Isovanhemmat lopettivat yhteydenpidon

Vierailija kirjoitti:

Ap roikkuu näissä anopin tekemissä virheissä ja tulee roikkumaan niissä aina. Siksi tuo suhde ei tule koskaan toimimaan.

Näkeehän sen jo tässä keskustelussakin. Kun joku esittää jotain eriävää mielipidettä niin ap tulee paikalle tuon "MUtta se halusi tulla syynärille ja leipoa kakun ja valkata kukkia ristiäisiin!! Onko se oikein!?!?"-mantransa kanssa.

Tämä ketjukin on oikeasti ihan turha, koska ap ei ole tullut tänne oikeasti etsimään neuvoja tilanteeseen vaan hakemaan validaatiota sille että hän on oikeassa ja appivanhemmat ovat ihan perseestä.

Totta. Ja ap. piehtaroi näissä vanhoissa lillukanvarsissa esim. kun anoppi halusi tulla katsomaan vastasyntynyttä vauvaa, ristiäiset jne. vaikka lapsi on jo useamman vuoden (viettänyt ainakin 1v synttärit + välirikko).

Ja olettaa nyt anopin loukkaantuneet, kun ap. itse on halunut hajurakoa ja etäisyyttä anoppiin, jonka nyt anoppi on antanut, kun ap. sitä toivoi.

Ja ihanko oikeasti ihmiset muistelevat, mitä kukin on sanonut tai tehnyt ja tekevät johtopäätöksiä niistä vuosien jälkeenkin.

Vierailija kirjoitti:

Minä luulen että ap halusi näyttää appivanhemmilleen kuka määrää ja tuo katkeruus on seurausta siitä etteivät nämä lähteneet tuohon ap:n keulimiseen mukaan vaan poistivat itsensä tilanteesta. 

Siksi ap ei osaa/halua vastata tuohon kysymykseen mitä hän isovanhemmilta haluaisi. Koska se vastaus ei imartelisi hänen luonnettaan. 

Appivanhempien tulisi madella nöyrinä ap:n luokse ja hyppiä hänen pillinsä mukaan koska hän on synnyttänyt heille lapsenlapsen. Nyt he ovat olleet niin röyhkeitä että jonkun aikaa tilannetta siedettyään jättivät ap:n kuin nallin kalliolle. Alamaiset pitäisi saada takaisin mutta sitä ei voi sanoa suoraan. Pitää käyttää miestä ja lasta tekosyynä.

Jotenkin mulla on tässä muodostunut sellainen käsitys, että itse asiassa anoppi ja ap ovat HYVIN samanlaisia luonteita, ja se on juuri se mikä tekee tuon kuvion niin hankalaksi.

Molemmat ehkä vähän sellaisia mustavalkoisia, jos ei nyt autisteja niin kuitenkin asia on aina oikein tai väärin - ja minun kantani on se oikea.

Minulla on tämänlaiseen oma lapsi, ja ap kuulostaa kovasti häneltä (tosin minun lapsella ei ole 1v lasta, joten so ei voi olla hän).

Ihan kuin ap olisi vähän narsisti. 

Tulee jotenkin semmonen kuva, että kun hän ei saanut anoppiaan hyppimään oman pillinsä mukaan, niin hän suuttui.

Kyllä minäkin anoppina vetäytyisin takavasemmalle jos miniä alkaisi esittää sellaisia vaatimuksia mitä en pysty/halua täyttää.

Olisin tehnyt näin myös itse miniänä. Tai missä tahansa roolissa.

Vierailija kirjoitti:

Ihan kuin ap olisi vähän narsisti. 

Tulee jotenkin semmonen kuva, että kun hän ei saanut anoppiaan hyppimään oman pillinsä mukaan, niin hän suuttui.

Kyllä minäkin anoppina vetäytyisin takavasemmalle jos miniä alkaisi esittää sellaisia vaatimuksia mitä en pysty/halua täyttää.

Olisin tehnyt näin myös itse miniänä. Tai missä tahansa roolissa.

