Miksi suomalaisille työttömille ei kelpaa koodarin hommat? Koodareista on huutava pula Suomessa. Onko tuet liian suuret kun työ ei kelpaa??

En saanut edes merkonomin papereita niin minusta ei todellakaan ole koodariksi tai lääkäriksi.

Miksei työttömät ala matemaatikoiksi? fyysikoiksi? tohtoreiksi?? Ihme porukkaa nuo työttömät!!

Juu, en tajua matematiikasta juuri mitään. Olen yrittänyt opetella ihan koodauksen alkeita itsekseni mutta en kovin pitkälle päässyt kunnes lakkasin tajuamasta. Eräs kaverini on koodari, saa palkkaa n. 6000e/kk ja hän yritti mulle selittää miten se toimii mutta en tajunnut. Ja nyt ap ihmettelee miksi kaikki eivät ryhdy koodareiksi?

Ei kiinnosta, saan viistoistasataa miljoonaa miljardia tukee kato viikossa, niin v!ttu mikään työ kiinnosta kyllä on niin suuuuuuuuuuuret tuet että ei tarvi töitä ikinä tehdä HAJOTKAA KÖYHÄT

Puolittamalla sosiaalituet koodaripula on ratkaistu.

Vierailija kirjoitti:

Ja minun naapurissa asuu 55-vuotias työtön humanistinainen, joka ei millään lähde hitsariksi Pohjois-Karjalaan. Menisi hitsauskouluun ja reipastuisi.

No minä olen nuorempi humanistinainen, ja taatusti lähtisin hitsauskouluun jos olisin työtön. En tosin P-Karjalaan.3

Työ kyllä kelpaa, mutta työnanatjien ikäsyrjinnälle emme voi mitään.

2miimii kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

nil kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pula on, koska halutaan enintään 1v vanha tutkinto, ikää alle 30v ja vähintään 20 vuoden työkokemus, aloittelijan innovaatiokyky ja konkarin osaaminen, odotetaan täydellistä sitoutumista ja voidaan taata varsin epävakaat tulevaisuudennäkymät.

Moni on aloittanut koodaamisen jo 10-vuotiaana, joten tuo ei ole kohtuuton vaatimus.

Koodaamisen aloittaminen 10-vuotiaana ei tee kenestäkään automaattisesti alan ammattilaista. Kaiken maailman tietokonekerhoja on ollut kautta aikain harrastelijoille, mutta suurin osa osallistujista on päätynyt amikseen tai kauppikseen ja sitä kautta perustavalliseen työelämään.

No ei tee, mutta ne jotka ovat 10-vuotiaana aloittaneet koodaamaan ja ovat nyt 50+-vuotiaita, ovat just niitä senioritason osaajia, joita Suomesta ei juurikaan löydy. Puolisoni on yksi näistä onnellisista, mutta työpaikka ei olisi auennut hänellekään ellei olisi harrastanut koodaamista myös työn ohella viimeisen 40-vuoden ajan. Ohjelmointikielet vaihtuvat tasaiseen tahtiin ja nyt on pula C/C++-koodareista, joita mikään yliopisto ei kykene tässä maassa tuottamaan. Jos haluaa hyväpalkkaiseksi koodariksi, pitää osaaminen pystyä näyttämään i.e. niitä omalla ajalla tehtyjä kirjastoja/käytössä olevia järjestelmiä pitää voida demota.

Koodariksi tullaan harrastamalla, ei koulussa istumalla.

C-koodareille ei todellakaan ole suurta kysyntää, kaikkialla haetaan korkeamman tason fullstack-webbityyppejä ja pilviosaajia.

Kyllä, varmasti näin vielä jonkin aikaa kunnes hype laantuu. Toisaalta miksi hakea senioritason C-koodaajia massiivisella nettirekryllä, kun ei niitä sieltä löydä? Headhunterit kaivaa nämä tyypit yleensä ihan muualta. Palkkataso on ihan eri luokkaa kuin korkeamman tason fullstack-osaajilla. C++-koodareita haetaan jatkuvasti, erityisesti niitä senioritason osaajia, mutta eihän niitä tässä maassa ole kun idiootit lähti kouluttamaan Javaa... se on kuin laittaisi aikuiselle fillariin apurattaat. 

Palkkataso on käytännössä huonompi, ainakin sulareiden parissa. Iso osa porukasta on elektroniikkainssejä, jotka eivät pääse helpolla muiden senioridevaajien palkoille tavallisessa työssä.

Ihan mielenkiinnosta, mihin nykyisin tarvitaan jotain c++ koodareita? joku legacy projekti?

