Lue keskustelun säännöt.
Kun mies ei pärjää vauvan kanssa.. (itku tulee :( )
30.05.2006 |
Meillä on maailman ihanin " vahinkolapsi" , 8kk. Vieläkään mies ja vauva eivät näytä löytävän yhteistä säveltä. Miehellä on todella huonot hermot, saa laakeja ihan pikkuasioista ja hermostuu vauvan kanssa tosi pienestä. Jos vaikka vauva rimpuilee vaipan vaihdossa tai ei suostu syömään, miehellä palaa pinna samantien. Ei huuda lapselle, mutta kiroilee ja joskus paiskoo kamoja ja tottakai lapsi vaistoaa sen kireyden ja alkaa kiukuttelemaan... noidankehä valmis. Tänään mies sanoi että haluaa koko ajan vaan vähemmän olla vauvan kanssa, koska mikään, mitä tekevät yhdessä ei onnistu. Aina vauva on tyytymätön. Ja se on oikeastaan ihan totta, tuntuu että poika aina kitisee isänsä seurassa.
ja kyllä, olen antanut heidän tehdä yhdessä juttuja puuttumatta niihin, mutta aina kun tulen takaisin kotiin, on joku show päällä. Tää on tosi masentavaa enkä voi olla miettimättä että minua rangaistaan siitä että päätin aikoinaan tämän lapsen pitää, vaikka mies olisi halunnut aborttia. Voi itku on paha mieli pojan takia :(
Kommentit (85)
minun isäni EI pitänyt lapsista. Luuletko, että se toi hyvää itsetuntoa ja mukavan kasvuympäristön?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Et voi odottaa yksipuolisesti miehen muuttuvan, vaikka se olisikin tosi " kiva juttu" .
porautuu noi epäasiallisesti kirjoitetut. Mä olen tosi paljon sun puolella ja tosi iloinen tosta viestistä, jossa kerroit, että mies on tosi ihana. Ihan oikeesti, jos hän pystyy puhumaan siitä, että lapsen seura lannistaa, niin sehän on jo tosi hyvä alku! Miehen asema on perheessä ihan eri kuin äidin, johon lapsi yleensä aina ensimmäisenä turvautuu - ei ole ihme, jos mies tuntee olonsa riittämättömäksi. En silti hyväksy jatkuvaa vauvalle äyskimistä, tosi huono, jos kotona on kireä ilmapiiri.
Kysy vaan jatkossakin täällä syvällisiä kysymyksiä, tämä on paljon antoisampaa kuin lukea noita nimenvalintakriisejä.
tottahan se on, että ne negatiivisimmat viestit kolahtavat välillä liiankin lujaa. ihanaa oli kuitenkin saada myös kivoja viestejä.
ja mitä tulee tuohon vertailuun, että ei teiän suhde voi onnistua koska meiänkään tuttujen suhteet eivät ole onnistuneet, niin tuo on kyllä aika perseestä. te tiedätte niin vähän meidän elämästämme, että miten joku VOI tuolla lailla tuomita täysin koko suhteen!!
ap
Toivottavasti lastensuojelu tavoittaa teidätkin PIAN!
Olette kuvottava pari!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
sieltä päästä puhelinta. Voi hyvin!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
muillahan on niin täydelliset perheet, kodit, miehet, talot ja kaikki...
Kenenkään mieshän ei ole alkoholisti, kukaan ei petä, kenenkään kodissa ei riidellä tai tapella... ja jos meillä joskus miehen pinna pettää niin neuvona on EROTKAA.
Haloo....
ap
App roikkuu miehessä jota ei voisi vähempää kiinnostaa ei lapsi ei ap, mutta akka ei sitä tajua ja vaarantaa lapsen mahdollisesti hengen..
Todella surullista!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
App roikkuu miehessä jota ei voisi vähempää kiinnostaa ei lapsi ei ap, mutta akka ei sitä tajua ja vaarantaa lapsen mahdollisesti hengen..
Todella surullista!
jos ne jättää käsittelemättä ja ajattelee, että " aika auttaa" , voi olla varma, että lumivyöry odottaa puun takana.
Olisi mullakin ollut mahdollisuus perhe-elämään
- alkoholistin
- pettäjän
- väkivaltaisen
- muuten vain viallisen
- lapseni vastentahtoisen isän
kanssa, mutta koska asioista EI pystytty keskustelemaan, eikä arki toiminut, en nyt ihan vängälläkään ryhtynyt mitään pysyvää rakentamaan.
Onneksi olen jaksanut odottaa, sillä virheistään huolimatta tämän hetkisen mieheni kanssa ei ole mitään megasuuria ongelmia (vain niitä arkisia vitutuksen aiheita) - ja mikä tärkeintä - molemmat ovat suhteessa yhteisestä halusta.
Ja yhdessä ollaan päätetty, että tehdään kaikki sen eteen, että suurimmat angstit saadaan ajan myötä hoidettua, vaikka se onkin tietysti aina välillä veemäistä.
Mutta molemmilla meillä on takana toimimaton liitto, jossa pettymykset kasautuivat eikä niistä puhuttu! Molemmat naiveina odotimme, josko se puoliso siitä muuttuis kun sille olis vaan kiva. Paskat se niin menee. Kissa on nostettava pöydälle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
parempi lyödä hanskat tiskiin. Viime kesänä hän meni homeopaatille ja sai sieltä pari raetta " ei mitään" ja nyt on vuosi mennyt oikeasti tosi hienosti. Puolisen vuotta sitten mies sanoi, että näyttäisi kuitenkin siltä, että ajan myötä asioilla on tapana järjestyä, kun vaan tahtoa riittää.