Entä anopin vaatimukset? Saada nähdä vauva heti? Joulu missä ja kuten anoppi haluaa? Ristiäiset ja synttärit kuten anoppi haluaa?

Siitä tässä on kyse, anoppi on se joka loukkaantui koska miniä ei tanssi hänen pillinsä mukaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos haluat että miehelläsi ja lapsellasi on suhde näihin isovanhempiin ja se on sinulle se tärkein asia tässä tilanteessa, niin miksi miehesi ja lapsesi eivät voisi käydä kahdestaan isovanhemmilla kylässä?

Tosiaan. Miksi tämä vaihtoehto ei kävisi ap:lle jos haluaa oikeasti vain miehensä ja lapsensa parasta. 

Vaikka tunnin parin visiitti silloin tällöin isovanhmpien luo tai johonkin korkeasaareen tai vastaavaan.

Kävisi. Mutta olen sanonut mikä tuossa on ongelma ja se en ole minä.

Kyllä se tavallaan olet sinä. Minä luulen että appivanhemmat kokevat sinut luotaantyöntävänä ja ovat siksi myös ottaneet hajurakoa poikansa perheeseen. Tuo vastavuoroisuus ei oikein toimi, koska se tarkoittaisi sitä että mies ja lapsi kyläilisivät heillä ja sitten heidän pitäisi tulla sinne teidän kotiinne missä sinä näitä rajojasi vetelet. Ymmärrätkö mitä haen takaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan kuin ap olisi vähän narsisti. 

Tulee jotenkin semmonen kuva, että kun hän ei saanut anoppiaan hyppimään oman pillinsä mukaan, niin hän suuttui.

Kyllä minäkin anoppina vetäytyisin takavasemmalle jos miniä alkaisi esittää sellaisia vaatimuksia mitä en pysty/halua täyttää.

Olisin tehnyt näin myös itse miniänä. Tai missä tahansa roolissa.

Entä anopin vaatimukset? Saada nähdä vauva heti? Joulu missä ja kuten anoppi haluaa? Ristiäiset ja synttärit kuten anoppi haluaa?

Siitä tässä on kyse, anoppi on se joka loukkaantui koska miniä ei tanssi hänen pillinsä mukaan.

SE HALUSI SYNNÄRILLE! RISTIÄISET! SYNTTÄRIT! ONKO TÄMÄ MUKA OIKEIN!?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan kuin ap olisi vähän narsisti. 

Tulee jotenkin semmonen kuva, että kun hän ei saanut anoppiaan hyppimään oman pillinsä mukaan, niin hän suuttui.

Kyllä minäkin anoppina vetäytyisin takavasemmalle jos miniä alkaisi esittää sellaisia vaatimuksia mitä en pysty/halua täyttää.

Olisin tehnyt näin myös itse miniänä. Tai missä tahansa roolissa.

Entä anopin vaatimukset? Saada nähdä vauva heti? Joulu missä ja kuten anoppi haluaa? Ristiäiset ja synttärit kuten anoppi haluaa?

Siitä tässä on kyse, anoppi on se joka loukkaantui koska miniä ei tanssi hänen pillinsä mukaan.

SE HALUSI SYNNÄRILLE! RISTIÄISET! SYNTTÄRIT! ONKO TÄMÄ MUKA OIKEIN!?

SO?

Mitä siitä nyt enää?

Sähän sait estettyä sen, eikö?

Etkö voi jatkaa elämää eteenpäin?

Vai haluatko todellakin jättää meidät siihen luuloon, että sä tässä se seko olet?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan kuin ap olisi vähän narsisti. 

Tulee jotenkin semmonen kuva, että kun hän ei saanut anoppiaan hyppimään oman pillinsä mukaan, niin hän suuttui.

Kyllä minäkin anoppina vetäytyisin takavasemmalle jos miniä alkaisi esittää sellaisia vaatimuksia mitä en pysty/halua täyttää.

Olisin tehnyt näin myös itse miniänä. Tai missä tahansa roolissa.

