Lue keskustelun säännöt.
St1:n Mika Anttonen varoittaa: Sähköautoilu voi johtaa akkukatastrofiin – Afrikassa raivataan metsää kobolttikaivosten tieltä
03.09.2019 |
Kommentit (150)
VR Cargon pitäisi alkaa ostaa polttoöljynsä Anttoselta niin alkaisi Anttosta raideinfrakin kiinnostamaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen tässä ihmetellyt, että mikä siitä sähköautoilusta tekee niiiin ympäristöystävällistä, jos sillä samalla sähköllä lämmitän taloni, niin saan energiatodistukseen merkinnän Ö, koska kerroin siinä on kaikkein suuri? Kertokaa. Ja sitten tulee kertautuvat vaikutukset, akku ym jutut, metsiä hakataan jne.
Minkä kirjaimen saisit jos lämmittäisit bensalla?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen tässä ihmetellyt, että mikä siitä sähköautoilusta tekee niiiin ympäristöystävällistä, jos sillä samalla sähköllä lämmitän taloni, niin saan energiatodistukseen merkinnän Ö, koska kerroin siinä on kaikkein suuri? Kertokaa. Ja sitten tulee kertautuvat vaikutukset, akku ym jutut, metsiä hakataan jne.
Minkä kirjaimen saisit jos lämmittäisit bensalla?
W niinkuin Webasto. Niitä on ollut bensakäyttöisenäkin mm kupla-volkkareissa.
Vierailija kirjoitti:
Miten tarvittava sähkö tuotetaan riittävän edullisesti?
Millähän tavalla tämä on mielestäsi ratkaisematon ongelma? Sähköhän on riittävän edullista sähköautoille. Maksaa noin neljäsosan tai allekin siitä, mitä bensa, per kilometri. Ydinvoimalla sähköä saa juuri niin paljon kuin tarvitaan ja vieläpä varsin edullisesti.
Miten sähkö siirretään latauspisteisiin?
Esimerkiksi kuparikaapelilla. Sähkön siirtämisen ongelmat ratkaistiin jo 1800-luvulla.
Runkoverkko ja siirtoverkko eivät riitä tuolle lisääntyneelle sähkömäärälle?
Millä tavalla tämä olisi ratkaisematon ongelma, vaikka edes pitäisi paikkansa?
Runkoverkkoa ja siirtoverkkoa on jouduttu aiempina vuosikymmeninä jopa tuplaamaan per vuosikymmen, eli +100 % / 10v. Sähköautojen kohdalla puhutaan kymmenien vuosien aikaskaalasta, jonka aikana kulutus kasvaa mitättömät +25 % / 20-40 v.
Kuinka paljon latauspisteitä yksi sähköauto tarvitsee, jotta odotusaika latauspisteelle ei kasva liian suureksi (esim. yli 10 minuuttia)?
Yksi sähköauto tarvitsee yhden latauspiteen. Lisäksi tuolla samaisella latauspisteellä voidaan ladata useampikin auto, koska sähköauto ei montaakaan tuntia keskimäärin päivässä lataa hitaallakaan pisteellä. Sähköautoa pääosin ladataan kotona, joten ne yleistyisivät, vaikka niitä ei voisi missään muualla ladatakaan.
Minä en tiedä miten monta latauspistettä valtateiden varsille tarvitaan, mutta se tiedetään jo nyt, ettei niitä kovinkaan montaa tarvita, koska sähköautoja ei pääasiallisesti käydä latailemassa muualla kuin kotona/töissä (noin 10 % latauksista). Sähköautollahan voi nykään ajaa vaikka Helsingistä Ouluun pysähtymättä matkalla.
Ei näy ratkaisemattomia ongelmia tässäkään aiheessa.
Kuinka paksut kaapelit tarvitsee parkkihalli jossa 500 autopaikkaa latausmahdollisuudella?
Onko tämäkin ratkaisematon ongelma? Kaapelin paksuuden määrittää pitkälti se, kuinka suurella teholla halutaan autoja ladata ja miten pitkiä kaapelivetoja tarvitsee tehdä. Jos parkkihallin omistaja on sitä mieltä, että 6 A riittää per paikka, niin siihen on tyydyttävä, ja kyllä se esimerkiksi taloyhtiön parkkihallissa riittäisi valtaosalle asukkaista. Toki järkevää olisi rakentaa verkko niin, että voidaan antaa yksittäiselle autolle vaikka 16-32 A, jos kapasiteettia on vapaana.
500 autoa varten 50 metrin matkalle pitäisi laittaa vaikka 35 mm² kaapelia 10 kpl, jolloin pahimmassakaan tapauksessa jännitehäviö ei kasva yli 3 %.
Sähköverkon säätö (ts. kulutus ja tuotanto) muuttuu vaikeammaksi koska iltaisin syntyy kulutuspiikkejä (ihmiset palaavat koteihin ja laittavat auton lataukseen). Miten tuo hoidetaan?
Ei tämäkään ole ratkaisematon ongelma. Jo nyt on iltaisin kulutuspiikki ja se hoidetaan nostamalla tuotantoa lähinnä vesi- ja kaasuvoimaloissa. Lisäksi sähköautoilu mahdollistaa senkin, että lähinnä lataillaan niitä silloin kun ei ole kulutuspiikkiä, jolloin sähköverkon nykyisetkin kulutuspiikit saataisiin jopa poistumaan. Keskimääräinen suomalainen kun lataa sähköautoaan vain 2 tuntia per päivä 16 A sulakkeesta tai 3 tuntia 10 A sulakkeesta.
Sähköautoa ei tarvitse edes ladata joka viikko, 50 kWh akustollista noin kerran viikossa ja 100 kWh akustollista kerran kahdessa viikossa, joten ei ole niin tarkkaa milloin niitä lataillaan. Niitä ei suinkaan tarvitse ladata aina täyteen, eikä edes kannata.
Voihan toki olla että lataushetkeä porrastetaan mutta kuka päättää ne käyttäjät jotka saavat ensimmäisenä ajoon pystyvän auton?
Miksi se pitäisi jotenkin erityisesti päättää? Kyllähän sähköä saa, kun ottaa pistorasiasta, kuten nytkin. Porrastus voidaan hoitaa sillä, että maksat sähköstä tunnittaisen SPOT-hinnan.
Mitä tapahtuu jos oletat pääseväsi aamulla töihin mutta sähköyhtiö onkin lainannut sähköt juuri sinun akustasi?
Miksi jotain näin älytöntä pitäisi tehdä? Ei tietenkään mikään laite toimisi niin, että vedetään yksittäisen auton akusto tyhjäksi. Eihän sellaista laitetta kukaan ikinä ostaisi, joten kuvailemasi tilanne on täysin mahdoton.
Entäpä sitten ne syrjäseutujen autoilijat? Sähköautoa ei voi kutsua pitkillä ajomatkoilla käytännölliseksi.
Miten niin ei voi? Nykyisilläkin pikalatureilla saa ladattua 300 km edestä kantamaa vartissa. Se on erittäin käytännöllistä jo. Odottelua ei tule laisinkaan ylimääräistä.
Entäpä raskas liikenne? Miten ulkomaiset yhtiöt pääsevät toimimaan Suomessa jos tankkausasemaverkosto ajetaan alas?
Mistä olet saanut kuvitelman, että tankkausasemaverkosto ajettaisiin alas, jos sille kerran on kysyntää? Ei tietenkään ajeta. Kysyntä lakkaa ennen sitä, koska sähköllä edullisesti ajavat yritykset jyräävät kalliimpaa palvelua tarjoavat yritykset konkurssiin.
Paljonko maksaa kuluttajalle ekstraa jos kaikki tavaramäärä lastattaisiin rajalla uudelleen kotimaisiin ekologisiin sähkörekkoihin?
Näin ei ensinnäkään tarvitsisi tehdä. Toisekseen, tämä saattaisi jopa säästää rahaa, koska sähköllä ajaminen on niin paljon edullisempaa.
Venäjähän ei sähköautoiluun taivu samassa aikataulussa.
Ei sen tarvitsekaan.
