Lue keskustelun säännöt.
"Et tiedä todellisesta väsymyksestä mitään, koska sinulla ei ole lapsia."
Ei äiti, mutta väsynyt
05.09.2019 |
Tuossapa lausahdus, joka nostaa verenpainetta joka kerta, kun sattuu nuo sanat kuulemaan.
Ymmärrän, että äiti-ihmiset ovat väsyneitä lapsiperheen arjesta, he ovat varmasti kovilla jaksamisensa kanssa, mutta mielestäni kenelläkään ei ole silti oikeutta tulla vähättelemään muiden ihmisten väsymystä. Monet psyykkiset ja fyysiset seikat vaikuttavat väsymyksen tunteisiin. Läheltä olen seurannut, kuinka esimerkiksi sisäilmaongelmista krooniseen väsymysoireyhtymään sairastunut läheiseni kamppailee arjen tavallisten asioiden kanssa: jopa tiskaaminen voi olla niin rankkaa, että sen jälkeen tarvitsee lepoa. Päässä humisee ja suhisee, olo on jatkuvasti huono. Joka paikkaa koskee. Se väsyttää. Niinpä esimerkiksi tuollaisessa tilanteessa tuntuu kohtuuttomalta vähätellä toisen ihmisen väsymystä ja tuntemuksia muutenkin.
Emme me omasta tahdosta riippuen tai riippumatta lapsettomatkaan vähättele teidän äiti-ihmisten väsymystä. Mikä oikeus heillä siis on vähätellä muiden tuntemuksia?
Ja Huom! Kyllä, näitä asioita ei voi yleistää, kaikki eivät toimi samoin. Kaikki äidit eivät vähättele.
Asiallista keskustelua, kiitos!
Kommentit (1165)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suurin osa tästä ketjusta ei ole äitien jankkausta vaan muiden "av-mammojen" äitiparjaamista. Kyllä, aloittajan kaveri laukaisi hölmön kommentin. Silti on älytöntä sanoa, että äidit eivät saa valittaa mistään lapsiiin liittyvästä, koska "oma valinta" ja "itsepähän teit". Edes vauva.fi:ssä? Jatkakaa Jeesus-vitsien vääntämistä ja lemmikkienhoitotarinoita rauhassa. Niistähän tämä ketju täyttyy :)
Et sitten ole lukenut ketjua? Kyllä äiti saa väsymystä tuntea ja valittaa. Pointti on se, että äiti ei saa vähätellä ja mitätöidä muiden väsymystä.
Jännä kuinka monet ajattelevat, että äidit saavat lällätellä muiden ahdinkoa ja leikkiä marttyyria ja silti odottaa, että nämä vähättelyn kohteet nöyristelevät ja kumartelevat, että totta tosiaan "Kyllähän minä tosiaan olen hyvin onnellinen kun elän vain näiden pakko-oireiden kanssa. Sinulla on taas nuo lapset, jotka väsyttävät vielä enemmän ja tekevät elämästäsi vielä kamalampaa."
No miksi pitää puolin ja toisin "vähätellä" ja "nöyristellä ja kumarrella"? Onko tässä nyt juuri sitä perfektionismiin pyrkimistä ja tavallista alempana olevaa sietokykyä pelissä? = Herkkä hipiä.
Jos on väsynyt tai kipeä, niin miksei siitä pysty keskustelemaan? Jos tuntuu siltä että nyt kaveri vähättelee, miksei siitä pysty sanomaan, että musta tuntuu ettet ota mun väsymystä tarpeeksi tosissasi ja kerro lisää?
Harvinaiset väsymysoireyhtymät on harvinaisia verrattuna miljoonaan lasten aiheuttamasta väsystä kärsijään.
Kuukaan ei vähättele niitä äitejä, jotka kirjoittavat asiallisesti ja ymmärtävät, että ihmisillä on erilaisia väsyttäviä elämäntilanteita. Mutta jos kirjoitat viestin tyyliin "en nyt halua vähätellä, mutta vähättelen kuitenkin ja odotan, että sepustukseni jälkeen myönnät, että minulla tosiaan on vaikeampaa kuin sinulla", niin joo, tuskin sieltä mitään myötätuntoa tippuu. Haloo. Opettele käyttäytymään asiallisesti ja ymmärtäväisesti muita kohtaan, niin sullekin ehkä ollaan mukavampia.
Tuollaisessa keskustelutilanteessa, jossa ensin valittaa toinen ja sitten toinen, mistä se toinen sydämistyy, tilanne lienee se, että ollaan niin väsyneitä, että loukkaannutaan kamalan helposti ja ymmärretään sellaistakin, mitä ei ollut tarkoitus. Puretaan paineita, mutta ei ollakaan niin samassa tilanteessa tai niin hyvät kamut, että saataisiin molemmin puolin helpotusta, vaan toinen tykkää kytttyrää.
sydämistymisen voi vahtaa mitätöinniksi. Sitä se on, tuota on turha naamioida, kuin se olisi hyvä teko. Eri
Onneksi on kyökkipsykologia. Sillä pystyy selittämään aivan kaiken. Sovitaan sitten, että velat ovat aivan normaalin jäpäköitä ihmisiä, joilla on normaali tapa ja reagointikynnys suhtautua elämän vaikeuksiin kuin muillakin.
No eikö veloilla sinusta noin yleisesti ottaen sitten ole normaali tapa ja reagointikynnys suhtautua elämän vaikeuksiin? Vai ymmärsinkö nyt jotain väärin?
- eri
Palstaotoksen mukaan ei ole. Vela ottaa kierroksia herkemmin kuin hiukkaskiihdytin, jos jossain haiseekaan äidiltä tai lapsilta.
Palstaotosten perusteella jos ruvetaan yleistyksiä tekemään, niin kovin ollaan mimosanherkkää porukkaa äiditkin. Onneksi ei tarvitse näkemyksiään perustaa pelkkään palstaotantaan, varsinkin kun täällä trollejakin pyörii enemmän kuin kastematoja sateen jälkeen. 😉
Helpottavaa tietää, jos täällä jylläävät vain ne vihaiset velat ja vihaiset äitylit ja ne normaalit ihmiset ovat oikeassa elämässä. No, jos tarkkoja ollaan niin yleistäähän ei saanut ap:nkaan mukaan; hänhän nimen omaan totesi, että eivät kaikki äidit sano noin kuin otsikossa sanotaan, vaan jotkut - vaan kyllä se ottaa maksasta, kun sen lauseen kuulee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän, että ärsyttää, mutta on tuossa sanomisessa myös totuuden siemen. Minä olen vuosikausia kärsinyt ajoittaisista uniongelmista, sairastanut masennuksen, kärsinyt kilpirauhasen vajaatoiminnasta, eli kaikkea tuollaista, joka väsyttää. Mutta ei sitä väsymystä kuitenkaan voi verrata siihen, miten täysin loppuun uupunut olin, kun meillä oli koliikkivauva. Totaali aivosumuväsymys, ainakin tuplasti pahempi kuin mikään aikaisemmin kokemani. Nyt kun lapset ovat isompia, on helpotus kärsiä vain "normaalista väsymyksestä" ja satunnaisista uniongelmista. Väsyttää, mutta ei ylitsepääsemättömän paljon.
