Olen vahinkolapsi, enkä ole kiitollinen elämästäni

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Moni meistä ei ole oikeasti haluttu tarkoittaa vain ja ainoastaan sitä että vanhempi siis yksi ihminen ei ole siunä tilanteessa halunnut. Se ei tarkoita koko maailmaa ja muita ihmisiä. Olet tärkeä ihminen persoona, halusipa vanhempasi tai ei. Vanhempi joka sanoo lapselle ettei tämä ole haluttu on sairas/avuton/kyvytön jo ennestään. Lapselle ei tule siirtää vastuuta siitä että vanhempi on kyvytön tai kykenemätön.

Mutta niinhän se käytännössä silti menee. Lapsi on ei-toivottu suhteessa ensimmäisiin elämässään tärkeisiin ihmisiinsä. Nämä kokemukset sitten monesti heijastuvat myös myöhempiin ihmissuhteisiin, koska lapsi ei ole immuuni ympäristön vaikutukselle.

Ei sen tarvitse mennä niin. Jos vanhemmat ovat niin idiootteja että eivät ymmärrä antaa lapselle myönteisiä tunteita, niin silloin muilla esim. sukulaisilla jne tulisi olla mahdollisuus vaikuttaa lapsen kehitykseen, myönteisillä ihmisillä. Toinen kysymys on se miksi huonot vanhemmat eivät anna lasta mieluummin sitten vaikka adoptioon. Kun lapsi aikuistuu niin sen ei tarvitse heijastua muihin suhteisiin. Hänen tulee saada voima irrottautua huonoista lähtökohdista. Ne eivät määritä hänen arvoaan tai persoonaansa. Huonot vanhemmat pitää jättää omaan arvoonsa.

No mistä se voima tulee? Yleensä kukaan ei ole halukas asettumaan huonojen vanhempien lapsen tueksi. Ihmiset sulkevat silmänsä ongelmilta, jottei niihin tarvitsisi puuttua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vahinkolapsi ei ole synonyymi ei-toivotulle lapselle. Vahinkolapsi saa alkunsa vahingossa. Ei ole ollut tarkoitus hankkia lasta silloin, ehkäisy on ehkä pettänyt tms. Aborttia ei kuitenkaan tehdä, koska hetken tuumittuaan vanhemmat toteavat, että noh, nyt kävi näin, mutta miksipä ei. Raskauden aikana lapsesta tulee ihan toivottu lapsi. Ei-toivottu lapsikin saa alkunsa vahingossa, mutta vanhemmat eivät missään vaiheessa muuta suhtautumistaan lapseen. Eivät edes lapsen syntymän jälkeen. 

Jos lapsesta raskauden tai viimeistään syntymän myötä tulisi vanhemmille mieluinen, niin miksi ihmeessä vanhemmat kertoisivat tällöin lapselleen tämän olleen vahinko?

Tuskinpa kertovatkaan. 

Niin, termiä vahinkolapsi käyttävät yleensä sellaiset ihmiset, jotka eivät lapseensa kykene normaalisti kiintymään.

On myös ihmisiä jotka asettuvat tukemaan. Jos lasta selkeästi laiminlyödään niin viranomaiset. Lasta tulee kannustaa, suhtautua myönteisesti. Jos ihminen aikuisiässä kokee heikkoutta/voimattomuutta niin häntä tulee kannustaa, asettua hänen puolelleen. Vanhemmat eivät ole "yli-ihmisiä", jotka määrittävät omanarvontunteen. Itse asetun aina heikoiksi painostettujen puolelle, jotta he saisivat voimaa tulla omiksi persoonikseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Surullista. Olla 50-v ja viettänyt koko elämänsä katkerana. Et ehkä ole vastuussa elämäsi alkamisesta etkä lapsuutesi oloista, mutta about 30-35 vuotta sulla on ollut aikaa ja mahdollisuuksua vaikuttaa ihan itse omaan elämääsi.

