Lue keskustelun säännöt.
Kun mies ei pärjää vauvan kanssa.. (itku tulee :( )
30.05.2006 |
Meillä on maailman ihanin " vahinkolapsi" , 8kk. Vieläkään mies ja vauva eivät näytä löytävän yhteistä säveltä. Miehellä on todella huonot hermot, saa laakeja ihan pikkuasioista ja hermostuu vauvan kanssa tosi pienestä. Jos vaikka vauva rimpuilee vaipan vaihdossa tai ei suostu syömään, miehellä palaa pinna samantien. Ei huuda lapselle, mutta kiroilee ja joskus paiskoo kamoja ja tottakai lapsi vaistoaa sen kireyden ja alkaa kiukuttelemaan... noidankehä valmis. Tänään mies sanoi että haluaa koko ajan vaan vähemmän olla vauvan kanssa, koska mikään, mitä tekevät yhdessä ei onnistu. Aina vauva on tyytymätön. Ja se on oikeastaan ihan totta, tuntuu että poika aina kitisee isänsä seurassa.
ja kyllä, olen antanut heidän tehdä yhdessä juttuja puuttumatta niihin, mutta aina kun tulen takaisin kotiin, on joku show päällä. Tää on tosi masentavaa enkä voi olla miettimättä että minua rangaistaan siitä että päätin aikoinaan tämän lapsen pitää, vaikka mies olisi halunnut aborttia. Voi itku on paha mieli pojan takia :(
Kommentit (85)
Mieltä lämmittää miten ihanasti moni on kirjoittanut ja kannustanut ja jaksanut kirjoittaa pitkiä asiallisia tekstejä.
Mieheni ei koskaan ole ollut mikään vauvaihminen, ei vaan tajua niiden päälle mitään, ei osaa oikein edes isoilla käsillään pitää sylissä niin heiveröistä olentoa. on sanonut tämän itsekin. lisäksi on aina tottunut tekemäään asiat omin päin ja kestää huonosti epäonnistumisia ja huonouden tunnetta.
yritän sinnitellä päivä kerrallaan, luottaen siihen, että ajan kanssa helpottuu kunhan poika kasvaa. mieheni kuitenkin tykkää esim. sukulaistaaperoistamme hyvin paljon, mutta niistä vauvoista... noh, ei niin paljon.
Väkivaltainen mies ei ole, huh, se olisikin kyllä viimeinen pisara.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija:
Nainen viime kädessä AINA kantaa vastuun myös niistä epätoivotuista lapsista.
Jos nainenkaan ei vanhmmuus haluta niin sitten vaan miettimään lapsen antamista pois. En voi muuta kuin sääliä lapsia jotka joutuvat elämään kireässä ja henkisesti väkivaltaisessa ja turvattomassa kodissa. : (Olkaa /ole ap aikuinen ja vastuullinen ja hakekaa apua jaksamiseen!
Hae sinä apua!
samanaikaisesti, jos ei siltä tunnu.
Vierailija:
Tiedän, että meidän isä oli rento isä vauvan kanssa eli vauva ei kitissyt minkään kireän ilmapiirin takia. Hän vain ei tykännyt ja asia on selvä. Olenkin aina sanonut, että isä ja tytär ovat riidelleet siitä lähtien, kun tyttö oli kaksi kuukautta vanha. Joskus tytön ilme oli niin hurjan vihainen isälle ja isä laittoi vain sängylle loikoilemaan ja tuijotti yhtä vihaisesti takaisin.
Sitten isä viettää enempi aikaa lapsen kanssa!
Musta on tuskasta ajatella että mieheltä vietäisiin isyyttä yhtään pienemmälle ja alettaisiin pomottaan tai uhkaan erolla!
Jos isä kerran on halukas oleen sun ja lapsen kanssa niin miksi asiaa ei puitaisi kunnolla neuvolassa jollonka saisitte kunnon vinkkejä???
Lapsi tosiaan peilaa vanhempaa. Mutta jos isä kuitenkin haluaa olla kuviossa mukana niin anna vastuuta ja neuvolaan jutteleen, neuvola on PERHETTÄ VARTEN ei vaan naiselle ja/tai lapsille.