Vanhemmuus on hieno haaste ja oikeastaan viimeinen mahdollisuus käydä läpi omassa lapsuudessa kesken jääneitä asioita - siihen voi joko tarttua tai lyödä läskiksi. Tsemppiä ap - ja tosiaan, jos haluat sen mun sossukaverin kommentin mieltäsi rauhoittamaan, niin se järjestyy kyllä. Sulla tuntuu olevan tilanne hallinnassa - sanokoon nää abortin puolustajat mitä sanovat rajoittuneesta näkökulmastaan.
Johtuneeko sitten testosteronista vai kasvatuksesta, isillä ei ole yhtä paljon kärsivällisyyttä ja malttia. Syy voi myös olla yksinkertaisesti siinä, että he eivät ole yhtä paljon vauvan kanssa. Äiti oppii kantapään kautta lapsen tarpeet ja tunnetilat, ja myös itsekontrollin.
Samantapaisia ongelmia meillä oli, vaikka omalla miehelläni oli enemmän ikää. Hermot menivät turhankin herkästi siitäkin huolimatta, että tämä oli sitoutunut isyyteen. Onneksi ongelmat ovat sentään lieventyneet vuosien mittaan, vaikka eivät täysin hävinneet. Eli samantapaisia asioita miettivät varmasti monet muutkin äidit.
Pitäisikö miehesi viettää enemmän aikaa lapsen kanssa? Tuntuisi jotenkin siltä, että vain näin he saisivat solmittua kestävän siteen. Omasta mielestäni on täysin väärä neuvo se, että otat yksin hoitovastuun lapsesta. Silloinhan miehesi jää täysin ulkopuoliseksi, eikä saa enää rakennettua suhdetta lapseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuli vaan mieleen, että näitä kyselyjä tulee palstalle aina aika ajoin, ja vastaukset on useimmiten tyyliä: " Miehet on nyt vaan sellaisia vauvojen kanssa" , " odota vuosi" , " kyllä se siitä, kunhan lapsi kasvaa" . Sen sijaan, kun ap uskaliaasti myönsi heti aluksi, että kyseessä on vahinkolapsi, niin korppikotkat tarttuu heti siihen. Ja herttileijaa kehtasivat vielä aborttiakin harkita! Kaksinaismoralismi rehottaa...
Se oli hyvä kommentti muuten, että hyvä isyys on tahdon asia!
mieluummin olisin ap:n kuin kenenkään teidän lapsenne, jotka ap:n kimppuun hyökkäätte vähäisin tiedoin! Tuolla tavoin käyttäytyvät ihmiset eivät oikeasti voi olla onnellisia/tasapainoisia!! Päinvastoin tulee se kuva, että teillä korppikotkilla vasta ongelmia onkin ja puratte niitä tänne, kun ette osaa itsellenne apua hakea.
Voimia ap!
Tiedän, että meidän isä oli rento isä vauvan kanssa eli vauva ei kitissyt minkään kireän ilmapiirin takia. Hän vain ei tykännyt ja asia on selvä. Olenkin aina sanonut, että isä ja tytär ovat riidelleet siitä lähtien, kun tyttö oli kaksi kuukautta vanha. Joskus tytön ilme oli niin hurjan vihainen isälle ja isä laittoi vain sängylle loikoilemaan ja tuijotti yhtä vihaisesti takaisin.
Jotkut lapset vain ovat sellaisia, eikä sille voi mitään. Meillä isä oli väkisin lapsen kanssa, koska oli päättänyt, että tyttö ei häntä määrää. Nuoremmat lapset ovat olleet rauhallisempia. Keskimmäinen taisi ollakin enemmän isän tyttö kuin äidin tyttö.
toisissa parisuhteissa jää ikuisesti närästämään se, että lapset olivat " toisen päätäntävallassa" . Ei ole kivaa, että sitten kun muksut ovat kouluikäisiä, mies paukauttaakin, ettei olisi IKINÄ halunnut perhettä, " mutta kun sinä niin halusit" .
Eihän se elämä ikinä ole täydellistä, mutta monista asioista selvitään, kun ne selvitetään. Eikä vain tuudittauduta siihen ajatukseen, että " Kyllä se siitä suttaantuu ajan kanssa" .
Vaikka tokikaan ehkä ketään ei enää vuonna 4040 kiinnosta meidän päivämme asiat, ei edes vaikka suoraan alenevassa sukupolvessa mentäisiin.
Vierailija:
Kun lapsi oli 2-3v alkoi miehen ja pojan välille muodostua niitä omia juttuja sekä huimasti enemmän oma-aloitteisuutta mieheltä.
Vitsit kun taas tuntuu että se mun mies on maailman paras iskä!!! =DD
että kyllä se mies sais olla mies ja kantaa vastuunsa. Ei kai se nainen raskaaksi tuu ilman miestä? Muuta ku hoidoilla ehkä.:)
Vierailija:
toisissa parisuhteissa jää ikuisesti närästämään se, että lapset olivat " toisen päätäntävallassa" . Ei ole kivaa, että sitten kun muksut ovat kouluikäisiä, mies paukauttaakin, ettei olisi IKINÄ halunnut perhettä, " mutta kun sinä niin halusit" .Eihän se elämä ikinä ole täydellistä, mutta monista asioista selvitään, kun ne selvitetään. Eikä vain tuudittauduta siihen ajatukseen, että " Kyllä se siitä suttaantuu ajan kanssa" .
Vaikka tokikaan ehkä ketään ei enää vuonna 4040 kiinnosta meidän päivämme asiat, ei edes vaikka suoraan alenevassa sukupolvessa mentäisiin.
Joo todellakin haluan lukea näitä haukkumisviestejä säännöllisin väliajoin !! Nyt sait ainakin mut nauramaan (kiitos siitä).
ap
Vierailija: