettiinkään. Varsinkaan, jos painavan raja on 80 kg, johan se on täällä näillä kaapokakoilla todistettu, että kyllä voi -- kaikki eivät tietenkään ole. Jos riittävän kevyitä asiakkaita ei ole tarpeeksi, toimintaa tietysti muokataan niin, että se on edelleen kannattavaa ja mahdollista. Joko vähennetään hevosia ja tarjotaan vähemmän toimintaa, tai hankitaan erilaisia hevosia niin, että voidaan painorajaa nostaa esim. sataan kiloon, jos se eläimen hyvinvointi huomioiden on mahdollista. Eiköhän kysynnän ja tarjonnan laki pidä huolen tasapainosta, kunhan asioista viestitään asiallisesti. Ratsastuskoulun pitäminen ei ole sen enempää ihmisoikeus kuin ratsastuskaan, joten ei potentiaalisilla asiakkailla ole mitään velvollisuutta sopia palveluntarjoajan vaatimaan muottiin sen enempää kuin yrityksellä on tarjota palvelujaan kaikille (olettaen, ettei ryhdytä syrjimään, mistä ei ole kyse, kun suojellaan eläimiä).
Yksi asia, mikä tässä ketjussa ehkä aiheuttaa väärintulkintoja eripainoisten ihmisten välille on se, että satakiloisista ihmisistä puhutaan aivan, kuin he olisivat lähestulkoon liikuntakyvyttömiä ihrakasoja. Kyllä, minäkin painan muutaman kilon yli sen sata kiloa, mikä on ihan järkyttävän paljon, ja monta kymmentä kiloa liikaa, enkä puolustele sitä ollenkaan, mutta se ei silti tarkoita, että olisin liikuntakyvytön. Yhteiskunnallisestikin tehdään ihan hirveä karhunpavelus, kun satakiloisista luodaan kuvaa, että liikunnallisesti he ovat täysin toivon tuolla puolen, mätisäkkejä, ihrakasoja. Satakiloinen pystyy vaikka minkälaisiin liikunnallisiin suorituksiin, jos niitä ei kannatakaan aloittaa hevosen selästä.
Ja kyllä, omana tavoitteena on laihtua. Tuskin paljoa alle 80 kiloon koskaan pääsen henkilökohtaisten ominaisuuksieni takia, ja ihan suoraan sanottuna näin alkuun kelpaisi 90 kiloakin hyvin, mutta laihtuminen vaatii niin monen asian järjestämistä elämässäni (ei, ihminen ei ole input-output-kone, jonka energiatalous on niin yksinkertainen, että samalla tavalla syövät ja liikkuvat ihmiset ovat samanpainoisia), ettei se tapahdu ihan huomiseksi. Siihen asti pidätän oikeutenani pyrkiä kehopositiivisuuteen, ajatella, mikä minussa on hyvää ja kaunista, miksi olen tyytyväinen itseeni. Koska se on ainoa tapa, jolla kestän siihen asti, että saan palikat sellaiseen järjestykseen, että voin laihtua.
Ja koska palstan läskivihaajat nyt varmaan siihenkin puuttuvat, niin sanon sen vielä, että kyllä, olen lihava siksi, että syön väärin. Sen sijaan syyt huonosti syömiselle eivät ole sellaisia, että voisi vain ottaa itseään niskasta kiinni ja lopettaa. Ei, se on paljon monimutkaisempaa.
Vierailija kirjoitti:
Olin kesällä Ypäjällä katsomassa estekisoja. Siellä kisasi noin 90-100kg nainen hienolla isolla hevosella. Kilot oli kertynyt vatsanseudulle. Ei mitään ongelmaa ollut. Hienosti kisasi ja hevonen oli sopivan kokoinen ratsastajaan nähden.
Ei tule olemaan pitkä ura koni-paralla ! Hyvää makkaraa varmaan kuitenkin .
