Palstan parfyymifanien oma ketju: Mitä tuoksuja käytät? Mitä uutuuksia olet kokeillut ja mitä pidit? jne...
Oletan että palstalla on lukutaitoisia henkilöitä, eli tämä ketju siis heille jotka ovat aina pitäneet parfyymeistä, tuntevat parfyymitaloja ja niiden historiaa, tuoksujen ominaisuuksia ja kokeilevat mielellään uusia tai keräilevät parfyymipulloja kuten minä.
Huom: Jos joku huomionhakuinen yksilö yrittää vielä tunkea sitä omaa tuoksuallergiaasa ketjuun, niin kerrottakoon että parfyymifani EI ole sama asia kuin sellainen joka lotraa sitä litran päällensä päivässä.
Kommentit (19263)
Järjestelin parfyymikaappiani ja huomasin, että ainakin kaksi kolmasosaa tuoksuista on ns. kesätuoksuja, vaikka meillä kesäaika on niin lyhyt. Onkohan käynyt niin, että olen ostanut matkoilla ” etelän” maille lentokentältä aina silloiseen fiilikseen sopivan tuoksun tai kaksi? Näin on mahtanut käydä. Nyt olen noista ale myynneistä yrittänyt kahmia joitakin kylmemmän ilman tuoksuja. Olen huomannut, että jotkin tuoksut ovat parhaimmillaan vain kylmään aikaan, näin ainakin omalla iholla. Ei tämä tietenkään ole mikään kirkossa kuulutettu totuus. Ja nyt on vain oltava tämän räntäsateen keskellä 🤪
Vierailija kirjoitti:
Järjestelin parfyymikaappiani ja huomasin, että ainakin kaksi kolmasosaa tuoksuista on ns. kesätuoksuja, vaikka meillä kesäaika on niin lyhyt. Onkohan käynyt niin, että olen ostanut matkoilla ” etelän” maille lentokentältä aina silloiseen fiilikseen sopivan tuoksun tai kaksi? Näin on mahtanut käydä. Nyt olen noista ale myynneistä yrittänyt kahmia joitakin kylmemmän ilman tuoksuja. Olen huomannut, että jotkin tuoksut ovat parhaimmillaan vain kylmään aikaan, näin ainakin omalla iholla. Ei tämä tietenkään ole mikään kirkossa kuulutettu totuus. Ja nyt on vain oltava tämän räntäsateen keskellä 🤪
Myös mulla on tämä vuodenaika-ajattelu vahvana, ja parfyymieni rotaatiokin perustuu siihen. Nyt on talviboksi kaivettu esille; löytyy mausteita, ambraa, vaniljaa, savua ja makeita gourmandeja, kaikkea sellaista, jota en osaisi käyttää kesäkuumalla. Tampereen räntäsateessa tuoksuu tänään Histoires de Parfumsin Irrévérent; laventelia, kahvia, oudia.
Apua, miksi löysinkään tämän ketjun. Olen pärjännyt parilla tuoksulla vuosikausia, mutta nyt tuli hinku kokeilla uusia.
Mutta kertokaa onko vika minussa vai nykytuoksuissa, kun kaikki tuntuvat tuoksuvan samalta ja toisaalta, iholle jäävä tuoksu näin vaihdevuosien kynnyksellä tuntuu vähintään joka toisessa olevan pistävän kissanpissamainen tai makeahkon äitelä kissanpissa? Onko vika ihossa, muuttuneessa hormoneissa, hajuaistin herkistymisessä vai onko tuoksupohja kaikissa sama? En halua jämähtää kasarituoksuihin mutta näistä uusista (keskihintaiset perustuoksut) tuntuu olevan vaikea löytää vähemmän makeita. Äääh.
Vierailija kirjoitti:
Järjestelin parfyymikaappiani ja huomasin, että ainakin kaksi kolmasosaa tuoksuista on ns. kesätuoksuja, vaikka meillä kesäaika on niin lyhyt. Onkohan käynyt niin, että olen ostanut matkoilla ” etelän” maille lentokentältä aina silloiseen fiilikseen sopivan tuoksun tai kaksi? Näin on mahtanut käydä. Nyt olen noista ale myynneistä yrittänyt kahmia joitakin kylmemmän ilman tuoksuja. Olen huomannut, että jotkin tuoksut ovat parhaimmillaan vain kylmään aikaan, näin ainakin omalla iholla. Ei tämä tietenkään ole mikään kirkossa kuulutettu totuus. Ja nyt on vain oltava tämän räntäsateen keskellä 🤪
Minulla taas päinvastoin - useimmat lempituoksuni ovat lämpimiä, ehkä vähän raskaitaikin, viileämmän sään ja talven tuoksuja. Kesätuoksut ovat minulle ongelma: en välitä kukkaistuoksuista (pari poikkeusta on), niissä on usein jotain liian "terävää", ja sitruksetkin tuoksuvat usein liian pistäviltä omaan nenääni.
