Hirveintä, mitä olet syönyt tai juonut kohteliaisuudesta?
Kommentit (1840)
Siilin lihasta tehtyä riisilihamössöä. Olen sosiaalityöntekijä ja asiakas tarjosi. Hyvää se oli, mutta jälkeenpäin ajatus inhotti kun kuulin, että oli siilin lihaa ja asiakas pyydysti siiliä loukuttamalla takapihalla. Lopetti toivottavasti kun kerroin, että siili on rauhoitettu.
Vierailija kirjoitti:
Karjalanpaisti,lihakeitto yms. Missä nitjakeläski lihaa.
Uunilohi jossa ruotoja.
Tästä ensimmäiseksi mainitusta on kokemuksia ja varsinkin lapsena ei ollut mikään mukava kokemus.
Lasagnea. Inhoan kaikkea maitopohjaista ja juustokastikkeen maku sai yrjön kurkkuun. Tekijä koki tekeleensä ihanaksi ja itse levittelin annosta pitkin lautasta, jotta näyttäisi sille, että olen muka syönyt.
Vasta lypsettyä lämmintä maitoa, lapsena piti juoda kylässä ja vieläki näen siitä painajaisia ja olen 60v.
Ystäväni tarjosi kerran appelsiiniriisiä eli tämän 80luvulta tutun jälkkäriherkun,en tiedä mikä oli mennyt vikaan mutta oli niin kitkerää että silmistä vaan valui vedet kun koetin nieleksiä.
Energiajuoma. Pitkä automatka,migreenilääkkeet ei olleetkaan laukussa,veljen tyttöystävä sanoi että ota tästä buranaa ja battery,tauriini ja ibuprofeiini auttavat. Hänellä oli lavallinen energiajuomaa niin raaski antaa yhden.. ja se muuten auttoi! Mutta ei kyllä ollut mikään makuelämys.
Tämä on vanha ketju, ja saattaa olla että olen aiemmin jo vastannut, mutta menköön uudemman kerran kun oli niin ällöttävää. Asuin Intiassa, ja minut oli kutsuttu paikallisen temppelin juhliin. Olin kutsusta otettu, sillä harvoin sellaisissa tilaisuuksissa länsimaalaiset pääsee käymään. Temppelijuhlissa tarjottava ruoka oli sinänsä ehkä ihan ok makuista, mutta ällötti syöminen tosi paljon. Oli jotain riisiä ja kastiketta sotkettuna isoon kippoon, kippo tarjoiltiin likaiselta lattialta pöydän sijaan, ja sen kipon äärellä useampi kymmenen henkilöä syömässä samasta kiposta ja sormin!! Opin kyllä Intiassa syömään siististi käsin leivän avulla ruokaa, mutta tuo että riisi+kastiketta syödään sormin on aika hardcorea Intiassakin (ainakin niissä piireissä joissa asuin). Puhumattakaan, että porukka kerääntyy saman kupin ääreen syömään ja vieläpä lattialla kyykistellen. Ruokakipon vieressä siis haisevia likaisia paljaita varpaita ja sylkilimaiset sormet kauhoivat ruokaa suuhun. Kohteliaisuudesta oli pakko syödä mutta kokemus oli niin ällöttävä, että oikeasti pelkästi josko oksennus tulee jossain vaiheessa.
Anopin lammaskaali. Kaaliruuat eivät kuulu mitenkään erityisiin suosikkeihin, mutta tämän kruunasi se, ettei lihoja ollut siistitty eikä keitosta oltu kuorittu rasvaa - eli siis runsaassa lampaanrasvassa uiskentelevia kumimaisia lihanpaloja. Kaikenlisäksi huomasi, että ruuanlaitto oli muutenkin ollut aika suurpiirteistä - mukana oli mm. sipulinkuorenpaloja.
Pakko sitä oli lusikoida, kun eksän mukaan hänen mutsinsa oli niiiiiin hyvä kokki ja eksä & anoppi yhdessä kehuivat kuinka hyvää lammaskaalta on tarjolla. Sain sentään luikerellua santsikierroksesta eroon vakuuttelemalla, että hyvää on, mutta en ole oikein tottunut lampaan lihaan tai kaaliruokiin - että jos sitten seuraavalla kerralla kokeilisi santsata...
