Lue keskustelun säännöt.
St1:n Mika Anttonen varoittaa: Sähköautoilu voi johtaa akkukatastrofiin – Afrikassa raivataan metsää kobolttikaivosten tieltä
03.09.2019 |
Kommentit (150)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sähköautot ovat lupaava juttu, mutta siihen liittyy paljon vielä ratkaisemattomia ongelmia.
Luettele nyt edes muutama.
Vastaan vaikka en olekaan vielä tähän keskusteluun osallistunut.
Miten tarvittava sähkö tuotetaan riittävän edullisesti?
Miten sähkö siirretään latauspisteisiin? Runkoverkko ja siirtoverkko eivät riitä tuolle lisääntyneelle sähkömäärälle?
Kuinka paljon latauspisteitä yksi sähköauto tarvitsee, jotta odotusaika latauspisteelle ei kasva liian suureksi (esim. yli 10 minuuttia)?
Kuinka paksut kaapelit tarvitsee parkkihalli jossa 500 autopaikkaa latausmahdollisuudella?
Sähköverkon säätö (ts. kulutus ja tuotanto) muuttuu vaikeammaksi koska iltaisin syntyy kulutuspiikkejä (ihmiset palaavat koteihin ja laittavat auton lataukseen). Miten tuo hoidetaan? Voihan toki olla että lataushetkeä porrastetaan mutta kuka päättää ne käyttäjät jotka saavat ensimmäisenä ajoon pystyvän auton?
On esitetty adaptiivisia sähköverkkoja joissa osa säätövoimasta otettaisiin latauksessa olevista akuista. Mitä tapahtuu jos oletat pääseväsi aamulla töihin mutta sähköyhtiö onkin lainannut sähköt juuri sinun akustasi?
Entäpä sitten ne syrjäseutujen autoilijat? Sähköautoa ei voi kutsua pitkillä ajomatkoilla käytännölliseksi.
Entäpä raskas liikenne? Miten ulkomaiset yhtiöt pääsevät toimimaan Suomessa jos tankkausasemaverkosto ajetaan alas? Paljonko maksaa kuluttajalle ekstraa jos kaikki tavaramäärä lastattaisiin rajalla uudelleen kotimaisiin ekologisiin sähkörekkoihin? Venäjähän ei sähköautoiluun taivu samassa aikataulussa.
No - muutama.... Etenkin tuo jakeluverkko on merkittävä ja kehityksen pysäyttävä asia jos sitä ei mietitä ajoissa.
1. Ydinvoimalla
2. Nykyisellä sähköverkolla. Se riittää erittäin hyvin sillä vaikka kaikki suomen autot muuttuisivat sähköautoiksi, ei suomen kokonaissähkönkulutus nousisi yli vuoden 2008 tason
3. saman verran kuin polttoainepumppuja on huoltoasemalla eli 4-8
4. nykyiset lämmityspistokkeet riittävät auton hidaslataukseen (eli yön yli lataukseen)
5. Eikö tuotantolaitosten iltaisin vähentyvällä sähkönkulutuksella ole merkitystä?
1. Ydinvoimaa kannatan itsekin, mutta sekään ei riitä jos ydinvoimaloiden rakentaminen kestää näin kauan. Onko sähköautoilu ekologista jos sähkö tuodaan saastuttavista hiilivoimaloista?
2. Nykyinen sähköverkko ei riitä paikallisesti tuollaisiin latausvirtoihin (=teoreettisiin latausaikoihin) mitä sähköautoilun kannattajat yrittävät väittää.
3. Uskomatonta bullshittiä! Meinaatko että se yhdeksäs autoilija odottelee varttitunnin siellä pakkasessa mielellään? Sähköauto ei pysy talvella lämpimänä jos sitä ei lämmitä sähköllä. Entäpä jos tuleekin sellainen perinteinen etuilutilanne? Joku varastaakin sinulta paikan jonossa ja joudut odottamaan 15 minuuttia pitempään. Turpaanhan siellä tullaan lyömään jos paikkoja on vain bensapumppuja vastaava määrä.
4. Hidaslataus ei poista kaikkia ongelmia, mm. nopea käytettävyys.
5. Jälleen uskomatonta bullshittiä! Tutustu kulutuskäyriin!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sähkön hinnan määrää kysyntä ja tarjonta. Sähkö on Suomessa poikkeuksellisen halpaa. Jos fossiiliset olisivat poissa markkinoilta, mikä estäisi sähköyhtiöitä nostamasta sähkön hintoja?