Ja samoin tuohon rakkausjuttuun. En ole ikinä ennen kokenut sellaista rakkautta, kuin se, mitä tunnen omaa lastani kohtaan. Ihan uskomaton tunne, ihana ja syvä. Romanttinen rakkaus jää haaleaksi kopioksi.
Juuri näin
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suurin osa tästä ketjusta ei ole äitien jankkausta vaan muiden "av-mammojen" äitiparjaamista. Kyllä, aloittajan kaveri laukaisi hölmön kommentin. Silti on älytöntä sanoa, että äidit eivät saa valittaa mistään lapsiiin liittyvästä, koska "oma valinta" ja "itsepähän teit". Edes vauva.fi:ssä? Jatkakaa Jeesus-vitsien vääntämistä ja lemmikkienhoitotarinoita rauhassa. Niistähän tämä ketju täyttyy :)
Et sitten ole lukenut ketjua? Kyllä äiti saa väsymystä tuntea ja valittaa. Pointti on se, että äiti ei saa vähätellä ja mitätöidä muiden väsymystä.
Jännä kuinka monet ajattelevat, että äidit saavat lällätellä muiden ahdinkoa ja leikkiä marttyyria ja silti odottaa, että nämä vähättelyn kohteet nöyristelevät ja kumartelevat, että totta tosiaan "Kyllähän minä tosiaan olen hyvin onnellinen kun elän vain näiden pakko-oireiden kanssa. Sinulla on taas nuo lapset, jotka väsyttävät vielä enemmän ja tekevät elämästäsi vielä kamalampaa."
No miksi pitää puolin ja toisin "vähätellä" ja "nöyristellä ja kumarrella"? Onko tässä nyt juuri sitä perfektionismiin pyrkimistä ja tavallista alempana olevaa sietokykyä pelissä? = Herkkä hipiä.
Jos on väsynyt tai kipeä, niin miksei siitä pysty keskustelemaan? Jos tuntuu siltä että nyt kaveri vähättelee, miksei siitä pysty sanomaan, että musta tuntuu ettet ota mun väsymystä tarpeeksi tosissasi ja kerro lisää?
Harvinaiset väsymysoireyhtymät on harvinaisia verrattuna miljoonaan lasten aiheuttamasta väsystä kärsijään.
Kuukaan ei vähättele niitä äitejä, jotka kirjoittavat asiallisesti ja ymmärtävät, että ihmisillä on erilaisia väsyttäviä elämäntilanteita. Mutta jos kirjoitat viestin tyyliin "en nyt halua vähätellä, mutta vähättelen kuitenkin ja odotan, että sepustukseni jälkeen myönnät, että minulla tosiaan on vaikeampaa kuin sinulla", niin joo, tuskin sieltä mitään myötätuntoa tippuu. Haloo. Opettele käyttäytymään asiallisesti ja ymmärtäväisesti muita kohtaan, niin sullekin ehkä ollaan mukavampia.
Tuollaisessa keskustelutilanteessa, jossa ensin valittaa toinen ja sitten toinen, mistä se toinen sydämistyy, tilanne lienee se, että ollaan niin väsyneitä, että loukkaannutaan kamalan helposti ja ymmärretään sellaistakin, mitä ei ollut tarkoitus. Puretaan paineita, mutta ei ollakaan niin samassa tilanteessa tai niin hyvät kamut, että saataisiin molemmin puolin helpotusta, vaan toinen tykkää kytttyrää.
HAH HAH HAH HAH HAAA!
Tämä on koko viestiketjun tuhannesta viestistä naurettavin.
Tuo loppu läppä! Ei luoja!
"että saataisiin molemmin puolin helpotusta" Joo kyllähän se helpottaa kun ystävä sanoo, ettet tiedä väsymyksestä mitään kun et ole äiti."
Heti helpotti tosi paljon! Sitä tölvijää, mutta toista ei. Ymmärrätkö molemmin puolisuuden nyt ihan oikein?
Et vissiin osaa lukea.
Tilanteessa, jossa ensin toinen sanoo että väsyttää niin miälettömästi, kun tiskaa yhden ihmisen astiat, ja sitten äiti sanoo, että no totta, ja lasten kanssa väsyttää kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla ei ole lapsia, mutta just siitä syystä etten jaksaisi, en haluaisi edes kokeilla miltä se väsymys tuntuu, kun hädintuskin kestän sellaistakaan väsymystä jota muutenvain varmaan jokainen välillä elämässään kohtaa.
Joten kyllä uskon, että (pienten) lasten vanhempia usein väsyttää enemmän kuin lapsetonta, juurikin niin, että niillä vanhemmillakin voi olla unettomuutta, mt-ongelmia, kipuja jne. mutta lapsista on silti huolehdittava, sen lisäksi lapsetkin voi valvoa, kiukutella ja olla hyvinkin vaativia.
Miksi joillekkin on vaikeaa myöntää, että esim. pienten lasten jatkuva hoitaminen on väsyttävämpää puuhaa kuin yksin hiljaisuudessa eläminen?Emme elä sellaisessa tyhjiössä jossa on vain nuo asiat.
Tuolla on aikaisemmin selitetty MOOOOOOONNNTTAAAAAAAAAA kertaan, kuinka sitä äitikorttia ei voi pelata toisen ihmisen korttipakan päälle ja kahmaista sillä sen toisen ihmisen kortteja(väsymyksen aiheita) itselleen.
Ymmärräthän tämän?
Minä en ole kokenut sitä minään kahmaisuna, jos joku on sanonut, että lasten kanssa se vasta väsyttävää onkin, vaan uskon, että kyllä varmasti näin on. Asia ei ole MINULLE mikään kilpailu, että mun pitäisi jotenkin vakuutella muita, miten väsynyt just minä milloinkin olen, miten voi ottaa noin itsetunnon päälle se, että joku kokee olevansa sinua väsyneempi, mitä väliä oikeasti? Eikö voi vain todeta, että voi sentään, varmasti on väsyttävää ja mennä sitten eteenpäin siinä keskustelussa?
Minusta tämä keskustelu näyttää siltä, että tässä on sekä äideissä että lapsettomissa sellaisia, jotka jostain syystä pitää väsymyksestä puhumista jonain kilpailuasetelmana, että toinen voi jotenkin paremmalla suorituksellaan kumota toisen kokemuksen. Naurettavan näköistä.
T: SInkku vela.
Tuskinpa olisit täällä kehumassa kuinka sinä olet muita ihmisiä parempi kun et loukkaannu, ja toisia naurettaviksi haukkumassa, jos sinulla olisi kokemusta vähän pahemmasta väsymyksestä mitä normi ihmisillä on.
Helppo antaa mennä toisesta korvasta ulos, jos ei todellakaan ole ollut viikko kausia peseytymättä ja ei ole tarvinnut kärsiä vuosikausia kestäneestä vaikeasta masennuksesta, unettomuudesta ja kymmenistä eri lääkkeistä.
Ei kuitenkaan anna aihetta mihinkään itsensä ylentämiseen tuo sinun "ei mua ainakaan haittaa" kokemuksesi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juuri juttelin lapsettoman ystäväni kanssa, joka oli vatsataudista täysin loppu. Sanoi että on ollut niin väsynyt että ei ole pystynyt nousta sängystä torstain jälkeen. Niimpä. Minä olin norossa vastikään kolmen lapseni kanssa, joista 2 oli norossa. Mies Atlantin takana työmatkalla. Väsytti, mutta makaaminen ei ollut vaihtoehto. Ystäväni väsymys tuntuu luksukselta omaani verrattuna
Itse olin kerran niin väsynyt vakavasta sairaudesta, että pystyin vain nukkumaan, eikä uni kuitenkaan virkistänyt. Kukaan ei olisi tuossa tilassa enää pystynyt hoitamaan lapsia. Mutta onneksi en ollut äiti, sillä siinä tapauksessa olisin varmasti ollut niiiiiin paljon väsyneempi ja niiiiin paljon sairaampi, että olisin kuollut.
Niin. edellähän äiti kirjoitti, että hänellä oli voimat vievä vatsatauti, lapsilla oli voimat vievä vatsatauti, ja kolmin piti selvitä. Entä jos sinulla, ed, olisi ollut vakavan sairautesi aikana muutama muu hoidettava siinä ohessa, oletko sitä mieltä että samalla väsyllä olisi mennyt? Varmaan joo.
Joku toinen ketjussa ymmärsi jo pointtini, mutta tarkennan siis vielä: Vakavan sairauden aiheuttamassa väsymyksessä ei enää hoideta omia tai muidenkaan lapsia. On ihan sama väsymyksen kannalta onko niitä lapsia vai ei kun makaat sairaalassa henkitoreissa. Tällöin lasten hoitovastuu on joko isällä tai sosiaalitoimella.
Mutta toki tähän vastaat, että Äitinä väsymys olisi ollut vielä pahempi. Hyvää päivänjatkoa tasapuolisesti kaikille väsyneille, johtui se sitten syystä tai toisesta.En kysynyt mitä itse ajattelen vaan mitä lainaamani ihminen ajatteli. Mielestäni lainaamani kirjoittajan "(...)Mutta onneksi en ollut äiti, sillä siinä tapauksessa olisin varmasti ollut niiiiiin paljon väsyneempi ja niiiiin paljon sairaampi, että olisin kuollut." oli äitien väsymyksen vähättelyä. Ilman muuta jos on päätynyt lasarettiin henkitoreissaan, on saavutettu väsymyksen korkein aste. Se lienee kuitenkin aika harvinaista, kun aikaisemmassa esimerkissä (en ole kahlannut koko keskustelua läpi) joku puhui, miten ystävä joutui huilailemaan tiskauksen jälkeen väsymysoireyhtymän tapauksessa, eikä sekään ole kovin tavallista.
Toivottavasti olosi on jo paljon parempi!
Jos huomasit, niin ensin tuossa kirjoitti joku äiti kertoen ystävästään, joka on niin kovassa vatsataudissa ettei ole moneen päivään jaksanut sängystä nousta. Sitten hän kertoi kuinka on itse norossa joutunut hoitamaan noroiset lapsensakin ja totesi ystävänsä väsymyksen olevan luksusta siksi, että tällä ei ole lapsia. Tässä tapauksessa se oli siis äiti joka aloitti sen vähättelyn. Olisin saattanut itsekin vastata, että varmaan se äitiys sitten tekee kauhean paljon sairaammaksi ja väsyneemmäksi, vaikka jo ennästään olisi siinä kunnossa ettei jaksaisi edes kissasta huolehtia.
Niin metsä vastaa kuin sinne huutaa.Voi huoh. Siis vatsataudissa lapseton saa vaan maata päivätolkulla. Äidillä ihan sama tauti mutta sänkyyn makaamaan jääminen ei ole edes vaihtoehto, koska LAPSISTA ON HUOLEHDITTAVA!!!
Tottakai se äiti on sairaampi ja väsyneempi kun EI VOI LEVÄTÄ! Se lapsettoman lepoilu todellakin on luksusta äidin väsymykseen verrattuna! Ei sen sanominen ole vähättelyä vaan totuus!!!
Lapset eivät kyllä vaikuta siihen, onko äiti sairaampi kuin lapseton nainen! Esimerkiksi minun lapseton ystäväni menee ihan tavallisista vatsataudeista niin huonoon kuntoon, että hän päätyy aina teholle. Hän on varmasti sairaampi ja väsyneempi kuin minä, vaikka minulla on 2 lasta ja he olisivat sairaana.
ohis
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suurin osa tästä ketjusta ei ole äitien jankkausta vaan muiden "av-mammojen" äitiparjaamista. Kyllä, aloittajan kaveri laukaisi hölmön kommentin. Silti on älytöntä sanoa, että äidit eivät saa valittaa mistään lapsiiin liittyvästä, koska "oma valinta" ja "itsepähän teit". Edes vauva.fi:ssä? Jatkakaa Jeesus-vitsien vääntämistä ja lemmikkienhoitotarinoita rauhassa. Niistähän tämä ketju täyttyy :)
Et sitten ole lukenut ketjua? Kyllä äiti saa väsymystä tuntea ja valittaa. Pointti on se, että äiti ei saa vähätellä ja mitätöidä muiden väsymystä.