Kaikenlisäksi anoppi oli turkasen kännissä - oli vissiin vähän janottanut, kun joutui keittiössä puuhailemaan - loppua kohden alkoi pilkkiminen ja hyvä, ettei peruukki pudonnut lammaskaalin sekaan.
No, tyhmä kuin olin, niin en tuolloin vielä tajunnut, että millainen mutsi, niin sellainen tytär - ja joussut karkuun.
Lapsena olin maalla hoidossa yön yli. Aamulla puuron (joka on minulle inhokkia) kanssa juomaksi tuotiin suoraan navetasta juuri lypsettyä LÄMMINTÄ lehmän maitoa. Hyi saakeli... yritin juoda sitä, mutta lopulta oksensin kaiken puurolautaselle. Hyi, pelkkä muisteleminen oksettaa, yäk.
Hyvin nuorena lopetin myös pastoroidun maidon juomisen kokonaan.
Ikävä sanoa, mutta kaikki oman äidin ruoat. En itsekään ole yllätys yllätys mikään hyvä kokki, mutta joku makuaisti (ja terve järki) minulla sentään on. Äitini on oikea jätemylly, joka voi syödä mitä vaan ällöttävää ja epämääräistä. Esim. salaatti tehdään laittamalla yhteen kaikkea vähääkin "salaattimaista" mitä jääkaapista löytyy. Esim. tyypillinen äitini tarjoama salaatti voi olla porkkanaraastetta (yleensä nahistuneista porkkanoista), tähteeksi jääneitä kaupan valmiita lihapullia kuutioituna, tähteeksi jäänyttä ylikypsää makaronia, pakastettua lehtikaalia ja tölkki säilykemandariineja tai -ananasta. Äidin mielestä ihan hyvä salaatti, kehtaa tarjota vieraillekin. Edellisen päivän ruokana ollut kaupan valmiita lihapullia ja ylikypsää makaronia, ihan sellaisenaan syötynä. Toinen äidin "bravuuri" on riisi (jota keitetään iso annos ja syödään useampi päivä putkeen) ja sen kanssa valmiita lihapullia tai kalapuikkoja, ilman mitään kastiketta.
Viimeisimmällä kerralla äiti tarjoili kaupan valmista pakastepinaattikeittoa, johon oli saksittu tähteeksi jääneitä kalapuikkoja ja pehmentyneitä tomaatteja. Välillä tuntuu, ettei äidilläni ole makuaistia ollenkaan. Ravintolassa käydessään hän haukkuu ruoan ja sanoo, ettei ollut sen arvoista. Rahaa hänellä kyllä on, ei ole siitä kiinni.
Vierailija kirjoitti:
Vanilja jäätelöä Hillan kanssa, aivan hirveää.
Oliko Hilla niin kammottava ihminen? Marja nimeltään hilla kirjoitetaan pienellä kirjaimella.
Aikanaan nielin poikaystävän spermat aina, koska en kehdannut kieltäytyä sillä hän piti siitä.
Opiskeluaikana ryhmän ope kutsui luokseen porukan. Tarjosi jotain merilevärullia, joissa sisällä jotain. Se oli kerrassaan hirveän makuista. Olikohan ekoja susheja suomessa? Ope oli kierrelly maailmaa ja me oltiin maalta. Tais naureskella mielessään kun taatusti näki kuinka inhotti syödä, kohteliaasti kukin pureskeli ja nieli. Hyi helkkari.
makaroonilaatikkoa jossa oli lihan tilalla soijaa, aivan hirveintä mitä olen syönyt, hajukin oli kuvottavaa
Joskus maistoin jotain soija-, tai tofunakkia.
Aivan järkyttävän pahaa.
Kahvi. Minusta se on kitkerää ja etovaa, mutta en kehtaa työkuvioissa ja sukujuhlissa tehdä numeroa itsestäni, kun en juo kahvia, joten juon sitten vaan.