Täh? Sähköyhtiöitä estää nostamasta hintaa tietenkin kilpailu, ihan kuten markkinoilla yleisestikin.
Miten fossiiliset tähän mitenkään liittyvät? Fossiiliset polttoaineet eivät ole erityisen edullisia, joten jos niitä korvataan ydinvoimalla ja tuulivoimalla, kuten Suomi on tekemässä, niin sähkön hinta voi hyvinkin laskea jatkossa. Pelkästään Olkiluoto 3 yksinään tulee lisäämään 20 % nykyisestä Suomessa tuotetusta sähköstä, joka taatusti tiputtaa hintaa.
Vaikka sähkö kallistuisikin, niin mitä sitten? Ei se vaikuta sähköautoiluun käytännössä mitenkään, koska polttoaineet ovat moninkertaisesti kalliimpia kuin sähkö.
Valtio on saanut lisäksi merkittävät verotulot fossiilisista, joten kyllä se verotuskin nousisi aivan räjähdysmäisesti.
Ja verotulojako ei saada muista tuotantomuodoista? Kyllä saadaan. Näytä nyt jotain matematiikkaa siitä, että valtion verotulot jotenkin merkittävästi laskisivat siirryttäessä esim. ydinvoimaan.
Lisäksi valtion verotulot eivät erityisemmin kiinnosta ketään, vaan koko kansan vauraus. Jos verotulot katoavat, sehän tarkoittaa, että jonkun meistä ei tarvitse niitä veroja enää maksaa, vaan ollaan rikkaampia. Ja jos valtio haluaa, niin tämä lisääntynyt rikkaus mahdollistaa verottamisen muuta kautta. Siirtymällä edullisempiin polttoaineisiin ei kuitenkaan voi johtaa köyhtymiseen yhteiskuntatasolla.
Et ilmeisesti ole seurannut tätä viimeisintä kehitystä, jossa maan päälisiä sähköverkkoja kaivetaan maan alle jotta ne saataisiin häiriöiltä paremmin suojattua.
Tällä nyt vaan ei ole mitään tekemistä koko keskustelun kanssa. Tämän merkitys sähköautoilun kustannuksiinkin on yhdentekevä.
Sähköverkon uudistaminen sähköautoilulle riittäväksi vaatisi miljardeja toisensa perään.
Mitä sitten? Onhan niitä miljardeja käytetty ennenkin, kun sähköverkkoa on rakennettu. Esimerkiksi 60-luvulla sähkönkulutus tuplaantui. Samoin 70-luvulla tuplaantui. Nytkö vaivainen neljäsosalisäys on jokin katastrofi, vaikka se ei edes tapahdu yhdessä vuosikymmenessä, vaan useamman vuosikymmenen aikana? Millä logiikalla?
Sähköyhtiöt tunnetusti nostavat siirtohintoja sitä mukaa kun verkkoprojekteja aloitellaan, eli ts. hinta nousisi jälleen. Rakentajia ei myöskään löydy Suomesta tähän hätään.
Älä nyt naurata. Jos sähkönkulutus kasvaa, niin siirtohinnat voidaan jakaa isommalle wattituntimäärälle. Silloin tosiasiallisesti kilowattitunnin hinta laskee. Kts. suuruuden ekonomia.
Ja miten niin rakentajia ei löydy Suomesta? Minnekähän ne kaikki raksamiehet ja sähkömiehet ovat yllättäen kadonneet?
Yksi sähköauto tarvitsee kerralla yhden latauspisteen. Entäpä jos tuolle latauspisteelle on useamman auton jono?
Miksi ihmeessä siihen olisi useamman auton jono? Menevät muualle lataamaan, jos on jonoa. Sähköautoa ei ajeta tyhjäksi jonnekin periferiaan, jossa onkin yllättäen pyhiinvaellusporukka valtaamassa läjäpäin latauspaikkoja. Sähköautoa ladataan pienissä erissä, koska se on nopeampaa sekä sopii paremmin ihmisten biologiseen taukoiluun. Tällöin ei mikään yksittäinen lataustauko ole välttämätön.
Jos jokaista autoa ladataan vaikkapa 20 minuuttia, odotusaika on melkoinen.