Lapsuuteni oli hyvä, vanhempani ovat elossa ja edelleen naimisissa. Minulla on sisaruksia, omia lapsia, oma talo, vakituinen työpaikka jo 20 vuotta ja olen ollut mieheni kanssa yli 20 vuotta.

Siltikään en ole kiitollinen elämästäni. En oikein ymmärrä, miksi pitäisi olla? Kuten sanoin, ei tämä elämä niin hienoa ole.

Ap

Minkä pitäisi olla toisin, jotta kokisit elämäsi olevan hienoa?

En usko, että elämä olisi mielestäni hienoa missään olosuhteissa. Tahdoin tuoda ilmi, ettei suinkaan kaikki ihmiset ole vanhemmilleen kiitollisia syntymästään, kuten usein näytetään kuvittelevan.

Ap

Oletatko omien lastesi olevan sinulle kiitollisia syntymästään?

Ei tarvitse olettaa, he ovat täysi-ikäisiä ja olemme puhuneet asiasta. Kyllä, he ovat iloisia, että ovat syntyneet. Eivät ole perineet minun ajatusmaailmaani.

Ap

Hienoa, mielenterveysongelmat eivät poikkeuksellisesti ole teillä perheessä siirtyneet eteenpäin. Usein hoitamaton masennus periytyy lapsillekin. Tai sitten lapsesi esittävät reippaita, koska eivät halua kuormittaa masentunutta vanhempaansa...

Aika jännä. Jos joku on sitä mieltä, että elämä ylipäätään ei ole sen vaatiman ponnistelun arvoista, niin silloin tuon henkilön täytyy olla vakavasti ja pitkäaikaisesti masentunut, niinkö? Terve ihminenkö ei voi olla tuota mieltä?

Toivottavasti et ole psykiatri, psykologi tai edes psykiartian alan sairaanhoitaja. Medikalisoit ihmisten mielipiteitä.

Miksi välittäisin mielipiteestäsi? Itsepä olet valinnut tietoisesti elää onnettomana ilman edes yritystä hakea apua ongelmiisi. En minä siitä kärsi, vaan sinä ja läheisesi.

Olen eri kun aiemmat, mutta pisti silmään, miten downright ilkeitä ihmisiä täällä on. Musta tuntuu, että sulta puuttuu kyky empatiaan ja toisen kokemusmaailman ymmärtäminen. Mitä positiivista tuot ketjuun?- ehkä vaan kannattaisi olla hiljaa, jos saat kiksejä antamalla muka päteviä neuvoja, joiden tarkoitus on vaan korostaa omaa erinomaisuutta ja simputtaa. Kukaan ei valitse tietoisesti elää onnettomana, että hei, mä voisin olla nyt onneton. Asioilla on monia eri puolia, mustavalkoisen ihmisen tätä voi olla vaikea ymmärtää. Jokainen tilanne on uniikki, joten ilkeähköt kehottamuksesi ei lainkaan tuo apua tilanteeseen.

Asetun aina heikommiksi painostettujen puolelle. Heikkoja ihmisiä ole, heikoksi tehtyjä sitäkin enemmän. Jos ajatukset vaikuttavat niin minä olen heikoiksi painostettujen puolella ajatuksissani aina.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Surullista. Olla 50-v ja viettänyt koko elämänsä katkerana. Et ehkä ole vastuussa elämäsi alkamisesta etkä lapsuutesi oloista, mutta about 30-35 vuotta sulla on ollut aikaa ja mahdollisuuksua vaikuttaa ihan itse omaan elämääsi.

Lapsuuteni oli hyvä, vanhempani ovat elossa ja edelleen naimisissa. Minulla on sisaruksia, omia lapsia, oma talo, vakituinen työpaikka jo 20 vuotta ja olen ollut mieheni kanssa yli 20 vuotta.

