Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Palstan parfyymifanien oma ketju: Mitä tuoksuja käytät? Mitä uutuuksia olet kokeillut ja mitä pidit? jne...
Oletan että palstalla on lukutaitoisia henkilöitä, eli tämä ketju siis heille jotka ovat aina pitäneet parfyymeistä, tuntevat parfyymitaloja ja niiden historiaa, tuoksujen ominaisuuksia ja kokeilevat mielellään uusia tai keräilevät parfyymipulloja kuten minä.
Huom: Jos joku huomionhakuinen yksilö yrittää vielä tunkea sitä omaa tuoksuallergiaasa ketjuun, niin kerrottakoon että parfyymifani EI ole sama asia kuin sellainen joka lotraa sitä litran päällensä päivässä.
Kommentit (19263)
Chevrefeuille oli mielestäni YR:n onnistuneimpia tuoksuja. Viehättävä, raikas, nuorekas ja pehmeän kukkainen eikä kestossakaan ollut valittamista. Se oli lempparini teininä ja parikymppisenä, käytin monta pulloa putkeen enkä kyllästynyt siihen koskaan. Nykyinen versio ko. tuoksusta on valitettavasti ihan eri tuote, sillä ei ole muuta yhteistä originaalin kanssa kuin nimi.
Toinen mistä pidin oli vesituoksu Ming Shu, sinisessä kolmion mallisessa pullossa. Siinä oli ainakin lootusta ja liljaa mukana, pohjatuoksu oli vähän aromaattisempi. Magnolia oli sekin omaan makuuni, elegantti kukkainen arkikäyttöön sopiva. Olisi kiehtovaa saada nuuhkia näitä kolmea "kerran vielä" periaatteella ja katsoa pitävätkö mielikuvat ja tykkäykset paikkaansa edelleen. Ainakin siitä saisi kivan tripin down the memory lane.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei hajuvesitietäjät!
Onpas täällä viehkeä ja asiantunteva ketju. Haluaisin kysyä itsekin vähän tuoksuasiaa teiltä... Olen aika kokematon hajuvesien kanssa, vuosien varrella olen käyttänyt joitain aika perus tuoksuja (esim. Bossilta ja Calvin Clainilta.) Vähän makeaa ja vähän raikasta, siis muutamaa eri tuoksua. Pidän kuitenkin hitusen enemmän lämpöisestä ja mystisestä tuoksusta kuin "suihkunraikkaasta", vaikka vaihtelu virkistää.
Ajauduin tekemään testin mikä hajuvesi sopisi minulle... Ja sain tulokseksi : Valentino Donna , Born in Rima EdP. Onko täällä kokemuksia kyseisestä hajuvedestä, millainen se on??
Katsoin hintaa netistä, jos laittaisin vaikka testiin. On yli 70€, joka tällä hetkellä tuntuu liian kalliilta. Olisiko kellään ideoita halvemmista, mutta vastaavista tuoksuista?Kiitos jo etukäteen vastaajille!
Minusta tuo Valentinon Donna Born in Roma on ihan hyvä tuoksu. Kestää iholla pitkään, kaunis pullo ja hyvin naisellinen. Siinä ei kuitenkaan ole mitään erikoista ja toisista erottuvaa. Edustaa tämän hetken trendiä, samantapaisia on kauppojen hyllyt pullollaan.
Tuoksua tuntematta, eikö noiden testien tulos ole aina joku sillä hetkellä pinnalla oleva tuoksu, muutamasta vaihtoehdosta? Siltä se ainakin tuntuu näin outojen ja eriskummallisten ystävänä. Ei liian erikoisia, vaikeasti saatavia tai epäkaupallisia tuloksia auta suositella kenellekään, tulee pian kuluttajalle turhauma.
Valitettavasti olet oikeassa. Kulutushysteria on myös hajuvesibisneksessä. Ei ole kannattavaa luoda taideteosta, jolla on aineksia klassikoksi. Jota käytetään vuosikymmeniä. On tuottavampaa luoda nopeasti muodikkaita tuoksuja, usein. Ja tehdä niistä monta eri versiota. Ja ns. julkkistuoksujen määrä on räjähtänyt. Ja jos joku influenseri tms saadaan kehumaan tuoksua x, ostajalaumat rynnivät ostamaan juuri tätä tuoksua x, koska sen on oltava just hyvä, koska henkilö z kehui sitä ja sitäpaitsi se ON MUODISSA juuri nyt.