Jännä kuinka monet ajattelevat, että äidit saavat lällätellä muiden ahdinkoa ja leikkiä marttyyria ja silti odottaa, että nämä vähättelyn kohteet nöyristelevät ja kumartelevat, että totta tosiaan "Kyllähän minä tosiaan olen hyvin onnellinen kun elän vain näiden pakko-oireiden kanssa. Sinulla on taas nuo lapset, jotka väsyttävät vielä enemmän ja tekevät elämästäsi vielä kamalampaa."
No miksi pitää puolin ja toisin "vähätellä" ja "nöyristellä ja kumarrella"? Onko tässä nyt juuri sitä perfektionismiin pyrkimistä ja tavallista alempana olevaa sietokykyä pelissä? = Herkkä hipiä.
Jos on väsynyt tai kipeä, niin miksei siitä pysty keskustelemaan? Jos tuntuu siltä että nyt kaveri vähättelee, miksei siitä pysty sanomaan, että musta tuntuu ettet ota mun väsymystä tarpeeksi tosissasi ja kerro lisää?
Harvinaiset väsymysoireyhtymät on harvinaisia verrattuna miljoonaan lasten aiheuttamasta väsystä kärsijään.
Kuukaan ei vähättele niitä äitejä, jotka kirjoittavat asiallisesti ja ymmärtävät, että ihmisillä on erilaisia väsyttäviä elämäntilanteita. Mutta jos kirjoitat viestin tyyliin "en nyt halua vähätellä, mutta vähättelen kuitenkin ja odotan, että sepustukseni jälkeen myönnät, että minulla tosiaan on vaikeampaa kuin sinulla", niin joo, tuskin sieltä mitään myötätuntoa tippuu. Haloo. Opettele käyttäytymään asiallisesti ja ymmärtäväisesti muita kohtaan, niin sullekin ehkä ollaan mukavampia.
Tuollaisessa keskustelutilanteessa, jossa ensin valittaa toinen ja sitten toinen, mistä se toinen sydämistyy, tilanne lienee se, että ollaan niin väsyneitä, että loukkaannutaan kamalan helposti ja ymmärretään sellaistakin, mitä ei ollut tarkoitus. Puretaan paineita, mutta ei ollakaan niin samassa tilanteessa tai niin hyvät kamut, että saataisiin molemmin puolin helpotusta, vaan toinen tykkää kytttyrää.
HAH HAH HAH HAH HAAA!
Tämä on koko viestiketjun tuhannesta viestistä naurettavin.
Tuo loppu läppä! Ei luoja!
"että saataisiin molemmin puolin helpotusta" Joo kyllähän se helpottaa kun ystävä sanoo, ettet tiedä väsymyksestä mitään kun et ole äiti."
Heti helpotti tosi paljon! Sitä tölvijää, mutta toista ei. Ymmärrätkö molemmin puolisuuden nyt ihan oikein?
Et vissiin osaa lukea.
Tilanteessa, jossa ensin toinen sanoo että väsyttää niin miälettömästi, kun tiskaa yhden ihmisen astiat, ja sitten äiti sanoo, että no totta, ja lasten kanssa väsyttää kanssa.
No sittenhän meitä on kaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juuri juttelin lapsettoman ystäväni kanssa, joka oli vatsataudista täysin loppu. Sanoi että on ollut niin väsynyt että ei ole pystynyt nousta sängystä torstain jälkeen. Niimpä. Minä olin norossa vastikään kolmen lapseni kanssa, joista 2 oli norossa. Mies Atlantin takana työmatkalla. Väsytti, mutta makaaminen ei ollut vaihtoehto. Ystäväni väsymys tuntuu luksukselta omaani verrattuna
Itse olin kerran niin väsynyt vakavasta sairaudesta, että pystyin vain nukkumaan, eikä uni kuitenkaan virkistänyt. Kukaan ei olisi tuossa tilassa enää pystynyt hoitamaan lapsia. Mutta onneksi en ollut äiti, sillä siinä tapauksessa olisin varmasti ollut niiiiiin paljon väsyneempi ja niiiiin paljon sairaampi, että olisin kuollut.
Niin. edellähän äiti kirjoitti, että hänellä oli voimat vievä vatsatauti, lapsilla oli voimat vievä vatsatauti, ja kolmin piti selvitä. Entä jos sinulla, ed, olisi ollut vakavan sairautesi aikana muutama muu hoidettava siinä ohessa, oletko sitä mieltä että samalla väsyllä olisi mennyt? Varmaan joo.
Joku toinen ketjussa ymmärsi jo pointtini, mutta tarkennan siis vielä: Vakavan sairauden aiheuttamassa väsymyksessä ei enää hoideta omia tai muidenkaan lapsia. On ihan sama väsymyksen kannalta onko niitä lapsia vai ei kun makaat sairaalassa henkitoreissa. Tällöin lasten hoitovastuu on joko isällä tai sosiaalitoimella.
Mutta toki tähän vastaat, että Äitinä väsymys olisi ollut vielä pahempi. Hyvää päivänjatkoa tasapuolisesti kaikille väsyneille, johtui se sitten syystä tai toisesta.En kysynyt mitä itse ajattelen vaan mitä lainaamani ihminen ajatteli. Mielestäni lainaamani kirjoittajan "(...)Mutta onneksi en ollut äiti, sillä siinä tapauksessa olisin varmasti ollut niiiiiin paljon väsyneempi ja niiiiin paljon sairaampi, että olisin kuollut." oli äitien väsymyksen vähättelyä. Ilman muuta jos on päätynyt lasarettiin henkitoreissaan, on saavutettu väsymyksen korkein aste. Se lienee kuitenkin aika harvinaista, kun aikaisemmassa esimerkissä (en ole kahlannut koko keskustelua läpi) joku puhui, miten ystävä joutui huilailemaan tiskauksen jälkeen väsymysoireyhtymän tapauksessa, eikä sekään ole kovin tavallista.
Toivottavasti olosi on jo paljon parempi!
Jos huomasit, niin ensin tuossa kirjoitti joku äiti kertoen ystävästään, joka on niin kovassa vatsataudissa ettei ole moneen päivään jaksanut sängystä nousta. Sitten hän kertoi kuinka on itse norossa joutunut hoitamaan noroiset lapsensakin ja totesi ystävänsä väsymyksen olevan luksusta siksi, että tällä ei ole lapsia. Tässä tapauksessa se oli siis äiti joka aloitti sen vähättelyn. Olisin saattanut itsekin vastata, että varmaan se äitiys sitten tekee kauhean paljon sairaammaksi ja väsyneemmäksi, vaikka jo ennästään olisi siinä kunnossa ettei jaksaisi edes kissasta huolehtia.