Siltikään en ole kiitollinen elämästäni. En oikein ymmärrä, miksi pitäisi olla? Kuten sanoin, ei tämä elämä niin hienoa ole.

Ap

Minkä pitäisi olla toisin, jotta kokisit elämäsi olevan hienoa?

En usko, että elämä olisi mielestäni hienoa missään olosuhteissa. Tahdoin tuoda ilmi, ettei suinkaan kaikki ihmiset ole vanhemmilleen kiitollisia syntymästään, kuten usein näytetään kuvittelevan.

Ap

Oletatko omien lastesi olevan sinulle kiitollisia syntymästään?

Ei tarvitse olettaa, he ovat täysi-ikäisiä ja olemme puhuneet asiasta. Kyllä, he ovat iloisia, että ovat syntyneet. Eivät ole perineet minun ajatusmaailmaani.

Ap

Hienoa, mielenterveysongelmat eivät poikkeuksellisesti ole teillä perheessä siirtyneet eteenpäin. Usein hoitamaton masennus periytyy lapsillekin. Tai sitten lapsesi esittävät reippaita, koska eivät halua kuormittaa masentunutta vanhempaansa...

Aika jännä. Jos joku on sitä mieltä, että elämä ylipäätään ei ole sen vaatiman ponnistelun arvoista, niin silloin tuon henkilön täytyy olla vakavasti ja pitkäaikaisesti masentunut, niinkö? Terve ihminenkö ei voi olla tuota mieltä?

Toivottavasti et ole psykiatri, psykologi tai edes psykiartian alan sairaanhoitaja. Medikalisoit ihmisten mielipiteitä.

Miksi välittäisin mielipiteestäsi? Itsepä olet valinnut tietoisesti elää onnettomana ilman edes yritystä hakea apua ongelmiisi. En minä siitä kärsi, vaan sinä ja läheisesi.

Olen eri kun aiemmat, mutta pisti silmään, miten downright ilkeitä ihmisiä täällä on. Musta tuntuu, että sulta puuttuu kyky empatiaan ja toisen kokemusmaailman ymmärtäminen. Mitä positiivista tuot ketjuun?- ehkä vaan kannattaisi olla hiljaa, jos saat kiksejä antamalla muka päteviä neuvoja, joiden tarkoitus on vaan korostaa omaa erinomaisuutta ja simputtaa. Kukaan ei valitse tietoisesti elää onnettomana, että hei, mä voisin olla nyt onneton. Asioilla on monia eri puolia, mustavalkoisen ihmisen tätä voi olla vaikea ymmärtää. Jokainen tilanne on uniikki, joten ilkeähköt kehottamuksesi ei lainkaan tuo apua tilanteeseen.

Luuletko etteivät muut ole myöskin joutuneet kärsimään ihmisistä, jotka eivät hae ongelmiinsa apua?

Vierailija kirjoitti:

On myös ihmisiä jotka asettuvat tukemaan. Jos lasta selkeästi laiminlyödään niin viranomaiset. Lasta tulee kannustaa, suhtautua myönteisesti. Jos ihminen aikuisiässä kokee heikkoutta/voimattomuutta niin häntä tulee kannustaa, asettua hänen puolelleen. Vanhemmat eivät ole "yli-ihmisiä", jotka määrittävät omanarvontunteen. Itse asetun aina heikoiksi painostettujen puolelle, jotta he saisivat voimaa tulla omiksi persoonikseen.

Haaveajattelua.

Ehdin nyt töissä tauolla lukemaan vastauksia ja tämähän onkin herättänyt keskustelua. Hämmästyin erään kommenttia, että olen ylimielinen? En tosiaankaan ole. Tämä vastaaja ei ilmiselvästi ymmärtänyt, mitä tarkoitin. Jotkut ovat asian ymmärtäneet.

