Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Miksi suomalaisille työttömille ei kelpaa koodarin hommat? Koodareista on huutava pula Suomessa. Onko tuet liian suuret kun työ ei kelpaa??
12.09.2019 |
Koodareita joudutaan hankkimaan jo ulkomailta.
Kommentit (396)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On muuten jännä, kuinka vähän "varsinaisessa" koodaustyössä on matematiikkaa. Enemmänkin keskitytään tiedon jäsentämiseen ja suurten kokonaisuuksien hallintaan kuin monimutkaisten algoritmien vääntämiseen.
Jos ongelma ei sisällä korkean tason matematiikkaa vaan yksinkertaisia laskutoimitiuksia ja rationaalista järkeilyä miksi sen ratkominen ohjelmoinnilla vaatisi sen korkeamman tason matematiikkaa.
Useimmat maailman käytännön ongelmat eivät vaadi yo-tason matematiikkaa vaan päättelyä tyyliin onko tämä objekti appelsiini vai omena, jos appelsiini laitan sen appelsiinien laatikkoon, jos omena niin omenahyllyyn.
Jos tarkkoja ollaan niin yksinkertaiseltakin kuulostavat ongelmat voivat olla korkean tason matikkaa kun ne mallinnetaan. Esim. vaikka tämä perus kauppamatkustajaongelma eli jos pitää käydä sanotaan 20 tietyssä kaupungissa suomessa yhdellä matkalla niin mikä on optimireitti eli se järjestys jolla kuljettu matka on lyhin. Tuo on vaan yksi esimerkki ja on niitä hankalampiakin.
Keskivertokoodari vaan käyttää stackoverflow-ratkaisuja niitä syvemmin ymmärtämättä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On muuten jännä, kuinka vähän "varsinaisessa" koodaustyössä on matematiikkaa. Enemmänkin keskitytään tiedon jäsentämiseen ja suurten kokonaisuuksien hallintaan kuin monimutkaisten algoritmien vääntämiseen.
Jos ongelma ei sisällä korkean tason matematiikkaa vaan yksinkertaisia laskutoimitiuksia ja rationaalista järkeilyä miksi sen ratkominen ohjelmoinnilla vaatisi sen korkeamman tason matematiikkaa.
Useimmat maailman käytännön ongelmat eivät vaadi yo-tason matematiikkaa vaan päättelyä tyyliin onko tämä objekti appelsiini vai omena, jos appelsiini laitan sen appelsiinien laatikkoon, jos omena niin omenahyllyyn.
Jos tarkkoja ollaan niin yksinkertaiseltakin kuulostavat ongelmat voivat olla korkean tason matikkaa kun ne mallinnetaan. Esim. vaikka tämä perus kauppamatkustajaongelma eli jos pitää käydä sanotaan 20 tietyssä kaupungissa suomessa yhdellä matkalla niin mikä on optimireitti eli se järjestys jolla kuljettu matka on lyhin. Tuo on vaan yksi esimerkki ja on niitä hankalampiakin.
Keskivertokoodari vaan käyttää stackoverflow-ratkaisuja niitä syvemmin ymmärtämättä.
Kauppamarkustajaongelma on algoritmi/looginen ongelma ja sille ei ole tiedossa mitään korkean tason ratkaisua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On muuten jännä, kuinka vähän "varsinaisessa" koodaustyössä on matematiikkaa. Enemmänkin keskitytään tiedon jäsentämiseen ja suurten kokonaisuuksien hallintaan kuin monimutkaisten algoritmien vääntämiseen.
Jos ongelma ei sisällä korkean tason matematiikkaa vaan yksinkertaisia laskutoimitiuksia ja rationaalista järkeilyä miksi sen ratkominen ohjelmoinnilla vaatisi sen korkeamman tason matematiikkaa.
Useimmat maailman käytännön ongelmat eivät vaadi yo-tason matematiikkaa vaan päättelyä tyyliin onko tämä objekti appelsiini vai omena, jos appelsiini laitan sen appelsiinien laatikkoon, jos omena niin omenahyllyyn.
Jos tarkkoja ollaan niin yksinkertaiseltakin kuulostavat ongelmat voivat olla korkean tason matikkaa kun ne mallinnetaan. Esim. vaikka tämä perus kauppamatkustajaongelma eli jos pitää käydä sanotaan 20 tietyssä kaupungissa suomessa yhdellä matkalla niin mikä on optimireitti eli se järjestys jolla kuljettu matka on lyhin. Tuo on vaan yksi esimerkki ja on niitä hankalampiakin.