No - muutama.... Etenkin tuo jakeluverkko on merkittävä ja kehityksen pysäyttävä asia jos sitä ei mietitä ajoissa.
Yksikään näistä ei ollut mikään ratkaisematon ongelma. Ei varsinkaan sähköverkon laajentaminen, jota on tehty hemmetisti enemmän jo aiemmin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä muuta haluatte tietää? - yleissivistykseni on laaja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sähköautot ovat lupaava juttu, mutta siihen liittyy paljon vielä ratkaisemattomia ongelmia.
Luettele nyt edes muutama.
Vastaan vaikka en olekaan vielä tähän keskusteluun osallistunut.
Miten tarvittava sähkö tuotetaan riittävän edullisesti?
Miten sähkö siirretään latauspisteisiin? Runkoverkko ja siirtoverkko eivät riitä tuolle lisääntyneelle sähkömäärälle?
Kuinka paljon latauspisteitä yksi sähköauto tarvitsee, jotta odotusaika latauspisteelle ei kasva liian suureksi (esim. yli 10 minuuttia)?
Kuinka paksut kaapelit tarvitsee parkkihalli jossa 500 autopaikkaa latausmahdollisuudella?
Sähköverkon säätö (ts. kulutus ja tuotanto) muuttuu vaikeammaksi koska iltaisin syntyy kulutuspiikkejä (ihmiset palaavat koteihin ja laittavat auton lataukseen). Miten tuo hoidetaan? Voihan toki olla että lataushetkeä porrastetaan mutta kuka päättää ne käyttäjät jotka saavat ensimmäisenä ajoon pystyvän auton?
On esitetty adaptiivisia sähköverkkoja joissa osa säätövoimasta otettaisiin latauksessa olevista akuista. Mitä tapahtuu jos oletat pääseväsi aamulla töihin mutta sähköyhtiö onkin lainannut sähköt juuri sinun akustasi?
Entäpä sitten ne syrjäseutujen autoilijat? Sähköautoa ei voi kutsua pitkillä ajomatkoilla käytännölliseksi.
Entäpä raskas liikenne? Miten ulkomaiset yhtiöt pääsevät toimimaan Suomessa jos tankkausasemaverkosto ajetaan alas? Paljonko maksaa kuluttajalle ekstraa jos kaikki tavaramäärä lastattaisiin rajalla uudelleen kotimaisiin ekologisiin sähkörekkoihin? Venäjähän ei sähköautoiluun taivu samassa aikataulussa.
No - muutama.... Etenkin tuo jakeluverkko on merkittävä ja kehityksen pysäyttävä asia jos sitä ei mietitä ajoissa.
1. Ydinvoimalla
2. Nykyisellä sähköverkolla. Se riittää erittäin hyvin sillä vaikka kaikki suomen autot muuttuisivat sähköautoiksi, ei suomen kokonaissähkönkulutus nousisi yli vuoden 2008 tason
3. saman verran kuin polttoainepumppuja on huoltoasemalla eli 4-8
4. nykyiset lämmityspistokkeet riittävät auton hidaslataukseen (eli yön yli lataukseen)
5. Eikö tuotantolaitosten iltaisin vähentyvällä sähkönkulutuksella ole merkitystä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Alle puolella helsinkiläisistä kotitalouksista on käytössään oma auto joten jankkauksenne on hyödytöntä suurelle osalle. Ja heidän osuus toki kasvaa kasvamistaan...
Vierailija kirjoitti:
Tuosta voi lukea öljyn poraamisen/jalostamisen vaikutuksista: http://www.maailmankuvalehti.fi/2011/1/nigerian-tuhoisa-oljy
Joten parempi sitten vaikka kaattaa metsää kobolttikaivoksen tieltä, jos sillä saadaan lopetettua tuo öljyn käyttö, se kun ei tuhoa vain metsää, vaan myös vesistöt ja ilman. Ja tämän lisäksi vielä tietysti auojen pakokaasuvaikutukset ympäri maailmaa.