Ei ihminen kärsi siitä, että hänet abortoidaan pois. Ei hän sitä tiedä. Joten tosiaankin, en olisi halunnut syntyä. Kaikki olisivat päässeet helpommalla.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Ehdin nyt töissä tauolla lukemaan vastauksia ja tämähän onkin herättänyt keskustelua. Hämmästyin erään kommenttia, että olen ylimielinen? En tosiaankaan ole. Tämä vastaaja ei ilmiselvästi ymmärtänyt, mitä tarkoitin. Jotkut ovat asian ymmärtäneet.

Ei ihminen kärsi siitä, että hänet abortoidaan pois. Ei hän sitä tiedä. Joten tosiaankin, en olisi halunnut syntyä. Kaikki olisivat päässeet helpommalla.

Ap

Jos niin kerran sanot. Miksi muuten itse hankit lapsia?

Uppista.

Voiko ap oikeasti olla 5-kymppinen? Ei kovin kypsän oloinen ikäisekseen.

Vierailija kirjoitti:

Voiko ap oikeasti olla 5-kymppinen? Ei kovin kypsän oloinen ikäisekseen.

Näin on. Rehellisesti sanottuna en tunne muuttuneeni kovinkaan paljon ajatuksiltani siitä, kun olin kolmekymppinen.

Vai tarkoitatko, etten ole kypsä kun minulla on tämmöisiä mielipiteitä? Ei kaikki 5-kymppiset ole mitään seesteisiä keski-ikäisiä.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehdin nyt töissä tauolla lukemaan vastauksia ja tämähän onkin herättänyt keskustelua. Hämmästyin erään kommenttia, että olen ylimielinen? En tosiaankaan ole. Tämä vastaaja ei ilmiselvästi ymmärtänyt, mitä tarkoitin. Jotkut ovat asian ymmärtäneet.

Ei ihminen kärsi siitä, että hänet abortoidaan pois. Ei hän sitä tiedä. Joten tosiaankin, en olisi halunnut syntyä. Kaikki olisivat päässeet helpommalla.

Ap

Jos niin kerran sanot. Miksi muuten itse hankit lapsia?

Luulin haluavani lapsia. Nyt jälkikäteen, jälkiviisaana, olisi kannattanut jäädä lapsettomaksi.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehdin nyt töissä tauolla lukemaan vastauksia ja tämähän onkin herättänyt keskustelua. Hämmästyin erään kommenttia, että olen ylimielinen? En tosiaankaan ole. Tämä vastaaja ei ilmiselvästi ymmärtänyt, mitä tarkoitin. Jotkut ovat asian ymmärtäneet.

Ei ihminen kärsi siitä, että hänet abortoidaan pois. Ei hän sitä tiedä. Joten tosiaankin, en olisi halunnut syntyä. Kaikki olisivat päässeet helpommalla.

Ap

Jos niin kerran sanot. Miksi muuten itse hankit lapsia?

Luulin haluavani lapsia. Nyt jälkikäteen, jälkiviisaana, olisi kannattanut jäädä lapsettomaksi.

Ap

Vautsi, ihana elämä ja ihana vanhempi! Taidat olla oikeassa, ehkä elämä ei vain sovi sinulle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehdin nyt töissä tauolla lukemaan vastauksia ja tämähän onkin herättänyt keskustelua. Hämmästyin erään kommenttia, että olen ylimielinen? En tosiaankaan ole. Tämä vastaaja ei ilmiselvästi ymmärtänyt, mitä tarkoitin. Jotkut ovat asian ymmärtäneet.

Ei ihminen kärsi siitä, että hänet abortoidaan pois. Ei hän sitä tiedä. Joten tosiaankin, en olisi halunnut syntyä. Kaikki olisivat päässeet helpommalla.

Ap

Jos niin kerran sanot. Miksi muuten itse hankit lapsia?

Luulin haluavani lapsia. Nyt jälkikäteen, jälkiviisaana, olisi kannattanut jäädä lapsettomaksi.