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sorry nyt 110-kiloinen ratsastaja, mutta ihan taidoista riippumatta painosi on hevosen selälle yksinkertaisesti liikaa. :/ Kurja juttu, mutta se nyt vain on niin, olet hevoselle terveysriski. Jossain 30 kg alempana voidaan puhua siitä, että taitava tuon painoinen ratsastaja ei ole mikään ongelma hevoselle (taitamaton 80-kiloinen sen sijaan on). Mutta kolminumeroinen paino on ihan eri asia. Ja fakta on myös se, että tuolla painolla sen kehonhallinnankin kanssa on niin ja näin (tein oletuksen, että olet nainen). Liian iso osa naisesta on tällöin pelkkää rasvaa, jota ei suuremmin voi hallita. Pitkä, lihaksikas 110-kiloinen mies voikin olla varsin ketterä ja hallita kroppansa sujuvasti, nainen hyvin harvoin. Eikä tuonpainoista urheilullista miestäkään pitäisi päästää kuin korkeintaan kookkaan kylmäverisen selkään. 110-kiloinen ratsastaja, tee hevosystävällesi palvelus ja jätä nousematta sen selkään - taluta sitä vaikka maastossa mieluummin, kunnes olet saanut 20-30 kiloa painosta pois.
Toki viestissäsi oli paljon asiaa ratsastuskoulujen hevosenpidosta ja siitä, miten kuluttaja voi valinnoillaan vaikuttaa hevosten oloihin. Hyviä pointteja - onkin ihan totta, että hevosihmisetkin tuntuvat välillä ajattelevan ihan muuta kuin eläimen hyvinvointia. Näkee terveysongelmien vähättelyä ja lakaisua maton alle, käytetään epäpuhtaasti liikkuvaa liian raskaassa treenissä, huudetaan ja jopa lyödään. Pidetään pienissä tarhoissa ilman seuraa päivät pitkät. Siksipä en sinuna luottaisi siihen, että ratsastamasi hevosen omistaja osaisi arvioida, oletko liian painava hänen hevosensa selkään. Yksiselitteisesti olet, sitä ei omistajan mielipide muuksi muuta.
Kerro, millä meriiteillä arviot sanomasi asiat?
Luotan tuntemiini ammatti-ihmisiin ja hevosenomistajaan, joka on hevosensa varsasta asti kouluttanut ja pitää erittäin hyvää huolta hevosestaan. En todellakaan saisi sillä ratsastaa, jos hevonen siitä kärsisi.
Anonyymien tietämättömistä mielipiteistä en välitä.
Vuosikymmeniä hevoselämää eläneenä ja hevosia kasvattaneena ja kouluttaneena. Nyt ei ole omaa hevosta, mutta paria eri yksilöä (kavereiden kilparatsuja) ratsastan ja treenaan. Olen myös toiselta koulutukseltani (ihmis)fysioterapeutti ja vaikka en niitä hommia nykyään teekään, niin "jotain" kuvittelen anatomiasta ja tuki- ja liikuntaelimistön toiminnasta ymmärtäväni. Olen sillä lailla tiedeuskovainen, että jos kaikki alan tutkimus puoltaa tiettyä lopputulemaa (liian painava ratsastaja aiheuttaa hevoselle kipua ja epämukavuutta), niin siinä ei yksittäisen ratsastajan ja hevosenomistajan epäobjektiivinen arvio paljoa paina. Sitäkin on nimittäin tutkittu, että paljonkin hevosten kanssa pelaavat ovat yllättävän huonoja arvioimaan hevosen liikkeen puhtautta ja kivun ilmaisua. Hevonen on saaliseläimenä äärimmäisen hyvä peittämään kipunsa, joten sitä on usein vaikea huomata.