Hajunenät itkevät. Mutta pitänee vaan hyväksyä, että on ihmisiä, joille käy se hanaviini ja päätavoite on saada pieni hiprakka ja ainekset punaviinikastikkeeseen ja on ihmisiä, jotka hifistelevät sitä yhtä viinipulloa ja makustelevat sieltä mantereita ja auringonpaistetta ja vertailevat kuvauksia keskenään ja kielellään.
Niinhän se on. Toisaalta kummassakaan tavassa ei ole mitään väärää, ellei kuppikuntaudu katsomaan kieroon sitä toista porukkaa. Kaikki eivät koskaan jaa samoja intohimoja. Mietin tätä aina silloin tällöin, kun joku tulee kysymään tämän ketjun friikkiporukalta (kaikella rakkaudella, luen itsenikin kuuluvaksi friikkeihin) tuoksu (ja lahja-)vinkkejä, joita sitten jaellaan asiaankuuluvalla nillityksellä. Se on friikin näkökulmasta tietysti The Tapa tehdä asia, mutta entäpä, jos toiset ihan oikeasti suhtautuvat tähänkin normaalimmin, eikä kaikki ole niin justiinsa? Lahjansaaja ilahtuu muistamisesta, eikä vaivaannu Iso-E:n tai ambroxaanin määrästä tai edes pyri erittelemään nuoteista muovinukkeja, kissanpissaa tai bensaa? Friikille lahjanosto on kyllä kauhea virhe, mutta mielessäni on herännyt epäilys, että sellaisen ehkä tunnistaa, ja että iso joukko ihmisiä ei ehkä ole ihan näin tarkkoja juuri näissä asioissa. :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt on menossa ilmeisesti myös jokin näiden supervahvojen ysärituoksujen boomi, vai onko se vain kauppamiesten taholta ovelasti ihmisiin iskostettu. Ehkäpä ne vintaget ovat parempia siinä mielessä, että käyttävät alkuperäisten kukkien esansseja eivätkä keinotekoisia jäljitelmiä. Kokeilin muutamaa mm. Voluptea, joka siis on vahva ja hieman vahamainen kukkaistuoksu. Muistutti itselläni saman tuoksusuunnittelijan Eternityä, ei niinkään Tresoria, josta aikoinaan jopa pidin. Joka tapauksessa nämä powerdynastiatuoksut ovat minulle liikaa. Tuli ihan totaalinen inho kaikkia tuoksuja kohtaan vähäksi aikaa. Seuraavaksi aloitan varovasti jollain hyvin pliisulla "toimistotuoksulla", joka ei häiriköi ketään - ennen muuta itseäni.
Toiseekseen vähän puuduttavaa on tuo flankertuoksujen valtava määrä. Ilmeisesti joku parfyymintekijä laatii tuoksua niin, että siitä on kymmenen eri versiota. Yhdestä tulee se varsinainen tuote ja sitten niitä 9 muuta aletaan myymään myöhemmin, jos kauppa käy?
Tuoksut ovat kyllä vahvoja, mutta ysärillä oli paljon persoonallisempia ja tunnistettavia tuoksuja. Nyt on tätä vahvaa vaniljamössöä kehissä. Tai epämääräisen kukkaista.
Tulee totisesti ikävä esimerkiksi näitä klassikkoja: Givenchy Ysatis, Laura Ashley No1, TBS White Musk, Dior Poison (se alkuperäinen ja aito). Tuoksut olivat tuolloin persoonia isolla P:llä ja nykyinen massamuotimeininki loisti poissaolollaan. Hyvin moni nykytuoksu on cookie cutter - tyylillä tuotettua ja muutaman suppean ainesosan ympärille rakennettua perushuttua. Ehkä designertalot eivät enää uskalla tai halua satsata kunnon tuoksuarsenaalin luontiin, luovuus suunnataan muualle?
Täällä tänään päivän tuoksuna Hermes L'Ombre Des Merveilles, josta minulla on näyte.
Tämä on ihana. En ole ikinä haistanut samantapaista parfyymia. Tämä tuoksuu ihollani ihanalta saippualta, mieleen tulee joku iso valkoinen saippuapala lapsuudesta. Lisäksi joku lämmin mausteinen vivahde. Fragrantican mukaan nuotteina musta tee, suitsuke ja tonkapapu! Enpä siis tiedä, mikä tämä saippuamielikuva on.
En voi lakata haistelemasta rannettani. Tämä on ensimmäinen testaamani tuoksu, jota haluan koko pullollisen!
Mitähän kannattaisi lähteä testailemaan seuraavaksi, kun tämä miellyttää?