Minulla on oikeastaan vain kaksi kesätuoksua: & Other Storiesin "Sicilian sunrise" - aivan ihana tuoksu jota mielelläni haistelen, mutta iholla... himpun verran liian pistävä. Diptyquen Do Son on joskus käytössä, sopii kuumaan säähän.
Les Parfums de Rosinella oli vuosia sitten pari todella kivaa tuoksua, mutten kuitenkaan jostain syystä ostanut. Une zeste de rose, ja Rosa flamenca. Täytyy varmaan keväällä katsella ja testailla uudestaan. N50
Vierailija kirjoitti:
Apua, miksi löysinkään tämän ketjun. Olen pärjännyt parilla tuoksulla vuosikausia, mutta nyt tuli hinku kokeilla uusia.
Mutta kertokaa onko vika minussa vai nykytuoksuissa, kun kaikki tuntuvat tuoksuvan samalta ja toisaalta, iholle jäävä tuoksu näin vaihdevuosien kynnyksellä tuntuu vähintään joka toisessa olevan pistävän kissanpissamainen tai makeahkon äitelä kissanpissa? Onko vika ihossa, muuttuneessa hormoneissa, hajuaistin herkistymisessä vai onko tuoksupohja kaikissa sama? En halua jämähtää kasarituoksuihin mutta näistä uusista (keskihintaiset perustuoksut) tuntuu olevan vaikea löytää vähemmän makeita. Äääh.
Syyttäisin tuoksuja, mulla nuo perus designer-tuoksut on aina haisseet vain pistävän pahalle. Kokeilu päätyy aina siihen että hinkkaan saippualla ranteita saadakseni kissanpissan hajun itsestäni pois. Tai siis syytän tuoksujen ainesosien reagointia oman ihoni kanssa, koska niin monet kuitenkin väittävät että nuo tuoksut (esim Chanel) ovat heillä miellyttäviä.
Itse olen löytänyt tietyt merkit ja nuotit mitkä itselleni toimii. Lähes aina nämä ovat niche-tuoksuja, ilmeisesti suosituissa designer-tuoksuissa on jotain aineita (jotka eivät itselleni sovi), mitä harvemmin käytetään nicheissä. Esim vanilja, myski, ja muut pehmeät tuoksut sopivat. Kaikki kukkais (Pl ruusu) tai "pirteät" tuoksut menevät sinne kissanpissaan...
Vierailija kirjoitti:
Apua, miksi löysinkään tämän ketjun. Olen pärjännyt parilla tuoksulla vuosikausia, mutta nyt tuli hinku kokeilla uusia.
Mutta kertokaa onko vika minussa vai nykytuoksuissa, kun kaikki tuntuvat tuoksuvan samalta ja toisaalta, iholle jäävä tuoksu näin vaihdevuosien kynnyksellä tuntuu vähintään joka toisessa olevan pistävän kissanpissamainen tai makeahkon äitelä kissanpissa? Onko vika ihossa, muuttuneessa hormoneissa, hajuaistin herkistymisessä vai onko tuoksupohja kaikissa sama? En halua jämähtää kasarituoksuihin mutta näistä uusista (keskihintaiset perustuoksut) tuntuu olevan vaikea löytää vähemmän makeita. Äääh.
Tuoksujen maailma on valtava ja nykyään on helppo etsiä netistä oman maun mukaisia tuoksija esim Fragrantica sivuston avulla ja etsiä vaan tietoa.
Osavanhemmista klassikkotuoksuista on hyvinkin kuivia, vihreitä tai muuten vain poikkeavat tästä nykymakeasta kukkaishedelmäisestä mainstreamista. Estee Lauder on yksi nimi jolla on persoonallisia klassikkoja. Chypretuoksuperheen tuoksut ovat usein juuri noita androgyynimpiä ja erikoisempia. Taisi olla kulta -aika 50-70 luvuilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Apua, miksi löysinkään tämän ketjun. Olen pärjännyt parilla tuoksulla vuosikausia, mutta nyt tuli hinku kokeilla uusia.