Keskivertokoodari vaan käyttää stackoverflow-ratkaisuja niitä syvemmin ymmärtämättä.
Kauppamarkustajaongelma on algoritmi/looginen ongelma ja sille ei ole tiedossa mitään korkean tason ratkaisua.
Yleisellä tasolla, eli matemaattisesti niin, mutta käytännössä jossain rajoissa on siedettäviä algoritmeja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On muuten jännä, kuinka vähän "varsinaisessa" koodaustyössä on matematiikkaa. Enemmänkin keskitytään tiedon jäsentämiseen ja suurten kokonaisuuksien hallintaan kuin monimutkaisten algoritmien vääntämiseen.
Jos ongelma ei sisällä korkean tason matematiikkaa vaan yksinkertaisia laskutoimitiuksia ja rationaalista järkeilyä miksi sen ratkominen ohjelmoinnilla vaatisi sen korkeamman tason matematiikkaa.
Useimmat maailman käytännön ongelmat eivät vaadi yo-tason matematiikkaa vaan päättelyä tyyliin onko tämä objekti appelsiini vai omena, jos appelsiini laitan sen appelsiinien laatikkoon, jos omena niin omenahyllyyn.
Jos tarkkoja ollaan niin yksinkertaiseltakin kuulostavat ongelmat voivat olla korkean tason matikkaa kun ne mallinnetaan. Esim. vaikka tämä perus kauppamatkustajaongelma eli jos pitää käydä sanotaan 20 tietyssä kaupungissa suomessa yhdellä matkalla niin mikä on optimireitti eli se järjestys jolla kuljettu matka on lyhin. Tuo on vaan yksi esimerkki ja on niitä hankalampiakin.
Keskivertokoodari vaan käyttää stackoverflow-ratkaisuja niitä syvemmin ymmärtämättä.
Kauppamarkustajaongelma on algoritmi/looginen ongelma ja sille ei ole tiedossa mitään korkean tason ratkaisua.
Yleisellä tasolla, eli matemaattisesti niin, mutta käytännössä jossain rajoissa on siedettäviä algoritmeja.
Toki, erilaisia heuristisia algoritmeja. Mutta tämä on silti enemmän tietojenkäsittelytiedettä, vähemmän perinteistä matematiikkaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On muuten jännä, kuinka vähän "varsinaisessa" koodaustyössä on matematiikkaa. Enemmänkin keskitytään tiedon jäsentämiseen ja suurten kokonaisuuksien hallintaan kuin monimutkaisten algoritmien vääntämiseen.
Jos ongelma ei sisällä korkean tason matematiikkaa vaan yksinkertaisia laskutoimitiuksia ja rationaalista järkeilyä miksi sen ratkominen ohjelmoinnilla vaatisi sen korkeamman tason matematiikkaa.
Useimmat maailman käytännön ongelmat eivät vaadi yo-tason matematiikkaa vaan päättelyä tyyliin onko tämä objekti appelsiini vai omena, jos appelsiini laitan sen appelsiinien laatikkoon, jos omena niin omenahyllyyn.
Jos tarkkoja ollaan niin yksinkertaiseltakin kuulostavat ongelmat voivat olla korkean tason matikkaa kun ne mallinnetaan. Esim. vaikka tämä perus kauppamatkustajaongelma eli jos pitää käydä sanotaan 20 tietyssä kaupungissa suomessa yhdellä matkalla niin mikä on optimireitti eli se järjestys jolla kuljettu matka on lyhin. Tuo on vaan yksi esimerkki ja on niitä hankalampiakin.
Keskivertokoodari vaan käyttää stackoverflow-ratkaisuja niitä syvemmin ymmärtämättä.
Kauppamarkustajaongelma on algoritmi/looginen ongelma ja sille ei ole tiedossa mitään korkean tason ratkaisua.
Yleisellä tasolla, eli matemaattisesti niin, mutta käytännössä jossain rajoissa on siedettäviä algoritmeja.
Toki, erilaisia heuristisia algoritmeja. Mutta tämä on silti enemmän tietojenkäsittelytiedettä, vähemmän perinteistä matematiikkaa.
Matematiikka on muutakin kuin numeroita ja puhe oli korkeamman matematiikan ongelmista joita jotkut ei edes tajua matematiikaksi.