Entä anopin vaatimukset? Saada nähdä vauva heti? Joulu missä ja kuten anoppi haluaa? Ristiäiset ja synttärit kuten anoppi haluaa?

Siitä tässä on kyse, anoppi on se joka loukkaantui koska miniä ei tanssi hänen pillinsä mukaan.

SE HALUSI SYNNÄRILLE! RISTIÄISET! SYNTTÄRIT! ONKO TÄMÄ MUKA OIKEIN!?

SO?

Mitä siitä nyt enää?

Sähän sait estettyä sen, eikö?

Etkö voi jatkaa elämää eteenpäin?

Vai haluatko todellakin jättää meidät siihen luuloon, että sä tässä se seko olet?

Minä ap en kirjoittanut huutokommenttia.

Mutta kai se sitten on niin että tämän mukaan tuore perhe ei saa asettaa mitään rajoja isovanhemmille vaan kaikki tulee tehdä kuten he haluavat tai välit on poikki. Sitähän te moni sanotte.

Älä ole marttyyri. 

"Tavaroiden ostamisesta sanoin ihan nätisti, kun oli tuonut vauvan kylpytuolin(meillä ei ammetta) siitä sanoin että voi harmi, tuolle ei ole käyttöä, kannattaa kysyä ensin ettei tule turhaa"

Onko tuo ap. sinusta kauniisti sanottu, kun mummi antoi lahjan?

Hyviin käytöstapoihin kuuluu kiittää lahjasta, oli se sitten mieleinen tai ei.

Lahja hevosen suuhun ei ole katsominen.

Ja millaisen esimerkin ja mallin annat lapselle, jos synttäri- tai joululahja ei olekkaan mieleinen.

Tai miltä sinulta tuntuisi, jos lapsesi haluaisi antaa lahjaksi piirustuksensa tai valokuvansa kummeille, päiväkodinhoitajille, isovanhemmille jne. ja saaja täräyttäisi lapselle päin naamaa, ettei noille sun töherrykselle ole mitään käyttöä ja sinun pitää kysyä meiltä, mitä haluamme lahjaksi.

Tältä sun käytös kuulostaa ulkopuolisin silmin.

Vierailija kirjoitti:

"Tavaroiden ostamisesta sanoin ihan nätisti, kun oli tuonut vauvan kylpytuolin(meillä ei ammetta) siitä sanoin että voi harmi, tuolle ei ole käyttöä, kannattaa kysyä ensin ettei tule turhaa"

Onko tuo ap. sinusta kauniisti sanottu, kun mummi antoi lahjan?

Hyviin käytöstapoihin kuuluu kiittää lahjasta, oli se sitten mieleinen tai ei.

Lahja hevosen suuhun ei ole katsominen.

Ja millaisen esimerkin ja mallin annat lapselle, jos synttäri- tai joululahja ei olekkaan mieleinen.

Tai miltä sinulta tuntuisi, jos lapsesi haluaisi antaa lahjaksi piirustuksensa tai valokuvansa kummeille, päiväkodinhoitajille, isovanhemmille jne. ja saaja täräyttäisi lapselle päin naamaa, ettei noille sun töherrykselle ole mitään käyttöä ja sinun pitää kysyä meiltä, mitä haluamme lahjaksi.

Tältä sun käytös kuulostaa ulkopuolisin silmin.

Keksi edes jotain uutta. Tämänkin kaiken olet jo mäyhännyt useassa aiemmassa ketjussa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No jos luitte apn muut viestit ketjussa niin ilmiselvästi näki että tilanne on ollut koko ajam epäreilu. Anoppi suosinut vain tytärtään, tullut ihme aikoihin ilmoittamatta kylään ja raahannut tyttärenlapsia mukanaan, ja nyt viimeisimpänä kääntämyt tyttärensäkin apta vastaa .

Mulla on anoppi joka on narsisti. Todellakin umpinarsku. Anopilla on välit poikki miniäihon, omiin sosaruksiin, omiin vanhempiinsa, miehensä sisaruksiin, siis suunnilleen koko maailmaan paitsi siihen palvottuun tyttäreen.