Ja jos tädillä olisi munat, se olisi setä.
Voisihan tuohon tietysti laittaa useamman latauspisteen mutta vastaava latausaika vaatisi paksumman kaapelin.
Kai sä ymmärrät, että 230V sähkön tapauksessa kaapeli on halpaa kuin saippua? Kaapelien paksuus ei todellakaan tule olemaan mikään ongelma. Kts. Aditan kaapelilaskuri, jos et usko.
Oletko todellakin sitä mieltä että sähköautosi tarvitsee vain yhden latauspisteen?
Jos mulla olisi sähköauto, niin todellakin riittäisi yksi latauspiste. Tuo olemassaoleva sähkötolppa nimittäin, jolla käytän talvisin lohkolämmitintä. Tietenkin jos jostain syystä ajaisin jonnekin todella kauas, esim. Lappiin, tarvitsisi ladata matkalla tai määränpäässä, riippuen myös sähköautoni akustosta.
Jos jokaisella on sellainen kotona, työpaikalla tai kauppakeskuksissa ei sellaisia tarvita - sitäkö todella tarkoitat?
Valtakunnan tasolla tietenkin niitä tarvitaan myös valtateiden varsilla, koska osa porukasta ajelee yli 500 km reissuja. Sen sijaan sähköauto itsessään ei sellaista vaatimalla vaadi.
Ehkäpä se Punavuoressa onnistuukin, mutta Suomi on laaja maa (jota sieltä "Punavuoresta" ei ehkä havaitse). Jos autoa ladataan hetkittäin, latauskertoja tulee useita, joka tarkoittaa että autoa täytyy käydä työpäivän aikana siirtämässä muualle seuraavan lataajan tieltä.
Miksi kummassa autoa pitäisi siirtää yhtään minnekään? Eikö nyt huomattavan paljon yksinkertaisempaa ole rakentaa useampia latauspisteitä ja ylijäävät eivät sitten lataile työpaikalla tai vaihtoehtoisesti lataavat eri päivinä? Edelleenkin sähköautoa voi ladata vaikka vain 2 kertaa kuukaudessa, vaikka ajaisi keskimääräiset vuosittaiset kilometrit.
Oletko myöskään kuullut kulutuspiikeistä, jotka aiheuttaa esim. pakkasyö?
Niin?
Jos haluat käydä työssä vaikkapa 70 km päässä, akku tulee olla täynnä etenkin talvella jolloin käyttösäde oleellisesti lyhenee.
Akun ei todellakaan tarvitse olla täynnä jonkin mitättömän 70 + 70 km matkan takia, ellei puhuta jostain miniakkuisesta sähköautosta. Eikä silloinkaan tarvitse, koska matkallahan voi myös ladata tarvittaessa.
Ongelma ei olisi pelkästään yhdellä autoilijalla vaan kokonaisella lähiöllä, joilla olisi latausta jäljellä vaikkapa 20 %.
Miksi ihmeessä kokonaisella lähiöllä olisi kaikilla 20 % jäljellä ja miksi ne eivät vain lataisi autojaan? Lisäksi 20 % on oikein riittävästi keskimääräiseen päivittäiseen ajeluunkin ja jää vielä parille seuraavallekin päivälle vielä sähköt. Mitähän ongelmia sä luulet näkeväsi?
Viherpiipertäjien kyky käsitellä käytännön asioita tyrmistyttää kerta kerran jälkeen...
Minä nyt en olekaan mikään viherpiipertäjä. Sen sijaan sulla on pelkästään täysin älyttömiä ja tietomättömyydestä kertovia kommentteja tarjolla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Entäpä sitten ne syrjäseutujen autoilijat? Sähköautoa ei voi kutsua pitkillä ajomatkoilla käytännölliseksi.
Miten niin ei voi? Nykyisilläkin pikalatureilla saa ladattua 300 km edestä kantamaa vartissa. Se on erittäin käytännöllistä jo. Odottelua ei tule laisinkaan ylimääräistä.
Entäpä raskas liikenne? Miten ulkomaiset yhtiöt pääsevät toimimaan Suomessa jos tankkausasemaverkosto ajetaan alas?
Mistä olet saanut kuvitelman, että tankkausasemaverkosto ajettaisiin alas, jos sille kerran on kysyntää? Ei tietenkään ajeta. Kysyntä lakkaa ennen sitä, koska sähköllä edullisesti ajavat yritykset jyräävät kalliimpaa palvelua tarjoavat yritykset konkurssiin.