Eli siis tulit todistaneeksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On muuten jännä, kuinka vähän "varsinaisessa" koodaustyössä on matematiikkaa. Enemmänkin keskitytään tiedon jäsentämiseen ja suurten kokonaisuuksien hallintaan kuin monimutkaisten algoritmien vääntämiseen.
Jos ongelma ei sisällä korkean tason matematiikkaa vaan yksinkertaisia laskutoimitiuksia ja rationaalista järkeilyä miksi sen ratkominen ohjelmoinnilla vaatisi sen korkeamman tason matematiikkaa.
Useimmat maailman käytännön ongelmat eivät vaadi yo-tason matematiikkaa vaan päättelyä tyyliin onko tämä objekti appelsiini vai omena, jos appelsiini laitan sen appelsiinien laatikkoon, jos omena niin omenahyllyyn.
Jos tarkkoja ollaan niin yksinkertaiseltakin kuulostavat ongelmat voivat olla korkean tason matikkaa kun ne mallinnetaan. Esim. vaikka tämä perus kauppamatkustajaongelma eli jos pitää käydä sanotaan 20 tietyssä kaupungissa suomessa yhdellä matkalla niin mikä on optimireitti eli se järjestys jolla kuljettu matka on lyhin. Tuo on vaan yksi esimerkki ja on niitä hankalampiakin.
Keskivertokoodari vaan käyttää stackoverflow-ratkaisuja niitä syvemmin ymmärtämättä.
Kauppamarkustajaongelma on algoritmi/looginen ongelma ja sille ei ole tiedossa mitään korkean tason ratkaisua.
Yleisellä tasolla, eli matemaattisesti niin, mutta käytännössä jossain rajoissa on siedettäviä algoritmeja.
Toki, erilaisia heuristisia algoritmeja. Mutta tämä on silti enemmän tietojenkäsittelytiedettä, vähemmän perinteistä matematiikkaa.
Matematiikka on muutakin kuin numeroita ja puhe oli korkeamman matematiikan ongelmista joita jotkut ei edes tajua matematiikaksi.
Eli siis tulit todistaneeksi.
Tietojenkäsittelytiede on eri asia kuin matematiikka.
Toki siihen sisältyy myös matematiikkaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On muuten jännä, kuinka vähän "varsinaisessa" koodaustyössä on matematiikkaa. Enemmänkin keskitytään tiedon jäsentämiseen ja suurten kokonaisuuksien hallintaan kuin monimutkaisten algoritmien vääntämiseen.
Jos ongelma ei sisällä korkean tason matematiikkaa vaan yksinkertaisia laskutoimitiuksia ja rationaalista järkeilyä miksi sen ratkominen ohjelmoinnilla vaatisi sen korkeamman tason matematiikkaa.
Useimmat maailman käytännön ongelmat eivät vaadi yo-tason matematiikkaa vaan päättelyä tyyliin onko tämä objekti appelsiini vai omena, jos appelsiini laitan sen appelsiinien laatikkoon, jos omena niin omenahyllyyn.
Jos tarkkoja ollaan niin yksinkertaiseltakin kuulostavat ongelmat voivat olla korkean tason matikkaa kun ne mallinnetaan. Esim. vaikka tämä perus kauppamatkustajaongelma eli jos pitää käydä sanotaan 20 tietyssä kaupungissa suomessa yhdellä matkalla niin mikä on optimireitti eli se järjestys jolla kuljettu matka on lyhin. Tuo on vaan yksi esimerkki ja on niitä hankalampiakin.
Keskivertokoodari vaan käyttää stackoverflow-ratkaisuja niitä syvemmin ymmärtämättä.
Kauppamarkustajaongelma on algoritmi/looginen ongelma ja sille ei ole tiedossa mitään korkean tason ratkaisua.
Yleisellä tasolla, eli matemaattisesti niin, mutta käytännössä jossain rajoissa on siedettäviä algoritmeja.
Toki, erilaisia heuristisia algoritmeja. Mutta tämä on silti enemmän tietojenkäsittelytiedettä, vähemmän perinteistä matematiikkaa.
Matematiikka on muutakin kuin numeroita ja puhe oli korkeamman matematiikan ongelmista joita jotkut ei edes tajua matematiikaksi.
Eli siis tulit todistaneeksi.
Tietojenkäsittelytiede on eri asia kuin matematiikka.
Toki siihen sisältyy myös matematiikkaa.
oletko amis?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Poikani opiskeli parissa kuukaudessa netin kautta koodauksen alkeet lukion ohessa. Kesätöiksi pääsi ilmaiseen harjoitteluun ohjemointiyritykseen ja oppi lisää. Kesän jälkeen on jo saanut paljon aikaiseksi ja on portfolio millä hakea töitä.