Apn anoppi kuulostaa just samalta, herkkänahkainen ylemmyydentuntoinen narsisti joka näkee loukkauksia kaikkialla ja oikein etsii syyn loukkaantua ja nenä pystyssä ylväänä leikkiä loukattua ja odottaa että häneltä tullaan matelemaan anteeksipyyntöä.

Apn ei tule pyytää anteeksi. Se on huonoin viesi mitä narsistimummolle annant, sillä hän saa silloin luvan jatkaa perseilyään apta kohtaan.

Kiitos. Palasin nyt lukemaan ja moni ei ole ymmärtänyt. En kyllä näe mitään kohtuutonta sille että asetin rajoja. Miehen siskon lapset hän on kasvattanut kuin ominaan, hoitanut kaikki lomat ja monet viikonloput, ostanut ja valinnut kaikki, siis oikeasti kaikki vaatteet. Ollut ns pääkasvattaja, tehnyt synttärikakut itse valitsemilla teemoilla jne.

Se on ihan fine kun kerran miehen sisko tykkää, ei mun asia. Mutta en todellakaan halunnut samaa. Etenkin kun tiedän että miehen ja veljensä hoiti isän äiti sen jälkeen kun sisko syntyi. Ei kuulemma jaksanut poikia kun tyttö syntyi. Kuitenkin tämän seurauksena veljeksillä lämpimät välit isoäitiin, joka jo kuoli, johon taas anoppi katkaisi tuntemattomasta syystä välit.

Anoppi loukkaantui myös siitä kun isomummo teki kuolemaa ja sinä aikana, muutama viikko, ei käyty anopilla koska oltiin sairasvuoteella saattamassa.

Miehen veli kertoi että äitinsä oli tullut katsomaan kun kuoli, ruumista. Tämä on totta.

Tämän jälkeen käyttäytyi normaalisti, ei mitenkään pahoitellut miehelle tai veljelle poismenoa.

Mä laitoin viestiä anopille että soittaa miehelle kun on ihan rikki, ei mitään.

Mies edelleen laittaa videota tai kuvaa lapsesta ja vastauksena tulee kuva siskon lapsista.

Ja en ollut edes minä joka lakkasi pitämästä yhteyttä

Ap perheineen on nyt joutunut anoppinsa epäsuosittujen ihmisten listalle, kun ei ole tehnyt kaikkea anopin toivomalla tavalla (synnytys, isomummi) ja kehdannut vielä kritisoida (lahjat) ja kieltäytyä avusta (perhejuhlien järjestelyiden kaappaus). Nyt anoppi on katkaissut välit ja huolehtinut, että tyttärensä katkaisee myös välit. Aivan samaan tapaan kuin katkaisi välit omaan äitiinsä ja yritti katkaista lastensa välit mummoon. Pidä vaan kunnon välimatka tällaiseen myrkylliseen ihmiseen, tuskin tulee enää muuksi muuttumaan. Löytyisikö miehen veljen perheeltä halua ja kykyä läheisempiin ja terveisiin sukulaissuhteisiin? Kannattaa panostaa nyt muuhun sukuun enemmän.

Kiitos ❤️ Hyvin kiteytit asian, olet selvästi lukenut mitä kirjoitin! Ollaankin hyvin läheisiä miehen veljen kanssa ja hänen vaimonsa. Ne normaalit välit! Käydään puolin ja toisin eikä veli loukkaannu jos sanon että klo 20 on liian myöhä, jos tulisivat aikasemmin niin on lapsikin hereillä.

Miehen ja veljensä on kasvattanut edesmennyt isoäiti jotta äiti sai keskittyä tyttöön. Siksikin ovat läheisiä. Miehen veli myös harmittelee ettei siskoon ole läheiset välit ja aina vaan viilenee.

Millaisia sinun muut ihmissuhteesi ovat ap? Onko sinulla paljon läheisiä ystäviä?