Mutta kertokaa onko vika minussa vai nykytuoksuissa, kun kaikki tuntuvat tuoksuvan samalta ja toisaalta, iholle jäävä tuoksu näin vaihdevuosien kynnyksellä tuntuu vähintään joka toisessa olevan pistävän kissanpissamainen tai makeahkon äitelä kissanpissa? Onko vika ihossa, muuttuneessa hormoneissa, hajuaistin herkistymisessä vai onko tuoksupohja kaikissa sama? En halua jämähtää kasarituoksuihin mutta näistä uusista (keskihintaiset perustuoksut) tuntuu olevan vaikea löytää vähemmän makeita. Äääh.
Syyttäisin tuoksuja, mulla nuo perus designer-tuoksut on aina haisseet vain pistävän pahalle. Kokeilu päätyy aina siihen että hinkkaan saippualla ranteita saadakseni kissanpissan hajun itsestäni pois. Tai siis syytän tuoksujen ainesosien reagointia oman ihoni kanssa, koska niin monet kuitenkin väittävät että nuo tuoksut (esim Chanel) ovat heillä miellyttäviä.
Itse olen löytänyt tietyt merkit ja nuotit mitkä itselleni toimii. Lähes aina nämä ovat niche-tuoksuja, ilmeisesti suosituissa designer-tuoksuissa on jotain aineita (jotka eivät itselleni sovi), mitä harvemmin käytetään nicheissä. Esim vanilja, myski, ja muut pehmeät tuoksut sopivat. Kaikki kukkais (Pl ruusu) tai "pirteät" tuoksut menevät sinne kissanpissaan...
Tiettyjen vanhempien designer-tuoksujen iholle jäävä tuoksu (termin luin, en muista enää) ei kummasti ole niin paha kuin nykyään. En tosiaan tiedä mistä johtuu. Ehkä tuoksumaailma oli erilainen. Olen käyttänyt mm. YSL:n perusversiota Parisista, aikoinaan myös iki-ihanaa Baby Dollia jonka viimeisiä pisaroita säästelen ja hyvin tuoksunsa säilyttävää raikasta Chanelin Chance eau Fraichea. Minulla vaniljaisetkin menevät lopulta kissanpissaan, vaniljainen vartalovoide kyllä säilyy. Myski pysyy, mutta haluaisin kuitenkin raikkautta mutta nykyiset kukkaismakeat joita tuntuu olevan kolmetoista tusinasta ovat järestään hyvin samanoloisia minulla ja osa yllättää pissaisuudellaan ja imelyydellään:). Myös raikkaissa sitrustuoksuissa on ollut pettymyksiä mutta pärjään kyllä tuolla Chanelillakin. Miesten tuoksuja ajattelin kokeilla.
Nyt on menossa ilmeisesti myös jokin näiden supervahvojen ysärituoksujen boomi, vai onko se vain kauppamiesten taholta ovelasti ihmisiin iskostettu. Ehkäpä ne vintaget ovat parempia siinä mielessä, että käyttävät alkuperäisten kukkien esansseja eivätkä keinotekoisia jäljitelmiä. Kokeilin muutamaa mm. Voluptea, joka siis on vahva ja hieman vahamainen kukkaistuoksu. Muistutti itselläni saman tuoksusuunnittelijan Eternityä, ei niinkään Tresoria, josta aikoinaan jopa pidin. Joka tapauksessa nämä powerdynastiatuoksut ovat minulle liikaa. Tuli ihan totaalinen inho kaikkia tuoksuja kohtaan vähäksi aikaa. Seuraavaksi aloitan varovasti jollain hyvin pliisulla "toimistotuoksulla", joka ei häiriköi ketään - ennen muuta itseäni.
Toiseekseen vähän puuduttavaa on tuo flankertuoksujen valtava määrä. Ilmeisesti joku parfyymintekijä laatii tuoksua niin, että siitä on kymmenen eri versiota. Yhdestä tulee se varsinainen tuote ja sitten niitä 9 muuta aletaan myymään myöhemmin, jos kauppa käy?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Apua, miksi löysinkään tämän ketjun. Olen pärjännyt parilla tuoksulla vuosikausia, mutta nyt tuli hinku kokeilla uusia.
