Miksi suomalaisille työttömille ei kelpaa koodarin hommat? Koodareista on huutava pula Suomessa. Onko tuet liian suuret kun työ ei kelpaa??
Kommentit (396)
Vierailija kirjoitti:
nil-null kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
nil kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pula on, koska halutaan enintään 1v vanha tutkinto, ikää alle 30v ja vähintään 20 vuoden työkokemus, aloittelijan innovaatiokyky ja konkarin osaaminen, odotetaan täydellistä sitoutumista ja voidaan taata varsin epävakaat tulevaisuudennäkymät.
Moni on aloittanut koodaamisen jo 10-vuotiaana, joten tuo ei ole kohtuuton vaatimus.
Koodaamisen aloittaminen 10-vuotiaana ei tee kenestäkään automaattisesti alan ammattilaista. Kaiken maailman tietokonekerhoja on ollut kautta aikain harrastelijoille, mutta suurin osa osallistujista on päätynyt amikseen tai kauppikseen ja sitä kautta perustavalliseen työelämään.
No ei tee, mutta ne jotka ovat 10-vuotiaana aloittaneet koodaamaan ja ovat nyt 50+-vuotiaita, ovat just niitä senioritason osaajia, joita Suomesta ei juurikaan löydy. Puolisoni on yksi näistä onnellisista, mutta työpaikka ei olisi auennut hänellekään ellei olisi harrastanut koodaamista myös työn ohella viimeisen 40-vuoden ajan. Ohjelmointikielet vaihtuvat tasaiseen tahtiin ja nyt on pula C/C++-koodareista, joita mikään yliopisto ei kykene tässä maassa tuottamaan. Jos haluaa hyväpalkkaiseksi koodariksi, pitää osaaminen pystyä näyttämään i.e. niitä omalla ajalla tehtyjä kirjastoja/käytössä olevia järjestelmiä pitää voida demota.
Koodariksi tullaan harrastamalla, ei koulussa istumalla.
Ei pysty tuottamaan... lollero. C/C++ on se kieli, millä yleensä yliopistoissa aloitetaan opiskelut, koska se on ohjelmointikielten aatelia. On ollut viimeiset 20 vuotta. Kultsi pieni, ei kannata sepustaa jostain sellaisesta, mistä ei tiedä mitään ;)
Se että kirjoitat "C/C++" tarkoittaa, ettet tiedä koodauksesta mitään. Ne on kaksi täysin eri kieltä. Kumpaa tarkoitat?
Siellä Java-koodari henkeen ja vereen veti nyt palollisen herneitä nekkuun... Kuulun tuohon harvalukuiseen joukkoon, joka on aloittanut ohjelmointiopintonsa C:llä ja vaihtanut sen lennossa C++:aan n. 20 vuotta sitten. Liikun sujuvasti noiden välillä, mutta unohdan tämän Java-kansan reaktiot. :D Ota kahvia!
Mä en ymmärrä kanssa näitä jotka intoilee "eri" kielistä. Samat peruskäsitteet löytyy useimmista kielistä, ainoastaan syntaksi ja tukikirjastojen määrä vaihtelee.
Itse aloitin basicilla kasarilla, siitä pian konekieleen. Sitten C. Sitten C++ luontaisena jatkumona. Menin töihin Javaa vääntämään koska ero C++aan on kosmeettinen, Javassa vain työskentelet paljon enemmän pumpuliin käärittynä.
Tuolla taustalla uuteen kieleen vaihtaminen onnistuu lennosta, mutta jos olet aloittanut Javalla, ei homma enää toimikaan. Pumpuli ärsyttää, jos on tottunut toimimaan ilman sitä.
Vierailija kirjoitti:
Nauratti jo 2000-luvulla kun yhä enemmän törmäsi tyyppeihin jotka osasivat hyvin olio-ohjelmoinnin kaikkinen GangOfFour patterneineen, mutta joille perus booleanlogiikka javallakin tehtynä oli ihan hepreaa.
Yliopistokasvatteja! :D
Minä en ryhdy koodaamaan, koska tiedän, etten pysty siihen. On minulla yliopistotausta ja vaikka millaista työkokemusta kolmenkymmenen vuoden ajalta, mutta koodaaminen ei minulta onnistu.