Nigeria on kyllä koominen. Yksi öljyrikkaimpia maita ja sitten sieltä löytyy paljon muitakin luonnonvaroja mutta silti piskuisen pikku suomen pitää sitä auttaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Alle puolella helsinkiläisistä kotitalouksista on käytössään oma auto joten jankkauksenne on hyödytöntä suurelle osalle. Ja heidän osuus toki kasvaa kasvamistaan...
Älä nyt järkyty, mutta puolet helsinkiläisistä on vain 6% suomen väkiluvusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Alle puolella helsinkiläisistä kotitalouksista on käytössään oma auto joten jankkauksenne on hyödytöntä suurelle osalle. Ja heidän osuus toki kasvaa kasvamistaan...
Älä nyt järkyty, mutta puolet helsinkiläisistä on vain 6% suomen väkiluvusta.
Samalla kuitenkin suurin osa helsinkiläisistä ei tarvitse omaa autoa, jossain päin Suomea tarvitaan min. kaksi/talous. Sen vain tahdoin tuoda ilmi, järkkymättä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Maaseudulla tulee menemään huonosti tässä katsannossa.
Anttosellahan pitäisi olla varaa näyttää oikein isosti esimerkkiä, sen verran on nimittäin liiketoimintaansa saanut erilaisia julkisia tukia ja on myöntänyt sen itsekin. Ostaa joutomaata vaikka Brasiliasta ja eikun hommiin puita istuttamaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllähän tätä kobolttia kaivetaan maasta ihan täällä Suomessakin, Talvivaarassa nimittäin.
Vierailija kirjoitti:
Anttosellahan pitäisi olla varaa näyttää oikein isosti esimerkkiä, sen verran on nimittäin liiketoimintaansa saanut erilaisia julkisia tukia ja on myöntänyt sen itsekin. Ostaa joutomaata vaikka Brasiliasta ja eikun hommiin puita istuttamaan.
Just luin että pornhub alkaa kompesoimaan hiilijalanjälkeä.
Anttonen voisi vetää vaikka käteensä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten tarvittava sähkö tuotetaan riittävän edullisesti?
Millähän tavalla tämä on mielestäsi ratkaisematon ongelma? Sähköhän on riittävän edullista sähköautoille. Maksaa noin neljäsosan tai allekin siitä, mitä bensa, per kilometri. Ydinvoimalla sähköä saa juuri niin paljon kuin tarvitaan ja vieläpä varsin edullisesti.
Miten sähkö siirretään latauspisteisiin?
Esimerkiksi kuparikaapelilla. Sähkön siirtämisen ongelmat ratkaistiin jo 1800-luvulla.
Runkoverkko ja siirtoverkko eivät riitä tuolle lisääntyneelle sähkömäärälle?
Millä tavalla tämä olisi ratkaisematon ongelma, vaikka edes pitäisi paikkansa?
Runkoverkkoa ja siirtoverkkoa on jouduttu aiempina vuosikymmeninä jopa tuplaamaan per vuosikymmen, eli +100 % / 10v. Sähköautojen kohdalla puhutaan kymmenien vuosien aikaskaalasta, jonka aikana kulutus kasvaa mitättömät +25 % / 20-40 v.
Kuinka paljon latauspisteitä yksi sähköauto tarvitsee, jotta odotusaika latauspisteelle ei kasva liian suureksi (esim. yli 10 minuuttia)?
Yksi sähköauto tarvitsee yhden latauspiteen. Lisäksi tuolla samaisella latauspisteellä voidaan ladata useampikin auto, koska sähköauto ei montaakaan tuntia keskimäärin päivässä lataa hitaallakaan pisteellä. Sähköautoa pääosin ladataan kotona, joten ne yleistyisivät, vaikka niitä ei voisi missään muualla ladatakaan.
Minä en tiedä miten monta latauspistettä valtateiden varsille tarvitaan, mutta se tiedetään jo nyt, ettei niitä kovinkaan montaa tarvita, koska sähköautoja ei pääasiallisesti käydä latailemassa muualla kuin kotona/töissä (noin 10 % latauksista). Sähköautollahan voi nykään ajaa vaikka Helsingistä Ouluun pysähtymättä matkalla.