Niin metsä vastaa kuin sinne huutaa.Voi huoh. Siis vatsataudissa lapseton saa vaan maata päivätolkulla. Äidillä ihan sama tauti mutta sänkyyn makaamaan jääminen ei ole edes vaihtoehto, koska LAPSISTA ON HUOLEHDITTAVA!!!
Tottakai se äiti on sairaampi ja väsyneempi kun EI VOI LEVÄTÄ! Se lapsettoman lepoilu todellakin on luksusta äidin väsymykseen verrattuna! Ei sen sanominen ole vähättelyä vaan totuus!!!
Lapset eivät kyllä vaikuta siihen, onko äiti sairaampi kuin lapseton nainen! Esimerkiksi minun lapseton ystäväni menee ihan tavallisista vatsataudeista niin huonoon kuntoon, että hän päätyy aina teholle. Hän on varmasti sairaampi ja väsyneempi kuin minä, vaikka minulla on 2 lasta ja he olisivat sairaana.
ohis
Äitikortin voi siirtää sen teholla makaavan päälle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla ei ole lapsia, mutta just siitä syystä etten jaksaisi, en haluaisi edes kokeilla miltä se väsymys tuntuu, kun hädintuskin kestän sellaistakaan väsymystä jota muutenvain varmaan jokainen välillä elämässään kohtaa.
Joten kyllä uskon, että (pienten) lasten vanhempia usein väsyttää enemmän kuin lapsetonta, juurikin niin, että niillä vanhemmillakin voi olla unettomuutta, mt-ongelmia, kipuja jne. mutta lapsista on silti huolehdittava, sen lisäksi lapsetkin voi valvoa, kiukutella ja olla hyvinkin vaativia.
Miksi joillekkin on vaikeaa myöntää, että esim. pienten lasten jatkuva hoitaminen on väsyttävämpää puuhaa kuin yksin hiljaisuudessa eläminen?Emme elä sellaisessa tyhjiössä jossa on vain nuo asiat.
Tuolla on aikaisemmin selitetty MOOOOOOONNNTTAAAAAAAAAA kertaan, kuinka sitä äitikorttia ei voi pelata toisen ihmisen korttipakan päälle ja kahmaista sillä sen toisen ihmisen kortteja(väsymyksen aiheita) itselleen.
Ymmärräthän tämän?
Minä en ole kokenut sitä minään kahmaisuna, jos joku on sanonut, että lasten kanssa se vasta väsyttävää onkin, vaan uskon, että kyllä varmasti näin on. Asia ei ole MINULLE mikään kilpailu, että mun pitäisi jotenkin vakuutella muita, miten väsynyt just minä milloinkin olen, miten voi ottaa noin itsetunnon päälle se, että joku kokee olevansa sinua väsyneempi, mitä väliä oikeasti? Eikö voi vain todeta, että voi sentään, varmasti on väsyttävää ja mennä sitten eteenpäin siinä keskustelussa?
Minusta tämä keskustelu näyttää siltä, että tässä on sekä äideissä että lapsettomissa sellaisia, jotka jostain syystä pitää väsymyksestä puhumista jonain kilpailuasetelmana, että toinen voi jotenkin paremmalla suorituksellaan kumota toisen kokemuksen. Naurettavan näköistä.
T: SInkku vela.
Siis kyse oli tästä lauseesta "Et voi tietää väsymyksestä mitään, koska sinulla ei ole lapsia". Aika hyvähermoinen tyyppi olet, jollet tuollaista koe vähättelynä hetkellä, jolloin oikeasti olet hirvittävän väsynyt. Sitä tuskin moni velakaan kiistää, etteikö lasten kanssa voisi väsyttää vaikka miten paljon enemmän, mutta ei se silti poista sitä tosiasiaa, että lapsetonkin voi olla oikeasti väsynyt ja tietää väsymyksestä edes nyt jotain. Hyvin yksilöllisiä elämäntilanteita ja kokemuksiahan nämä ovat. Juuri siksi ei voida loogisesti sanoa, että ainoastaan vanhemmuus tekee ihmisestä väsymyksen asiantuntijan.
Vierailija kirjoitti:
Mulla ei ole lapsia, mutta just siitä syystä etten jaksaisi, en haluaisi edes kokeilla miltä se väsymys tuntuu, kun hädintuskin kestän sellaistakaan väsymystä jota muutenvain varmaan jokainen välillä elämässään kohtaa.
Joten kyllä uskon, että (pienten) lasten vanhempia usein väsyttää enemmän kuin lapsetonta, juurikin niin, että niillä vanhemmillakin voi olla unettomuutta, mt-ongelmia, kipuja jne. mutta lapsista on silti huolehdittava, sen lisäksi lapsetkin voi valvoa, kiukutella ja olla hyvinkin vaativia.
Miksi joillekkin on vaikeaa myöntää, että esim. pienten lasten jatkuva hoitaminen on väsyttävämpää puuhaa kuin yksin hiljaisuudessa eläminen?
Pikemminkin joillekin on vaikeaa myöntää, että lapsettomilla saattaa olla niin paljon kuormittavia ongelmia, että hän on silti väsyneempi kuin pienten lasten äiti.
ohis
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla ei ole lapsia, mutta just siitä syystä etten jaksaisi, en haluaisi edes kokeilla miltä se väsymys tuntuu, kun hädintuskin kestän sellaistakaan väsymystä jota muutenvain varmaan jokainen välillä elämässään kohtaa.
Joten kyllä uskon, että (pienten) lasten vanhempia usein väsyttää enemmän kuin lapsetonta, juurikin niin, että niillä vanhemmillakin voi olla unettomuutta, mt-ongelmia, kipuja jne. mutta lapsista on silti huolehdittava, sen lisäksi lapsetkin voi valvoa, kiukutella ja olla hyvinkin vaativia.
Miksi joillekkin on vaikeaa myöntää, että esim. pienten lasten jatkuva hoitaminen on väsyttävämpää puuhaa kuin yksin hiljaisuudessa eläminen?Emme elä sellaisessa tyhjiössä jossa on vain nuo asiat.
Tuolla on aikaisemmin selitetty MOOOOOOONNNTTAAAAAAAAAA kertaan, kuinka sitä äitikorttia ei voi pelata toisen ihmisen korttipakan päälle ja kahmaista sillä sen toisen ihmisen kortteja(väsymyksen aiheita) itselleen.
Ymmärräthän tämän?