Kysyn tätä lähinnä vain sen takia että vaikutat jotenkin todella mustavalkoiselta ihmiseltä ja kokemattomalta mitä tulee ihmissuhteisiin? Niin kuin et pelaisi samassa sarjassa muiden ihmisten kanssa.

Sinulta tavallaan uupuu täysin kyky katsella tilanteita muiden kannalta eikä sinulle voi oikein esittää eriävää mielipidettä ilman että uhriudut. Se voi olla raskasta muille ihmisille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan kuin ap olisi vähän narsisti. 

Tulee jotenkin semmonen kuva, että kun hän ei saanut anoppiaan hyppimään oman pillinsä mukaan, niin hän suuttui.

Kyllä minäkin anoppina vetäytyisin takavasemmalle jos miniä alkaisi esittää sellaisia vaatimuksia mitä en pysty/halua täyttää.

Olisin tehnyt näin myös itse miniänä. Tai missä tahansa roolissa.

Entä anopin vaatimukset? Saada nähdä vauva heti? Joulu missä ja kuten anoppi haluaa? Ristiäiset ja synttärit kuten anoppi haluaa?

Siitä tässä on kyse, anoppi on se joka loukkaantui koska miniä ei tanssi hänen pillinsä mukaan.

SE HALUSI SYNNÄRILLE! RISTIÄISET! SYNTTÄRIT! ONKO TÄMÄ MUKA OIKEIN!?

SO?

Mitä siitä nyt enää?

Sähän sait estettyä sen, eikö?

Etkö voi jatkaa elämää eteenpäin?

Vai haluatko todellakin jättää meidät siihen luuloon, että sä tässä se seko olet?

Minä ap en kirjoittanut huutokommenttia.

Mutta kai se sitten on niin että tämän mukaan tuore perhe ei saa asettaa mitään rajoja isovanhemmille vaan kaikki tulee tehdä kuten he haluavat tai välit on poikki. Sitähän te moni sanotte.

Ja jälleen näin mustavalkoista: Kaikki tai ei mitään. Minun puolellani tai minua VASTAAN.

Juuri kukaan ei ole sanonut noin miten sinä tulkitset.

Elämä on 50 shades of gray! Luovimista, joustamista, ymmärtämistä, sietämistä, rajojen laittamista, anteeksipyytämistä ja anteeksiantamista, ja vähän hampaiden kiristelemistäkin. Mutta kannattaa tajuta se, että nämä on aina molemminpuolisia!

T. autismiepäilyn kirjoittaja

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan kuin ap olisi vähän narsisti. 

Tulee jotenkin semmonen kuva, että kun hän ei saanut anoppiaan hyppimään oman pillinsä mukaan, niin hän suuttui.

Kyllä minäkin anoppina vetäytyisin takavasemmalle jos miniä alkaisi esittää sellaisia vaatimuksia mitä en pysty/halua täyttää.

Olisin tehnyt näin myös itse miniänä. Tai missä tahansa roolissa.

Entä anopin vaatimukset? Saada nähdä vauva heti? Joulu missä ja kuten anoppi haluaa? Ristiäiset ja synttärit kuten anoppi haluaa?

Siitä tässä on kyse, anoppi on se joka loukkaantui koska miniä ei tanssi hänen pillinsä mukaan.

SE HALUSI SYNNÄRILLE! RISTIÄISET! SYNTTÄRIT! ONKO TÄMÄ MUKA OIKEIN!?

SO?

Mitä siitä nyt enää?

Sähän sait estettyä sen, eikö?

Etkö voi jatkaa elämää eteenpäin?

Vai haluatko todellakin jättää meidät siihen luuloon, että sä tässä se seko olet?

Minä ap en kirjoittanut huutokommenttia.

Mutta kai se sitten on niin että tämän mukaan tuore perhe ei saa asettaa mitään rajoja isovanhemmille vaan kaikki tulee tehdä kuten he haluavat tai välit on poikki. Sitähän te moni sanotte.