Ei näy ratkaisemattomia ongelmia tässäkään aiheessa.
Kuinka paksut kaapelit tarvitsee parkkihalli jossa 500 autopaikkaa latausmahdollisuudella?
Onko tämäkin ratkaisematon ongelma? Kaapelin paksuuden määrittää pitkälti se, kuinka suurella teholla halutaan autoja ladata ja miten pitkiä kaapelivetoja tarvitsee tehdä. Jos parkkihallin omistaja on sitä mieltä, että 6 A riittää per paikka, niin siihen on tyydyttävä, ja kyllä se esimerkiksi taloyhtiön parkkihallissa riittäisi valtaosalle asukkaista. Toki järkevää olisi rakentaa verkko niin, että voidaan antaa yksittäiselle autolle vaikka 16-32 A, jos kapasiteettia on vapaana.
500 autoa varten 50 metrin matkalle pitäisi laittaa vaikka 35 mm² kaapelia 10 kpl, jolloin pahimmassakaan tapauksessa jännitehäviö ei kasva yli 3 %.
Sähköverkon säätö (ts. kulutus ja tuotanto) muuttuu vaikeammaksi koska iltaisin syntyy kulutuspiikkejä (ihmiset palaavat koteihin ja laittavat auton lataukseen). Miten tuo hoidetaan?
Ei tämäkään ole ratkaisematon ongelma. Jo nyt on iltaisin kulutuspiikki ja se hoidetaan nostamalla tuotantoa lähinnä vesi- ja kaasuvoimaloissa. Lisäksi sähköautoilu mahdollistaa senkin, että lähinnä lataillaan niitä silloin kun ei ole kulutuspiikkiä, jolloin sähköverkon nykyisetkin kulutuspiikit saataisiin jopa poistumaan. Keskimääräinen suomalainen kun lataa sähköautoaan vain 2 tuntia per päivä 16 A sulakkeesta tai 3 tuntia 10 A sulakkeesta.
Sähköautoa ei tarvitse edes ladata joka viikko, 50 kWh akustollista noin kerran viikossa ja 100 kWh akustollista kerran kahdessa viikossa, joten ei ole niin tarkkaa milloin niitä lataillaan. Niitä ei suinkaan tarvitse ladata aina täyteen, eikä edes kannata.
Voihan toki olla että lataushetkeä porrastetaan mutta kuka päättää ne käyttäjät jotka saavat ensimmäisenä ajoon pystyvän auton?
Miksi se pitäisi jotenkin erityisesti päättää? Kyllähän sähköä saa, kun ottaa pistorasiasta, kuten nytkin. Porrastus voidaan hoitaa sillä, että maksat sähköstä tunnittaisen SPOT-hinnan.
Mitä tapahtuu jos oletat pääseväsi aamulla töihin mutta sähköyhtiö onkin lainannut sähköt juuri sinun akustasi?
Miksi jotain näin älytöntä pitäisi tehdä? Ei tietenkään mikään laite toimisi niin, että vedetään yksittäisen auton akusto tyhjäksi. Eihän sellaista laitetta kukaan ikinä ostaisi, joten kuvailemasi tilanne on täysin mahdoton.
Nyt en jaksa kikkailla ja vastaan tähän loppuun kaikkiin kommentteihin:
Sähkön hinnan määrää kysyntä ja tarjonta. Sähkö on Suomessa poikkeuksellisen halpaa. Jos fossiiliset olisivat poissa markkinoilta, mikä estäisi sähköyhtiöitä nostamasta sähkön hintoja? Valtio on saanut lisäksi merkittävät verotulot fossiilisista, joten kyllä se verotuskin nousisi aivan räjähdysmäisesti.
Et ilmeisesti ole seurannut tätä viimeisintä kehitystä, jossa maan päälisiä sähköverkkoja kaivetaan maan alle jotta ne saataisiin häiriöiltä paremmin suojattua. Kehitystä on jatkunut jo kymmeniä vuosia, mutta raha on edelleen ollut esteenä. Sähköverkon uudistaminen sähköautoilulle riittäväksi vaatisi miljardeja toisensa perään. Sähköyhtiöt tunnetusti nostavat siirtohintoja sitä mukaa kun verkkoprojekteja aloitellaan, eli ts. hinta nousisi jälleen. Rakentajia ei myöskään löydy Suomesta tähän hätään.