Töitä on luvattu heti kun valmistuu lukiosta, ei tarvitse datanomitutkintoa tai insinööriopintoja. Sanottu, että työnäytöillä verrataan hakijat ja kun on näytteet tehdystä työstä niin osaaminen on osoitettu sillä. Kouluista voi valmistua vaikka ei olisi oppinut kuin pakolliset asiat. Osaamisen kehittäminen on työnantajalle tärkeämpää kuin todistus.
Tosiaan kuitenkin pitää olla kiinnostunut oppimaan uutta ja hyvä soveltamaan tietoa. Ilman matemaattista ymmärrystä tie nousee pystyyn.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On muuten jännä, kuinka vähän "varsinaisessa" koodaustyössä on matematiikkaa. Enemmänkin keskitytään tiedon jäsentämiseen ja suurten kokonaisuuksien hallintaan kuin monimutkaisten algoritmien vääntämiseen.
Jos ongelma ei sisällä korkean tason matematiikkaa vaan yksinkertaisia laskutoimitiuksia ja rationaalista järkeilyä miksi sen ratkominen ohjelmoinnilla vaatisi sen korkeamman tason matematiikkaa.
Useimmat maailman käytännön ongelmat eivät vaadi yo-tason matematiikkaa vaan päättelyä tyyliin onko tämä objekti appelsiini vai omena, jos appelsiini laitan sen appelsiinien laatikkoon, jos omena niin omenahyllyyn.
Jos tarkkoja ollaan niin yksinkertaiseltakin kuulostavat ongelmat voivat olla korkean tason matikkaa kun ne mallinnetaan. Esim. vaikka tämä perus kauppamatkustajaongelma eli jos pitää käydä sanotaan 20 tietyssä kaupungissa suomessa yhdellä matkalla niin mikä on optimireitti eli se järjestys jolla kuljettu matka on lyhin. Tuo on vaan yksi esimerkki ja on niitä hankalampiakin.
Keskivertokoodari vaan käyttää stackoverflow-ratkaisuja niitä syvemmin ymmärtämättä.
Kauppamarkustajaongelma on algoritmi/looginen ongelma ja sille ei ole tiedossa mitään korkean tason ratkaisua.
Yleisellä tasolla, eli matemaattisesti niin, mutta käytännössä jossain rajoissa on siedettäviä algoritmeja.
Toki, erilaisia heuristisia algoritmeja. Mutta tämä on silti enemmän tietojenkäsittelytiedettä, vähemmän perinteistä matematiikkaa.
Matematiikka on muutakin kuin numeroita ja puhe oli korkeamman matematiikan ongelmista joita jotkut ei edes tajua matematiikaksi.
Eli siis tulit todistaneeksi.
Tietojenkäsittelytiede on eri asia kuin matematiikka.
Toki siihen sisältyy myös matematiikkaa.
oletko amis?
Varsinaiset argumentit itse asiaan loppuivat?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voihan toki olla, että kyse on vain kohtaanto-ongelmasta. Työt on kasvukeskuksissa ja pätevät koodarit asuu syrjäseuduilla.
Vierailija kirjoitti:
Voihan toki olla, että kyse on vain kohtaanto-ongelmasta. Työt on kasvukeskuksissa ja pätevät koodarit asuu syrjäseuduilla.
Herran Wuonna 2019 tämän ei pitäisi olla ongelma koska syrjäseuduillakin on nettiyhteydet ja ohjelmointi on työskentelyä informaation kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki voivat opiskella koodausta. Se on vain itsestä kiinni.
Haha 😆
Minä opiskelin koodausta. Olin ja olen siinä hyvä, mutta töitä ei löydy. Olen tehnyt sitten ihan muita töitä.
Tuolla alalla on aika tiukat käsitykset siitä minkä näköinen ihminen on hyvä koodaaja.
Nuoret miehet ovat ihan ykkösiä. Nuoret, kauniit, hoikat naiset menevät yksittäistapauksina.