Minä en ole kokenut sitä minään kahmaisuna, jos joku on sanonut, että lasten kanssa se vasta väsyttävää onkin, vaan uskon, että kyllä varmasti näin on. Asia ei ole MINULLE mikään kilpailu, että mun pitäisi jotenkin vakuutella muita, miten väsynyt just minä milloinkin olen, miten voi ottaa noin itsetunnon päälle se, että joku kokee olevansa sinua väsyneempi, mitä väliä oikeasti? Eikö voi vain todeta, että voi sentään, varmasti on väsyttävää ja mennä sitten eteenpäin siinä keskustelussa?
Minusta tämä keskustelu näyttää siltä, että tässä on sekä äideissä että lapsettomissa sellaisia, jotka jostain syystä pitää väsymyksestä puhumista jonain kilpailuasetelmana, että toinen voi jotenkin paremmalla suorituksellaan kumota toisen kokemuksen. Naurettavan näköistä.
T: SInkku vela.
Siis kyse oli tästä lauseesta "Et voi tietää väsymyksestä mitään, koska sinulla ei ole lapsia". Aika hyvähermoinen tyyppi olet, jollet tuollaista koe vähättelynä hetkellä, jolloin oikeasti olet hirvittävän väsynyt. Sitä tuskin moni velakaan kiistää, etteikö lasten kanssa voisi väsyttää vaikka miten paljon enemmän, mutta ei se silti poista sitä tosiasiaa, että lapsetonkin voi olla oikeasti väsynyt ja tietää väsymyksestä edes nyt jotain. Hyvin yksilöllisiä elämäntilanteita ja kokemuksiahan nämä ovat. Juuri siksi ei voida loogisesti sanoa, että ainoastaan vanhemmuus tekee ihmisestä väsymyksen asiantuntijan.
Ja eihän se loukkaa tosiaan, jos ei sattumalta satu oikeasti väsymyksestä tietämään aika paljon.
Ei minuakaan loukkaa jos kerron jollekin, että jihaa opin ratkomaan suurten ponnistelun jälkeen kolmannen asteen yhtälöitä, ja toinen siihen professorina loihe lausumaan, ettet laskemisesta tiedä vielä paljoakaan, ennen kuin ole professori.
Kun en varmasti tiedäkään!
voisitteko kertoa miksi teitte lapsia jos ei ollut terveys tai talous kunnossa?
mikä asia pakotti siihen lapsen tekoon ?
Minun mielestä yksikään valmiiksi sairas ei saa valittaa jos tulee lisää väsymystä itse vapaaehtoisesti tehdyn lapsen takia. Sama asia valittaa kun asumiskustannukset nousee jos muuttaa kartanoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juuri juttelin lapsettoman ystäväni kanssa, joka oli vatsataudista täysin loppu. Sanoi että on ollut niin väsynyt että ei ole pystynyt nousta sängystä torstain jälkeen. Niimpä. Minä olin norossa vastikään kolmen lapseni kanssa, joista 2 oli norossa. Mies Atlantin takana työmatkalla. Väsytti, mutta makaaminen ei ollut vaihtoehto. Ystäväni väsymys tuntuu luksukselta omaani verrattuna
Itse olin kerran niin väsynyt vakavasta sairaudesta, että pystyin vain nukkumaan, eikä uni kuitenkaan virkistänyt. Kukaan ei olisi tuossa tilassa enää pystynyt hoitamaan lapsia. Mutta onneksi en ollut äiti, sillä siinä tapauksessa olisin varmasti ollut niiiiiin paljon väsyneempi ja niiiiin paljon sairaampi, että olisin kuollut.
Niin. edellähän äiti kirjoitti, että hänellä oli voimat vievä vatsatauti, lapsilla oli voimat vievä vatsatauti, ja kolmin piti selvitä. Entä jos sinulla, ed, olisi ollut vakavan sairautesi aikana muutama muu hoidettava siinä ohessa, oletko sitä mieltä että samalla väsyllä olisi mennyt? Varmaan joo.
Joku toinen ketjussa ymmärsi jo pointtini, mutta tarkennan siis vielä: Vakavan sairauden aiheuttamassa väsymyksessä ei enää hoideta omia tai muidenkaan lapsia. On ihan sama väsymyksen kannalta onko niitä lapsia vai ei kun makaat sairaalassa henkitoreissa. Tällöin lasten hoitovastuu on joko isällä tai sosiaalitoimella.
Mutta toki tähän vastaat, että Äitinä väsymys olisi ollut vielä pahempi. Hyvää päivänjatkoa tasapuolisesti kaikille väsyneille, johtui se sitten syystä tai toisesta.En kysynyt mitä itse ajattelen vaan mitä lainaamani ihminen ajatteli. Mielestäni lainaamani kirjoittajan "(...)Mutta onneksi en ollut äiti, sillä siinä tapauksessa olisin varmasti ollut niiiiiin paljon väsyneempi ja niiiiin paljon sairaampi, että olisin kuollut." oli äitien väsymyksen vähättelyä. Ilman muuta jos on päätynyt lasarettiin henkitoreissaan, on saavutettu väsymyksen korkein aste. Se lienee kuitenkin aika harvinaista, kun aikaisemmassa esimerkissä (en ole kahlannut koko keskustelua läpi) joku puhui, miten ystävä joutui huilailemaan tiskauksen jälkeen väsymysoireyhtymän tapauksessa, eikä sekään ole kovin tavallista.
Toivottavasti olosi on jo paljon parempi!
Jos huomasit, niin ensin tuossa kirjoitti joku äiti kertoen ystävästään, joka on niin kovassa vatsataudissa ettei ole moneen päivään jaksanut sängystä nousta. Sitten hän kertoi kuinka on itse norossa joutunut hoitamaan noroiset lapsensakin ja totesi ystävänsä väsymyksen olevan luksusta siksi, että tällä ei ole lapsia. Tässä tapauksessa se oli siis äiti joka aloitti sen vähättelyn. Olisin saattanut itsekin vastata, että varmaan se äitiys sitten tekee kauhean paljon sairaammaksi ja väsyneemmäksi, vaikka jo ennästään olisi siinä kunnossa ettei jaksaisi edes kissasta huolehtia.
Niin metsä vastaa kuin sinne huutaa.Voi huoh. Siis vatsataudissa lapseton saa vaan maata päivätolkulla. Äidillä ihan sama tauti mutta sänkyyn makaamaan jääminen ei ole edes vaihtoehto, koska LAPSISTA ON HUOLEHDITTAVA!!!