Yksi sähköauto tarvitsee kerralla yhden latauspisteen. Entäpä jos tuolle latauspisteelle on useamman auton jono? Jos jokaista autoa ladataan vaikkapa 20 minuuttia, odotusaika on melkoinen. Voisihan tuohon tietysti laittaa useamman latauspisteen mutta vastaava latausaika vaatisi paksumman kaapelin. Oletko todellakin sitä mieltä että sähköautosi tarvitsee vain yhden latauspisteen? Jos jokaisella on sellainen kotona, työpaikalla tai kauppakeskuksissa ei sellaisia tarvita - sitäkö todella tarkoitat?
Lyhyt lataus tarkoittaa lyhyttä ajomatkaa. Pieni sulake (=maksimivirta) tarkoittaa pitempää latausaikaa. Kysehän on auton käytettävyydestä. Ehkäpä se Punavuoressa onnistuukin, mutta Suomi on laaja maa (jota sieltä "Punavuoresta" ei ehkä havaitse). Jos autoa ladataan hetkittäin, latauskertoja tulee useita, joka tarkoittaa että autoa täytyy käydä työpäivän aikana siirtämässä muualle seuraavan lataajan tieltä. Kuinkahan moni tekee sitä räntäsateessa tai pakkasella, kesken palaverin. Siinä saa aika v**tumaisia selvittelyjä aikaiseksi työyhteisössä.
Oletko myöskään kuullut kulutuspiikeistä, jotka aiheuttaa esim. pakkasyö? Jos haluat käydä työssä vaikkapa 70 km päässä, akku tulee olla täynnä etenkin talvella jolloin käyttösäde oleellisesti lyhenee. Ongelma ei olisi pelkästään yhdellä autoilijalla vaan kokonaisella lähiöllä, joilla olisi latausta jäljellä vaikkapa 20 %.
Viherpiipertäjien kyky käsitellä käytännön asioita tyrmistyttää kerta kerran jälkeen...
Ihanaa kun kämyt ovat aidosti huolissaan ympäristön tilasta.
Vierailija kirjoitti:
Entäpä sitten ne syrjäseutujen autoilijat? Sähköautoa ei voi kutsua pitkillä ajomatkoilla käytännölliseksi.
Miten niin ei voi? Nykyisilläkin pikalatureilla saa ladattua 300 km edestä kantamaa vartissa. Se on erittäin käytännöllistä jo. Odottelua ei tule laisinkaan ylimääräistä.
Entäpä raskas liikenne? Miten ulkomaiset yhtiöt pääsevät toimimaan Suomessa jos tankkausasemaverkosto ajetaan alas?
Mistä olet saanut kuvitelman, että tankkausasemaverkosto ajettaisiin alas, jos sille kerran on kysyntää? Ei tietenkään ajeta. Kysyntä lakkaa ennen sitä, koska sähköllä edullisesti ajavat yritykset jyräävät kalliimpaa palvelua tarjoavat yritykset konkurssiin.
Paljonko maksaa kuluttajalle ekstraa jos kaikki tavaramäärä lastattaisiin rajalla uudelleen kotimaisiin ekologisiin sähkörekkoihin?
Näin ei ensinnäkään tarvitsisi tehdä. Toisekseen, tämä saattaisi jopa säästää rahaa, koska sähköllä ajaminen on niin paljon edullisempaa.
Venäjähän ei sähköautoiluun taivu samassa aikataulussa.
Ei sen tarvitsekaan.
No - muutama.... Etenkin tuo jakeluverkko on merkittävä ja kehityksen pysäyttävä asia jos sitä ei mietitä ajoissa.
Yksikään näistä ei ollut mikään ratkaisematon ongelma. Ei varsinkaan sähköverkon laajentaminen, jota on tehty hemmetisti enemmän jo aiemmin.