Nykyisin kun softan nopeuden optimoinnin kanssa ei ole niin paljon väliä. Yli 90% koodista on tarpeeksi nopeaa c#/java/pythonilla. Jos sitten taas haluaa kunnolla laskentatehoa niin cuda c/opencl kehiin. Eli missä vaiheessa c++ oikein on se paras use case?

Joo koodareita tarvitaan mutta kun niitä ei palkata. Mulla on täällä kotonakin yksi joka teki jo alakoululaisena koodaamalla vaikka mitä. Mutta kun kouluaika meni koodatessa niin todistus jäi sen verran huonoksi ettei sillä kovin kummoisiin jatko-opintoihin päässyt. On sentään jonkinlainen keskiasteen todistus osaamisesta mutta sillä ei pääse edes haastatteluun niin minkäs teet. Haetaan korkeaa koulutusta ja inssii tms. Koodaus kyllä sujuu ja kiinnostaa mutta opiskelu ei.

Rehellisesti: ei kiinnosta. Lisäksi: olen surkea matematiikassa, olen aina ollut vaikka peruskoulussa sain kaiken mahdollisen tukiopetuksen ja yritin kaikkeni. Uskon, että minulla on jokin lukihäiriön tapainen mutta numeroihin, sille on joku virallinen nimikin mitä en juuri nyt muista. En usko, että näin heikoilla matematiikanlahjoilla varustettu ihminen koskaan pärjäisi koodarina.

Miksi sitäpaitsi yrittäisin väkisin jotain sellaista missä en pärjää ja mikä ei minua kiinnosta, kun on asioita joissa olen loistava ja jotka minua todella inspiroivat?

Vierailija kirjoitti:

Miksi suomalaisille työttömille ei kelpaa lääkärin hommat? Lääkäreistä on huutava pula Suomessa. Onko tuet liian suuret kun työ ei kelpaa??...

Lääkäreitä joudutaan hankkimaan jo ulkomailta. Kaikki voivat päästä opiskelemaan lääketiedettä. Se on vain itsestä kiinni.

Puhumattakaan kansanedustajan tai ministerin hommista, pätevistä sellaisista se vasta pula onkin. Mutta ei kelpaa ei.

Vierailija kirjoitti:

Ihan mielenkiinnosta, mihin nykyisin tarvitaan jotain c++ koodareita? joku legacy projekti?

Nykyisin kun softan nopeuden optimoinnin kanssa ei ole niin paljon väliä. Yli 90% koodista on tarpeeksi nopeaa c#/java/pythonilla. Jos sitten taas haluaa kunnolla laskentatehoa niin cuda c/opencl kehiin. Eli missä vaiheessa c++ oikein on se paras use case?

Veikkaan että tulevaisuudessa siihen kiinnitetään yhä enemmän huomiota kun kaikkien prosessien päästöistä huolestutaan yhä enemmän.

MIPS/W on jo merkittävä tekijä serveripuolella nytkin, siksi että sähkö maksaa serverien ylläpitäjille. Siitä ei ole pitkä matka ymmärtämään että paremihyötysuhteisen raudan lisäksi (nyt jo merkkejä läppärivalmistajienkin kiinnostuksesta siirtyä wattiahmattix86teknologiasta arm-pohjaiseen) täytyy alkaa kiinnittää huomiota paljonko oikeasti saa aikaan per suoritettu MIPS.

Olen filosofian maisteri, pääaineena yleinen historia ja muita aineita mm. Eksegetiikka. Jos minua pyydettäisiin koodariksi, menisin kyllä, mutta olisiko se järkevää? Minulla menee jo useampi sekunti etsiessä näppäimistöltä kirjaimia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikki voivat opiskella koodausta. Se on vain itsestä kiinni.

Missä? Kuinka kauan kestää? Onko pääsykokeita? Paljonko maksaa? 

Yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa. On pääsykokeet. On ilmaista itse opiskelijoille. Kestää 3-5 vuotta, vähintään. Senkin jälkeet olet hyvin todennäköisesti työelämässä jonkin tietyn firman tekemästä koodista helpostikin ulalla useamman kuukauden.

Työttömyystukea saa maksimissaan 2 v opintoihin. Eli mistä rahat elämiseen loppuihin 1-3 v opintoihin?

Opintotuki/opintolaina, jos noihin ei ole oikeutettu saa toimeentulotukea

No ei taatusti saa toimeentulotukea jos on naimisissa ja perheellinen (puoliso töissä). Miten hemmetissä täällä aina oletetaan että kaikki saa jos ei ole muita tuloja, ei todellakaan saa.