Ei se hevonen varmasti 1-2 vaikeasti ylipainoisen viikottaiseen ratsastuskertaan kuole, mutta altistuu turhalle kivulle ja lihasjumeille. Toivottavasti ainakin lihashuolto on kunnossa. Mutta hevosen ehdoilla tuossa ei mennä, vaan minäminä-ihmisen tahto menee edelle. Toki ratsastuskouluhevoset ovat paljon rajummalla käytöllä ja niiden kohdalla painoraja on vielä merkittävästi tärkeämpi juttu. Mutta eipä oma moraali kestäisi nousta hevosen selkään, jos painoa olisi yli 100 kg. :/
Hirveää rääkkäystä. Laihdutusryhmässäkin yli 100 kiloisia ratsastamassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Höpöhöpö
Rajansa se on hevosenkin selkärangan ja jalkojen kestävyydellä. Eläimiä ei saa rääkätä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täh? Ratsastus on ollut alunperin miesten hommaa, enkä millään usko, että entisajan sotilaat varusteineen painoivat alle 80 kg.
Ennen ihmiset olivat lyhyempiä ja normaalipainoisia, lihavuus on elintasosairaus. Lisäksi ennen ei välitetty hevosten hyvinvoinnista samalla tavalla kuin nykyään. Hevonen kärsii liian raskaasta kuormasta. Ja tämän sanon vaikka olen itsekin pyöreä.
Väittäisin että entisaikanakin ne ihmiset, jotka ratsastivat aktiivisesti olivat suhteellisen hoikkia ja hyväkuntoisia. Tuskin joku lihava kuningas halusi ehdoin tahdoin istua hevosen selässä vaan istui ennemmin hevosten vetämien kärryjen kyydissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Surullinen ketju ja asenne ihmisillä. "Mulla on oikeus satuttaa eläintä, koska minun kiloni kannan ylpeydellä muista välittämättä" rivien välistä luettuna.
Vierailija kirjoitti:
Hirveää rääkkäystä. Laihdutusryhmässäkin yli 100 kiloisia ratsastamassa.
Ei voi pitää paikkaansa. Kotona käytettäville kuntopyörälle ja crosstrainerille on sadan kilon painoraja. Ne eivät ole eläviä olentoja ja niihin voi saada varaosia jos ne menevät rikki.
Huvittavaa, että joillekin keskiajan hevosenpito on jonkinlainen vertailukohta. Samalla tavalla kelaatte sitten varmaan lasten kasvatuksestakin? "Joo sellaista se nyt silloinkin oli, että lapset mätettiin sinisenmimustiksi ja luunmurtumille, että ihan pitäisi sellaista kestää nykylapsenkin!"
Nykyään on tietoa ja ymmärrystä. Sitä kannattaa hyödyntää. Joskus se on tietenkin tylsää ja joutuu oppimaan jotain itselleen epäedullista.
Vierailija kirjoitti:
Jos minä naisena pystyn kantamaan reppuselässä melkein 100 kg miestä, niin eiköhän se hevonenki pysty samaan leikiten xD
Montakos tuntia päivässä ja päivää viikossa näitä 100 kg miehiä kanniskelet selkäsi varassa? Huh huh mikä logiikka taas.
Vierailija kirjoitti:
Surullinen ketju ja asenne ihmisillä. "Mulla on oikeus satuttaa eläintä, koska minun kiloni kannan ylpeydellä muista välittämättä" rivien välistä luettuna.
Jostain syystä mä en ole onnistunut lukemaan tätä asennetta kovinkaan monen kirjoittajan rivien välistä. Surullinen asenne se kyllä toki on!
Yhtä surullinen on se asenne, että "mulla on oikeus satuttaa ihmisiä, koska en ole mätisäkki ihrakasa", eikä sitä tarvitse edes lukea rivien välistä...