Mutta kertokaa onko vika minussa vai nykytuoksuissa, kun kaikki tuntuvat tuoksuvan samalta ja toisaalta, iholle jäävä tuoksu näin vaihdevuosien kynnyksellä tuntuu vähintään joka toisessa olevan pistävän kissanpissamainen tai makeahkon äitelä kissanpissa? Onko vika ihossa, muuttuneessa hormoneissa, hajuaistin herkistymisessä vai onko tuoksupohja kaikissa sama? En halua jämähtää kasarituoksuihin mutta näistä uusista (keskihintaiset perustuoksut) tuntuu olevan vaikea löytää vähemmän makeita. Äääh.
Tuoksujen maailma on valtava ja nykyään on helppo etsiä netistä oman maun mukaisia tuoksija esim Fragrantica sivuston avulla ja etsiä vaan tietoa.
Osavanhemmista klassikkotuoksuista on hyvinkin kuivia, vihreitä tai muuten vain poikkeavat tästä nykymakeasta kukkaishedelmäisestä mainstreamista. Estee Lauder on yksi nimi jolla on persoonallisia klassikkoja. Chypretuoksuperheen tuoksut ovat usein juuri noita androgyynimpiä ja erikoisempia. Taisi olla kulta -aika 50-70 luvuilla.
Olen jo käynyt useasti Fragranticassa eli näkyy olevan menoa meikäläisellä:). Kokeilu on kuitenkin melkein ainoa millä saa selville sen, miten tuoksu lopulta iholla käyttäytyy. Lauderin 5th avenuea on pikkupullo ja senkin jälkituoksu ällöttää nykyään, eli taitaa olla nenän vika kun peili on vino:). Red Dooria oli äidillä ja suihkuttelin teininä runsaasti, aikansa tuoksu. Pleasuresia sain aikoinaan ystävältä lahjaksi ja pidin sitä hieman liian perhetyttömäisenä itselleni tuolloin, mutta muistaakseni laadukas kevyt tuoksu, voisi kokeilla. Diorin kielontuoksuinen Diorissimo vaatisi samoin ehkä jonkun syvemmän tuoksun kaveriksi, mutta on ainakin puhdas ja miellyttävä. Kevyitä kivoja tuoksuja on helpompi löytää omilla sekavilla spekseilläni kuin syvää, kirkasta mutta ei-makeaa iltatuoksua (jossa kuitenkin voisi olla alussa jokin hedelmäinen elementti apua näitä vaatimuksia).
Vierailija kirjoitti:
Nyt on menossa ilmeisesti myös jokin näiden supervahvojen ysärituoksujen boomi, vai onko se vain kauppamiesten taholta ovelasti ihmisiin iskostettu. Ehkäpä ne vintaget ovat parempia siinä mielessä, että käyttävät alkuperäisten kukkien esansseja eivätkä keinotekoisia jäljitelmiä. Kokeilin muutamaa mm. Voluptea, joka siis on vahva ja hieman vahamainen kukkaistuoksu. Muistutti itselläni saman tuoksusuunnittelijan Eternityä, ei niinkään Tresoria, josta aikoinaan jopa pidin. Joka tapauksessa nämä powerdynastiatuoksut ovat minulle liikaa. Tuli ihan totaalinen inho kaikkia tuoksuja kohtaan vähäksi aikaa. Seuraavaksi aloitan varovasti jollain hyvin pliisulla "toimistotuoksulla", joka ei häiriköi ketään - ennen muuta itseäni.
Toiseekseen vähän puuduttavaa on tuo flankertuoksujen valtava määrä. Ilmeisesti joku parfyymintekijä laatii tuoksua niin, että siitä on kymmenen eri versiota. Yhdestä tulee se varsinainen tuote ja sitten niitä 9 muuta aletaan myymään myöhemmin, jos kauppa käy?
Tuoksut ovat kyllä vahvoja, mutta ysärillä oli paljon persoonallisempia ja tunnistettavia tuoksuja. Nyt on tätä vahvaa vaniljamössöä kehissä. Tai epämääräisen kukkaista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Apua, miksi löysinkään tämän ketjun. Olen pärjännyt parilla tuoksulla vuosikausia, mutta nyt tuli hinku kokeilla uusia.