Vierailija kirjoitti:

nil kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pula on, koska halutaan enintään 1v vanha tutkinto, ikää alle 30v ja vähintään 20 vuoden työkokemus, aloittelijan innovaatiokyky ja konkarin osaaminen, odotetaan täydellistä sitoutumista ja voidaan taata varsin epävakaat tulevaisuudennäkymät.

Moni on aloittanut koodaamisen jo 10-vuotiaana, joten tuo ei ole kohtuuton vaatimus.

Koodaamisen aloittaminen 10-vuotiaana ei tee kenestäkään automaattisesti alan ammattilaista. Kaiken maailman tietokonekerhoja on ollut kautta aikain harrastelijoille, mutta suurin osa osallistujista on päätynyt amikseen tai kauppikseen ja sitä kautta perustavalliseen työelämään.

No ei tee, mutta ne jotka ovat 10-vuotiaana aloittaneet koodaamaan ja ovat nyt 50+-vuotiaita, ovat just niitä senioritason osaajia, joita Suomesta ei juurikaan löydy. Puolisoni on yksi näistä onnellisista, mutta työpaikka ei olisi auennut hänellekään ellei olisi harrastanut koodaamista myös työn ohella viimeisen 40-vuoden ajan. Ohjelmointikielet vaihtuvat tasaiseen tahtiin ja nyt on pula C/C++-koodareista, joita mikään yliopisto ei kykene tässä maassa tuottamaan. Jos haluaa hyväpalkkaiseksi koodariksi, pitää osaaminen pystyä näyttämään i.e. niitä omalla ajalla tehtyjä kirjastoja/käytössä olevia järjestelmiä pitää voida demota.

Koodariksi tullaan harrastamalla, ei koulussa istumalla.

Ei pysty tuottamaan... lollero. C/C++ on se kieli, millä yleensä yliopistoissa aloitetaan opiskelut, koska se on ohjelmointikielten aatelia. On ollut viimeiset 20 vuotta. Kultsi pieni, ei kannata sepustaa jostain sellaisesta, mistä ei tiedä mitään ;)

Se joka luulee että C/C++ on kieli on kyllä ihan pihalla asioista. C on kieli ja C++ toinen joka on rakennettu oppien C:n heikkouksista. 

Molemmat kyllä aika dinosauruksia, ei mitään aatelia. Ohjelmontikielet ovat kyllä kehittyneet todella paljon noitten jälkeen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

nil kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pula on, koska halutaan enintään 1v vanha tutkinto, ikää alle 30v ja vähintään 20 vuoden työkokemus, aloittelijan innovaatiokyky ja konkarin osaaminen, odotetaan täydellistä sitoutumista ja voidaan taata varsin epävakaat tulevaisuudennäkymät.

Moni on aloittanut koodaamisen jo 10-vuotiaana, joten tuo ei ole kohtuuton vaatimus.

Koodaamisen aloittaminen 10-vuotiaana ei tee kenestäkään automaattisesti alan ammattilaista. Kaiken maailman tietokonekerhoja on ollut kautta aikain harrastelijoille, mutta suurin osa osallistujista on päätynyt amikseen tai kauppikseen ja sitä kautta perustavalliseen työelämään.

No ei tee, mutta ne jotka ovat 10-vuotiaana aloittaneet koodaamaan ja ovat nyt 50+-vuotiaita, ovat just niitä senioritason osaajia, joita Suomesta ei juurikaan löydy. Puolisoni on yksi näistä onnellisista, mutta työpaikka ei olisi auennut hänellekään ellei olisi harrastanut koodaamista myös työn ohella viimeisen 40-vuoden ajan. Ohjelmointikielet vaihtuvat tasaiseen tahtiin ja nyt on pula C/C++-koodareista, joita mikään yliopisto ei kykene tässä maassa tuottamaan. Jos haluaa hyväpalkkaiseksi koodariksi, pitää osaaminen pystyä näyttämään i.e. niitä omalla ajalla tehtyjä kirjastoja/käytössä olevia järjestelmiä pitää voida demota.

Koodariksi tullaan harrastamalla, ei koulussa istumalla.

Ei pysty tuottamaan... lollero. C/C++ on se kieli, millä yleensä yliopistoissa aloitetaan opiskelut, koska se on ohjelmointikielten aatelia. On ollut viimeiset 20 vuotta. Kultsi pieni, ei kannata sepustaa jostain sellaisesta, mistä ei tiedä mitään ;)

Se joka luulee että C/C++ on kieli on kyllä ihan pihalla asioista. C on kieli ja C++ toinen joka on rakennettu oppien C:n heikkouksista. 