Siirryn seuraavaan asiaan, enkä millaään tapaa viittaa lainaamaani kirjoittajaan. Trust me, nimittely ei saa ketään laihtumaan. Mielipiteensä voi ilmaista asiallisestikin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olen harrastanut ratsastusta aika pitkään tosin nyt tullut taukoa. Lapsena menin yleensä melkein aina hevosilla, kun olin aika pitkä jo silloin. Alussa menin isommilla poneilla vähän aikaa, mutta shetlanninponeilla on ole mennyt kuin pari kertaa juuri sen takia, kun olin liian pitkä. Tämän takia totuin hevosiin ja halusin yleensä mennä niillä ja oli hyvä asia, koska en olisi voinut mitenkään enää aikuisena mennä millään ponilla tai pienillä hevosilla joten hyvä tottua isoliikkeisiinkin hevosiin. Ratsastuskoulussa missä kävin ei oikeastaan ollut mitään painorajoja ja itse painoin silloin noin 65 kiloa ja ratsastin omastakin tahdosta yleensä niillä isommilla puoliverisillä ja suomen hevosilla. Laittai ratsastusope joskus minulle silti poninkin, vaikka omasta mielestä en ollut mikään poniratsastaja enää. Varsinkin aikuisten ryhmässä, joka tuli meidän jälkeemme oli pari aika lihavaa ihmistä, joista toinen ratsasti yleensä sillä samalla hevosalla minun jälkeeni ja muistan kuinka silloin, kun hänet satulaan avustin tuntui aika pahalta hevosen puolesta. Ja tässä puhutaan ihan sellaisesta 100 kilon painosta. Toisaalta ponitkaan eivät aina ole turvassa isolta painolta, koska monet nuoretkin tykkäävät vielä mennä poneilla, vaikka paino varmaan jo liikaa. Hevosilla sitten muutamia todella raskaita ratsastajia, mutta toisaalta myös kevyitä, kun monet lapset kuten minä lapsena tykkäsin mennä hevosilla ja ponit jäivät oikeastaan melkein välistä. Ratsastamassa kävi tosin myös pari miestä, jotka olivat aika "hyvässä kunnossa" ja varmasti kevyempi kuorma kuin ne pari naista.
Oikeastaan myös varusteilla on suuri merkitys ja jos satula on epäsopiva niin tulee kuormitusta selkään, vaikka ratsastajat olisivat ihan normipainoisiakin. Tämä yksi hevonen, jolle menin menetti melkein liikuntakykynsä sen vuoksi, että satula hankasi ja tuli "valkoisia karvoja" säkään. Tämä oli vielä yksityishenkilön hevonen, joka kävi silti tunneilla, mutta edes omistaja, ei puuttunut siihen ja tehnyt mitään. Tämä omistaja ratsasti siis itsekin hevosella. Lopulta hän kyllästyi hevoseen täysin ja se siirrettiin toiselle tallille. Myöhemmin sai paremman kodin ja tuli takaisin aiemmalle tallille. Ihmittelin todella sitä etteivät omistajat vaihtaneet satulaan tai tallin omistaja puuttunut, koska hevosen selkä oli silloin niin kipeä, etä jos loimen laittai niin saattoi purra. Itsekin huomasin tämän ja sanoin, että hevonen en äkäinen, mutta olin niin nuori ja en uskaltanut sanoa enempää, vaikka ymmärsin mistä on kyse. Uskon, että tuntihevoset ovat kovilla juuri varusteiden epäsopivuuden, kuormittavuuden sekä erilaisten ratsastajien takia.
Myöhemmin toisella tallilla kävin joskus ja siellä oli se 80 kilon painoraja tai sitten pari sellaista ryhmää missä mentiin vain vähän ravia ja ei laukkaa lainkaan jos paino oli tuon yli. Itse olen nyt vähän lihonnut ja en ratsastu enää monista seikoista johtuen. En silti voisi koskaan olla mikään todella kevyt ratsastaja ja painoa olisi aina joku 60 kiloa. Itsekin silti mietin jos ihmiste eivät halua hoitaa hevosia, kun minulle sekin oli aina tärkeää ja välillä tuli jokin kammo putoamisen jälkeen jolloin vaan hoisin ennen kuin uskalsin taas ratsastaa.