Olin pari vuotta sitten soveltuvuuskokeissa, joissa pärjäsin loistavasti yhtä koetta lukuunottamatta. Esikysymys oli "oletko koskaan koodannut", johon vastasin kieltävästi. Eteeni lyötiin paperi, jossa oli pitkiä merkkijonoja ja viisi rasti ruutuun -vastausvaihtoehtoa. En ymmärtänyt merkkimössöstä yhtään mitään. Ajattelin, että kai tämä aukenee, kun tuijotan tarpeeksi, mutta ei. Uskon, että minulle oli annettu jotakin toista työpaikkaa koskeva koe, koska minun alaani koodaaminen ei kuulu millään tavalla. En saanut työpaikkaa enkä minkäänlaista kipinää koodaamiseenkaan.
Tämän vuoksi tämä suomalainen ei pyri koodariksi, vaikka niistä olisi kirkuva pula ja palkka olisi tähtitieteellinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä koodariksi on pakko oppia ja helposti. Just viime vuonna täältä syydettiin rahaa koodaribussiin joka kierteli Afrikassa. Oli vähän kuin kirjasto auto johon mentiin sisään ja tultiin koodareina ulos.
Hassua, että käytännössä aina kun joku valittaa Afrikasta sun muusta, se valitus on täynnä kirjoitus- ja kielioppivirheitä. Ilmeisesti nämä valittajat eivät ole syntyperältään ainakaan suomalaisia, kun ei tuo kieli ole oikein hallinnassa.
Tai sitten kyse on siitä, että siellä valittajien kotiseutujen peräkylissä kierteli koulubussi, jonka kyytiin ei viitsitty nousta...
Tosiaan koodariksi oppii helpolla ja vielä helpommin kun ei ole turhaa luku- ja kirjoitustaitoa häiritsemässä, oppii suoraan koodin kirjoituksen.
Vierailija kirjoitti:
Mun pitää tyttäreltä kysyä neuvoa power pointin jne. käyttöön, ihan oikeasti, meinaatko että minä oppisin jotain koodausta kun hädintuskin tiedän mitä se tarkoittaa?
Uusavuttomuus much?
Vierailija kirjoitti:
Maailman isoissa ja menestyneissä firmoissa "mediaseksikkäällä" alalla koodarina työskennelleenä voin vaan nauraa näille täälläkin esitetyille vaatimuksille. Hyvin usein se koodaus on hötömölöä, javasriptiä ja firman sisäisen (helpon) ohjelmointityökalun käyttöä. Jos firman alan sisältö on koodarille tuntematonta, niin ei auta, vaikka muuten olisi huippu. Mahdollisuudet mokaamiseen ovat suuret. Sitä huippukoodaria tarvitaan joskus, mutta oikeasti ehkä 1/20 koodareista riittää.
Hyvä kysymys, ovatko nämä laisinkaan koodareita? Jos se tradenomi kirjoittelee vähän siinä hommiensa ohessa java scriptiä, niin tekeekö se siitä koodaajan? Tai tekaisee exceleillään muutamat makrot.
Jenkeissä on muuten sellainen termi kuin script kiddie. Ehkä tälle kannattaisi keksiä jokin suomennos, koska sille on nykypäivän yritysmaailmassa ja ohjelmointihypessä selvästi käyttöä :D
pumpul1 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
nil-null kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
nil kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pula on, koska halutaan enintään 1v vanha tutkinto, ikää alle 30v ja vähintään 20 vuoden työkokemus, aloittelijan innovaatiokyky ja konkarin osaaminen, odotetaan täydellistä sitoutumista ja voidaan taata varsin epävakaat tulevaisuudennäkymät.
Moni on aloittanut koodaamisen jo 10-vuotiaana, joten tuo ei ole kohtuuton vaatimus.
Koodaamisen aloittaminen 10-vuotiaana ei tee kenestäkään automaattisesti alan ammattilaista. Kaiken maailman tietokonekerhoja on ollut kautta aikain harrastelijoille, mutta suurin osa osallistujista on päätynyt amikseen tai kauppikseen ja sitä kautta perustavalliseen työelämään.