Molemmat kyllä aika dinosauruksia, ei mitään aatelia. Ohjelmontikielet ovat kyllä kehittyneet todella paljon noitten jälkeen.

Oppien ja oppien.

C on kieli jolla on helppo ampua itseään jalkaan, C++ on kieli jolla ampuminen on hankalampaa mutta kun sen tekee se saattaa räjäyttää koko jalan pois. - tämän totesi c++:n luoja.

C++ on kieli jossa on pienempi ja selkeämpi ja puhtaampi ohjelmointikieli sisällä pyrkimässä ulos. - sama c++ luoja. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan mielenkiinnosta, mihin nykyisin tarvitaan jotain c++ koodareita? joku legacy projekti?

Nykyisin kun softan nopeuden optimoinnin kanssa ei ole niin paljon väliä. Yli 90% koodista on tarpeeksi nopeaa c#/java/pythonilla. Jos sitten taas haluaa kunnolla laskentatehoa niin cuda c/opencl kehiin. Eli missä vaiheessa c++ oikein on se paras use case?

Veikkaan että tulevaisuudessa siihen kiinnitetään yhä enemmän huomiota kun kaikkien prosessien päästöistä huolestutaan yhä enemmän.

MIPS/W on jo merkittävä tekijä serveripuolella nytkin, siksi että sähkö maksaa serverien ylläpitäjille. Siitä ei ole pitkä matka ymmärtämään että paremihyötysuhteisen raudan lisäksi (nyt jo merkkejä läppärivalmistajienkin kiinnostuksesta siirtyä wattiahmattix86teknologiasta arm-pohjaiseen) täytyy alkaa kiinnittää huomiota paljonko oikeasti saa aikaan per suoritettu MIPS.

Tottahan tuo, mutta koodissa on sellainen juttu että <5% koodista vie >95% ajasta. Ainakin omissa projekteissä on kannattanut kääntää vain 5-10 sivua koodia cudalle. Eli esim vuoden projektissä olisi ollut gpgpu asiantuntijalle käyttöä vain viikon tai parin verran.

Vierailija kirjoitti:

Ihan mielenkiinnosta, mihin nykyisin tarvitaan jotain c++ koodareita? joku legacy projekti?

Nykyisin kun softan nopeuden optimoinnin kanssa ei ole niin paljon väliä. Yli 90% koodista on tarpeeksi nopeaa c#/java/pythonilla. Jos sitten taas haluaa kunnolla laskentatehoa niin cuda c/opencl kehiin. Eli missä vaiheessa c++ oikein on se paras use case?

Rajoittuneissa ja suljetuissa järjestelmissä, eli monessa nykypäivän tuotteessa, mutta toisaalta marginaalikohteissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan mielenkiinnosta, mihin nykyisin tarvitaan jotain c++ koodareita? joku legacy projekti?

Nykyisin kun softan nopeuden optimoinnin kanssa ei ole niin paljon väliä. Yli 90% koodista on tarpeeksi nopeaa c#/java/pythonilla. Jos sitten taas haluaa kunnolla laskentatehoa niin cuda c/opencl kehiin. Eli missä vaiheessa c++ oikein on se paras use case?

Veikkaan että tulevaisuudessa siihen kiinnitetään yhä enemmän huomiota kun kaikkien prosessien päästöistä huolestutaan yhä enemmän.

MIPS/W on jo merkittävä tekijä serveripuolella nytkin, siksi että sähkö maksaa serverien ylläpitäjille. Siitä ei ole pitkä matka ymmärtämään että paremihyötysuhteisen raudan lisäksi (nyt jo merkkejä läppärivalmistajienkin kiinnostuksesta siirtyä wattiahmattix86teknologiasta arm-pohjaiseen) täytyy alkaa kiinnittää huomiota paljonko oikeasti saa aikaan per suoritettu MIPS.

Tottahan tuo, mutta koodissa on sellainen juttu että <5% koodista vie >95% ajasta. Ainakin omissa projekteissä on kannattanut kääntää vain 5-10 sivua koodia cudalle. Eli esim vuoden projektissä olisi ollut gpgpu asiantuntijalle käyttöä vain viikon tai parin verran.

Totta jossain teknisessä laskennassa mutta ihan kaikkia asioita ei noin vain siirretä piukaksi cudasuoritteeksi. Kyse on kaiken suunnittelusta tietokannasta fronttiin.