No joku 60 kiloa on ihan ok paino ratsastajalle. Toki jos on tosi lyhyt ja pieni (150-160cm) niin silloin painaa varmasti vähemmän mutta ihan normaali tuo on jollekin 170 cm naiselle jossa on hieman lihastakin. Pienimmäthän (lapset/nuoret) ratsastaakin usein poneilla tai pienimmillä hevosilla.
Tuo 80-> kiloa on jo miehellekin aika paljon ja ehken se vaan pitää hyväksyä, että ratsastuskaan ei ole kaikkien laji vaan vaatii harrastajaltaan tiettyyn haarukkaan osuvat ominaisuudet. Eihän kaikista ole pikajuoksijoiksi tai vaikka mäkihyppääjiksikään joten miksi ratsastuksenkaan pitäisi olla laji joka sopii kaikille?
Itse pitää vielä vastata tähän, että omasta mielestä 80 kilon ylitys ei ole mikään epätavallinen asia miehelle. Kirjoitin siis tuon ensimmäisen viestin. Omakin isäni on aina painanut vähintään 90 kiloa ja on muutenkin pitkä ja lihaksikas. Itse painan nyt naisena sen 70 kiloa, kun en ole enää niin timmissä kunnossa, mutta ei minullakaan paljon mitään "näkyvää" läskiä ole ja olen aika pitkä ja roteva muutenkin. Ratsastaessani painoin sen 60-65 kiloa ja olin kyllä omasta mielestäni vielä aika kevyt taakka hevoselle. Meidänkin ryhmässä ei varmaan kukaan aikuinen ollut mikään todella laiha ja nuorisokin sellaista 60-kiloista vähintään tosin yksi tyttö varmaan sellainen 50-kiloinen. Lapset tietenkin erikseen. Aikuisten ryhmässä oli sitten pari niitä tosi painavia, jotka usein menivät niillä samoilla isoilla hevosilla. Miehiä kävi pari ja he, kuten kirjoitin olivat aika timmissä kunnossa ja liikunnallisia muutenkin joten se varmaan paransi asiaa hevosen kannalta. Minustakin ratsastuskoulut ovat varmasti raskas paikka hevoselle, kun on niin erilaisia ratsastajia ja usein aika tylsää menoa esim maneesissa ja hevosen pitää sietää paljon. Joillakin hevosilla vielä kisataan niiden tavallisten tuntien lisäksi. Joillakin myös oma omistaja, joka ratsastaa yksityistunteja ja hevonen silti tavallisillakin tunneilla mukana. Jatkuu vielä
Alue: Aihe vapaa
Harvinaisen totta. Naisten painolle saa hyvän verrokin siitä, että esimerkiksi nyrkkeilijä Ewa Wahlström on 168cm ja painaa (Wikipedian mukaan) 59 kiloa. Fitness -ammattilainen Pauliina Teittinen on 172cm ja paino kisakauden kohdasta riippuen 66-71kg. Nyttemmin lopettanut EM-tason painonnostaja ja painonnoston seitsenkertainen Suomen mestari Jenni Puputti painoi aktiiviaikoinaan 58 kg eikä kuvista päätellen nykyäänkään paljoa enempää.
Wahlström ottelee painoluokassa, jossa ennen kisaa 5% painonpudotusta pidetään terveellisenä eli oletettavaa on, ettei tämä kisakauden ulkopuolella painoa paljoa enempää. 5% tuosta 59 kilosta on 2.9 kiloa. Ja Wahlströmilla tosiaan on sitä lihasta. Näistä tosiaan saa hyvän verrokin sille, kuinka iso oikeasti on se keskimittainen ja 80-kiloinen nainen. Se ei ole "vähän pullean" paino. Jos 160-170cm nainen painaa 80 kiloa pelkällä treenatulla lihaksella niin saa olla aikamoinen DDR-mörssäri.