Minkä ikäiselle voi mielestänne ostaa hajuveden lahjaksi? Kummityttöni täyttää piakkoin 13 v. ja olen miettinyt ostavani hänelle jonkin nuorelle sopivan tuoksun. Sain itse ensimmäisen oman hajuveteni ollessani ehkä 11-12 v. Se oli laivalta ostettu Versacen Red Jeans, jonka halusin palavasti. Samanikäisillä kavereilla oli esim. Sambaa ja Yves Rocherin ja Body Shopin tuoksuja. Oma hajuvesi oli kova juttu, ja niihin liittyy paljon muistoja. Oli kiva suihkauttaa jotain koulun diskoihin tai silloin kun lähdettiin jonnekin.
Tuoksut joita olen katsellut ovat mm. Marc Jacobsilta ja Escadalta. En halua ostaa mitään halpaa ja synteettiselle lemuavaa imelää teinihajustetta, mutten myöskään mitään kallista niche-tuotettakaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mikä olisi hyvä tuberosa-tuoksu? En aiemmin ole paljon välittänyt kovin kukkaisista tuoksuista, mutta nyt maku on vähän muuttunut. Voi olla vintagetyylinen tai 80-90-luvun tyylinen ja kestävä.
Minusta Givenchyn uusi versio L'interditistä on ihana ja kestää. Aika makea ja kukkainen. Sitten ihan eri kategoriassa oleva trooppinen tuberosa-tuoksu on Tom Fordin Orchid Soleil. Jos haluat 90-luvun nostalgiaa ja aurinkovoide/kookos-komboa niin tämä on se!! Turvallisempi (jos sokkona tilaat) on tuo ensin mainittu L'interdit!
Vierailija kirjoitti:
Minkä ikäiselle voi mielestänne ostaa hajuveden lahjaksi? Kummityttöni täyttää piakkoin 13 v. ja olen miettinyt ostavani hänelle jonkin nuorelle sopivan tuoksun. Sain itse ensimmäisen oman hajuveteni ollessani ehkä 11-12 v. Se oli laivalta ostettu Versacen Red Jeans, jonka halusin palavasti. Samanikäisillä kavereilla oli esim. Sambaa ja Yves Rocherin ja Body Shopin tuoksuja. Oma hajuvesi oli kova juttu, ja niihin liittyy paljon muistoja. Oli kiva suihkauttaa jotain koulun diskoihin tai silloin kun lähdettiin jonnekin.
Tuoksut joita olen katsellut ovat mm. Marc Jacobsilta ja Escadalta. En halua ostaa mitään halpaa ja synteettiselle lemuavaa imelää teinihajustetta, mutten myöskään mitään kallista niche-tuotettakaan.
Jos haluat laadukkaan niin Pradan Candy (ja sen erilaiset versiot) voisi olla mainio valinta. Siinä on aikuisen nenää viehättävää klassista tyylikkyyttä ja samalla nuorta nenää viehättävää makeutta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä mieltä olette Yves Rocherin Clea-tuoksusta? Olen tuoksutellut sitä parikymmentä vuotta sitten, muistan silloin ajatelleeni, että pehmeä ja naisellinen tuoksu. Itse en silloin lukioikäisenä sitä käyttänyt, mutta nyt houkuttelisi jostain syystä. Mahtaako mielikuvani olla oikea vai onko tuo tuoksu mummomainen ja / tai raskas?
Tuoksuja minulla on kyllä ennestäänkin tarpeeksi, mutta vaihteluhan virkistää aina. Suosikkituoksuja tällä hetkellä Aqua di Parman Mandorlo di Sicilia, Byredon Inflorescene ja Diorin Diorissimo, kesällä myös Lanvinin A Girl in Capri, jos näistä saa jotain osviittaa tuoksumieltymyksitäni.