Paljonko maksaa kuluttajalle ekstraa jos kaikki tavaramäärä lastattaisiin rajalla uudelleen kotimaisiin ekologisiin sähkörekkoihin?
Näin ei ensinnäkään tarvitsisi tehdä. Toisekseen, tämä saattaisi jopa säästää rahaa, koska sähköllä ajaminen on niin paljon edullisempaa.
Venäjähän ei sähköautoiluun taivu samassa aikataulussa.
Ei sen tarvitsekaan.
No - muutama.... Etenkin tuo jakeluverkko on merkittävä ja kehityksen pysäyttävä asia jos sitä ei mietitä ajoissa.
Yksikään näistä ei ollut mikään ratkaisematon ongelma. Ei varsinkaan sähköverkon laajentaminen, jota on tehty hemmetisti enemmän jo aiemmin.
Helsinki-Oulu etäisyys on n. 600 km. TEORIASSA tuo vaatisi edestakaisena siis kolme varttitunnin "pika"tankkausta. Tähän sitten vielä varmuusvaraa jotta matka ei lopu keskellä Rantsilan suoraa, eli 4-5 vartin tankkausta - edellyttäen että kukaan uuno ei ole unohtanut autoaan sille huoltoaseman ainoalle latauspisteelle ja lähtenyt lounastamaan pitkän kaavan mukaan. Miten kukaan voi väittää tuon olevan jotenkin käytännöllistä? Kuka yleensä ehtisi enää minnekään sovitussa aikataulussa?
Kyllä tässä ilmastonmuutoksessa on aika monta ratkaisematonta asiaa jos esim. Venäjän ei tarvitse siirtyä sähköautoiluun ja tankkausverkostoa ei ajeta alas. Bensiini ei lopu polttoaineena kymmeniin vuosiin mikäli sitä on tarjolla.
Nythän on niin että on olemassa noin sanottua laatikon ulkopuolista ajattelua.
Helsinki - Oulu välille on tehty junarata ja sen sähkönsaanti on varmistettu. Voit tiedustella ko. asiaa esim Huoltovarmuuskeskukselta.
Näin ulkopuolisena... Jos vaihtoehtona on em. kaltainen matkustus sähköautolla Ouluun ja takaisin tai VR:n junayhteys, varmempi ja kätevämpi vaihtoehto on auto.
Entäpä jos haluat matkustaa Kempeleeseen, Lumijoelle tai Haukiputaalle? Eihän kaikki tapahdu juna-asemien läheisyydessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sähköautot ovat lupaava juttu, mutta siihen liittyy paljon vielä ratkaisemattomia ongelmia.
Luettele nyt edes muutama.
Vastaan vaikka en olekaan vielä tähän keskusteluun osallistunut.
Miten tarvittava sähkö tuotetaan riittävän edullisesti?
Miten sähkö siirretään latauspisteisiin? Runkoverkko ja siirtoverkko eivät riitä tuolle lisääntyneelle sähkömäärälle?
Kuinka paljon latauspisteitä yksi sähköauto tarvitsee, jotta odotusaika latauspisteelle ei kasva liian suureksi (esim. yli 10 minuuttia)?
Kuinka paksut kaapelit tarvitsee parkkihalli jossa 500 autopaikkaa latausmahdollisuudella?
Sähköverkon säätö (ts. kulutus ja tuotanto) muuttuu vaikeammaksi koska iltaisin syntyy kulutuspiikkejä (ihmiset palaavat koteihin ja laittavat auton lataukseen). Miten tuo hoidetaan? Voihan toki olla että lataushetkeä porrastetaan mutta kuka päättää ne käyttäjät jotka saavat ensimmäisenä ajoon pystyvän auton?
On esitetty adaptiivisia sähköverkkoja joissa osa säätövoimasta otettaisiin latauksessa olevista akuista. Mitä tapahtuu jos oletat pääseväsi aamulla töihin mutta sähköyhtiö onkin lainannut sähköt juuri sinun akustasi?
Entäpä sitten ne syrjäseutujen autoilijat? Sähköautoa ei voi kutsua pitkillä ajomatkoilla käytännölliseksi.