No ei tee, mutta ne jotka ovat 10-vuotiaana aloittaneet koodaamaan ja ovat nyt 50+-vuotiaita, ovat just niitä senioritason osaajia, joita Suomesta ei juurikaan löydy. Puolisoni on yksi näistä onnellisista, mutta työpaikka ei olisi auennut hänellekään ellei olisi harrastanut koodaamista myös työn ohella viimeisen 40-vuoden ajan. Ohjelmointikielet vaihtuvat tasaiseen tahtiin ja nyt on pula C/C++-koodareista, joita mikään yliopisto ei kykene tässä maassa tuottamaan. Jos haluaa hyväpalkkaiseksi koodariksi, pitää osaaminen pystyä näyttämään i.e. niitä omalla ajalla tehtyjä kirjastoja/käytössä olevia järjestelmiä pitää voida demota.
Koodariksi tullaan harrastamalla, ei koulussa istumalla.
Ei pysty tuottamaan... lollero. C/C++ on se kieli, millä yleensä yliopistoissa aloitetaan opiskelut, koska se on ohjelmointikielten aatelia. On ollut viimeiset 20 vuotta. Kultsi pieni, ei kannata sepustaa jostain sellaisesta, mistä ei tiedä mitään ;)
Se että kirjoitat "C/C++" tarkoittaa, ettet tiedä koodauksesta mitään. Ne on kaksi täysin eri kieltä. Kumpaa tarkoitat?
Siellä Java-koodari henkeen ja vereen veti nyt palollisen herneitä nekkuun... Kuulun tuohon harvalukuiseen joukkoon, joka on aloittanut ohjelmointiopintonsa C:llä ja vaihtanut sen lennossa C++:aan n. 20 vuotta sitten. Liikun sujuvasti noiden välillä, mutta unohdan tämän Java-kansan reaktiot. :D Ota kahvia!
Mä en ymmärrä kanssa näitä jotka intoilee "eri" kielistä. Samat peruskäsitteet löytyy useimmista kielistä, ainoastaan syntaksi ja tukikirjastojen määrä vaihtelee.
Itse aloitin basicilla kasarilla, siitä pian konekieleen. Sitten C. Sitten C++ luontaisena jatkumona. Menin töihin Javaa vääntämään koska ero C++aan on kosmeettinen, Javassa vain työskentelet paljon enemmän pumpuliin käärittynä.
Tuolla taustalla uuteen kieleen vaihtaminen onnistuu lennosta, mutta jos olet aloittanut Javalla, ei homma enää toimikaan. Pumpuli ärsyttää, jos on tottunut toimimaan ilman sitä.
Ei se pumpuli ainakaan mua ärsyttänyt. Palkkakin melkein tuplaantui kun siirryin perinteisestä C-talosta seksikkäämpään Java-taloon ja sen lisäksi ei enää tarvinnut pitää kirjaa malloc/free kutsuista.
Mutta jos menisin alalle uudestaan niin jonnekin sulautetulle puolelle tekemään korkeintaan C:tä ja inline assyä.
On muuten jännä, kuinka vähän "varsinaisessa" koodaustyössä on matematiikkaa. Enemmänkin keskitytään tiedon jäsentämiseen ja suurten kokonaisuuksien hallintaan kuin monimutkaisten algoritmien vääntämiseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maailman isoissa ja menestyneissä firmoissa "mediaseksikkäällä" alalla koodarina työskennelleenä voin vaan nauraa näille täälläkin esitetyille vaatimuksille. Hyvin usein se koodaus on hötömölöä, javasriptiä ja firman sisäisen (helpon) ohjelmointityökalun käyttöä. Jos firman alan sisältö on koodarille tuntematonta, niin ei auta, vaikka muuten olisi huippu. Mahdollisuudet mokaamiseen ovat suuret. Sitä huippukoodaria tarvitaan joskus, mutta oikeasti ehkä 1/20 koodareista riittää.
Hyvä kysymys, ovatko nämä laisinkaan koodareita? Jos se tradenomi kirjoittelee vähän siinä hommiensa ohessa java scriptiä, niin tekeekö se siitä koodaajan? Tai tekaisee exceleillään muutamat makrot.