Käytin Cleaa kasarilla ja silloin se oli mielestäni hyvin hienostunut, pehmeä ja naisellinen. Sitä oli myytävänä YR:llä ja päätin ostaa nostalgiamielessä pullon. Pettymys :( Joko tuoksua on muutettu tai sitten tämän kohdalla oma makuni ja hajunenäni oli muuttunut. Sain siitä päänsärkyä, ja se tuntui jotenkin liian yksioikoiselta ja päällekäyvältä. Ehkä minusta on tullut monimutkaisempi nainen kuin se teini, ja tarvitsen kompleksin tuoksun ;)
Katsoin YR:n sivuja ja kaikki niiden uudet tuoksut minulle outoja. Jokunen vanha oli vielä jäänyt, kuten tuo Clea. Kun itse 90-luvulla tilasin Yr:ltä tuotteita niitä pidettiin vähän sellaisina halpisversioina kalliista kosmetiikasta. Nyt on jännä lukea fragranticassa todennäköisesti jenkkien mielipiteitä YR:n hajuvesistä - , heille taitavat olla kovin eksoottisia ja siksi upeita. Ebayssa vanhoja klassikoja kuten Venice, Ispahan, En avril un soir, Pivoine myydään hyvään hintaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt on menossa ilmeisesti myös jokin näiden supervahvojen ysärituoksujen boomi, vai onko se vain kauppamiesten taholta ovelasti ihmisiin iskostettu. Ehkäpä ne vintaget ovat parempia siinä mielessä, että käyttävät alkuperäisten kukkien esansseja eivätkä keinotekoisia jäljitelmiä. Kokeilin muutamaa mm. Voluptea, joka siis on vahva ja hieman vahamainen kukkaistuoksu. Muistutti itselläni saman tuoksusuunnittelijan Eternityä, ei niinkään Tresoria, josta aikoinaan jopa pidin. Joka tapauksessa nämä powerdynastiatuoksut ovat minulle liikaa. Tuli ihan totaalinen inho kaikkia tuoksuja kohtaan vähäksi aikaa. Seuraavaksi aloitan varovasti jollain hyvin pliisulla "toimistotuoksulla", joka ei häiriköi ketään - ennen muuta itseäni.
Toiseekseen vähän puuduttavaa on tuo flankertuoksujen valtava määrä. Ilmeisesti joku parfyymintekijä laatii tuoksua niin, että siitä on kymmenen eri versiota. Yhdestä tulee se varsinainen tuote ja sitten niitä 9 muuta aletaan myymään myöhemmin, jos kauppa käy?
Tuoksut ovat kyllä vahvoja, mutta ysärillä oli paljon persoonallisempia ja tunnistettavia tuoksuja. Nyt on tätä vahvaa vaniljamössöä kehissä. Tai epämääräisen kukkaista.
Tulee totisesti ikävä esimerkiksi näitä klassikkoja: Givenchy Ysatis, Laura Ashley No1, TBS White Musk, Dior Poison (se alkuperäinen ja aito). Tuoksut olivat tuolloin persoonia isolla P:llä ja nykyinen massamuotimeininki loisti poissaolollaan. Hyvin moni nykytuoksu on cookie cutter - tyylillä tuotettua ja muutaman suppean ainesosan ympärille rakennettua perushuttua. Ehkä designertalot eivät enää uskalla tai halua satsata kunnon tuoksuarsenaalin luontiin, luovuus suunnataan muualle?
Laura Ashley No 1 nykyversiota saa aika halvallakin, mutta se ei ole ollenkaan sama kuin 80/-90-luvun klassikko. Ihme juttu kun eivät osaa/halua tehdä sitä alkuperäistä? Oliko siinä jokin sellainen raaka-aine, mitä nykyään ei saa tai on liian kallista?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
* Chevrefeuille - niitä ensimmäisiä omia tuoksuja, käytin muistaakseni joskus n. 11-vuotiaana tätä. Kevyt ja helppo, silti kaunis ja herkkä. Nimi oli jotenkin hieno ja käsittämätön (ranskantunnit eivät olleet vielä alkaneet) ja kun se paljastui "kuusamaksi" olin ihan että plääh. Kuusama!?
* Ispahan - tumma ja jännittävä itämainen tuoksu, kuin helpompi versio Poisonista
* En Avril Un Soir. Tämä oli sellainen aikuisen naisen tuoksu, aikuisempi kuin Clea. Hienostunut, täydellinen. Mulle tuli tästä aina mieleen Hill Street Blues -tvsarjan Joyce Davenport, joka edusti juuri sellaista aikuista, upeaa naista.
Chevrefeuille oli mun ensimmäinen tuoksuni 10-11-vuotiaana. Aika fiksusti olen mielestäni valinnut silloisista Yves Rocherin tuoksuista ikäiselleni sopivan tuoksun - niin puhtoisen herkän ja raikkaan.
Diamellaa haluaisin haistaa uudestaan. Uskon, että tykkäisin. Olin niin napero, etten tajunnut sitä. Sellainen minipullo, jollaisia sai aina tilauslahjoina, pölyttyi koskemattomana hyllyllä.
Ispahanista olisin halunnut tykätä jo sen hienon pullon vuoksi, mutta taisi olla liian vaativa tuoksu nuorelle nenälle. Olisi kiva testata.
Clea tuntui silloin joskus ihan mummotuoksulta. Jos oikein muistan sen niin tuskin vieläkään olisi suosikki.