Entäpä raskas liikenne? Miten ulkomaiset yhtiöt pääsevät toimimaan Suomessa jos tankkausasemaverkosto ajetaan alas? Paljonko maksaa kuluttajalle ekstraa jos kaikki tavaramäärä lastattaisiin rajalla uudelleen kotimaisiin ekologisiin sähkörekkoihin? Venäjähän ei sähköautoiluun taivu samassa aikataulussa.
No - muutama.... Etenkin tuo jakeluverkko on merkittävä ja kehityksen pysäyttävä asia jos sitä ei mietitä ajoissa.
1. Ydinvoimalla
2. Nykyisellä sähköverkolla. Se riittää erittäin hyvin sillä vaikka kaikki suomen autot muuttuisivat sähköautoiksi, ei suomen kokonaissähkönkulutus nousisi yli vuoden 2008 tason
3. saman verran kuin polttoainepumppuja on huoltoasemalla eli 4-8
4. nykyiset lämmityspistokkeet riittävät auton hidaslataukseen (eli yön yli lataukseen)
5. Eikö tuotantolaitosten iltaisin vähentyvällä sähkönkulutuksella ole merkitystä?1. Ydinvoimaa kannatan itsekin, mutta sekään ei riitä jos ydinvoimaloiden rakentaminen kestää näin kauan. Onko sähköautoilu ekologista jos sähkö tuodaan saastuttavista hiilivoimaloista?
2. Nykyinen sähköverkko ei riitä paikallisesti tuollaisiin latausvirtoihin (=teoreettisiin latausaikoihin) mitä sähköautoilun kannattajat yrittävät väittää.
3. Uskomatonta bullshittiä! Meinaatko että se yhdeksäs autoilija odottelee varttitunnin siellä pakkasessa mielellään? Sähköauto ei pysy talvella lämpimänä jos sitä ei lämmitä sähköllä. Entäpä jos tuleekin sellainen perinteinen etuilutilanne? Joku varastaakin sinulta paikan jonossa ja joudut odottamaan 15 minuuttia pitempään. Turpaanhan siellä tullaan lyömään jos paikkoja on vain bensapumppuja vastaava määrä.
4. Hidaslataus ei poista kaikkia ongelmia, mm. nopea käytettävyys.
5. Jälleen uskomatonta bullshittiä! Tutustu kulutuskäyriin!
Eri, mutta sulta on jäänyt ehkä huomaamatta, että ydinvoimaloita on alettu jo rakentamaan. OL3 käynnistyy näillä näkymin ensi vuoden puolivälissä ja se riittää jo yksinään 4,8 miljoonan henkilöauton sähköistämiseen (13 500 km ajosuorite vuodessa, kuten suomalaisilla viime vuonna oli). Hanhikivi on sekin työnalla ja taatusti valmistuu ennen kuin edes puolet autokannasta on sähköistetty. Siitäkin voimalasta riittää 3,7 miljoonan henkilöauton sähköksi.
Lisäksi tuulivoimaa rakennetaan vuosittain 370 000 sähköauton tarpeiksi.
Jos sähköverkko ei jossain paikallisesti riitä, niin sitä kyllä osataan rakentaa riittämään. Ihan kuten aina ennenkin. Ihan kuten jo 1800-luvullakin.
3-kohtaan sellainen huomio, että tankkausasemilla käy 100 % polttomoottoriautoilijoista, siinä missä sähköä lataa asemilla vain 10 % sähköautoilijoista. Mietihän, miten tämä vaikuttaa "bullshittiä" -kuvitelmaasi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Anttosen opetuslapset antavat mestaristaan huonon kuvan.
Vierailija kirjoitti:
Helsinki-Oulu etäisyys on n. 600 km. TEORIASSA tuo vaatisi edestakaisena siis kolme varttitunnin "pika"tankkausta.
1200 km reissu syö 240 kWh sähköä @ 0,2 kWh/km. Jos akustossa on 100 kWh (kuten joissain on) ja laturista saa 250 kW (kuten joistain saakin), niin latausaikaa tuolla edestakaisella matkalla tarvitaan minimissään nykyteknologialla yhteensä vajaa 34 minuuttia. Käytännössä toki hitusen enemmän, koska ei ole järkeä vetää akustoa tyhjäksi missään välissä, esim. 39 minuuttia, jolloin ei mennä alle 20 % kapasiteetin.