Tottakai se äiti on sairaampi ja väsyneempi kun EI VOI LEVÄTÄ! Se lapsettoman lepoilu todellakin on luksusta äidin väsymykseen verrattuna! Ei sen sanominen ole vähättelyä vaan totuus!!!
Voiko vatsataudin kohdalla sanoa, että ihan sama tauti? Siis vatsataudithan eroavat kestossaan ja rajuudessaan toisistaan todella paljon. Välillä se kestää vuorokauden ja välillä viisi vuorokautta. Välillä oireet ovat se, että oksennat kerran tai kaksi ja loppupäivän mahassa kiertää ja on vetämäyön olo, mutta ei sen kummempaa. Toisella kerralla istut pöntöllä ämpäri naaman alla kun molemmista päistä tulee tavaraa yhtäaikaisesti. Ja loppupäivän nuokut siinä vessan lattialla pyyhkeen päällä, koska et sängystä ehtisi välttämättä pöntölle asti kun hätä iskee.
Ei minusta voi vaan sanoa, että koska äidillä on lapsia, hänen sairautensa on pahempi ja hän on väsyneempi. Ihan yhtä hyvin se lapseton voi oikeasti olla paljon heikommassa kunnossa kuin se äiti. Voisihan tuossa vähätellä myös sen äidin sairautta ja väsymystä sanomalla, että jos kerran pystyt kuitenkin niistä lapsistasi huolehtimaan, niin et ihan hirveän kipeä ja väsynyt voi olla. Kun oikeasti ihminen voi olla niin sairas, että ei ole muuta vaihtoehtoa kuin sängyssä makaaminen, että ei yksinkertaisesti pysty omista lapsistaan huolehtimaan.
Ymmärrätkö tämän?Nyt menee jo vähän nillittämiseksi. Yhtä hyvin sillä pienen lapsen vanhemmallakin voi olla tuollainen hankalampi oksennustauti ja lisäksi ne lapset hoidettavana.
Tuskin kukaan vanhempi nyt oikeasti hirveää vertailua tekee, ellei sitten ole vähän sairas mieleltään tai joku narsisti että kaikki on jotain "paremmuuskilpailua", on varmasti vanhempia jotka ei ole yhtään väsyneitä, lapsi on vaikka niin leppoisa ja tyytyväinen tapaus, että ei vaadi vanhempien huomiota jatkuvasti, tässä on eroja, kuten niissä oksennustaudeissakin :,D
T: sinkku vela.
Tuossahan juuri joku äiti teki tällaisen vertauksen. Kertoi ensin jutelleensa lapsettoman kaverinsa kanssa, joka on vatsataudista niin lopussa, ettei ole torstain jälkeen sängystä ylös päässyt.
Sitten hän kertoi olleensa taannoin itse norossa ja hoitaneensa silti kolme lastaan siinä samalla, koska makaaminen ei ollut vaihtoehto. Ja sitten hän totesi että tuon lapsettoman kaverin väsymys on luksusta hänen kokemukseensa verrattuna.
Hän ei itse todistettavasti ollut niin väsynyt ja sairas, ettei olisi pystynyt lapsista huolehtimaan. Jostain syystä hän oletti, ettei myöskään torstaista asti sängyssä maannut kaveri voinut olla niin sairas, etteikö olisi voinut sieltä noustakin ja pari muksua hoitaa siinä sairastamisen ohessa. Vaikka ihan hyvin se hänen kaverinsa voi oikeasti olla niin sairas ja väsynyt, ettei siinä kunnossa pystyisi lapsia hoitamaan jos niitä olisi.
Minä olen siis se äiti, joka olen ollut niin sairas, etten pystynyt omista lapsistani huolehtimaan. Kai ilman lasten isää olisi sitten lastensuojeluviranomaiset tulleet hakemaan lapset pois. En tiedä enkä uskalla edes ajatella. Pointti on kuitenkin se, että sekä äiti että lapseton voi olla liian sairas hoitaakseen lapsia. Ei näin ollen voi mitenkään sanoa, että äitiys olisi se tekijä, joka määrittelee kumpi on sairaampi ja väsyneempi.
Ihan sama miten monta sivua tätä puidaan. Jokainen vanhempi silti nauraa partaansa kun lapseton valittaa kiirettä ja väsymystä. Luulin minäkin ennen olevani väsynyt ja kiireinen. Nyt naurattaa ihan ajatellakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jotkut ei vain ymmärrä että toisten tunteiden mitätöiminen on väärin. Kyse ei ole mistään muusta. Aina jostain putkahtaa äityli, joka sitten sanoo ohi koko keskustelun pointin, että äideillä on rankempaa kun on ne lapset. Kuinka yksinkertaisia olette, jos ette ymmärrä että kyse ei ole tästä. Teette itsestänne vain pellen.
Vierailija kirjoitti:
Omia kokemuksia: olin väsynyt ja sairas ennen lasten tuloa. Traumoja ja fyysisiä sairauksia. Luulin tietäväni jotain väsymyksestä. Sain koliikki lapsen ja toinenkin oli allerginen kaikelle. Vuodet ilman unta, hyvin pätkittäin nukuttuna ja aina vastuussa saivat minut ymmärtämään, että lasten kanssa eläminen on aivan erilaista kuin ilman.
Olet aina vastuussa, aina valmiina heräämään. Et pääse toipumaan, "lataamaan akkuja".
Nyt olen jo toki takaisin työelämässä. Lapset kouluikäisiä. Väsymykseni on sitä tasoa, ettei se varmaankaan koskaan helpota. Vaikka nukkuisin päivät läpi, väsymys jää.
Öööhhhh, eikö tullut mieleen että olis paras olla hankkimatta lapsia, kun olit jo ennen lasten tuloa väsynyt ja sairas? Jotenkin törppöä hankkia lapsia siinä tilanteessa. Heitä tulee sääli.
Ei voi kuin ihmetellä, että äideistä saa vitsailla miten vain ja heidän kokemustaan voi mitätöidä ja verrata lemmikin hoitamiseen, mutta äitien tulisi muistaa valittaa "kypsästi", myös Vauvalehden keskustelupalstalla. Tsemppiä aloittajalle! Muista, että väsymys voi tehdä meistä kaikista ajattelemattomia, myös äideistä (vaikkei kai saisi?).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juuri juttelin lapsettoman ystäväni kanssa, joka oli vatsataudista täysin loppu. Sanoi että on ollut niin väsynyt että ei ole pystynyt nousta sängystä torstain jälkeen. Niimpä. Minä olin norossa vastikään kolmen lapseni kanssa, joista 2 oli norossa. Mies Atlantin takana työmatkalla. Väsytti, mutta makaaminen ei ollut vaihtoehto. Ystäväni väsymys tuntuu luksukselta omaani verrattuna
Itse olin kerran niin väsynyt vakavasta sairaudesta, että pystyin vain nukkumaan, eikä uni kuitenkaan virkistänyt. Kukaan ei olisi tuossa tilassa enää pystynyt hoitamaan lapsia. Mutta onneksi en ollut äiti, sillä siinä tapauksessa olisin varmasti ollut niiiiiin paljon väsyneempi ja niiiiin paljon sairaampi, että olisin kuollut.