Mutta kertokaa onko vika minussa vai nykytuoksuissa, kun kaikki tuntuvat tuoksuvan samalta ja toisaalta, iholle jäävä tuoksu näin vaihdevuosien kynnyksellä tuntuu vähintään joka toisessa olevan pistävän kissanpissamainen tai makeahkon äitelä kissanpissa? Onko vika ihossa, muuttuneessa hormoneissa, hajuaistin herkistymisessä vai onko tuoksupohja kaikissa sama? En halua jämähtää kasarituoksuihin mutta näistä uusista (keskihintaiset perustuoksut) tuntuu olevan vaikea löytää vähemmän makeita. Äääh.
Tuoksujen maailma on valtava ja nykyään on helppo etsiä netistä oman maun mukaisia tuoksija esim Fragrantica sivuston avulla ja etsiä vaan tietoa.
Osavanhemmista klassikkotuoksuista on hyvinkin kuivia, vihreitä tai muuten vain poikkeavat tästä nykymakeasta kukkaishedelmäisestä mainstreamista. Estee Lauder on yksi nimi jolla on persoonallisia klassikkoja. Chypretuoksuperheen tuoksut ovat usein juuri noita androgyynimpiä ja erikoisempia. Taisi olla kulta -aika 50-70 luvuilla.Olen jo käynyt useasti Fragranticassa eli näkyy olevan menoa meikäläisellä:). Kokeilu on kuitenkin melkein ainoa millä saa selville sen, miten tuoksu lopulta iholla käyttäytyy. Lauderin 5th avenuea on pikkupullo ja senkin jälkituoksu ällöttää nykyään, eli taitaa olla nenän vika kun peili on vino:). Red Dooria oli äidillä ja suihkuttelin teininä runsaasti, aikansa tuoksu. Pleasuresia sain aikoinaan ystävältä lahjaksi ja pidin sitä hieman liian perhetyttömäisenä itselleni tuolloin, mutta muistaakseni laadukas kevyt tuoksu, voisi kokeilla. Diorin kielontuoksuinen Diorissimo vaatisi samoin ehkä jonkun syvemmän tuoksun kaveriksi, mutta on ainakin puhdas ja miellyttävä. Kevyitä kivoja tuoksuja on helpompi löytää omilla sekavilla spekseilläni kuin syvää, kirkasta mutta ei-makeaa iltatuoksua (jossa kuitenkin voisi olla alussa jokin hedelmäinen elementti apua näitä vaatimuksia).
Itse en pääse kyllä fragrantican arvioista oikein perille, ellen sitten tiedä jotain toista tuoksua, jota pidetään samankaltaisena kuin jotain toista. On tullut tehtyä useampiakin täydellisiä huteja sen perusteella, että olen uskonut sivuston käyttäjien ylistäviä vuodatuksia jostain hajuvedestä,
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt on menossa ilmeisesti myös jokin näiden supervahvojen ysärituoksujen boomi, vai onko se vain kauppamiesten taholta ovelasti ihmisiin iskostettu. Ehkäpä ne vintaget ovat parempia siinä mielessä, että käyttävät alkuperäisten kukkien esansseja eivätkä keinotekoisia jäljitelmiä. Kokeilin muutamaa mm. Voluptea, joka siis on vahva ja hieman vahamainen kukkaistuoksu. Muistutti itselläni saman tuoksusuunnittelijan Eternityä, ei niinkään Tresoria, josta aikoinaan jopa pidin. Joka tapauksessa nämä powerdynastiatuoksut ovat minulle liikaa. Tuli ihan totaalinen inho kaikkia tuoksuja kohtaan vähäksi aikaa. Seuraavaksi aloitan varovasti jollain hyvin pliisulla "toimistotuoksulla", joka ei häiriköi ketään - ennen muuta itseäni.
Toiseekseen vähän puuduttavaa on tuo flankertuoksujen valtava määrä. Ilmeisesti joku parfyymintekijä laatii tuoksua niin, että siitä on kymmenen eri versiota. Yhdestä tulee se varsinainen tuote ja sitten niitä 9 muuta aletaan myymään myöhemmin, jos kauppa käy?
Tuoksut ovat kyllä vahvoja, mutta ysärillä oli paljon persoonallisempia ja tunnistettavia tuoksuja. Nyt on tätä vahvaa vaniljamössöä kehissä. Tai epämääräisen kukkaista.
Jos vertailee niitä tuoksupyramideja niin 90-luvulla tuoksuissa oli tosi monta eri tekijää, kun taas jos ottaa esiin viime aikojen parhaiten myyviä tuoksuja, ne ovat pelkistetty ihan muutamaan osatekijään,
Vierailija kirjoitti:
Onko kokemuksia; Tom Ford /De Soleil Blanc?