En Avril Un Soirista tykkäisin nykypäivänä varmasti, mutta silloin aivan täysi-ikäisyyden kynnyksellä, kun sen tilasin, oli se aivan liian "kypsä" tuoksu. Se ei valitettavasti tainnut olla myynnissä montaa vuotta. Oli siis silloin uustuotannossa jonkin aikaa. Tämän, kun saisi huokealla jostain - vaan taitavat pyytää nykyään enemmän, kuin olisin valmis maksamaan.
Magnolia oli jollain kaverillani. Mun nokkaan oli ihme kyllä liian imelä. Muistaisin, että tuo oli sellainen tuoksu, josta nuori tytönhupakko nyt varsinkin innostuisi mutta ei...
Venice oli silloin liian mausteinen makuuni. Nyt varmaan menisi hyvinkin.
Vie Privéestä tykkäsin joskus kovasti. Oli hiukan kirpeän vihertävä kukkaistuoksu.
Pivoinea taisin pullollisen käytellä. Oli sellainen lämmin lempeä kukkaistuoksu.
Niissä minipulloissa taisi olla joskus myös Milrosea, Orchideeta ja siitä sitä Nuit-versiota - mutta en saa tuoksuistaan kiinni yhtään. Muistan, että olin pettynyt Milrosen ruusuun, joka ei kai ollut yhtään realistinen, mutta en silti muista, miltä se tuoksui.
^Oi, Orchidee! Sain sukulaiseltani leikkeihini minipullot sekä perusversiosta (keltaoranssi) että Nuit'sta (tummansininen). Niissä oli hiukan tuoksua jäljellä. Olin tosi nuori, olinkohan edes vielä koulussa silloin. Se oranssi taitaa olla vieläkin jossain tavaroissani vanhempieni luona, mutta tummansininen katosi jonnekin. Tuoksusta en muista oikein mitään. Taisi olla aika makea? Muistaako joku millainen Nuit oli?
Haluaisin ostaa pullon, vaikka tyhjänkin, ihan vain nostalgiseksi kylppärin koristeeksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei hajuvesitietäjät!
Onpas täällä viehkeä ja asiantunteva ketju. Haluaisin kysyä itsekin vähän tuoksuasiaa teiltä... Olen aika kokematon hajuvesien kanssa, vuosien varrella olen käyttänyt joitain aika perus tuoksuja (esim. Bossilta ja Calvin Clainilta.) Vähän makeaa ja vähän raikasta, siis muutamaa eri tuoksua. Pidän kuitenkin hitusen enemmän lämpöisestä ja mystisestä tuoksusta kuin "suihkunraikkaasta", vaikka vaihtelu virkistää.
Ajauduin tekemään testin mikä hajuvesi sopisi minulle... Ja sain tulokseksi : Valentino Donna , Born in Rima EdP. Onko täällä kokemuksia kyseisestä hajuvedestä, millainen se on??
Katsoin hintaa netistä, jos laittaisin vaikka testiin. On yli 70€, joka tällä hetkellä tuntuu liian kalliilta. Olisiko kellään ideoita halvemmista, mutta vastaavista tuoksuista?Kiitos jo etukäteen vastaajille!
Minusta tuo Valentinon Donna Born in Roma on ihan hyvä tuoksu. Kestää iholla pitkään, kaunis pullo ja hyvin naisellinen. Siinä ei kuitenkaan ole mitään erikoista ja toisista erottuvaa. Edustaa tämän hetken trendiä, samantapaisia on kauppojen hyllyt pullollaan.
Tuoksua tuntematta, eikö noiden testien tulos ole aina joku sillä hetkellä pinnalla oleva tuoksu, muutamasta vaihtoehdosta? Siltä se ainakin tuntuu näin outojen ja eriskummallisten ystävänä. Ei liian erikoisia, vaikeasti saatavia tai epäkaupallisia tuloksia auta suositella kenellekään, tulee pian kuluttajalle turhauma.
Valitettavasti olet oikeassa. Kulutushysteria on myös hajuvesibisneksessä. Ei ole kannattavaa luoda taideteosta, jolla on aineksia klassikoksi. Jota käytetään vuosikymmeniä. On tuottavampaa luoda nopeasti muodikkaita tuoksuja, usein. Ja tehdä niistä monta eri versiota. Ja ns. julkkistuoksujen määrä on räjähtänyt. Ja jos joku influenseri tms saadaan kehumaan tuoksua x, ostajalaumat rynnivät ostamaan juuri tätä tuoksua x, koska sen on oltava just hyvä, koska henkilö z kehui sitä ja sitäpaitsi se ON MUODISSA juuri nyt.