Ap, älä välitä näistä kommenteista. Nämähän ovat ihan käsittämättömiä. On totta, että tilanteessa on monta näkökulmaa ja olisi kiinnostavaa kuulla myös isovanhempien versio - ihan siksi, että mitä siellä heidän mielessä mahtaa oikein liikkua.

Tuore perhe ilman muuta saa vetää rajat. Niitä on kunnioitettava. Esimerkiksi tuo synnärille heti tuleminen - hyvänen aika. Ihanko tosissaan tämä porukka täällä on sitä mieltä, että on suuri loukkaus, jos ei just lapsen punnattuaan maailmaan halua niitä ei-niin-itselle-läheisiä ihmisiä siihen pällistelemään? Pääsiväthän he ilmeisesti heti seuraavana päivänä vauvan syntymästä. Luulisi olevan tarpeeksi ajoissa. Totta kai tuossa tilanteessa voi joustaakin, mutta omien tuntemusten mukaan. Jos ihan oikeasti on sellainen olo, että ei, ja nyt on itselle tärkeää saada pitää hetken huilia, pesiä vauvan kanssa rauhassa jne niin kyllä sen nyt valitettavasti pitää olla ok isovanhemmille ja ymmärrystä pitäisi löytyä. Suhde lapseen ehtii kyllä muodostua, vaikka häntä ei saman tien näekään!

Muutenkin tuo rajanveto... Kyllähän siihen neuvotaan neuvolassakin. Kaikkien ihmisten kanssa ei pysty näistä puhumaan helposti eikä asia välttämättä tule mieleen, ennen kuin tilanne tulee kohdalle. Toki myös isovanhemmilla saa olla omat rajansa ja myös niitä pitää kunnioittaa.

Onko täällä ap:n anoppi nillittämässä ap:n narsismista ynnä muusta? Vaiko kenties omani? Hänkään kun ei rajoja tunne.

Vierailija kirjoitti:

Millaisia sinun muut ihmissuhteesi ovat ap? Onko sinulla paljon läheisiä ystäviä?

Kysyn tätä lähinnä vain sen takia että vaikutat jotenkin todella mustavalkoiselta ihmiseltä ja kokemattomalta mitä tulee ihmissuhteisiin? Niin kuin et pelaisi samassa sarjassa muiden ihmisten kanssa.

Sinulta tavallaan uupuu täysin kyky katsella tilanteita muiden kannalta eikä sinulle voi oikein esittää eriävää mielipidettä ilman että uhriudut. Se voi olla raskasta muille ihmisille.

Olen jo lähemmäs 40 ja ystävyyssuhteet kauan sitten muodostuneet ja vakiintuneet. Minulla on muutama todella sydänystävä ja lisäksi kavereita. Olen hyvin sosiaalinen ja minulle on sanottu että seurassani on hyvä olla. Olen lojaali ja luotettava.

Erikoisen analyysin teit sillä perusteella että ihan normaaleja rajoja halusin anopin kunnioittavan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan kuin ap olisi vähän narsisti. 

Tulee jotenkin semmonen kuva, että kun hän ei saanut anoppiaan hyppimään oman pillinsä mukaan, niin hän suuttui.

Kyllä minäkin anoppina vetäytyisin takavasemmalle jos miniä alkaisi esittää sellaisia vaatimuksia mitä en pysty/halua täyttää.

Olisin tehnyt näin myös itse miniänä. Tai missä tahansa roolissa.

Entä anopin vaatimukset? Saada nähdä vauva heti? Joulu missä ja kuten anoppi haluaa? Ristiäiset ja synttärit kuten anoppi haluaa?

Siitä tässä on kyse, anoppi on se joka loukkaantui koska miniä ei tanssi hänen pillinsä mukaan.

Normaali ihmiset keskustelevat ja tekevät kompromisseja ja näin ylläpidetään hyviä ja toimivia ystävyys- ja sukulaissuhteita. Ei se ole sen vaikeampaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan kuin ap olisi vähän narsisti. 