350 - 400 kW pikalatureita on jo Suomessakin, mutta autot eivät vielä tue. Näillä voitaisiin päästä alle 30 minuutin yhteistaukojen.
edellyttäen että kukaan uuno ei ole unohtanut autoaan sille huoltoaseman ainoalle latauspisteelle
Mä en usko, että pikalatauspisteillä on koskaan vain yhtä latauspaikkaa. Siis jos oikeasti pikalatauksesta puhutaan, eli 100+ kW. Niillä 50 kW ja alle "pika"latauspisteillä ehkä saattaisi ollakin.
Miten kukaan voi väittää tuon olevan jotenkin käytännöllistä? Kuka yleensä ehtisi enää minnekään sovitussa aikataulussa?
Oikein "minnekään"? Eiköhän 99,999 % kerroista se tapaaminen tapahdu alle 500 km etäisyydellä, jolloin ei edes tarvitse ladata matkalla. Silloin kun matkalla tarvitsee ladata, niin lataa useammassa pienessä erässä, eikä todellakaan jää ihmettelemään, jos jokin latauspiste ei toimi.
Kukaan ei oleta, että sä ajat pysähtymättä 1000 km johonkin tapaamiseen. Ei taatusti oleta. Ihan vähintään pysähdyt syömään matkalla ja sen aikana autosikin ehtii jo pitkälti tai kokonaan ladata tarvittavat kantamat.
Kyllä tässä ilmastonmuutoksessa on aika monta ratkaisematonta asiaa jos esim. Venäjän ei tarvitse siirtyä sähköautoiluun ja tankkausverkostoa ei ajeta alas. Bensiini ei lopu polttoaineena kymmeniin vuosiin mikäli sitä on tarjolla.
Bensiinin ei tarvitse loppua, vaan riittää, että käyttö vähenee vaikka 95 %. Venäjäkin siirtyy sähköautoihin, koska sähköauto on edullisempi, eikä Venäjä ole niin rikas maa, saati sitten kansalaisensa, että olisi varaa ajaa edes omalla öljyllä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sähköautot tulee hiljalleen mutta eivät ne mikään kaiken autuaaksi tekevä juttu ole. Vaikka kaikki EU alueen autot olisivat huomisesta alkaen sähkökäyttöisiä niin vaikutus maapallon co2 kokonaispäästöihin on - 0,7%.
Vierailija kirjoitti:
1. Ydinvoimaa kannatan itsekin, mutta sekään ei riitä jos ydinvoimaloiden rakentaminen kestää näin kauan. Onko sähköautoilu ekologista jos sähkö tuodaan saastuttavista hiilivoimaloista?
Sähköautoilu on ilmaston kannalta yhtä likaista kuin polttomoottoriautoilu, *jos* sähkö tuotetaan hiilivoimalla. Tosin pienhiukkaset jäävät syntymättä ihmisten keskuuteen ja voimaloissa on paremmat suodattimetkin, joten sähköautoiluun kannattaisi siirtyä, vaikka sähkö tehtäisiin pelkästään hiilellä.
Suomessa hiilivoiman osuus on kuitenkin enää 9 % tuotetusta sähköstä, joka sekin käytännössä varmaan aika pitkälti johtuu siitä, että hiilivoimalla tuotetaan kaukolämpöä talvisin, eikä ohessa syntyvää sähköä kannata poiskaan heittää. Kuitenkin vuoteen 2029 mennessä meinataan loputkin hiilivoimalat sulkea ja käyttö on vähentynyt jatkuvasti muutenkin.
Ydinvoimalan mediaanirakennusaika on pyörinyt noin 5 vuodessa, jopa allekin sen, globaalisti. Olkiluoto 3 edustamaa EPR-reaktoria ei ehkä kannata käyttää mittatikkuna. Lisäksi ydinvoimaloita voidaan tietenkin rakentaa yhtä aikaa vaikka kuinka ja monta, eikä niitä tarvitse peräjälkeen odotella, niin on aivan yhdentekevää, vaikka kestäisi 10-15 vuottakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sähköautot tulee hiljalleen mutta eivät ne mikään kaiken autuaaksi tekevä juttu ole. Vaikka kaikki EU alueen autot olisivat huomisesta alkaen sähkökäyttöisiä niin vaikutus maapallon co2 kokonaispäästöihin on - 0,7%.
Millähän älyttömällä matikalla? Anna palaa vain.