Hajunenät itkevät. Mutta pitänee vaan hyväksyä, että on ihmisiä, joille käy se hanaviini ja päätavoite on saada pieni hiprakka ja ainekset punaviinikastikkeeseen ja on ihmisiä, jotka hifistelevät sitä yhtä viinipulloa ja makustelevat sieltä mantereita ja auringonpaistetta ja vertailevat kuvauksia keskenään ja kielellään.
Äkkipäätä voisi kuvitella näin maallikkona, että paras strategia jollekin hajuvesifirmalle olisi pitää suurin osa tuotannosta kuvaamasi kaltaisina massatuotteina, jotta kassa kilisee, mutta tehdä lisäksi myös jonkun verran taiteellisempiakin tuoksuja, jotta niistä saisi imagolisää.
Vähän niin kuin kirjakustantamojen on kätevää tuoda markkinoille runsaasti romantiikka/dekkari/julkkiselämäkertabulkkia, millä toiminnan voi pitää pyörimässä, mutta aina välillä on hyvä tehdä myös ns. kulttuuritekoja ja suomentaa joku harvinaisempi klassikko tai kustantaa joku oudompi ja taiteellisempi teos, mikä pitää myös kulttuuriväen tyytyväisenä.
Vierailija kirjoitti:
^Oi, Orchidee! Sain sukulaiseltani leikkeihini minipullot sekä perusversiosta (keltaoranssi) että Nuit'sta (tummansininen). Niissä oli hiukan tuoksua jäljellä. Olin tosi nuori, olinkohan edes vielä koulussa silloin. Se oranssi taitaa olla vieläkin jossain tavaroissani vanhempieni luona, mutta tummansininen katosi jonnekin. Tuoksusta en muista oikein mitään. Taisi olla aika makea? Muistaako joku millainen Nuit oli?
Haluaisin ostaa pullon, vaikka tyhjänkin, ihan vain nostalgiseksi kylppärin koristeeksi.
Tummasinisessä kiillepullossa oleva ainakin saanut kovin ylistävät arviot fragranticassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
^Oi, Orchidee! Sain sukulaiseltani leikkeihini minipullot sekä perusversiosta (keltaoranssi) että Nuit'sta (tummansininen). Niissä oli hiukan tuoksua jäljellä. Olin tosi nuori, olinkohan edes vielä koulussa silloin. Se oranssi taitaa olla vieläkin jossain tavaroissani vanhempieni luona, mutta tummansininen katosi jonnekin. Tuoksusta en muista oikein mitään. Taisi olla aika makea? Muistaako joku millainen Nuit oli?
Haluaisin ostaa pullon, vaikka tyhjänkin, ihan vain nostalgiseksi kylppärin koristeeksi.
Tummasinisessä kiillepullossa oleva ainakin saanut kovin ylistävät arviot fragranticassa.
Mulla oli tuo tummansininen pullo 20-vuotiaana (90-luvun alussa), oli oikein viehättävä tuoksu. Silloin mulla oli vain pari kolme tuoksua, nykyään yli 10. Tällä hetkellä suosikkejani ovat 80-90-luvun tuoksut, jotka eivät heti haihdu iholta (Volupte, Charlie Red, Charlie Gold, True Love, Tresorista Tresor in love -versio). Mulla on suht kalliita tuoksuja, keskihintaisia tuoksuja sekä halpoja ja hyviä tuoksuja, hinta ei kerro aina tuoksun sopivuudesta ja hyvyydestä yleensäkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei hajuvesitietäjät!
Onpas täällä viehkeä ja asiantunteva ketju. Haluaisin kysyä itsekin vähän tuoksuasiaa teiltä... Olen aika kokematon hajuvesien kanssa, vuosien varrella olen käyttänyt joitain aika perus tuoksuja (esim. Bossilta ja Calvin Clainilta.) Vähän makeaa ja vähän raikasta, siis muutamaa eri tuoksua. Pidän kuitenkin hitusen enemmän lämpöisestä ja mystisestä tuoksusta kuin "suihkunraikkaasta", vaikka vaihtelu virkistää.
Ajauduin tekemään testin mikä hajuvesi sopisi minulle... Ja sain tulokseksi : Valentino Donna , Born in Rima EdP. Onko täällä kokemuksia kyseisestä hajuvedestä, millainen se on??
Katsoin hintaa netistä, jos laittaisin vaikka testiin. On yli 70€, joka tällä hetkellä tuntuu liian kalliilta. Olisiko kellään ideoita halvemmista, mutta vastaavista tuoksuista?Kiitos jo etukäteen vastaajille!