Tulee jotenkin semmonen kuva, että kun hän ei saanut anoppiaan hyppimään oman pillinsä mukaan, niin hän suuttui.

Kyllä minäkin anoppina vetäytyisin takavasemmalle jos miniä alkaisi esittää sellaisia vaatimuksia mitä en pysty/halua täyttää.

Olisin tehnyt näin myös itse miniänä. Tai missä tahansa roolissa.

Entä anopin vaatimukset? Saada nähdä vauva heti? Joulu missä ja kuten anoppi haluaa? Ristiäiset ja synttärit kuten anoppi haluaa?

Siitä tässä on kyse, anoppi on se joka loukkaantui koska miniä ei tanssi hänen pillinsä mukaan.

SE HALUSI SYNNÄRILLE! RISTIÄISET! SYNTTÄRIT! ONKO TÄMÄ MUKA OIKEIN!?

SO?

Mitä siitä nyt enää?

Sähän sait estettyä sen, eikö?

Etkö voi jatkaa elämää eteenpäin?

Vai haluatko todellakin jättää meidät siihen luuloon, että sä tässä se seko olet?

Minä ap en kirjoittanut huutokommenttia.

Mutta kai se sitten on niin että tämän mukaan tuore perhe ei saa asettaa mitään rajoja isovanhemmille vaan kaikki tulee tehdä kuten he haluavat tai välit on poikki. Sitähän te moni sanotte.

Ap, älä välitä näistä kommenteista. Nämähän ovat ihan käsittämättömiä. On totta, että tilanteessa on monta näkökulmaa ja olisi kiinnostavaa kuulla myös isovanhempien versio - ihan siksi, että mitä siellä heidän mielessä mahtaa oikein liikkua.

Tuore perhe ilman muuta saa vetää rajat. Niitä on kunnioitettava. Esimerkiksi tuo synnärille heti tuleminen - hyvänen aika. Ihanko tosissaan tämä porukka täällä on sitä mieltä, että on suuri loukkaus, jos ei just lapsen punnattuaan maailmaan halua niitä ei-niin-itselle-läheisiä ihmisiä siihen pällistelemään? Pääsiväthän he ilmeisesti heti seuraavana päivänä vauvan syntymästä. Luulisi olevan tarpeeksi ajoissa. Totta kai tuossa tilanteessa voi joustaakin, mutta omien tuntemusten mukaan. Jos ihan oikeasti on sellainen olo, että ei, ja nyt on itselle tärkeää saada pitää hetken huilia, pesiä vauvan kanssa rauhassa jne niin kyllä sen nyt valitettavasti pitää olla ok isovanhemmille ja ymmärrystä pitäisi löytyä. Suhde lapseen ehtii kyllä muodostua, vaikka häntä ei saman tien näekään!

Muutenkin tuo rajanveto... Kyllähän siihen neuvotaan neuvolassakin. Kaikkien ihmisten kanssa ei pysty näistä puhumaan helposti eikä asia välttämättä tule mieleen, ennen kuin tilanne tulee kohdalle. Toki myös isovanhemmilla saa olla omat rajansa ja myös niitä pitää kunnioittaa.

Onko täällä ap:n anoppi nillittämässä ap:n narsismista ynnä muusta? Vaiko kenties omani? Hänkään kun ei rajoja tunne.

Kiitos! Mua oikeesti jo naurattaa tämä 😅! Ihan tavallista elämää ja tavallisia rajoja halusin että kunnioitetaan niin mulle ehdotettu hoitoon hakeutumista ja leimattu narsistiksi ja autistiksi!

Nämä huutelijat ilmeisesti hakisivat anopin mukaan kun lähtevät synnyttämään ja joulut ja muut juhlat viettäisivät ihan aina anopilla ilman mitään omia perinteitä luoden.

Autistiap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Millaisia sinun muut ihmissuhteesi ovat ap? Onko sinulla paljon läheisiä ystäviä?