Vähän vaikea uskoa. Ikärasismi on kyllä alalla totta, mutta mitään hoikkia ja kauniita ei ihmiset ainakaan täällä it-talossa missä itse olen töissä, ei ole. Semmoisia kaljamahaisia perus nörttejä enemmänkin. Sekä miehet että naiset suurelta osin. Itsekin olen yli 100-kiloinen täti-ihminen eikä haittaa koodarina toimimista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On muuten jännä, kuinka vähän "varsinaisessa" koodaustyössä on matematiikkaa. Enemmänkin keskitytään tiedon jäsentämiseen ja suurten kokonaisuuksien hallintaan kuin monimutkaisten algoritmien vääntämiseen.
Jos ongelma ei sisällä korkean tason matematiikkaa vaan yksinkertaisia laskutoimitiuksia ja rationaalista järkeilyä miksi sen ratkominen ohjelmoinnilla vaatisi sen korkeamman tason matematiikkaa.
Useimmat maailman käytännön ongelmat eivät vaadi yo-tason matematiikkaa vaan päättelyä tyyliin onko tämä objekti appelsiini vai omena, jos appelsiini laitan sen appelsiinien laatikkoon, jos omena niin omenahyllyyn.
Jos tarkkoja ollaan niin yksinkertaiseltakin kuulostavat ongelmat voivat olla korkean tason matikkaa kun ne mallinnetaan. Esim. vaikka tämä perus kauppamatkustajaongelma eli jos pitää käydä sanotaan 20 tietyssä kaupungissa suomessa yhdellä matkalla niin mikä on optimireitti eli se järjestys jolla kuljettu matka on lyhin. Tuo on vaan yksi esimerkki ja on niitä hankalampiakin.
Keskivertokoodari vaan käyttää stackoverflow-ratkaisuja niitä syvemmin ymmärtämättä.
Kauppamarkustajaongelma on algoritmi/looginen ongelma ja sille ei ole tiedossa mitään korkean tason ratkaisua.
Yleisellä tasolla, eli matemaattisesti niin, mutta käytännössä jossain rajoissa on siedettäviä algoritmeja.
Toki, erilaisia heuristisia algoritmeja. Mutta tämä on silti enemmän tietojenkäsittelytiedettä, vähemmän perinteistä matematiikkaa.
Matematiikka on muutakin kuin numeroita ja puhe oli korkeamman matematiikan ongelmista joita jotkut ei edes tajua matematiikaksi.
Eli siis tulit todistaneeksi.
Tietojenkäsittelytiede on eri asia kuin matematiikka.
Toki siihen sisältyy myös matematiikkaa.
oletko amis?
Varsinaiset argumentit itse asiaan loppuivat?
Koitin vaan vihjaista ettei kannattaisi vängätä jos ei ymmärrä asiasta mitään. Mutta sinähän tietty trollaat ja luulet olevasi siinäkin mestariluokkaa.
Joten leikitään siis että olet trolli etkä idiootti ja esim. osaat googlata kauppamatkustajan ongelman ja sen perusteella normaali lukutaitoinen tajunnee että kyllä se on matemaattinen ongelma.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voihan toki olla, että kyse on vain kohtaanto-ongelmasta. Työt on kasvukeskuksissa ja pätevät koodarit asuu syrjäseuduilla.
Herran Wuonna 2019 tämän ei pitäisi olla ongelma koska syrjäseuduillakin on nettiyhteydet ja ohjelmointi on työskentelyä informaation kanssa.
Ei kaikilla ole kotonaan edes sähköä saatikka sitten nettiyhteyttä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On muuten jännä, kuinka vähän "varsinaisessa" koodaustyössä on matematiikkaa. Enemmänkin keskitytään tiedon jäsentämiseen ja suurten kokonaisuuksien hallintaan kuin monimutkaisten algoritmien vääntämiseen.
Jos ongelma ei sisällä korkean tason matematiikkaa vaan yksinkertaisia laskutoimitiuksia ja rationaalista järkeilyä miksi sen ratkominen ohjelmoinnilla vaatisi sen korkeamman tason matematiikkaa.
Useimmat maailman käytännön ongelmat eivät vaadi yo-tason matematiikkaa vaan päättelyä tyyliin onko tämä objekti appelsiini vai omena, jos appelsiini laitan sen appelsiinien laatikkoon, jos omena niin omenahyllyyn.
Jos tarkkoja ollaan niin yksinkertaiseltakin kuulostavat ongelmat voivat olla korkean tason matikkaa kun ne mallinnetaan. Esim. vaikka tämä perus kauppamatkustajaongelma eli jos pitää käydä sanotaan 20 tietyssä kaupungissa suomessa yhdellä matkalla niin mikä on optimireitti eli se järjestys jolla kuljettu matka on lyhin. Tuo on vaan yksi esimerkki ja on niitä hankalampiakin.