Vierailija kirjoitti:
Sähköautot tulee hiljalleen mutta eivät ne mikään kaiken autuaaksi tekevä juttu ole. Vaikka kaikki EU alueen autot olisivat huomisesta alkaen sähkökäyttöisiä niin vaikutus maapallon co2 kokonaispäästöihin on - 0,7%.
Eipäs puhuta paskaa siellä.
"Transport represents almost a quarter of Europe's greenhouse gas emissions and is the main cause of air pollution in cities. The transport sector has not seen the same gradual decline in emissions as other sectors: emissions only started to decrease in 2007 and still remain higher than in 1990 (see graph below). Within this sector, road transport is by far the biggest emitter accounting for more than 70% of all GHG emissions from transport in 2014."
Eli hitusen vajaa neljäsosa päästöistä johtuu liikenteestä, josta puolestaan >70 % tieliikenteestä.
Toinen lähde sanoo:
"In 2016, the transport sector contributed 27 % of total EU-28 greenhouse gas emissions. The figure decreases to 20 % if international aviation and maritime emissions are excluded."
Joka on yhdenmukainen edellisen kanssa.
Jotta esittämäsi 0,7 % voisi edes teoriassa pitää paikkansa, täytyisi sähköautojen saastuttaa lähes yhtä paljon kuin polttomoottoriautojen, joka ei todellakaan pidä paikkaansa. Sähköautohan on muutaman kymmenen tuhannen kilometrin ajamisen jälkeen jo päässyt omilleen, riippuen sähköntuotannosta sekä sähköautosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hellyttävän 50-lukuisia keloja molemmilla.
Maailmanlaajuisesti henkilöautot, kuorma-autot, lentokoneet, laivat ja muut ajoneuvot tuottavat noin 15% hiilidioksidi päästöistä. Maailmassa oli vuonna 2015 käytössä noin 947 miljoonaa henkilöautoa ja 335 hyötyajoneuvoa. EU:ssa näistä oli käytössä noin 308 miljoonaa. Eli noin 24% maailman autoista pyörii EU:ssa. Eli noin neljännes tuosta koko maailman liikenteen co2 päästöistä aiheutuisi EU:n autoista. Se tekee noin 3,7% maailman liikenteestä aiheutuvista päästöistä. Siis pelkän liikenteen!
Vaikka koko EUn liikenne sähköistyisi, se ei vielä ratkaise mitään koska päästöt ovat globaalisti edelleen kasvussa.
Siinä on sähköautouskovaisille perspektiiviä. Luvut löytyvät netistä jos haluaa kaivaa. Suuri kuva ei muuksi muutu otitte faktat mistä tahansa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi kaikki hyvätkin kommentit pitää vesittää ala-arvoisilla solvauksilla?
Vierailija kirjoitti:
Olen tässä ihmetellyt, että mikä siitä sähköautoilusta tekee niiiin ympäristöystävällistä, jos sillä samalla sähköllä lämmitän taloni, niin saan energiatodistukseen merkinnän Ö, koska kerroin siinä on kaikkein suuri? Kertokaa. Ja sitten tulee kertautuvat vaikutukset, akku ym jutut, metsiä hakataan jne.
Kun lämmität talosi sähköllä tai öljyllä, niin saat kokolailla kaiken energian siitä siinä muodossa kuin pitääkin; lämpönä. Kun ajat autolla, niin autosi saa sähköstä erittäin hyvällä hyötysuhteella energian liike-energiana; polttoaineella liike-energiaksi muuttuu vain murto-osa, ja suurin osa hukataan lämpöenergiaksi. Tämän takia sähkö- ja polttomoottoriautoilua mitenkään rinnastaa talon lämmittämiseen sähköllä ja polttoaineella
Tuohan kertoo ihan suoraan polttomoottoriautoilun epätaloudellisuudesta.
Hylätään se vääränä vaihtoehtona.
Vierailija kirjoitti:
Maailmanlaajuisesti henkilöautot, kuorma-autot, lentokoneet, laivat ja muut ajoneuvot tuottavat noin 15% hiilidioksidi päästöistä. Maailmassa oli vuonna 2015 käytössä noin 947 miljoonaa henkilöautoa ja 335 hyötyajoneuvoa. EU:ssa näistä oli käytössä noin 308 miljoonaa. Eli noin 24% maailman autoista pyörii EU:ssa. Eli noin neljännes tuosta koko maailman liikenteen co2 päästöistä aiheutuisi EU:n autoista. Se tekee noin 3,7% maailman liikenteestä aiheutuvista päästöistä. Siis pelkän liikenteen!