Jenkeissä on muuten sellainen termi kuin script kiddie. Ehkä tälle kannattaisi keksiä jokin suomennos, koska sille on nykypäivän yritysmaailmassa ja ohjelmointihypessä selvästi käyttöä :D
Vaikka tradenomi kirjoittaisi bisness logiikkaa jollain härökehitysympäristöllä jossa se kirjoitetaan kielellä joka ei varsinaisesti ole mitään perinteistä ohjelmointikieltä on se silti ohjelmointia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maailman isoissa ja menestyneissä firmoissa "mediaseksikkäällä" alalla koodarina työskennelleenä voin vaan nauraa näille täälläkin esitetyille vaatimuksille. Hyvin usein se koodaus on hötömölöä, javasriptiä ja firman sisäisen (helpon) ohjelmointityökalun käyttöä. Jos firman alan sisältö on koodarille tuntematonta, niin ei auta, vaikka muuten olisi huippu. Mahdollisuudet mokaamiseen ovat suuret. Sitä huippukoodaria tarvitaan joskus, mutta oikeasti ehkä 1/20 koodareista riittää.
Hyvä kysymys, ovatko nämä laisinkaan koodareita? Jos se tradenomi kirjoittelee vähän siinä hommiensa ohessa java scriptiä, niin tekeekö se siitä koodaajan? Tai tekaisee exceleillään muutamat makrot.
Jenkeissä on muuten sellainen termi kuin script kiddie. Ehkä tälle kannattaisi keksiä jokin suomennos, koska sille on nykypäivän yritysmaailmassa ja ohjelmointihypessä selvästi käyttöä :D
Vaikka tradenomi kirjoittaisi bisness logiikkaa jollain härökehitysympäristöllä jossa se kirjoitetaan kielellä joka ei varsinaisesti ole mitään perinteistä ohjelmointikieltä on se silti ohjelmointia.
Tottakai se on. Mutta se pitäisi erottaa siitä sofistikoituneesta ohjelmoinnista. Siksi script kiddie.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maailman isoissa ja menestyneissä firmoissa "mediaseksikkäällä" alalla koodarina työskennelleenä voin vaan nauraa näille täälläkin esitetyille vaatimuksille. Hyvin usein se koodaus on hötömölöä, javasriptiä ja firman sisäisen (helpon) ohjelmointityökalun käyttöä. Jos firman alan sisältö on koodarille tuntematonta, niin ei auta, vaikka muuten olisi huippu. Mahdollisuudet mokaamiseen ovat suuret. Sitä huippukoodaria tarvitaan joskus, mutta oikeasti ehkä 1/20 koodareista riittää.
Hyvä kysymys, ovatko nämä laisinkaan koodareita? Jos se tradenomi kirjoittelee vähän siinä hommiensa ohessa java scriptiä, niin tekeekö se siitä koodaajan? Tai tekaisee exceleillään muutamat makrot.
Jenkeissä on muuten sellainen termi kuin script kiddie. Ehkä tälle kannattaisi keksiä jokin suomennos, koska sille on nykypäivän yritysmaailmassa ja ohjelmointihypessä selvästi käyttöä :D
Vaikka tradenomi kirjoittaisi bisness logiikkaa jollain härökehitysympäristöllä jossa se kirjoitetaan kielellä joka ei varsinaisesti ole mitään perinteistä ohjelmointikieltä on se silti ohjelmointia.
Tottakai se on. Mutta se pitäisi erottaa siitä sofistikoituneesta ohjelmoinnista. Siksi script kiddie.
script kiddie on halventava nimitys alemman tason häkkereistä jotka ajaa vain toisten häkkereiden tekemiä häkkeröintiohjelmia.
ketkux kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nauratti jo 2000-luvulla kun yhä enemmän törmäsi tyyppeihin jotka osasivat hyvin olio-ohjelmoinnin kaikkinen GangOfFour patterneineen, mutta joille perus booleanlogiikka javallakin tehtynä oli ihan hepreaa.
Yliopistokasvatteja! :D
Jaa? Minä törmäsin näihin (GangOfFour) AMKkin puolella, johon ne tuntuvat sopivankin. Otetaan valmis koodinpätkä, joka hoitaa "asian" paljonkaan vaivautumatta ymmärtämään, mistä on kyse.