Minusta tuo Valentinon Donna Born in Roma on ihan hyvä tuoksu. Kestää iholla pitkään, kaunis pullo ja hyvin naisellinen. Siinä ei kuitenkaan ole mitään erikoista ja toisista erottuvaa. Edustaa tämän hetken trendiä, samantapaisia on kauppojen hyllyt pullollaan.
Tuoksua tuntematta, eikö noiden testien tulos ole aina joku sillä hetkellä pinnalla oleva tuoksu, muutamasta vaihtoehdosta? Siltä se ainakin tuntuu näin outojen ja eriskummallisten ystävänä. Ei liian erikoisia, vaikeasti saatavia tai epäkaupallisia tuloksia auta suositella kenellekään, tulee pian kuluttajalle turhauma.
Valitettavasti olet oikeassa. Kulutushysteria on myös hajuvesibisneksessä. Ei ole kannattavaa luoda taideteosta, jolla on aineksia klassikoksi. Jota käytetään vuosikymmeniä. On tuottavampaa luoda nopeasti muodikkaita tuoksuja, usein. Ja tehdä niistä monta eri versiota. Ja ns. julkkistuoksujen määrä on räjähtänyt. Ja jos joku influenseri tms saadaan kehumaan tuoksua x, ostajalaumat rynnivät ostamaan juuri tätä tuoksua x, koska sen on oltava just hyvä, koska henkilö z kehui sitä ja sitäpaitsi se ON MUODISSA juuri nyt.
Hajunenät itkevät. Mutta pitänee vaan hyväksyä, että on ihmisiä, joille käy se hanaviini ja päätavoite on saada pieni hiprakka ja ainekset punaviinikastikkeeseen ja on ihmisiä, jotka hifistelevät sitä yhtä viinipulloa ja makustelevat sieltä mantereita ja auringonpaistetta ja vertailevat kuvauksia keskenään ja kielellään.
Äkkipäätä voisi kuvitella näin maallikkona, että paras strategia jollekin hajuvesifirmalle olisi pitää suurin osa tuotannosta kuvaamasi kaltaisina massatuotteina, jotta kassa kilisee, mutta tehdä lisäksi myös jonkun verran taiteellisempiakin tuoksuja, jotta niistä saisi imagolisää.
Vähän niin kuin kirjakustantamojen on kätevää tuoda markkinoille runsaasti romantiikka/dekkari/julkkiselämäkertabulkkia, millä toiminnan voi pitää pyörimässä, mutta aina välillä on hyvä tehdä myös ns. kulttuuritekoja ja suomentaa joku harvinaisempi klassikko tai kustantaa joku oudompi ja taiteellisempi teos, mikä pitää myös kulttuuriväen tyytyväisenä.
Musta olisi mahtavaa, jos näitä "mikä hajuvesi sopisi minulle" -testejä olisi laajempia ja perusteellisempia, niin, että niissä tosissaan olisi enemmän kuin kuusi kepeää monivalintakysymystä, joissa on kolme ei sinnepäinkään olevaa vaihtoehtoa (haluatko viikonloppuna vuorikiipeillä, surffata vai hypätä laskuvarjolla?) ja lopputulemana kaikille suositellaan kuitenkin joko La Vie Est Belleä tai Good Girliä, tai mikä nyt milloinkin on in.
Useampi voisi friiikkiytyä [lisää tuhoontuomittuja! *kolkkoa pahisnaurua] löytäessään tuoksun, joka olisi juuri häntä eikä vain sinnepäin, valittu lempilomakohteen tai -juoman perusteella, ja tuhannella muulla samassa kaupungissa, samaan aikaan. Jää haaveeksi, tiedän. Onhan niitä, muistaakseni esimerkiksi Frederick Mallen sivuilla, mutta moniko sinne eksyy?
Osaisiko joku auttaa, kun vuosien takainen hajuvesi jätti kovan ikävän: Valentinon V. Oli signature-tuoksuni niin kauan kuin sitä myytiin. Mikähän voisi olla tätä vastaava?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä mieltä olette Yves Rocherin Clea-tuoksusta? Olen tuoksutellut sitä parikymmentä vuotta sitten, muistan silloin ajatelleeni, että pehmeä ja naisellinen tuoksu. Itse en silloin lukioikäisenä sitä käyttänyt, mutta nyt houkuttelisi jostain syystä. Mahtaako mielikuvani olla oikea vai onko tuo tuoksu mummomainen ja / tai raskas?