Niin. edellähän äiti kirjoitti, että hänellä oli voimat vievä vatsatauti, lapsilla oli voimat vievä vatsatauti, ja kolmin piti selvitä. Entä jos sinulla, ed, olisi ollut vakavan sairautesi aikana muutama muu hoidettava siinä ohessa, oletko sitä mieltä että samalla väsyllä olisi mennyt? Varmaan joo.
Joku toinen ketjussa ymmärsi jo pointtini, mutta tarkennan siis vielä: Vakavan sairauden aiheuttamassa väsymyksessä ei enää hoideta omia tai muidenkaan lapsia. On ihan sama väsymyksen kannalta onko niitä lapsia vai ei kun makaat sairaalassa henkitoreissa. Tällöin lasten hoitovastuu on joko isällä tai sosiaalitoimella.
Mutta toki tähän vastaat, että Äitinä väsymys olisi ollut vielä pahempi. Hyvää päivänjatkoa tasapuolisesti kaikille väsyneille, johtui se sitten syystä tai toisesta.En kysynyt mitä itse ajattelen vaan mitä lainaamani ihminen ajatteli. Mielestäni lainaamani kirjoittajan "(...)Mutta onneksi en ollut äiti, sillä siinä tapauksessa olisin varmasti ollut niiiiiin paljon väsyneempi ja niiiiin paljon sairaampi, että olisin kuollut." oli äitien väsymyksen vähättelyä. Ilman muuta jos on päätynyt lasarettiin henkitoreissaan, on saavutettu väsymyksen korkein aste. Se lienee kuitenkin aika harvinaista, kun aikaisemmassa esimerkissä (en ole kahlannut koko keskustelua läpi) joku puhui, miten ystävä joutui huilailemaan tiskauksen jälkeen väsymysoireyhtymän tapauksessa, eikä sekään ole kovin tavallista.
Toivottavasti olosi on jo paljon parempi!
Jos huomasit, niin ensin tuossa kirjoitti joku äiti kertoen ystävästään, joka on niin kovassa vatsataudissa ettei ole moneen päivään jaksanut sängystä nousta. Sitten hän kertoi kuinka on itse norossa joutunut hoitamaan noroiset lapsensakin ja totesi ystävänsä väsymyksen olevan luksusta siksi, että tällä ei ole lapsia. Tässä tapauksessa se oli siis äiti joka aloitti sen vähättelyn. Olisin saattanut itsekin vastata, että varmaan se äitiys sitten tekee kauhean paljon sairaammaksi ja väsyneemmäksi, vaikka jo ennästään olisi siinä kunnossa ettei jaksaisi edes kissasta huolehtia.
Niin metsä vastaa kuin sinne huutaa.Voi huoh. Siis vatsataudissa lapseton saa vaan maata päivätolkulla. Äidillä ihan sama tauti mutta sänkyyn makaamaan jääminen ei ole edes vaihtoehto, koska LAPSISTA ON HUOLEHDITTAVA!!!
Tottakai se äiti on sairaampi ja väsyneempi kun EI VOI LEVÄTÄ! Se lapsettoman lepoilu todellakin on luksusta äidin väsymykseen verrattuna! Ei sen sanominen ole vähättelyä vaan totuus!!!
Lapset eivät kyllä vaikuta siihen, onko äiti sairaampi kuin lapseton nainen! Esimerkiksi minun lapseton ystäväni menee ihan tavallisista vatsataudeista niin huonoon kuntoon, että hän päätyy aina teholle. Hän on varmasti sairaampi ja väsyneempi kuin minä, vaikka minulla on 2 lasta ja he olisivat sairaana.
ohis
Äitikortin voi siirtää sen teholla makaavan päälle.
Äitikortissa jos pitää olla joku kuva, niin siinä on Alina Tomnikovin putoushahmo Kikka Vaara. Se on se räjähtänyt äiti jolla maissinaksut paplareina.
Vierailija kirjoitti:
voisitteko kertoa miksi teitte lapsia jos ei ollut terveys tai talous kunnossa?
mikä asia pakotti siihen lapsen tekoon ?
Minun mielestä yksikään valmiiksi sairas ei saa valittaa jos tulee lisää väsymystä itse vapaaehtoisesti tehdyn lapsen takia. Sama asia valittaa kun asumiskustannukset nousee jos muuttaa kartanoon.
Niin ja olisi vähän tylsää kuunnella pienellä sairaseläkeellä kituutellessa ja tarkanmarkan ihmisenä, jonkun juuri uuden omakotitalon ja katumersun ostaneen tiuskahtelua, ettet rahanmenosta mitään tiedä, ennen kuin olet ostanut nämä jutut mitä minä!
Vierailija kirjoitti:
Ihan sama miten monta sivua tätä puidaan. Jokainen vanhempi silti nauraa partaansa kun lapseton valittaa kiirettä ja väsymystä. Luulin minäkin ennen olevani väsynyt ja kiireinen. Nyt naurattaa ihan ajatellakin.
Et ole lukenut ketjua. Tuo sinun "minä yleistän oman lapsettomuusaikani kaikkia koskevaksi totuudeksi" höpötys on moneen kertaan servattu ja partaan naurettu sen typeryydelle.
Ollaan varmaan tosi erilaisia sitten. Minä ainakin kokisin tulleeni täysin mitätöidyksi ja huonon käytöksen kohteeksi joutuneeksi, jos minulle sanottaisiin, etten voi tietää todellisesta väsymyksestä mitään.
En siinä tilanteessa varmaan osaisi sanoa mitään, koska yleensä menen ihan sanattomaksi jos toinen on tosi röyhkeä.
Tässäkin minua ja sinua voi erottaa myös se asia, että onko toinen meistä keskenään väsymyksestä enemmän kärsinyt vai ei.
On varmasti helpompi olla loukkaantumatta, jos et todellakaan tiedä väsymyksestä niin paljoa kuin ihminen joka on asian tiimoilta ollu useamman viikon osastolla (siellä sai levätä).