Kysyn tätä lähinnä vain sen takia että vaikutat jotenkin todella mustavalkoiselta ihmiseltä ja kokemattomalta mitä tulee ihmissuhteisiin? Niin kuin et pelaisi samassa sarjassa muiden ihmisten kanssa.

Sinulta tavallaan uupuu täysin kyky katsella tilanteita muiden kannalta eikä sinulle voi oikein esittää eriävää mielipidettä ilman että uhriudut. Se voi olla raskasta muille ihmisille.

Olen jo lähemmäs 40 ja ystävyyssuhteet kauan sitten muodostuneet ja vakiintuneet. Minulla on muutama todella sydänystävä ja lisäksi kavereita. Olen hyvin sosiaalinen ja minulle on sanottu että seurassani on hyvä olla. Olen lojaali ja luotettava.

Erikoisen analyysin teit sillä perusteella että ihan normaaleja rajoja halusin anopin kunnioittavan.

No mutta. Sehän kunnioittaa. Ei häiritse teitä enää hössötyksillään eikä lahjoillaan. Sait mitä halusit. Ole nyt tyytyväinen.

Jos haluat, että lapsesi tapaa isoäitiään niin mies voi mennä lapsen kanssa heille. Helppoa vai mitä?

Ja vielä tuosta ihmissuhteissa luovimisesta sen verran, että sitäkään ei voi loputtomiin harrastaa.

Mekin perheenä aikamme luovimme ja luovimme, koetimme sietää. Poistuimme omalta mukavuusalueeltamme ja koetimme niin sanotusti pitää anopin tyytyväisenä.

Mutta tiedättekö te mitä. Ei kukaan voi elää niin. Ei kukaan voi vaatia, että aikuinen lapsi perheineen elää vanhemman vaatimalla tavalla ja järjestelee elämänsä täysin tämän ehdoilla. Totta kai jokaisella perheellä pitää olla omakin elämänsä.

Kysymys oli esimerkiksi siitä, milloin lapsi tai lapset menevät isovanhemman luokse. Usein meille sopi hänen ehdottamansa ajankohta, mutta joskus meillä oli ihan omiakin suunnitelmia. Kun halusimme niistä harvoista suunnitelmista pitää kiinni, isovanhempi loukkaantui.

Isovanhempi halusi auttaa ristiäisvalmisteluissa. Otimme mielellään apua vastaan, hän sai tehdä asiat niin kuin halusi ja taatusti omilla ehdoillaan. Kysyimme lähinnä, mitä hän oli ajatellut ja hänen ajatuksensa olivat hyviä. Näiltä osin sujui kivasti. Sitten minä, onneton miniä, menin tekemään ristiäiskutsut. Voi minua, eihän sellaisia nyt olisi saanut mennä tekemään. Ikään kuin tässä nyt kovin virallinen juhla olisi kyseessä.

Häiden suhteen käytiin samaa taistelua ihan joka asian kanssa. Ensin nillitettiin häiden värimaailmasta, sitten kutsujen ulkonäöstä ja niihin liitteeksi laitettavista hääinfokorteista, sitten hääpaikasta, häiden aikataulusta, minun hääpuvustani, häiden koristelusta,... Itse häämme kuitenkin maksoimme. Apu olisi toki kelvannut monien tekemisten suhteen, mutta ei niin, että juhla ei olisi lopulta ollut meidän näköisemme.

Edelleen rajaa saa vetää vaikka mihin. Lasten (aika isojen) pukeutumista arvostellaan melko suoraan, heidän hiuksiinsa puututaan, harrastuksiin, kavereihin, kiinnostuksen kohteisiin.. Yksi lapsista jo sanoi, että ei halua enää mennä mummolaan, koska tuntuu, että siellä ei saa olla oma itsensä vaan pitää olla sellainen kuin mummo haluaa ja että vain mummolle pitää olla kiltti mutta hän saa käyttäytyä miten haluaa.

Että ei se nyt aina ole se narsistivävy tai miniä asialla näissä hommissa. Myös sillä määräilevän isovanhemman lapsella voi olla ihan omakin tahto.