Tuoksuja minulla on kyllä ennestäänkin tarpeeksi, mutta vaihteluhan virkistää aina. Suosikkituoksuja tällä hetkellä Aqua di Parman Mandorlo di Sicilia, Byredon Inflorescene ja Diorin Diorissimo, kesällä myös Lanvinin A Girl in Capri, jos näistä saa jotain osviittaa tuoksumieltymyksitäni.
Käytin Cleaa kasarilla ja silloin se oli mielestäni hyvin hienostunut, pehmeä ja naisellinen. Sitä oli myytävänä YR:llä ja päätin ostaa nostalgiamielessä pullon. Pettymys :( Joko tuoksua on muutettu tai sitten tämän kohdalla oma makuni ja hajunenäni oli muuttunut. Sain siitä päänsärkyä, ja se tuntui jotenkin liian yksioikoiselta ja päällekäyvältä. Ehkä minusta on tullut monimutkaisempi nainen kuin se teini, ja tarvitsen kompleksin tuoksun ;)
Nyt kun vanhaa kunnon Yves Rocheriakin tässä aletaan muistella, niin haluaisin nostaa sieltä pari muuta vanhaa lempparia mukaan keskusteluun:
* Chevrefeuille - niitä ensimmäisiä omia tuoksuja, käytin muistaakseni joskus n. 11-vuotiaana tätä. Kevyt ja helppo, silti kaunis ja herkkä. Nimi oli jotenkin hieno ja käsittämätön (ranskantunnit eivät olleet vielä alkaneet) ja kun se paljastui "kuusamaksi" olin ihan että plääh. Kuusama!?
* Ispahan - tumma ja jännittävä itämainen tuoksu, kuin helpompi versio Poisonista
* En Avril Un Soir. Tämä oli sellainen aikuisen naisen tuoksu, aikuisempi kuin Clea. Hienostunut, täydellinen. Mulle tuli tästä aina mieleen Hill Street Blues -tvsarjan Joyce Davenport, joka edusti juuri sellaista aikuista, upeaa naista.
Venice! Itse aistillisuus ihanassa tummanpunaisessa pullossa. Itämainen vanilja. Pidin myöhemmin myös toisesta itämaisesta, 8eme Jourista, aina siihen saakka kunnes se hajosi matkalaukkuun pitkällä lennolla (jep, tollo teini) ja jouduin uusimaan suuren osan vaatekaapistani - ja sen laukun - , pesu ei auttanut.
Onkin näköjään 8e Jour, muistin väärin :)
8e Jour oli sellainen yltiömakea rusinakaneli - vaikutelma, joka vielä korostui kirkkaanruskessa pullossa.
Mulla on ollut lapsesta asti äidiltä saatu tyhjä Isphan-pullo. Muistan, kun se tuoksui vienosti ja minun lapsen nenään se oli ihana tuoksu. Olisipa ihana saada pullollinen tuota nyt näin 27- vuotiaana itselle ja haistaa, onko yhtään samanlainen kuin lapsuuden muistikuvissani.
Vierailija kirjoitti:
^Oi, Orchidee! Sain sukulaiseltani leikkeihini minipullot sekä perusversiosta (keltaoranssi) että Nuit'sta (tummansininen). Niissä oli hiukan tuoksua jäljellä. Olin tosi nuori, olinkohan edes vielä koulussa silloin. Se oranssi taitaa olla vieläkin jossain tavaroissani vanhempieni luona, mutta tummansininen katosi jonnekin. Tuoksusta en muista oikein mitään. Taisi olla aika makea? Muistaako joku millainen Nuit oli?
Haluaisin ostaa pullon, vaikka tyhjänkin, ihan vain nostalgiseksi kylppärin koristeeksi.
mulla on mini orchideesta. :) jos haluat, voin laittaa huutikseen ilmoituksen. on täynnä, mutta tuoksu mennyt jo pilalle.
Alue: Aihe vapaa
Yksi minun tämän syksyn tuoksuistani on ollut Valentinon Donna Born in Rome - ja olen ollut tuoksuun hyvin tyytyväinen. Ihoni on ilmeisesti aika vaikea, sillä monet tuoksut muuttuvat ihollani nopeasti pistäviksi, mutta tälle Donna Born in Romelle ei käynyt näin. Tuoksu on ihollani yllättävänkin pitkäkestoinen ja alun ällömakeus muuttuu nopeasti puhtaaksi, pehmeäksi - joksikin ihanaksi tuoksuksi, jonka tunnen vielä illallakin. Omalta osaltani voin siis suositella.