Eau de Soleil Blanc? Mun ihollani haisi ensin voimakkaasti kärpäsmyrkyltä. Asettuessaan parempi, mutta en todellakaan aio ostaa pulloa. Toisilla varmasti erilainen kokemus, sillä siitä pidetään paljon, mutta mulla nyt tällainen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt on menossa ilmeisesti myös jokin näiden supervahvojen ysärituoksujen boomi, vai onko se vain kauppamiesten taholta ovelasti ihmisiin iskostettu. Ehkäpä ne vintaget ovat parempia siinä mielessä, että käyttävät alkuperäisten kukkien esansseja eivätkä keinotekoisia jäljitelmiä. Kokeilin muutamaa mm. Voluptea, joka siis on vahva ja hieman vahamainen kukkaistuoksu. Muistutti itselläni saman tuoksusuunnittelijan Eternityä, ei niinkään Tresoria, josta aikoinaan jopa pidin. Joka tapauksessa nämä powerdynastiatuoksut ovat minulle liikaa. Tuli ihan totaalinen inho kaikkia tuoksuja kohtaan vähäksi aikaa. Seuraavaksi aloitan varovasti jollain hyvin pliisulla "toimistotuoksulla", joka ei häiriköi ketään - ennen muuta itseäni.
Toiseekseen vähän puuduttavaa on tuo flankertuoksujen valtava määrä. Ilmeisesti joku parfyymintekijä laatii tuoksua niin, että siitä on kymmenen eri versiota. Yhdestä tulee se varsinainen tuote ja sitten niitä 9 muuta aletaan myymään myöhemmin, jos kauppa käy?
Tuoksut ovat kyllä vahvoja, mutta ysärillä oli paljon persoonallisempia ja tunnistettavia tuoksuja. Nyt on tätä vahvaa vaniljamössöä kehissä. Tai epämääräisen kukkaista.
Jos vertailee niitä tuoksupyramideja niin 90-luvulla tuoksuissa oli tosi monta eri tekijää, kun taas jos ottaa esiin viime aikojen parhaiten myyviä tuoksuja, ne ovat pelkistetty ihan muutamaan osatekijään,
Onko sitten kalliimmissa ja/tai niche-tuoksuissa tuollaisia moniulotteisempia? En ole niihin perehtynyt vielä. t. aikaisempi valittaja:)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt on menossa ilmeisesti myös jokin näiden supervahvojen ysärituoksujen boomi, vai onko se vain kauppamiesten taholta ovelasti ihmisiin iskostettu. Ehkäpä ne vintaget ovat parempia siinä mielessä, että käyttävät alkuperäisten kukkien esansseja eivätkä keinotekoisia jäljitelmiä. Kokeilin muutamaa mm. Voluptea, joka siis on vahva ja hieman vahamainen kukkaistuoksu. Muistutti itselläni saman tuoksusuunnittelijan Eternityä, ei niinkään Tresoria, josta aikoinaan jopa pidin. Joka tapauksessa nämä powerdynastiatuoksut ovat minulle liikaa. Tuli ihan totaalinen inho kaikkia tuoksuja kohtaan vähäksi aikaa. Seuraavaksi aloitan varovasti jollain hyvin pliisulla "toimistotuoksulla", joka ei häiriköi ketään - ennen muuta itseäni.
Toiseekseen vähän puuduttavaa on tuo flankertuoksujen valtava määrä. Ilmeisesti joku parfyymintekijä laatii tuoksua niin, että siitä on kymmenen eri versiota. Yhdestä tulee se varsinainen tuote ja sitten niitä 9 muuta aletaan myymään myöhemmin, jos kauppa käy?
Tuoksut ovat kyllä vahvoja, mutta ysärillä oli paljon persoonallisempia ja tunnistettavia tuoksuja. Nyt on tätä vahvaa vaniljamössöä kehissä. Tai epämääräisen kukkaista.