Vierailija kirjoitti:
ketkux kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nauratti jo 2000-luvulla kun yhä enemmän törmäsi tyyppeihin jotka osasivat hyvin olio-ohjelmoinnin kaikkinen GangOfFour patterneineen, mutta joille perus booleanlogiikka javallakin tehtynä oli ihan hepreaa.
Yliopistokasvatteja! :D
Jaa? Minä törmäsin näihin (GangOfFour) AMKkin puolella, johon ne tuntuvat sopivankin. Otetaan valmis koodinpätkä, joka hoitaa "asian" paljonkaan vaivautumatta ymmärtämään, mistä on kyse.
Meidän yliopistosta tuli tällaisia tyyppejä ulos, tähtäimenä ura projektipäällikkönä.
Menin lukiossa (1980-luvulla) tietotekniikan kurssille. Ensimmäisellä tunnilla piti tehdä hyvin yksinkertainen koodinpätkä. En tarkkaan muista, mitä sen piti tehdä. Kirjoitin ruudun täyteen koodia. Mutta en saanut sitä toimimaan. Opettaja tuli ja puuhki 90% koodista pois ja teki tilalle 1-2 riviä koodia, ja homma toimi. En muista, millä menetelmällä sain kurssin suoritettua.
Yhtä tuskaista oli ohjelmoinnin kurssin suorittaminen yliopistossa. Totesin, että ajattelen asiat aivan liian monimutkaisesti, jotta saisin toimimaan ne tietokoneella.
Tietokoneita osaan kyllä käyttää, kunhan joku on ensin tehnyt niihin ohjelmat.
En usko olevani riittävän fiksu miksikään koodariksi.
Tarkoitat varmaan riittävän tyhmä.
Kaikista ei ole koodareiksi, ei edes vaikka olisi joku muu ylempi korkeakoulututkinto takana.
[/quote]
Ja minä olen saanut yli 5--kymppisenä töitä. Ttötarjouksia / haastattelupyyntöjä tulee linkedinin kautta. Päivittäkää ihmeessä sitä osaamista asioihin, joista on kysyntää. Koneoppiminen, robotiikka ja analytiikka.
Itse täydennysopiskelen parhaillaan ja 50 hengen ryhmässä on 10 suomalaista.
Ihmetyttää missä ne työttömät ovat.
Nim 52 v[/quote]
Täydennyskoulutus on yleensä maksullista ja työkkäri ei niitä suomalaisille maksa. Olen itsekin katsellut eri koulutuksia töiden ohessa käytäväksi, mutta hinnat 10000-15000 + alv...ei kestä lompakko.
Vierailija kirjoitti:
Kaikista ei ole koodareiksi, ei edes vaikka olisi joku muu ylempi korkeakoulututkinto takana.
Ja tätähän on väittänyt kaiken kaikkiaan 0 henkilöä.
Vierailija kirjoitti:
On muuten jännä, kuinka vähän "varsinaisessa" koodaustyössä on matematiikkaa. Enemmänkin keskitytään tiedon jäsentämiseen ja suurten kokonaisuuksien hallintaan kuin monimutkaisten algoritmien vääntämiseen.
Jos ongelma ei sisällä korkean tason matematiikkaa vaan yksinkertaisia laskutoimitiuksia ja rationaalista järkeilyä miksi sen ratkominen ohjelmoinnilla vaatisi sen korkeamman tason matematiikkaa.
Useimmat maailman käytännön ongelmat eivät vaadi yo-tason matematiikkaa vaan päättelyä tyyliin onko tämä objekti appelsiini vai omena, jos appelsiini laitan sen appelsiinien laatikkoon, jos omena niin omenahyllyyn.
Maailman isoissa ja menestyneissä firmoissa "mediaseksikkäällä" alalla koodarina työskennelleenä voin vaan nauraa näille täälläkin esitetyille vaatimuksille. Hyvin usein se koodaus on hötömölöä, javasriptiä ja firman sisäisen (helpon) ohjelmointityökalun käyttöä. Jos firman alan sisältö on koodarille tuntematonta, niin ei auta, vaikka muuten olisi huippu. Mahdollisuudet mokaamiseen ovat suuret. Sitä huippukoodaria tarvitaan joskus, mutta oikeasti ehkä 1/20 koodareista riittää.