Ap

Vautsi, ihana elämä ja ihana vanhempi! Taidat olla oikeassa, ehkä elämä ei vain sovi sinulle.

Millä perusteella arvioit vanhemmuuttani? Lapseni eivät ole koskaan kärsineet mielipiteistäni eivätkä kaikkia edes tiedä. En ole koskaan sanonut heille, että olisi ollut parempi jättää heidät hankkimatta.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehdin nyt töissä tauolla lukemaan vastauksia ja tämähän onkin herättänyt keskustelua. Hämmästyin erään kommenttia, että olen ylimielinen? En tosiaankaan ole. Tämä vastaaja ei ilmiselvästi ymmärtänyt, mitä tarkoitin. Jotkut ovat asian ymmärtäneet.

Ei ihminen kärsi siitä, että hänet abortoidaan pois. Ei hän sitä tiedä. Joten tosiaankin, en olisi halunnut syntyä. Kaikki olisivat päässeet helpommalla.

Ap

Jos niin kerran sanot. Miksi muuten itse hankit lapsia?

Luulin haluavani lapsia. Nyt jälkikäteen, jälkiviisaana, olisi kannattanut jäädä lapsettomaksi.

Ap

Vautsi, ihana elämä ja ihana vanhempi! Taidat olla oikeassa, ehkä elämä ei vain sovi sinulle.

Millä perusteella arvioit vanhemmuuttani? Lapseni eivät ole koskaan kärsineet mielipiteistäni eivätkä kaikkia edes tiedä. En ole koskaan sanonut heille, että olisi ollut parempi jättää heidät hankkimatta.

Ap

Luuletko että lapset eivät huomaa vanhemman tympeää asennetta elämään ja vanhemmuuteen ilman että sen töräyttää suoraan päin naamaa? Olet väärässä. Masentunut vanhempi on lapsilleen taakka, jos hän hoida mielenterveyttään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehdin nyt töissä tauolla lukemaan vastauksia ja tämähän onkin herättänyt keskustelua. Hämmästyin erään kommenttia, että olen ylimielinen? En tosiaankaan ole. Tämä vastaaja ei ilmiselvästi ymmärtänyt, mitä tarkoitin. Jotkut ovat asian ymmärtäneet.

Ei ihminen kärsi siitä, että hänet abortoidaan pois. Ei hän sitä tiedä. Joten tosiaankin, en olisi halunnut syntyä. Kaikki olisivat päässeet helpommalla.

Ap

Jos niin kerran sanot. Miksi muuten itse hankit lapsia?

Luulin haluavani lapsia. Nyt jälkikäteen, jälkiviisaana, olisi kannattanut jäädä lapsettomaksi.

Ap

Vautsi, ihana elämä ja ihana vanhempi! Taidat olla oikeassa, ehkä elämä ei vain sovi sinulle.

Millä perusteella arvioit vanhemmuuttani? Lapseni eivät ole koskaan kärsineet mielipiteistäni eivätkä kaikkia edes tiedä. En ole koskaan sanonut heille, että olisi ollut parempi jättää heidät hankkimatta.

Ap

Luuletko että lapset eivät huomaa vanhemman tympeää asennetta elämään ja vanhemmuuteen ilman että sen töräyttää suoraan päin naamaa? Olet väärässä. Masentunut vanhempi on lapsilleen taakka, jos hän hoida mielenterveyttään.

*Jos hän ei hoida mielenterveyttään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehdin nyt töissä tauolla lukemaan vastauksia ja tämähän onkin herättänyt keskustelua. Hämmästyin erään kommenttia, että olen ylimielinen? En tosiaankaan ole. Tämä vastaaja ei ilmiselvästi ymmärtänyt, mitä tarkoitin. Jotkut ovat asian ymmärtäneet.

Ei ihminen kärsi siitä, että hänet abortoidaan pois. Ei hän sitä tiedä. Joten tosiaankin, en olisi halunnut syntyä. Kaikki olisivat päässeet helpommalla.