Vaikka koko EUn liikenne sähköistyisi, se ei vielä ratkaise mitään koska päästöt ovat globaalisti edelleen kasvussa.
Siinä on sähköautouskovaisille perspektiiviä. Luvut löytyvät netistä jos haluaa kaivaa. Suuri kuva ei muuksi muutu otitte faktat mistä tahansa.
Mistä sä olet saanut sen käsityksen, että EU:n autokannan sähköistymisen pitäisi ratkaista yhtään mitään? Ei mikään päästövähennys, mitä EU tekee, ratkaise yhtään mitään, koska EU:n päästöt ovat 11,5 % maailman päästöistä.
Sähköautojen tehtävä on ratkaista globaalisti 10 % päästöistä, tarkoittaen tieliikenteen päästöjä. Ydinvoiman ja uusiutuvien tehtävä on ratkaista 50 % päästöistä sähkön- ja lämmöntuotantoa korvaamalla. Biokaasun ja biopolttoaineiden tehtävä on ratkaista 3 % päästöistä lento- ja laivaliikenteen osalta. Biomassan tehtävä on korvata muovista aiheutuva 3 %. Hiilen korvaaminen vedyllä pitäisi ratkaista terästuotannon 5 % päästöt. Sementin valmistuksen 3 % päästöt rakennevat aikanaan lähes itsestään kierrätyksen kautta.
Tässä joukossa tieliikenne on varsin merkittävä kohde.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen tässä ihmetellyt, että mikä siitä sähköautoilusta tekee niiiin ympäristöystävällistä, jos sillä samalla sähköllä lämmitän taloni, niin saan energiatodistukseen merkinnän Ö, koska kerroin siinä on kaikkein suuri? Kertokaa. Ja sitten tulee kertautuvat vaikutukset, akku ym jutut, metsiä hakataan jne.
Kun lämmität talosi sähköllä tai öljyllä, niin saat kokolailla kaiken energian siitä siinä muodossa kuin pitääkin; lämpönä. Kun ajat autolla, niin autosi saa sähköstä erittäin hyvällä hyötysuhteella energian liike-energiana; polttoaineella liike-energiaksi muuttuu vain murto-osa, ja suurin osa hukataan lämpöenergiaksi. Tämän takia sähkö- ja polttomoottoriautoilua mitenkään rinnastaa talon lämmittämiseen sähköllä ja polttoaineella
Jos tarkastellaan hyötysuhteiden kautta tilannetta, niin toki teknisesti ottaen noinhan se meneekin. Tosin mitään käytännön merkitystä näillä mainituilla asioilla ei ole, vaan pitäisi katsoa pelkästään sitä, mikä eniten aiheuttaa päästöjä, jos ilmasto kiinnostaa. Ja tietenkin mikä on edullista, jos raha kiinnostaa.
Jos huomenna joku keksii auton, joka toimii millälie-keijukaispulverilla ympäristöystävällisesti ja edullisesti, mutta heittää keiju-energiasta 99 % harakoille, niin ei se mitään haittaisi. Hyötysuhde on kiinnostavaa vain ympäristön ja ekonomian kautta epäsuoraan, ei sillä itsellään ole sinällään väliä.
Teslan päätös pyrkiä vähentämään kobolttia liittyy pitkälti Kongon ihmisoikeuksiin.
Then there’s a substantial ethical dilemma around cobalt’s primary sourcing location. Most of the world’s cobalt is mined in the Democratic Republic of the Congo (DRC), which is known for corruption and human rights violations, including its cobalt “artisanal miners,” who are often children. Around 54% of the world’s cobalt supply comes from the DRC.
Tässä siis nuo molemmat syyt Panasonic/Teslan pyrkimykseen pois koboltista. Itse koboltissa ei liene vikaa.
With cobalt prices soaring and ethical questions about artisanal mining continuing, Panasonic has announced that it is in the process of developing cobalt-free EV batteries. Panasonic, the world’s largest automotive lithium-ion battery manufacturer and Tesla’s exclusive battery cell supplier for the Model 3 sedan, produces the cells at the joint Gigafactory 1 in Nevada.