Keskivertokoodari vaan käyttää stackoverflow-ratkaisuja niitä syvemmin ymmärtämättä.
Kauppamarkustajaongelma on algoritmi/looginen ongelma ja sille ei ole tiedossa mitään korkean tason ratkaisua.
Yleisellä tasolla, eli matemaattisesti niin, mutta käytännössä jossain rajoissa on siedettäviä algoritmeja.
Toki, erilaisia heuristisia algoritmeja. Mutta tämä on silti enemmän tietojenkäsittelytiedettä, vähemmän perinteistä matematiikkaa.
Matematiikka on muutakin kuin numeroita ja puhe oli korkeamman matematiikan ongelmista joita jotkut ei edes tajua matematiikaksi.
Eli siis tulit todistaneeksi.
Tietojenkäsittelytiede on eri asia kuin matematiikka.
Toki siihen sisältyy myös matematiikkaa.
oletko amis?
Varsinaiset argumentit itse asiaan loppuivat?
Koitin vaan vihjaista ettei kannattaisi vängätä jos ei ymmärrä asiasta mitään. Mutta sinähän tietty trollaat ja luulet olevasi siinäkin mestariluokkaa.
Joten leikitään siis että olet trolli etkä idiootti ja esim. osaat googlata kauppamatkustajan ongelman ja sen perusteella normaali lukutaitoinen tajunnee että kyllä se on matemaattinen ongelma.
Se ei ole matemaattinen ongelma vaan algoritmiongelma.
Ei koodaamisessa mitään matematiikkaa tarvita suurimmassa osassa tehtäviä. Itse olen aina ollut matematiikassa totaalisurkea, lukion lyhyt matematiikkakin oli täyttä tuskaa päästä läpi. Olen kuitenkin tietojenkäsittelytieteen maisteri ja koodari/arkkitehti. Ja hyvin pärjään kaikenlaisissa töissä mitä eteen tulee. Olen tehnyt jopa paikkatietolaskentaakin tms. mitä tosin alkuun matematiikkafobian takia kammosin, mutta helppoahan se olikin kun on valmiit kirjastot jotka hoitaa sen vaativamman matemaattisen puolen.
Koodaus ei myöskään vaadi mitään superälykkyyttä tai muita erityisominaisuuksia, mutta se vaatii kyllä sitä että on valmis oppimaan ihan jatkuvalla syötöllä uutta, että ei pelkää ja lamaannu jatkuvien haasteiden edessä. On ihmisiä, jotka olisivat kyvyiltään varmasti ihan hyviä koodareita, jos elettäisiin vielä siinä vanhassa maailmassa että opit hyvin yhden kielen, vaikka Javan, ja sitten teet sillä erilaisia projekteja vuosikausia, usein vielä samanlaisessa roolissa aina (esim. yksi ihminen tekee server sideä, toinen käyttöliittymäpäättä, joku kolmas tietokantahommia). Mutta nyt heitetään vaan projekteihin joita tehdään itselle tuntemattomilla tekniikoilla, ja pitää oppia lennosta. Jotkut ihmiset kokee siinä tilanteessa lamauttavaa epävarmuutta, eivätkä uskalla okein edes yrittää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voihan toki olla, että kyse on vain kohtaanto-ongelmasta. Työt on kasvukeskuksissa ja pätevät koodarit asuu syrjäseuduilla.
Herran Wuonna 2019 tämän ei pitäisi olla ongelma koska syrjäseuduillakin on nettiyhteydet ja ohjelmointi on työskentelyä informaation kanssa.
Ei kaikilla ole kotonaan edes sähköä saatikka sitten nettiyhteyttä
No tämä kuvaus kattaakin varmaan >99% kaikista Suomen työttömistä koodareista kehä III ulkopuolella.
Joku on nyt taas vänkäämässä vänkäämisen takia.
Vierailija kirjoitti:
Mä osaan jo koodata.
If A < B then go to C
Line 1: error: class, interface, or enum expected
If A < B then go to C
^
1 error
Alue: Aihe vapaa
100% javakoodista vie niin paljon aikaa ja muita resursseja kuin javakoodin suorittaminen vie.
100% ckoodista vie niin paljon aikaa ja muita resusseja kuin ckoodin suorittaminen vie.
Se nyt vain on niin että pumpulikoodin tekeminen vie enemmän resursseja kuin karummassa ympäristössä, teki mitä tahansa.