Ap

Jos niin kerran sanot. Miksi muuten itse hankit lapsia?

Luulin haluavani lapsia. Nyt jälkikäteen, jälkiviisaana, olisi kannattanut jäädä lapsettomaksi.

Ap

Et siis pohjimmiltaan koe juurikaan tässä suhteessa eroavasi omista vanhemmistasi? Teille kenellekään vanhemmuus ei ole ollut ilo?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehdin nyt töissä tauolla lukemaan vastauksia ja tämähän onkin herättänyt keskustelua. Hämmästyin erään kommenttia, että olen ylimielinen? En tosiaankaan ole. Tämä vastaaja ei ilmiselvästi ymmärtänyt, mitä tarkoitin. Jotkut ovat asian ymmärtäneet.

Ei ihminen kärsi siitä, että hänet abortoidaan pois. Ei hän sitä tiedä. Joten tosiaankin, en olisi halunnut syntyä. Kaikki olisivat päässeet helpommalla.

Ap

Jos niin kerran sanot. Miksi muuten itse hankit lapsia?

Luulin haluavani lapsia. Nyt jälkikäteen, jälkiviisaana, olisi kannattanut jäädä lapsettomaksi.

Ap

Vautsi, ihana elämä ja ihana vanhempi! Taidat olla oikeassa, ehkä elämä ei vain sovi sinulle.

Millä perusteella arvioit vanhemmuuttani? Lapseni eivät ole koskaan kärsineet mielipiteistäni eivätkä kaikkia edes tiedä. En ole koskaan sanonut heille, että olisi ollut parempi jättää heidät hankkimatta.

Ap

Luuletko että lapset eivät huomaa vanhemman tympeää asennetta elämään ja vanhemmuuteen ilman että sen töräyttää suoraan päin naamaa? Olet väärässä. Masentunut vanhempi on lapsilleen taakka, jos hän hoida mielenterveyttään.

Ei mulla ole tympeää asennetta enkä ole masentunut mielestäni. Eräs kirjoittaja ymmärsi mitä ajoin aloituksellani takaa, suurin osa ei.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehdin nyt töissä tauolla lukemaan vastauksia ja tämähän onkin herättänyt keskustelua. Hämmästyin erään kommenttia, että olen ylimielinen? En tosiaankaan ole. Tämä vastaaja ei ilmiselvästi ymmärtänyt, mitä tarkoitin. Jotkut ovat asian ymmärtäneet.

Ei ihminen kärsi siitä, että hänet abortoidaan pois. Ei hän sitä tiedä. Joten tosiaankin, en olisi halunnut syntyä. Kaikki olisivat päässeet helpommalla.

Ap

Jos niin kerran sanot. Miksi muuten itse hankit lapsia?

Luulin haluavani lapsia. Nyt jälkikäteen, jälkiviisaana, olisi kannattanut jäädä lapsettomaksi.

Ap

Vautsi, ihana elämä ja ihana vanhempi! Taidat olla oikeassa, ehkä elämä ei vain sovi sinulle.

Millä perusteella arvioit vanhemmuuttani? Lapseni eivät ole koskaan kärsineet mielipiteistäni eivätkä kaikkia edes tiedä. En ole koskaan sanonut heille, että olisi ollut parempi jättää heidät hankkimatta.

Ap

Luuletko että lapset eivät huomaa vanhemman tympeää asennetta elämään ja vanhemmuuteen ilman että sen töräyttää suoraan päin naamaa? Olet väärässä. Masentunut vanhempi on lapsilleen taakka, jos hän hoida mielenterveyttään.

Ei mulla ole tympeää asennetta enkä ole masentunut mielestäni. Eräs kirjoittaja ymmärsi mitä ajoin aloituksellani takaa, suurin osa ei.

Ap

Niin, mielestäsi. Luultavasti lapsesi olisivat asiasta eri mieltä.