Jos vertailee niitä tuoksupyramideja niin 90-luvulla tuoksuissa oli tosi monta eri tekijää, kun taas jos ottaa esiin viime aikojen parhaiten myyviä tuoksuja, ne ovat pelkistetty ihan muutamaan osatekijään,
Onko sitten kalliimmissa ja/tai niche-tuoksuissa tuollaisia moniulotteisempia? En ole niihin perehtynyt vielä. t. aikaisempi valittaja:)
Ehdottomasti useammin kuin "market-tuoksuissa". Onhan se ihan loogista että jos haluaa myydä isoille massoille, pitää tuotteen olla sellainen että se miellyttää mahdollisimman monia. Lähes missä tahansa tuotteessa tämä tarkoittaa että tuote on "helppo" ja "keskimääräinen". Ei omituinen, vaativa, tai vain harvoille miellyttävä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt on menossa ilmeisesti myös jokin näiden supervahvojen ysärituoksujen boomi, vai onko se vain kauppamiesten taholta ovelasti ihmisiin iskostettu. Ehkäpä ne vintaget ovat parempia siinä mielessä, että käyttävät alkuperäisten kukkien esansseja eivätkä keinotekoisia jäljitelmiä. Kokeilin muutamaa mm. Voluptea, joka siis on vahva ja hieman vahamainen kukkaistuoksu. Muistutti itselläni saman tuoksusuunnittelijan Eternityä, ei niinkään Tresoria, josta aikoinaan jopa pidin. Joka tapauksessa nämä powerdynastiatuoksut ovat minulle liikaa. Tuli ihan totaalinen inho kaikkia tuoksuja kohtaan vähäksi aikaa. Seuraavaksi aloitan varovasti jollain hyvin pliisulla "toimistotuoksulla", joka ei häiriköi ketään - ennen muuta itseäni.
Toiseekseen vähän puuduttavaa on tuo flankertuoksujen valtava määrä. Ilmeisesti joku parfyymintekijä laatii tuoksua niin, että siitä on kymmenen eri versiota. Yhdestä tulee se varsinainen tuote ja sitten niitä 9 muuta aletaan myymään myöhemmin, jos kauppa käy?
Tuoksut ovat kyllä vahvoja, mutta ysärillä oli paljon persoonallisempia ja tunnistettavia tuoksuja. Nyt on tätä vahvaa vaniljamössöä kehissä. Tai epämääräisen kukkaista.
Jos vertailee niitä tuoksupyramideja niin 90-luvulla tuoksuissa oli tosi monta eri tekijää, kun taas jos ottaa esiin viime aikojen parhaiten myyviä tuoksuja, ne ovat pelkistetty ihan muutamaan osatekijään,
Onko sitten kalliimmissa ja/tai niche-tuoksuissa tuollaisia moniulotteisempia? En ole niihin perehtynyt vielä. t. aikaisempi valittaja:)
Ei välttämättä, trendit niitäkin ohjailevat. Nykyinen layering (kahden tuoksun kerrostaminen) vaatii yksinkertaiset nuotit. Nicheistä esimerkiksi Jo Malonet ja Floraikut on oikein suunniteltu tähän. Toiset tykkäävät, toiset eivät, kuten aina tuoksuasioissa. Nicheistä voinee kyllä odottaa löytävänsä laadukkaita raaka-aineita (budjetointi), mutta ei sekään tarkoita sitä, että tuoksusta pitäisi -eikä toisaalta mikään estä löytämästä helmiä designereista, julkkistuoksuista tai halpiksista. Siksi(kin) tämä on niin mielenkiintoinen harrastus.
80-luvun lopulla silloinen tyttöystävä käytti jotain sellaista parfyymiä, missä oli valkoinen pullo ja joku oranssi tai punainen kukka -muistaakseni. Tuoksu oli hieman makeahko.
Tuo tuoksu sai minut tolaltaan vielä monta vuotta eromme jälkeen. Olin häneen kovin rakastunut.
Vierailija kirjoitti:
80-luvun lopulla silloinen tyttöystävä käytti jotain sellaista parfyymiä, missä oli valkoinen pullo ja joku oranssi tai punainen kukka -muistaakseni. Tuoksu oli hieman makeahko.
Tuo tuoksu sai minut tolaltaan vielä monta vuotta eromme jälkeen. Olin häneen kovin rakastunut.
Ensimmäisenä tulee mieleen tämä. https://www.fragrantica.com/perfume/Yves-Rocher/Magnolia-935.html
Pure Musc For Her by Narciso Rodriguez!!
Mietin ensin, että ehkä liian makea tuoksu minulle, mutta kuitenkin jo ensi tuoksaisulla tämä miellytti. Ei synteettisen tuoksuinen tai hyökkäävä, vaikka myski voisi siihen viitata. Kestää! Ihana!
Perfumistan kissainkarnaatio. <3