Helsinki-Oulu etäisyys on n. 600 km. TEORIASSA tuo vaatisi edestakaisena siis kolme varttitunnin "pika"tankkausta. Tähän sitten vielä varmuusvaraa jotta matka ei lopu keskellä Rantsilan suoraa, eli 4-5 vartin tankkausta - edellyttäen että kukaan uuno ei ole unohtanut autoaan sille huoltoaseman ainoalle latauspisteelle ja lähtenyt lounastamaan pitkän kaavan mukaan. Miten kukaan voi väittää tuon olevan jotenkin käytännöllistä? Kuka yleensä ehtisi enää minnekään sovitussa aikataulussa?
Kyllä tässä ilmastonmuutoksessa on aika monta ratkaisematonta asiaa jos esim. Venäjän ei tarvitse siirtyä sähköautoiluun ja tankkausverkostoa ei ajeta alas. Bensiini ei lopu polttoaineena kymmeniin vuosiin mikäli sitä on tarjolla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Entäpä sitten ne syrjäseutujen autoilijat? Sähköautoa ei voi kutsua pitkillä ajomatkoilla käytännölliseksi.
Miten niin ei voi? Nykyisilläkin pikalatureilla saa ladattua 300 km edestä kantamaa vartissa. Se on erittäin käytännöllistä jo. Odottelua ei tule laisinkaan ylimääräistä.
Entäpä raskas liikenne? Miten ulkomaiset yhtiöt pääsevät toimimaan Suomessa jos tankkausasemaverkosto ajetaan alas?
Mistä olet saanut kuvitelman, että tankkausasemaverkosto ajettaisiin alas, jos sille kerran on kysyntää? Ei tietenkään ajeta. Kysyntä lakkaa ennen sitä, koska sähköllä edullisesti ajavat yritykset jyräävät kalliimpaa palvelua tarjoavat yritykset konkurssiin.
Paljonko maksaa kuluttajalle ekstraa jos kaikki tavaramäärä lastattaisiin rajalla uudelleen kotimaisiin ekologisiin sähkörekkoihin?
Näin ei ensinnäkään tarvitsisi tehdä. Toisekseen, tämä saattaisi jopa säästää rahaa, koska sähköllä ajaminen on niin paljon edullisempaa.
Venäjähän ei sähköautoiluun taivu samassa aikataulussa.
Ei sen tarvitsekaan.
No - muutama.... Etenkin tuo jakeluverkko on merkittävä ja kehityksen pysäyttävä asia jos sitä ei mietitä ajoissa.
Yksikään näistä ei ollut mikään ratkaisematon ongelma. Ei varsinkaan sähköverkon laajentaminen, jota on tehty hemmetisti enemmän jo aiemmin.
Helsinki-Oulu etäisyys on n. 600 km. TEORIASSA tuo vaatisi edestakaisena siis kolme varttitunnin "pika"tankkausta. Tähän sitten vielä varmuusvaraa jotta matka ei lopu keskellä Rantsilan suoraa, eli 4-5 vartin tankkausta - edellyttäen että kukaan uuno ei ole unohtanut autoaan sille huoltoaseman ainoalle latauspisteelle ja lähtenyt lounastamaan pitkän kaavan mukaan. Miten kukaan voi väittää tuon olevan jotenkin käytännöllistä? Kuka yleensä ehtisi enää minnekään sovitussa aikataulussa?
Kyllä tässä ilmastonmuutoksessa on aika monta ratkaisematonta asiaa jos esim. Venäjän ei tarvitse siirtyä sähköautoiluun ja tankkausverkostoa ei ajeta alas. Bensiini ei lopu polttoaineena kymmeniin vuosiin mikäli sitä on tarjolla.
Nythän on niin että on olemassa noin sanottua laatikon ulkopuolista ajattelua.
Helsinki - Oulu välille on tehty junarata ja sen sähkönsaanti on varmistettu. Voit tiedustella ko. asiaa esim Huoltovarmuuskeskukselta.
No, kumpa! Tämä Anttosen maailma on kumipyörämaailma. Kuinka surullista.